Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Koneentekniikan laitos Koneenrakennuksen materiaalitekniikka

Transkriptio

1 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Koneentekniikan laitos Koneenrakennuksen materiaalitekniikka LABORATORIOTYÖSKENTELYN TYÖTURVALLISUUSOHJE

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Yleisiä ohjeita työskentelystä näytteenvalmistustiloissa Operaatiot ja laitteet Näytteiden hionta ja kiillotus Lasin käsittely Pullot Sähkölaitteet Kaasupullot Kemikaalien käsittely Nimilaput ja korkit Kemikaalien ottaminen varastopullosta Kemikaalien sekoitus Onnettomuuden varaa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet) Laboratoriojätteen käsittely Ohjeita tapaturman varalle Haavat Silmävammat Syövyttävä aine iholla Myrkytykset Myrkky hengityselimissä Syanidimyrkytys Myrkky ruoansulatuskanavassa Sähkötapaturmat Tulipalo Tulipalon sammuttaminen Tuli vaatteissa Tuli pöydällä tai astioissa Palovammat Nestemäinen typpi ja muut kryogeeniset aineet Ihokosketus nestemäisen typen kanssa Nestemäisen typen roiskeet silmään Lisätietoa

3 1. Johdanto Tämä ohje on tarkoitettu noudatettavaksi koneenrakennuksen materiaalitekniikan ns. hiehuoneessa tehtävässä tutkimustyössä ja opiskelijoiden harjoitustöissä. Ohjeen tarkoituksena on turvallisen työskentelyn varmistaminen sekä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Hiehuoneen tilavastaavana toimii Laura Tiainen, jonka antamia ohjeita tai määräyksiä on jokaisen noudatettava. 2. Yleisiä ohjeita työskentelystä näytteenvalmistustiloissa Vaaratilanteet ja onnettomuudet voidaan estää huolellisella työnsuunnittelulla. Laboratoriotyöskentely vaatii jo työn onnistumisenkin kannalta huolellisuutta, järjestelmällisyyttä ja siisteyttä. Tärkeää on tietää mitä tekee ja noudattaa annettuja ohjeita sekä järkevää varovaisuutta. Onnettomuuksien välttämiseksi kaikki vaaralliset työt on tehtävä niille sopivissa tiloissa ja tarvittavia suojaimia käyttäen. Syövytykset tehdään aina vetokaapissa, ja syövytyksen yhteydessä on käytettävä vähintään suojakäsineitä. Mikäli työssä on roiskumisvaara, on käytettävä suojalaseja ja suojavaatteita. Vaarallisia aineita käsiteltäessä on työtilojen oltava siistit. Ylimääräiset astiat, paperit tai muut tarpeettomat esineet työtiloissa lisäävät ahtautta ja aiheuttavat onnettomuuksia. Lisäksi onnettomuuden sattuessa jäljet on paljon helpompi korjata siististä laboratoriosta. Tämän vuoksi hiehuoneessa on noudatettava ehdotonta siisteyttä. Pöydille ei saa jättää lojumaan mitään ylimääräistä tavaraa, vaan kaikki käytetyt tavarat on heti käytön jälkeen laitettava kaappeihin tai niille kuuluville paikoille. Seuraavassa on lyhyesti muutamia yleisohjeita laboratoriotyössä noudatettaviksi. Harkitse ennakolta mahdolliset vaaralähteet ennen työn aloittamista, esimerkiksi: kehittyykö myrkyllisiä kaasuja onko palo- tai räjähdysvaaraa ovatko käytettävät kemikaalit myrkyllisiä tai syövyttäviä Näistä asioista on tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteissa sekä Työterveyslaitoksen OVAturvallisuusohjeista (OVA = onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet, ks. kohta 4.4). Ole koko ajan selvillä siitä mitä teet. Tarkista, että: 3

