TURVALLISEN LABORATORIOTYÖSKENTELYN YLEISOHJEET BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSELLA

TURVALLISEN LABORATORIOTYÖSKENTELYN YLEISOHJEET BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSELLA

ESIPUHE Laboratoriotyössä joudutaan usein tekemisiin aineiden kanssa, joihin liittyy tapaturmaja sairastumisriskejä. Aineiden käytöstä ja niihin liittyvistä vaaroista ja turvallisuustoimista ei aina riittävästi tiedetä tai niistä ei huolehdita. On kuitenkin muistettava, että laboratoriotyöskentelyssä haitat ja onnettomuudet kohdistuvat suoraan työntekijän terveyteen. Lisäksi, kemikaalien epäasianmukainen käsittelyn välilliset vaikutukset voivat olla merkittäviä kuten esimerkiksi räjähdys tai tulipalo. Vaikka laboratorioissa säilytettävän yhden kemikaalien määrä on suhteellisen pieni, laboratoriotiloissa on monia erilaisia kemikaaleja. Nämä kemikaalit voivat yhdessä muodostaa huomattavan turvallisuus- ja terveysriskin, jos niitä ei käsitellä ja säilytetä asianmukaisesti. Laboratoriossa käytetään myös erilaisia koneita ja laitteita, paineellisia kaasupulloja, lasiesineitä jne. Näihin kaikkiin liittyy vaaratekijöitä, jotka laboratoriossa työskentelevien tulee tuntea ja niitä noudattaa. Samoin heidän tulee tuntea suojautumismahdollisuudet sekä ensiapuohjeet, jotta osaavat toimia oikein ja nopeasti onnettomuuden sattuessa. Jokaisen laboratoriossa työskentelevän on myös huolehdittava, että syntyvät jätteet lajitellaan ja hävitetään asianmukaisesti. Kemikaalien ja muiden riskijätteiden oikea käsittely, varastointi ja hävittäminen ovat tärkeitä myös muiden laboratoriossa liikkuvien kuten siivoojien työturvallisuuden takia. Jokaisen laboratoriossa työskentelevän tulee perehtyä tähän oppaaseen ja noudatettava siinä annettuja ohjeita. Päivitetty lokakuussa 2012 Alli Liukkonen, FM Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kemikaali- ja turvallisuusvastaava Jyväskylässä, helmikuussa 2010 Ulla Pentikäinen, FT, Doc. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kemikaali- ja laboratoriotyöturvallisuusvastaava 2

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 TYÖTURVALLISUUS... 4 2 ENSIAPU... 7 3 LABORATORIOJÄTTEIDEN HÄVITYS... 10 3.1 Yleistä... 10 3.2 Ongelmajätteet... 11 4 LAITOKSEN VASTUUHENKILÖIDEN YHTEYSTIETOJA... 14 3

1 TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuus on yksi keskeisempiä asioita työntekijöiden työn ja työssä viihtyvyyden kannalta. Oikealla työskentelyllä sekä riskien ennakoinnilla ja tiedostamisella voidaan estää tapaturmia, jotka voivat sattuessaan aiheuttaa hyvinkin vakavia henkilö ja aineellisia vahinkoja. Vaarojen välttäminen Syöminen ja juominen on kielletty laboratoriotiloissa. Pukeudu laboratorioon asianmukaisesti Käytä suojatakkia ÄLÄ käytä pitkiä huiveja Pitkät hiukset kiinni ÄLÄ käytä korkeakorkoisia kenkiä Piilolinssien käyttö on kielletty Käytä tarvittaessa suojalaseja Käytä sopivia suojakäsineitä Pese kätesi aina hyvin kun poistut laboratoriosta Älä käytä lasiesineitä, joissa on säröjä Käytä tarvittavia suojavälineitä Suojatakki Suojalasit (piilolaseja ei saa käyttää ilman suojalaseja!) Oikeanlaiset suojakäsineet (katso taulukko 1) Tarvittaessa hengityssuojainta Tarvittaessa vetokaappia tai laminaaria Turvallisuusluokan II tiloihin (Nanotalo) on rajoitettu sisäänkäynti. Sisään mentäessä on laitettava suojatakki, suojakäsineet ja kenkäsuojat (tai toiset kengät) Onnettomuuden varalta, ota selvää missä ovat ja miten toimivat hätäsuihku silmänhuuhtelu pullo sammuttimet ensiapuvälineet hälyttimet jauhesammutin, sammutuspeite Tutustu KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEISIIN Onko käytettävät kemikaalit myrkyllisiä tai syövyttäviä? Kehittyykö myrkyllisiä kaasuja? Onko palo- ja räjähdysvaaraa? Varastointi ja jätteet? 4

