ITÄMEREN TILANNE Pertti Salminen Kenraalimajuri, VTT Tampereen Suomalainen Klu 3.4.2017
Tämänhän piti olla jo hyvinkin vakiintumassa Itämeren geopolitiikka NATO VENÄJÄ Entiset neuvostotasavallat NATO
Valtioiden intressejä Itämerellä Venäjä: kauppa, energian toimitus (ja käyttö politiikan välineenä), ulospääsy, ilmapuolustus ja ohjustorjunta, etupiirin palautus Yhdysvallat: kylmän sodan aika, Venäjän patoaminen, kahdeksikko, liittolaisten avustaminen/artikla 5, ohjuspuolustus Iso-Britannia: kauppa, puolustus pohjoiseen Ranska: osuus EU:n puolustuksessa Suomi: kauppaliikenne, ympäristö
Heijastuksia Itämeren tilanteeseen Positiivisten odotusten kausi -1990 2008 Georgia ei voi olla totta, ei kai tämä johda pahempaan Putinin sisä- ja ulkopolitiikka Etupiirit ja Euraasian liitto, Naton laajenemisen vastustus Krimin valtaus = varoitus Ydinasepelottelu vs. ohjuspuolustuksen rakentaminen (Nato-USA) Lännen paikallaolon vahvistus Baltiassa Sanktiot - vastasanktiot Ukraina jäätynyt, epävarmuus aikeista Syyria päättämään maailman asioista Baltian lisävahvistaminen Kaliningradin vahvistaminen Putin - Trump
Venäjän voiman käyttö Venäjä Syyriassa näyttänyt, että voi haluta ja kyetä projisoimaan voimaa kauaksikin alueeltaan Ja on valmis käyttämään voimaa, kun katsoo kärsivänsä tai joutuvansa tilanteeseen, jossa voi kärsiä geopoliittisia menetyksiä Voimaa ei käytetä erillään informaatio- ja vaikuttamisoperaatioista Itä- Ukrainan operaatiot separatistien tueksi ja heikentämään Kiovan asemaa neuvotteluissa = poliittisia ja taktillisia vaikutuksia Johdattanut itä-eurooppalaiset lähemmäs Natoa ja saaneet Naton reagoimaan Seurauksena vahventaminen; Kaliningradin ohjuksin ja Itämeren laivaston aluksin Puolustussuunnitelma 2016-2020; strategiset ydinaseet ja läntinen puolustusalue korostettuina Lähde: Military Balance 2017
Venäjän puolustussuunnitelman korostetut kohdat Valmius modifioida toimintaa tilanteen mukaan eri hallinnonaloilla (sotilaallisen valmiuden lisääminen) Asevoimien modernisaatio ja varustuksen uusinta Ydin- ja avaruusvoimien vahvistaminen Koulutuksen parantaminen joukkojen kuljetus kauaksi, voimaryhmien muodostaminen uhatuille alueille, ilmapuolustuksen vahvennus konein, ohjuksin ja viestijärjestelmin ( myös kauko-ohjaus) Yhteistyön vahventaminen sotilasliittolaisten kanssa Lähde: Military Balance 2017
Strategiset pisteet
S-400 ilmatorjuntaohjuksen kantamat maalista riippuen 50-400 km Iskander M ohjusten ( lyhyen kantaman ballistinen ja risteilyohjus) kantamat yli 500 km, risteilyohjus jopa 1500 km Ohjukset Kaliningradissa
Venäjän asevoimalukuja Aktiivipalvelus 831 000: maav 270 000, meriv 150 000, ilmav 165 000, strategiset ohjusvoimat 50 000, ilmakuljetteiset 45 000, erikoisoperaatiot 1000, johtaminen ja logistiikka 150 000 sekä paramilitary 659 0000. Reservi 2 miljoonaa, palveluksessa viimeisten 5 vuoden aikana Lähde: Military Balance 2017
Asevoimat alueella- Ruotsi 1 Lähde: yle.fi
Tykkejä, raskaita kranaatinheittimiä 1389 195 Sukellusveneet Lähde: yle.fi
Asevoimat alueella - Viro aktiivipalveluksessa: 6 400, ½ asevelvollisia reservissä: 12 000 (suunnitelma 60 000, 21 000 korkea valmius), (maav 5 700, meriv 300, ilmav 300, tuki 1350) Kaitseliit 15 800 2x sale, 2x presik, 1x 4 jvp, tstajon 12, psajon 158, tykit 66, rskrh 310
Asevoimat alueella - Tanska aktiivipalveluksessa: 16 600, reservissä: 45 700 (maav 34300, meriv 5300, ilmav 4750, tuki 1350) 1x divesik, 2x presik, 1x pspatl, 5x mekjvp tstpsv 34, tstajon 44, psajon 314, tykit 12, rskrh 12, F-16 44
Asevoimat alueella - Saksa aktiivipalveluksessa: 176 800, reservissä: 27 600 (maav 59 300, meriv 16300, ilmav 28 200 2x akesik, 3x divesik Tstpsv 306, tiedpsv 191, tstajon 565, psajon 1256, tykit 137, rskrh 86,
Asevoimat alueella - Latvia aktiivipalveluksessa: 5310, reservissä: 7850 (joint 2600, maav 1250, meriv 550, ilmav 310 1x presik, 11x jvp Tstpsv 3, tstajon 9, psajon 8, tykit 23, rskrh 25, F 209
Asevoimat alueella - Liettua aktiivipalveluksessa: 17 030, reservissä: 6700 (maav 6200, meriv 680, ilmav 1100 2x presik, 4x mekjvp psajon 234, tykit 20, rskrh 30
Asevoimat alueella - Puola aktiivipalveluksessa: 99 300, reservissä: 27 600 (maav 48 200, meriv 7 700, ilmav 16 600 1x akesik, 3x divesik, 11x pr tstpsv 985, tiedpsv 366, tstajon 1968, psajon 160, tykit 405, rskrh 184,
Suomen viranomaisten keskinen 1990-luvun alusta METO 1999 informointi meripuolustuksen harjoituksista 2006 tilannekuvan vaihto alkoi, kehitetty edelleen
SUCBAS -HISTORIA SUCFIN 1999- ALOITE SWE-FIN 2008, IDEOINTIKOKOUS RUOTSISSA 1.SUCBAS-KONFERENSSI HELSINGISSÄ SÄÄTYTALOLLA, MUKANA RUOTSI, TANSKA, SAKSA, VIRO JA LIETTUA 4.3.2009 PUOLA JA LATVIA MUKAAN 24.9.2009, UK 12.3.2015 ALUKSI MANUAALINEN TIETOJEN VAIHTO, NYKYÄÄN AUTOMATISOITU MERITILANNEKUVA, MERIVOIMIEN JOHDOLLA.