4 käytät oikeita reagensseja (lue nimilappu ainakin kahdesti!) käytät oikeita lämpötiloja noudatat työohjetta tarkkaan Noudata työskentelytiloissa siisteyttä ja järjestystä: kuivaa heti lattialle joutuneet nesteet (liukastumisvaara) pidä työpöytä ja työvälineet siisteinä kuivaa heti reagenssipullojen pinnalle mahdollisesti roiskuneet aineet Käytä tarvittavia suojavälineitä: laboratoriossa käytetään aina työtakkia sekä suojalaseja! käytä tarvittaessa myös oikeanlaisia suojakäsineitä sekä hengityssuojainta vetokaappia käytetään aina tarvittaessa Työntekijät ja opiskelijat saavat tarvittavat suojavarusteet laboratorion toimesta. Työntekijöiden henkilökohtaiset suojavarusteet ovat suojatakki ja -housut, kengät (turvakengät/suojakengät) sekä suojalasit. Suojavarusteiden hankinnasta voi tiedustella projektien vastuuhenkilöiltä ja laboratorion tekniseltä henkilökunnalta. Opiskelijat käyttävät yhteisiä suojavarusteita, jotka sijaitsevat hiehuoneessa tai ovat saatavissa Laura Tiaiselta. Kaikissa suojavarusteissa ja -vaatteissa havaitut puutteet tulee merkitä hiehuoneessa olevaan vika- ja puutelistaan tai ilmoittaa laboratorion henkilökunnalle. Ennen työskentelyn aloittamista selvitä myös seuraavien turvavarusteiden sijainti: hätäsuihku jauhesammutin ja sammutuspeite silmäkylpy ensiapukaappi puhelin sähkön pääkatkaisija Ole lisäksi selvillä keitä muita laboratoriossa on sekä: varoita muita laboratoriossa olevia vaarallisista töistä lisäksi muista, että asiaton oleskelu on kielletty työtiloissa, joten jos epäilet tiloissa olevan asiattomia henkilöitä, kysy millä asialla he liikkuvat 4

5 Sammuta tarpeettomat laitteet. Älä häiritse muita hiehuoneessa työskenteleviä heidän suorittaessaan mittauksia, äläkä anna häiritä itseäsi, joten vältä esim. matkapuhelimen käyttöä. Jos mahdollista, älä käytä piilolaseja työskennellessäsi laboratoriossa. Syöminen ja juominen on hiehuoneessa kielletty. Muista myös pestä kätesi hyvin aina, kun lähdet työtiloista. 3. Operaatiot ja laitteet Ennen työskentelyyn ryhtymistä on varmistauduttava siitä, että työn suorittaminen on turvallista. Jos huomaat vikoja laitteissa, merkitse ne hiehuoneen seinällä olevaan vika- ja puutelistaan sekä ilmoita ne Laura Tiaiselle tai Teemu Sarikalle. Seuraavassa esitetään lyhyesti muutamia turvallisuusnäkökohtia erilaisiin laitteisiin ja operaatioihin liittyen. 3.1 Näytteiden hionta ja kiillotus Hionta- ja kiillotuslaikkojen pyöriessä suurella nopeudella on vaarana näytteiden irtoaminen kädestä. Tämän vuoksi käytä suojalaseja, äläkä pidä silmiäsi samalla tasolla laikkojen kanssa. Haavaumien ja kynsivaurioiden välttämiseksi älä yritä hioa liian pieniä näytteitä, vaan napita ne. Muista myös varmistaa ennen hiontaa, ettei näytteiden reunoissa ole leikkauspurseita. Tarvittaessa pyöristä näytteiden reunat ennen varsinaista hiontaa. 3.2 Lasin käsittely Suojaa kädet katkaistessasi lasiputkea tai työntäessäsi putkea korkin läpi. Lasin aiheuttamat haavat kuuluvat tavallisimpiin laboratoriotapaturmiin. Älä käytä liiallista voimaa. Lasi liukuu paremmin, kun se on ensin kasteltu. Älä käytä särkynyttä lasitavaraa. Ole varovainen irrottaessasi kumiletkua lasista, leikkaa kiinni juuttunut letku irti. Käytön jälkeen kaikki lasitavara pestään astianpesuaineella ja harjalla ja huuhdotaan vedellä. Astiat siirretään kuivumaan kuivauskaappiin. 3.3 Pullot Älä täytä pulloa liian täyteen, vaan jätä nesteelle laajenemisvara (n. 10 %.). Älä kanna pulloja kaulasta, äläkä liian monta yhdellä kertaa. 5