Kemikaalien säilytys Jos säilytät kemikaalia pidemmän ajan muussa kuin alkuperäispakkauksessa, sopiva pakkaus on varustettava varoitusmerkein ja R- ja S-lausekkein. Palauta käyttämäsi reagenssi oikealle paikalleen. Jos et tiedä mikä on oikea paikka, kysy osastosi laboratoriomestarilta. Jääkaapeissa ja kylmähuoneissa, joissa säilytetään kemikaaleja, EI saa säilyttää elintarvikkeita. Ota reagensseja astioista vain kuivalla ja puhtaalla pipetillä tai spaattelilla Ole kokoajan selvillä siitä mitä teet lue käyttöturvallisuustiedotteet käytät oikeita reagensseja (lue nimilappu ainakin kahdesti) älä käsittele herkästi syttyviä nesteitä avotulen lähellä noudatat työohjetta tarkkaan noudatat laitteiden käyttöohjeita tarkkaan KYSY, JOS ET TIEDÄ Noudata siisteyttä ja järjestystä Kuivaa heti lattialle joutuneet nesteet (liukastumisvaara) Siivoa itse jälkesi Pidä työpöydät, tiskipöydät, lavuaarit, vetokaapit, laminaarit ym. siisteinä. Laita tiskit tiskiin Pidä työvälineet siisteinä Kuivaa heti reagenssipullojen pinnalle tai työpöydälle joutuneet roiskeet Jos työpöydälle, sentrifugiin tai muualle joutuu bakteeria, desinfioi se heti viinalla. (HUOM! Turvallisuusluokan II -tiloissa omat ohjeet) Laita käsipaperit roskakoriin, ei sen viereen. Sammuta tarpeettomat kaasuliekit ja laitteet Ole kokoajan selvillä keitä muita laboratoriossa on Varoita muita laboratoriossa olevia vaarallisista töistä Asiaton oleskelu laboratorioissa on kielletty. Jos huomaat asiattomia ihmisiä laboratoriossa ilmoita siitä henkilökunnalle tai vahtimestarille. Jos olet tai epäilet olevasi raskaana Tutustu käyttämiesi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin ja vältä riskejä. Ilmoita rikkinäisistä laitteista tai muista epäkohdista osastosi laboratoriomestarille! 5

Taulukko 1. Joidenkin suojakäsineiden suojausominaisuuksia Kemikaali Vinyyli Latex Neopreeni Nitriili Laimeat hapot - + + Alkoholit - + + + Laimeat emäkset - + + + Aromaattiset + - - - yhdisteet Klooratut hiilivedyt + - - + Epoksit - - + + Esterit - - - - Hiilivedyt + - + + Ketonit - - - - Öljyt + - + + Bensiini + - + + PCB - - - - + suositeltu, - ei suositeltu 6