SUCBAS YHTEISTOIMINNAN ALAT JA OSALLISTUMISVAIHTOEHDOT
MARSUR-YHTEISTYÖ Maritime Security Surveillance MARSUR 1. yritys koko Eurooppaa varten Common Information Sharing Environment (CISE) of the EU puolustuksen taso Kehittäminen kesken CISE vaihtoehto kaikkien alojen tiedonvaihdolle HUOM! VENÄJÄ ULKONA YHTEISTYÖSTÄ
LENTOTURVALLISUUS VAHINKOJEN ESTO Siviililentoliikenne turvattuna, paitsi Sotilaskoneiden tunnistamisongelma Transponderitilanne Voimanosoitus (sotilaskoneet, sukellusveneet, ydinohjusalukset
Baltian maiden ilmavalvonta Kotimaa : Ilmavalvonta on Naton näkyvintä yhteistyötä Baltiassa Naton ilmavalvonta-asemien (tutka-asemat ym) ketju NATINADS (1955-) Nato-jäsenyys maaliskuusta 2004 24/7 hävittäjäpartiointi Liettuasta ja Virosta 3 kuukauden rotaatioin, Turkin vuorosta 2006 4 kk:n rotaatiot 4 konetta kerrallaan Kuuluu Naton Quick Reaction Alert iin Naton pohjoisen ilmapuolustusalueen (Ramstein) johdossa ( 2 air policing areas, johtoportaat Finderup ja Ramstein)
Naton maavoimat Baltiassa - Solidaarisuus - Demonstraatio - Valmius
Harjoitukset Itämerellä Venäjällä omansa NATO 1990-L Kriisinhallintatilanteet NATO 2010 muutos alkoi, 2014- vain artikla 5 (Suomi: kriisinhallinta ja oma puolustus + yhteistoiminta) EU ei harjoittele
Naton johtamisjärjestelmä pohjoisessa Komentorakennemuutokset: ennen AFNORTH, BALTAP, P- Norja Alueellinen operatiivinen johtoporras : Brunssum Käytettävissä: Saksan kansallinen, Potsdam Koillinen operaatiojohto: Szczecin Naton maakohtaiset esikunnat kansallisten yhteydessä Ilmavoimat: Ramstein Merivoimat: Northwood (Saksa: Rostock)
Itämeri-yhteistyö Itämeren valtioiden neuvosto (Council of the Baltic Sea States, CBSS) on Itämeren alueen maiden hallitustenvälinen yhteistyöjärjestö. CBSS perustettiin vuonna 1992 edistämään demokraattista ja taloudellista kehitystä Itämeren alueella. Jäsenmaat: Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä ja Viro. Lisäksi EU-komissio osallistuu CBSS-yhteistyöhön. Tarkkailijamaat: Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Slovakia, Ranska, Romania,
Itämeri-yhteistyö CBSS:llä on tärkeä rooli Itämeren alueen poliittisena keskustelufoorumina ja kasvava merkitys alueellisena projektiorganisaationa, joka osallistuu esimerkiksi EU:n Itämeri-strategian toimeenpanoon Hallitustason tapaamisia ei ole EU:n pakotepäätösten vuoksi pidetty kesäkuusta 2014 lähtien. CBSS:n käytännön työtä koordinoi virkamieskomitea, jonka työ on sujunut normaalisti. Painopisteet ovat : alueellinen identiteetti, kestävä ja hyvinvoiva alue ja turvallinen Itämeren alue Monta muutakin foorumia on olemassa
Suomalainen näkemys (selonteot) * Suomen lähialueiden turvallisuustilanne on säilynyt vakaana ja sotilaallinen valmius on pidetty verraten alhaisella tasolla, mutta vuoden 2014 kesästä alkaen on sotilaallinen toiminta lisääntynyt. *On kuitenkin varauduttava muualta heijastuvien kriisien vaikutuksiin. *Venäjälle Pietari, Suomenlahti, Kuola ja Kaliningrad tärkeitä. * Ruotsin puolustus perustuu lähinnä kansainväliseen kriisinhallintaan soveltuviin, teknisesti kehittyneisiin puolustusvoimiin. *Norja keskittyy ensisijaisesti kansainvälisiin tehtäviin mutta säilyttää toimintakykynsä pohjoisilla alueilla. *Baltian maat kykenevät valvomaan alueitaan ja nojaavat puolustuksensa Natoon. *Yhdysvallat on tuonut asevoimiaan Baltian maihin.