6 Älä laita tulppaa kuumaa nestettä sisältävään pulloon, ettei pulloon syntyisi alipainetta nesteen jäähtyessä. Eräät aineet (esim. väkevä ammoniakki ja suolahappo) kehittävät varastoinnin aikana kaasuja, jotka samalla aiheuttavat paineen nousun pullossa. Avaa näitä aineita sisältävät pullot suojalevyn takana vetokaapissa ja suojaa kätesi. Menettele samoin, jos korkki on juuttunut kiinni. 3.4 Sähkölaitteet Lue käyttöohje, ennen kuin kytket laitteen päälle. Pidä sähkölaitteet ja johdot kuivina ja puhtaina. Jos laite kastuu, katkaise sähkövirta, irrota pistoke ja kuivaa laite. Älä kosketa sähkölaitetta märin käsin! 3.5 Kaasupullot Pullot on kiinnitettävä tukevasti esim. seinään. Tutustu paineenalennusventtiilin käyttöohjeisiin ennen kuin käytät kaasupulloa. 4. Kemikaalien käsittely Pidä tuntematonta kemikaalia aina vaarallisena. Laboratoriossa ei saa tilapäisestikään esiintyä astioita, joiden sisältö on tuntematon. Ota selvää käyttämiesi kemikaalien mahdollisista vaarallisista ominaisuuksista (ks. kohta 4.4) ja ryhdy tarpeellisiin varotoimenpiteisiin. Laura Tiainen ( ) antaa tarvittaessa lisäohjeet kemikaalien käsittelyyn sekä opettavat projektien uusille työntekijöille kemikaalien käsittelyn. Opiskelijat eivät saa itse sekoittaa mitään kemikaaleja. Opiskelijoiden harjoitustöissä käytetyt syövytteet ovat valmiiksi tehtyinä pulloissa. Tarvittaessa Laura Tiainen valmistaa syövytteet. Älä koskaan maista kemikaaleja ja vältä kehittyvien kaasujen haistelua. Jos haistaminen on aineen tunnistamiseksi tarpeen, suorita se varoen. Aineita, joista syntyy epämiellyttäviä tai myrkyllisiä höyryjä, täytyy aina käsitellä vetokaapissa. Vältä kemikaalien koskettelua paljain käsin. Myrkylliset aineet voivat myös imeytyä ihon läpi. Käytä analyysilusikkaa eli spaatelia. Pese kätesi, jos iholle on päässyt roiskahtamaan kemikaaleja. 6