2 ENSIAPU Ensiavun nopeus on tärkeää. Siksi on etukäteen otettava selville tarvittavien välineiden sijainti. Haavat Pieniä, pinnallisia haavoja lukuun ottamatta kaikki haavat vaativat lääkärin hoitoa muutaman tunnin kuluessa: erityisesti silloin, kun haava vuotaa runsaasti haavassa voi olla esim. lasinsiruja, myrkyllisiä aineita, multaa tai hiekkaa kyseessä on syvä pistohaava tai puremahaava. Haavatyypistä riippumatta toimi näin: Tyrehdytä verenvuoto Suojaa haava-alue sidoksella Tue vammautunut raaja kohoasentoon Tarkkaile potilasta ja toimita hoitoon Pienet haavat peitetään laastarilla. Tarvittaessa haava puhdistetaan aseptisella liuoksella. Silmävammat Silmätapaturmissa on ratkaisevaa ensiavun nopeus: kyse on sekunneista. Jos silmään on joutunut syövyttävää tai ärsyttävää ainetta, huuhdellaan silmää välittömästi lähimmästä vesihanasta tai silmäsuihkusta ja sen jälkeen rauhallisesti vedellä tai keittosuolaliuoksella silmänhuuhtelupullosta vähintään 20-30 min ajan. Jos loukkaantunut kivun vuoksi puristaa luomet kiinni, on ne huuhtelun onnistumiseksi avattava sormin. Huuhtelun jälkeen potilas toimitetaan aina lääkärintarkastukseen. Huuhtelua kannattaa jatkaa silmänhuuhtelupullolla myös lääkärille menon aikana. Piilolinssin saa poistaa vammautuneesta silmästä vain lääkäri. (Piilolinssejä ei saisi pitää laboratoriossa ilman suojalaseja) Jos silmään on joutunut lasia, on pyrittävä pitämään silmä liikkumattomana. Sen vuoksi tulee myös terve silmä peittää. Syövyttävä aine iholla Saastuneet vaatteet riisutaan ja aine huuhdellaan pois runsaalla vedellä. Iholle joutunut happo voidaan neutraloida 5 % NaHCO 3 -liuoksella ja emäs 1 % etikkahappoliuoksella. Lopuksi ihoa huuhdotaan runsaalla vedellä 20-30 min. Myrkytykset Kaikissa myrkytystapauksissa ohjeita saa HYKS:in Myrkytystietokeskuksesta, puh. (09) 471 977. Ensiavun jälkeen potilas toimitetaan lääkärinhoitoon. Potilaan mukana on aina toimitettava tiedot tai näyte myrkytyksen aiheuttaneesta aineesta. 7

Myrkky hengityselimistössä Potilas toimitetaan heti raittiiseen ilmaan ja asetetaan lepoon puoli-istuvaan asentoon. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia tai tajunnan häiriöitä, on hänet toimitettava viivytyksettä sairaalahoitoon. Jos potilas on tajuton, hänet asetetaan aina kylkiasentoon. Tarvittaessa annetaan tekohengitystä. Myrkky ruoansulatuskanavassa Jos potilas on niellyt happoa tai emästä, hänelle voi antaa enintään 2 dl vettä tai maitoa syövyttävän aineen laimentamiseksi. Neutraloivia aineita ei saa käyttää. Uhria ei missään tapauksessa saa oksennuttaa, jos hän on vakavasti loukkaantunut, tajuton tai jos kysymyksessä on syövyttävä aine tai orgaaninen liuotin. Muutenkaan oksettamista ei nykyään suositella rutiiniensiavussa. Myrkyllisen aineen imeytymisen ehkäisemiseksi annetaan potilaalle lääkehiiltä. Lääkehiiltä ei saa käyttää vahvojen happojen tai emästen aiheuttamissa tapauksissa, ei myöskään oksentelevalle potilaalle. Sähkötapaturmat Sähkötapaturmissa pelastustoimet on aloitettava mahdollisimman pian. Jos henkilö on jäänyt kiinni virtapiiriin, on sähkövirta ensin katkaistava (esim. sähköpistoke irti seinästä tai virta pois pääkatkaisijasta). Varo, ettet itse saa sähköiskua. Jos potilas ei hengitä, aloita puhallus- ja paineluelvytys. Mahdolliset palovammat peitetään puhtaalla sidoksella. Tulipalo Tulipalon sammuttaminen Palamisen välttämättömiä edellytyksiä on kolme: palava aine, happi ja riittävä lämpötila. Jos yksikin näistä edellytyksistä voidaan poistaa, on palovaara torjuttu. Tulipalon sammuttamiseen käytetään laboratoriossa sammutuspeitettä, vettä tai sammuttimia (hiilidioksidi- tai jauhesammutin). Vesi soveltuu parhaiten kuitumaisten aineiden (esim. puu, paperi, kankaat sammutukseen) Sähköpaloja ei saa sammuttaa vedellä Palavia nesteitä ei saa sammuttaa vedellä Kemikaalipalojen sammutukseen tulee käyttää mieluiten CO2-sammutinta, mutta esim. natriumpalon sammuttamiseen käytetään jauhesammutinta Käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 5. on mainittu millä ko. kemikaali voidaan sammuttaa Sammuttimia käytettäessä on huomioitava, että kemikaalisammuttimien toiminta- aika on lyhyt (n. ½ min). Sammuttimen suihku on suunnattava itse palokohteeseen eli liekin juureen eikä liekkeihin. Sammutusaineista voi kehittyä myrkyllisiä hajoamistuotteita. 8

Tuli vaatteissa Jos vaatteet ovat syttyneet tuleen, toimitetaan uhri hätäsuihkuun. Liekit voi myös tukahduttaa esim. tiiviskankaisella takilla tai sammutuspeitteellä. Tuli pöydällä tai astioissa Siirrä helposti syttyvät esineet läheltä pois ja tukahduta liekit esim. sammutuspeitteellä tai käytä sammutinta. Hälytä muu henkilökunta. Jos tulta ei saada hallintaan, pyri estämään sen leviäminen ja hälytä palokunta. Palovammat Palovammat jaetaan kolmeen luokkaan: I aste: iho on punoittava, kirvelevä ja turvonnut II aste: iholla on rakkuloita III aste: iho on harmaan valkea, ruskea tai hiiltynyt Vahingoittunutta aluetta huuhdellaan haalealla vedellä. Pinnallista, pientä palovammaa voi jäähdyttää vedellä 20-30 minuuttia. Jäähdytysaika on suhteutettava vamman laajuuteen (alilämpöisyyden vaara). Kiinni palaneita vaatteita ei saa repiä irti. Vamman päälle laitetaan steriili side, jos vamma edellyttää lääkärinhoitoa. Lääkärin hoitoa tarvitaan aina, kun on kyseessä kämmentä suurempi 2. asteen vamma 3. asteen vamma sähköpalovamma kasvojen tai käsien syvä palovamma tai kuumien palokaasujen hengittäminen Hätäpoistumisohjeet Suuronnettomuuden kuten isomman tulipalon tai kemikaalivuodon seurauksena talo voidaan joutua tyhjentämään. Tutustu laitoksen pelastussuunnitelmaan. 9

3 LABORATORIOJÄTTEIDEN HÄVITYS 3.1 Yleistä Jokainen huolehtii omista jätteistään Pyri vähentämään jätteiden määrää Kun siirryt pois Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta, huolehdi, ettei sinulta jää huonosti merkittyjä reagensseja laboratorioon. Laboratoriojätteiden luokittelu Tavalliset jätteet Ongelmajätteet Lasijäte Pistävä- ja viiltäväjäte Mikrobiologinen ja GMO-jäte Radioaktiivinen jäte Viemäriin kaadettavat liuokset Viemäriin saa kaataa vain vaarattomia vesiliukoisia nesteitä, joiden ph on 6-11. Laimeat happo- ja emäsliuokset sekä yleensä pienet liuosmäärät hävitetään viemäriin kaatamalla ja laimentamalla runsaalla vedellä. Väkevät hapot ja emäkset sekä yleensä suuret happo- ja emäsmäärät on ensin neutraloitava. Älä yritä neutraloida väkevää rikkihappoa (kuohuu), hävitä se ongelmajätteenä (ks. alla) Viemäriin EI saa kaataa: myrkyllisiä kemikaaleja ongelmajätteitä (ks. alla) mikrobiologisia jätteitä ennen niiden tuhoamista (ks. alla) viemäriä syövyttäviä tai tukkivia aineita veteen liukenemattomia liuottimia viemärissä mahdollisesti kaasuuntuvia aineita eikä jäteöljyä tai muita öljymäisiä aineita Tavallinen sekajätteeseen laitettavat jätteet Puhtaat muoviset reagenssiastiat Tyhjät muoviset koeputket, jotka eivät ole kontaminoituneet mikrobiologisella jätteellä Muoviset pipetinkärjet, jotka eivät ole kontaminoituneet mikrobiologisella jätteellä Käsipaperit 10