7 4.1 Nimilaput ja korkit Älä vaihda reagenssipullojen korkkeja. Pidä huoli siitä, että kaikissa käyttämissäsi reagenssipulloissa on kunnolliset nimilaput. Jos aine on myrkyllistä tai syövyttävää, pitäisi se näkyä nimilapusta. Älä käytä reagenssia, jonka nimilapusta et saa selvää. Avaa vain yksi korkki kerrallaan, äläkä sekoita korkkeja keskenään. Mitään kemikaalia ei saa säilyttää ilman astiaan tehtäviä sisältömerkintöjä. Käytettäessä tilapäisesti (esim. syövytyksen ajan) pieniä määriä kemikaaleja, astiaa ei tarvitse merkitä täydellisesti. Tällöinkin kuitenkin on aina varmistettava se, että tiedetään mitä astiassa on. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että astiaan merkitään spriitussilla seuraavat asiat: sisältö (kemiallinen merkintä, esim. HCl, tai muu yleisesti tunnistettu nimike, kuten Nital) päivämäärä, jolloin syövyte on sekoitettu sekä käyttäjän nimi 4.2 Kemikaalien ottaminen varastopullosta Liuoksia otetaan hanasta pieneen dekantterilasiin sopiva määrä. Mikäli pullossa ei ole pohjahanaa, kaadetaan liuos pullosta. Omaa pipettiä ei saa käyttää. Kiinteitä aineita kaadetaan esim. kellolasille tai paperille tarpeellinen määrä. Omaa spaatelia ei saa käyttää. Kuivia aineita saa ottaa vain puhtailla ja kuivilla spaateleilla. Kemikaaleja on sekä ympäristön että kemikaalikustannusten säästämiseksi pyrittävä ottamaan vain tarvittava määrä. Jos kemikaalia kuitenkin jää käyttämättä, sitä ei saa kaataa varastopulloon takaisin. 4.3 Kemikaalien sekoitus Kemikaaleja sekoittaessa on varottava, ettei mahdollinen reagointi aiheuta vaaratilannetta. Reagenssit lisätään liuokseen aina vähän kerrallaan. Sekoituksesta on huolehdittava lisäysten ajan. Useat reaktiot aiheuttavat liuoksen lämpenemisen. Seuraa liuoksen lämpötilaa sekoituksen aikana. Vältä turhan suuria kemikaalimääriä. Lisää ensin vesi, sitten happo tai emäs, muutoin seos reagoi voimakkaasti ja happoa saattaa roiskua. Rikkinäisten lasiastioiden käyttö on kiellettyä. Pöydälle tai muualle roiskunut happo tai emäs on heti kuivattava. Suuremmat määrät happoa tai emästä on ensin neutraloitava. 7

8 Happojen laimennus: Kaada aina laimennettava väkevä happo veteen. Veden kaataminen väkevään happoon aiheuttaa voimakkaan lämmönkehityksen ja roiskumisvaaran. Varsinkin rikkihappoa laimennettaessa tämä sääntö on ehdottomasti muistettava. Natrium- tai kaliumhydroksidia liuotettaessa kehittyy myös runsaasti lämpöä, joten niiden liuotus on tehtävä riittävän suuressa, kuumuutta kestävässä astiassa. 4.4 Onnettomuuden varaa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet) OVA-ohjeet on laatinut Työterveyslaitos ja ne on tarkoitettu kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteiksi pelastuslaitoksille, ympäristönsuojeluviranomaisille, työterveyshenkilöstölle ja kaikille kemikaalien vaaroista kiinnostuneille. OVA-ohjeita on 93 aineesta. Tärkeimmät OVAohjeet sijaitsevat turvallisuuskansiossa sekä ovat haettavissa internetistä ( Lisäksi kemiaalitietoutta on saatavissa kansainvälistä kemiaalikorteista ( ICSC = International Chemical Safety Cards). 4.5 Laboratoriojätteen käsittely Pienet määrät syövytteitä tai muuta kemiaalijätettä huuhdellaan viemäriin runsaan veden kanssa. Väkevät hapot ja emäkset syövyttävät viemäriverkkoa. Suuret kemikaalimäärät ja muut ongelmajätteet kerätään talteen ja toimitetaan Ekokemille hävitettäväksi. Laura Tiainen antaa tästä tarkemmat ohjeet. 5. Ohjeita tapaturman varalle Ensiavun nopeus on tärkeää. Siksi on etukäteen otettava selville tarvittavien välineiden sijainti. Tapaturman sattuessa on ensiaputoimiin ryhdyttävä välittömästi. Kaikki onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet ilmoitetaan Laura Tiaiselle ja/tai Tapio Saukkoselle. Yleinen hätänumero on Haavat Pieniä, pinnallisia haavoja lukuunottamatta kaikki haavat vaativat lääkärin hoitoa muutaman tunnin kuluessa: erityisesti silloin, kun: haava vuotaa runsaasti 8