Seuraavia aineita EI saa laittaa Ongelmajätteet (ks. alla) Mikrobiologiset ja GMO-jätteet (ks. alla) Lasijäte (ks. alla) Pistävä- ja viiltäväjäte (ks. alla) 3.2 Ongelmajätteet Ongelmajätteiksi luokitellaan seuraaviin aineryhmiin kuuluvat aineet pitoisuudesta riippumatta: Räjähtävät aineet Helposti syttyvät aineet Syttyvät aineet Hapettavat aineet Ympäristölle vaaralliset aineet Seuraaviin aineryhmiin kuuluvat aineet luokitellaan ongelmajätteiksi, jos yksi tai useampi ominaisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa 2. mainittu raja-arvo: Ärsyttävät aineet Haitalliset aineet Myrkylliset aineet Syöpää aiheuttavat aineet Syövyttävät aineet Tartuntavaaralliset aineet Lisääntymiselle vaaralliset aineet Perimää vaurioittavat aineet 11

Tauluko 2. Aineen pitoisuuden raja-arvot massaprosentteina, jonka ylittyessä aine luokitellaan ongelmajätteeksi Aineen luokitus Aineen pitoisuuden raja-arvo (%) Ärsyttävä (Xi ja R41) * 5 Ärsyttävä (Xi ja R36, R37, R38) * 20 Haitallinen (Xn ja R20, R21, R22) * 25 Haitallinen, voi aiheuttaa pysyvien vaurioiden vaaraa 10 (Xn ja R68/altistustapa) Haitallinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa 10 vakava haittaa terveydelle (Xn ja R48/altistustapa) Erittäin myrkyllinen (T+ ja R26, R27, R28) * 0,1 Erittäin myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien 0,1 pysyvien vaurioiden vaaraa (T+ ja R39/altistustapa) Myrkyllinen (T ja R23, R24, R25) * 3 Myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien pysyvien 1 vaurioiden vaaraa (T ja R39/altistustapa) Myrkyllinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa 1 vakavaa haittaa terveydelle (T ja R48/altistustapa) Syöpää aiheuttava, ryhmä 1 tai 2 (T ja R45, R49) 0,1 Syöpää aiheuttava, ryhmä 3 (Xn ja R40) 1 Syövyttävä (C ja R35) * 1 Syövyttävä (C ja R34) * 5 Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 1 tai 2 (T ja R60, 0,5 R61) Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 3 (Xn ja R62, 5 R63) Perimää vaurioittava, ryhmä 1 tai 2, (T ja R46) 0,1 Perimää vaurioittava, ryhmä 3 (Xn ja R68) 1 *) Jos jäte sisältää useampaa kuin yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta, noudatetaan aineiden pitoisuuksien yhteenlaskussa kemikaalien varoitusmerkinnöistä ja luokituksesta annettuja säädöksiä. Hävittäminen Ongelmajätteeksi luokiteltua ainetta EI saa kaataa viemäriin tai laittaa tavalliseen roska-astiaan Ongelmajätteille on laboratorioissa varattu jätepullot Eri aineita EI saa laittaa samaan ongelmajäteastiaan vaan aineet on pidettävä erillään toisistaan Älä täytä jätepulloa aivan täyteen vaan jätä n. 10 % laajenemisvara. Jos pullo tulee täyteen, tee uusi jäteastia Ilmoita täyttyneestä jäteastiasta osastosi laboratoriomestarille Ongelmajäteliuosten joukkoon ei saa laittaa koeputkia eikä pipetinkärkiä. Koeputkissa oleva jäte tulee kaataa ongelmajäteastiaan. Pipetinkärjet ja tyhjät muoviset koeputket voi laittaa tavallisen sekajätteen joukkoon. 12

Miten toimia käytännössä Kun sinulta tulee laboratoriotyöskentelyssä jätettä, joka luokitellaan ongelmajätteeksi, laita se jäteastiaan, jossa on jo samaa ainetta Jos kyseille aineelle ei ole vielä jäteastiaa, sinun tulee tehdä sellainen. Jäteastiaksi sopii parhaiten alkuperäispakkaus. Jos tämä ei ole mahdollista, tarkista, että astia kestää jätettä ja on tarpeeksi tiivis. Laita pullon kylkeen seuraavat tiedot: Jäte aineiden kauppanimet (EI lyhenteitä) prosenttiosuudet osaston ja ryhmäsi nimi, varoitusmerkit (kirjaintunnukset) omat nimikirjaimesi tarkista, että yhdisteestä on olemassa paperinen käyttöturvallisuustiedote, jos ei niin hanki Yhteyshenkilöt toimittavat täydet pullot ongelmajätevarastoon HUOM! Jätenimistöön ei kuulu termiä tuntematon! Tuntemattoman jätteen hävittämisestä aiheutuu laitokselle ylimääräisiä kustannuksia. Lasijäte Puhdas laboratoriolasi (Byrex, Duran) tulee laittaa sille tarkoitettuun keräysastiaan. Likainen laboratoriojäteastia on ongelmajätettä, toimita se osastosi laboratoriomestarille. Muu kuin laboratoriolasijäte (esim. hyvin huuhdellut reagenssipullot, pullot ja juomalasit) tulee laittaa sille tarkoitettuun keräysastiaan. Lasijätettä ei saa laittaa sekajätteen joukkoon. Pistävä- ja viiltäväjäte Neulat, veitsenterät ym. tulee laittaa sille tarkoitettuun keräysastiaan. Tähän astiaan EI saa laittaa muita jätteitä. Bakteeri- ja GMO-jäte Bakteerijäte tuhotaan käsittelemällä 0.2 M natriumhydroksidilla n. puoli tuntia ja kaadetaan sen jälkeen viemäriin tai Maljat, kontaminoituneet koeputket ja pipetin kärjet laitetaan autoklaavipussin autoklavointia varten Autoklaavipussiin EI saa laittaa seuraavia aineita: - Aiheuttavat vaaraa autoklaavin käyttäjälle tai ympäristölle höyrystyessään kuumuudessa (esim. glutaraldehydi) - Radioaktiiviset aineet - Desifiointiaineella jo kertaalleen käsitellyt jätteet - Tavallisen sekajätteen joukkoon kuuluvat roskat - Pistävää tai viiltävää jätettä ilman vahvaa suojusta Turvallisuusluokitus II tiloissa on jätteiden hävittämisestä annettu erilliset ohjeet. 13

4 LAITOKSEN VASTUUHENKILÖIDEN YHTEYSTIETOJA Laitoksen laboratoriotyöturvallisuus ja kemialliset ongelmajätteet: Alli Liukkonen s-posti: alli.liukkonen@jyu.fi Turvallisuusluokka II: varpu Marjomäki Eri osastojen vastaavat laboratoriomestarit: Ekologia Elina Virtanen Elektronimikroskooppi Petri Papponen Solu- ja molekyylibiologia Irene Helkala, Arja Mansikkaviita, Petri Papponen, Alli Liukkonen, Laura Pitkänen Vesistötieteet Tuula Sinisalo, Nina Honkanen Ympäristötieteet Leena Siitonen, Mervi Koistinen 14