9 haavassa voi olla esim. lasinsiruja, myrkyllisiä aineita, multaa tai hiekkaa kyseessä on syvä pistohaava Haavatyypistä riippumatta toimi näin: tyrehdytä verenvuoto. suojaa haava-alue sidoksella tue vammautunut raaja kohoasentoon tarkkaile potilasta ja toimita hoitoon Pienet haavat peitetään laastarilla. Tarvittaessa haava puhdistetaan aseptisella liuoksella. 5.2 Silmävammat Silmätapaturmissa on ratkaisevaa ensiavun nopeus: kyse on sekunneista. Jos silmään on joutunut syövyttävää tai ärsyttävää ainetta, huuhdellaan silmää välittömästi lähimmästä vesihanasta tai silmäsuihkusta ja sen jälkeen rauhallisesti vedellä tai keittosuolaliuoksella silmänhuuhtelupullosta vähintään min ajan. Jos loukkaantunut kivun vuoksi puristaa luomet kiinni, on ne huuhtelun onnistumiseksi avattava sormin. Huuhtelun jälkeen potilas toimitetaan aina lääkärintarkastukseen. Huuhtelua kannattaa jatkaa silmänhuuhtelupullolla myös lääkärille menon aikana. Piilolinssin saa poistaa vammautuneesta silmästä vain lääkäri. Jos silmään on joutunut lasia, on pyrittävä pitämään silmä liikkumattomana. Sen vuoksi tulee myös terve silmä peittää. 5.3 Syövyttävä aine iholla Saastuneet vaatteet riisutaan ja aine huuhdellaan pois runsaalla vedellä. Iholle joutunut happo voidaan neutraloida 5 % NaHCO3-liuoksella ja emäs 1 % etikkahappoliuoksella. Lopuksi ihoa huuhdotaan runsaalla vedellä min. 5.4 Myrkytykset Kaikissa myrkytystapauksissa ohjeita saa HUS:n Myrkytystietokeskuksesta, puh Ensiavun jälkeen potilas toimitetaan lääkärinhoitoon. Potilaan mukana on aina toimitettava tiedot tai näyte myrkytyksen aiheuttaneesta aineesta. 9

10 5.4.1 Myrkky hengityselimissä Potilas toimitetaan heti raittiiseen ilmaan ja asetetaan lepoon puoli-istuvaan asentoon. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia tai tajunnan häiriöitä, on hänet toimitettava viivytyksettä sairaalahoitoon. Jos potilas on tajuton, hänet asetetaan aina kylkiasentoon. Tarvittaessa annetaan tekohengitystä Syanidimyrkytys Lievissäkin tapauksissa on tilattava ambulanssi. Suusta suuhun tekohengitys on vaarallista auttajalle. Syanidinidimyrkytyksen vastamyrkkyä, amyylinitriittiä löytyy hiehuoneen ensiapukaapista. Riko amyylinitriittiampulli nenäliinaan/paperipyyhkeeseen ja anna potilaan hengittää sitä 30 s. Toista tarvittaessa 2 minuutin välein. Jatkohoito suoritetaan aina HYKS:ssä Myrkky ruoansulatuskanavassa Jos potilas on niellyt happoa tai emästä, hänelle voi antaa enintään 2 dl vettä tai maitoa syövyttävän aineen laimentamiseksi. Neutraloivia aineita ei saa käyttää. Uhria ei missään tapauksessa saa oksennuttaa, jos hän on vakavasti loukkaantunut, tajuton tai jos kysymyksessä on syövyttävä aine tai orgaaninen liuotin. Muutenkaan oksettamista ei nykyään suositella ensiavussa. Myrkyllisen aineen imeytymisen ehkäisemiseksi annetaan potilaalle lääkehiiltä. Lääkehiiltä ei saa käyttää vahvojen happojen tai emästen aiheuttamissa tapauksissa, ei myöskään oksentelevalle potilaalle. 5.5 Sähkötapaturmat Sähkötapaturmissa pelastustoimet on aloitettava mahdollisimman pian. Jos henkilö on jäänyt kiinni virtapiiriin, on sähkövirta ensin katkaistava (esim. sähköpistoke irti seinästä tai virta pois pääkatkaisijasta). Varo, ettet itse saa sähköiskua. Jos potilas ei hengitä, aloita puhallus- ja paineluelvytys. Mahdolliset palovammat peitetään puhtaalla sidoksella. 10

11 5.6 Tulipalo Tulipalon sammuttaminen Palamisen välttämättömiä edellytyksiä on kolme: palava aine, happi ja riittävä lämpötila. Jos yksikin näistä edellytyksistä voidaan poistaa, on palovaara torjuttu. Tulipalon sammuttamiseen käytetään laboratoriossa sammutuspeitettä, vettä tai sammuttimia (hiilidioksidi- tai jauhesammutin). Vesi soveltuu parhaiten kuitumaisten aineiden (esim. puu, paperi, kankaat) sammutukseen. Sähköpaloja ei saa sammuttaa vedellä eikä myöskään palavia nesteitä. Kemikaalipalojen sammutukseen tulee käyttää mieluiten CO2-sammutinta, mutta esim. natriumpalon sammuttamiseen käytetään jauhesammutinta. Käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 5 on mainittu millä ko. kemikaali voidaan sammuttaa. Sammuttimia käytettäessä on huomioitava, että kemikaalisammuttimien toiminta-aika on lyhyt (n. ½ min). Sammuttimen suihku on suunnattava itse palokohteeseen eli liekin juureen eikä liekkeihin. Sammutusaineista voi kehittyä myrkyllisiä hajoamistuotteita Tuli vaatteissa Jos vaatteet ovat syttyneet tuleen, toimitetaan uhri hätäsuihkuun. Liekit voi myös tukahduttaa esim. tiiviskankaisella takilla tai sammutuspeitteellä Tuli pöydällä tai astioissa Siirrä helposti syttyvät esineet läheltä pois ja tukahduta liekit esim. sammutuspeitteellä tai käytä sammutinta. Hälytä muu henkilökunta. Jos tulta ei saada hallintaan, pyri estämään sen leviäminen ja hälytä palokunta. 5.7 Palovammat Palovammat jaetaan kolmeen luokkaan: I aste: iho on punoittava, kirvelevä ja turvonnut II aste: iholla on rakkuloita III aste: iho on harmaan valkea, ruskea tai hiiltynyt 11

12 Vahingoittunutta aluetta huuhdellaan haalealla vedellä. Pinnallista, pientä palovammaa voi jäähdyttää vedellä minuuttia. Jäähdytysaika on suhteutettava vamman laajuuteen (alilämpöisyyden vaara). Kiinni palaneita vaatteita ei saa repiä irti. Vamman päälle laitetaan steriili side, jos vamma edellyttää lääkärinhoitoa. Lääkärin hoitoa tarvitaan aina, kun on kyseessä: kämmentä suurempi 2. asteen vamma 3. asteen vamma sähköpalovamma kasvojen tai käsien syvä palovamma tai kuumien palokaasujen hengittäminen 5.8 Nestemäinen typpi ja muut kryogeeniset aineet Ihokosketus nestemäisen typen kanssa Huuhtele välittömästi haalealla juoksevalla vedellä. Riisu varovasti vaurioitunutta ihoa ympäröivä vaatetus ja peitä vaurioitunut kohta löyhällä steriilillä siteellä. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten Nestemäisen typen roiskeet silmään Huuhtele silmää välittömästi silmäluomia auki pitäen haalealla juoksevalla vedellä (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Peitä silmät steriilillä sidoksella. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten. 6. Lisätietoa (Työterveyslaitos) (Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet) (Ekokemin ohje 12/05 Laboratorio- ja pienkemikaalijätteet) (Suomen lainsäädäntö) 12