15.5.2017 1 PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annettua asetusta, vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annettua asetusta ja vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annettua asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/68/EY, jäljempänä VAK-direktiivi) liitteitä muutettiin 20.12.2016 annetulla komission direktiivillä 2016/2309/EU. Osa määräyksistä koskee vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja osa vaarallisten aineiden kuljetusta rautatiellä. VAK-direktiivillä kansainvälisten ADR- ja RIDsopimusten liitteiden määräykset on säädetty velvoittaviksi myös Euroopan unionissa. Direktiivin muutoksella 2016/2309/EU laitetaan täytäntöön ADR- ja RID määräysten vuoden 2017 muutokset Vuoden alusta voimaantulleet muutokset tulee saattaa kansallisesti voimaan 1.7.2017 mennessä. Tässä esityksessä ehdotetuilla muutoksilla laitettaisiin täytäntöön komission direktiivin liitteisiin I ja II tulleita muutoksia. Lisäksi tehtäisiin joitakin muutoksia, jotka liittyvät aikaisemmin tehtyyn norminantovaltuuksien siirtoon Liikenteen turvallisuusvirastolle. Asetukseen tehtäisiin myös eräitä muita muutoksia. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan X päivänä kesäkuuta 2017. PERUSTELUT 1. Nykytila Vaarallisten aineiden kuljetuksesta (jäljempänä VAK) annetussa laissa (719/1994, jäljempänä VAKlaki), säädetään neljästä kuljetusmuodosta, jotka koskevat vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä, rautatiellä, ilma-aluksessa sekä kappaletavarana aluksessa. VAK-lain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetussa asetuksessa (194/2002, jäljempänä VAK-tieasetus) ja valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002, jäljempänä VAK-rautatieasetus) sekä vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetussa asetuksessa (124/2015, jäljempänä VAK-tarkastuslaitosasetus) säädetään lakia yksityiskohtaisemmin vaarallisten aineiden kuljetusvaatimuksista. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto (jäljempänä Trafi) antaa tarkempia teknisiä ja teknisluonteisia vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä (jäljempänä VAK-määräykset). VAK-lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten tarkoituksena on edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vähentää niistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. Kansallinen vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rautatiellä koskeva lainsäädäntö perustuu pitkälti kansainvälisiin kuljetusmuotokohtaisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön. Vuonna 1957 on tehty eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (jäljempänä ADR-sopimus). Suomi liittyi ADR-sopimuksen (SopS 23/1979) osapuoleksi vuonna 1979. ADR-sopimuksen liitteissä A ja B ovat yksityiskohtaiset ADRmääräykset. Liitteet sisältävät muun muassa vaarallisten aineiden luokitukseen, asiakirjoihin, pakkaamiseen, merkitsemiseen ja kuormaamiseen liittyviä vaatimuksia, mutta myös kuljettamiseen. Liitteissä on myös pakkauksiin, ajoneuvoihin ja säiliöihin sekä niiden rakenteisiin ja varusteisiin
liittyviä määräyksiä sekä pakkausten, säiliöiden ja ajoneuvojen tarkastus-, testaus-, käyttö- ja hyväksyntävaatimuksia. Nyt vuoden 2017 alusta voimaantulleet ADR-muutokset korjausmuutoksineen sisältävät kuuden kuukauden siirtymäajan. Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF-yleissopimus, SopS 52/2006) liitteessä C on määräykset vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista (jäljempänä RID-määräykset). RID-määräykset sisältävät pitkälti samantyyppisiä vaatimuksia ja velvoitteita kuin mitä ADR:ssa on. Erot liittyvät kuljetusmuodosta aiheutuviin eroihin. Vuoden 2017 RID-määräysten muutokset (OTIF/RID/NOT/2017) korjausmuutoksineen tulivat voimaan 1.1.2017. Muutoksiin liittyvä yleinen siirtymäaika päättyy 30.6.2017. ADR- ja RID-määräyksiä muutetaan pääsääntöisesti kahden vuoden välein. Muutosten tavoitteena on muun muassa parantaa vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia onnettomuuksia sekä vähentää vaaraa ja vahinkojen laajuutta. Euroopan unionin vaarallisten aineiden sisämaakuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/68/EY, VAK-direktiivi) liitteittä muutetaan neljännen kerran. VAK-direktiivillä kansainvälisten ADR- ja RID-sopimusten liitteiden määräykset on säädetty velvoittaviksi myös Euroopan unionissa. VAK-direktiivin I III liitteissä viitataan seuraavien määräyksiin: ADR-sopimuksen liitteiden määräykset (liite I.1, kohta I.1) ja RIDmääräykset (liite II.1, kohta II.1) sekä vaarallisten aineiden kuljetusta sisävesillä koskevan sopimuksen (jäljempänä ADN-sopimus) liitteiden määräykset (liite III.1, kohta III.1). Suomi ei ole allekirjoittanut ADN-sopimusta eikä ole liittynyt ADN-sopimukseen, joten VAK-direktiivin III liitteen muutokset eivät koske Suomea. VAK-direktiiviä on muutettu 20.12.2016 annetulla komission direktiivillä 2016/2309/EU. Euroopan unionin jäsenvaltion tulee saattaa voimaan vuoden 2017 muutokset viimeistään 1.7.2017. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut 22.12.2016 ilmoituksen (89/2016) ADR-sopimuksen liitteiden A ja B muutosten voimaantulosta. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi samanaikaisesti vastaavan ilmoituksen (90/2016) RID-määräysten muutoksista. Muutosten tavoitteena on parantaa vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia onnettomuuksia sekä vähentää vaaraa ja vahinkojen laajuutta. 2 Ehdotetut muutokset 2.1 Yleistä Kansainväliset VAK-määräykset ovat Euroopan unionin toimivallassa VAK-direktiiivin kautta. Muutoksiin liittyvä yleinen siirtymäkausi päättyy 30.6.2017. Ehdotetuissa asetusmuutoksissa huomioitaisiin 1.1.2017 voimaantulleet ADR-määräysten ja RID-määräysten muutokset. Liikenteen turvallisuusvirasto on uudistanut myös vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rautatiellä koskevia määräyksiä sekä ADR- että RID-muutosten huomioonottamiseksi. Lisäksi asetuksiin tehtäisiin joitakin muutoksia, jotka liittyvät aikaisemmin tehtyyn norminantovaltuuksien siirtoon Liikenteen turvallisuusvirastolle. Tehtäisiin myös eräitä teknisiä ja säädösteknisiä muutoksia. VAK-tieasetuksen muutokset ovat pitkälti ADR-muutosten voimaansaattamista. Nämä muutokset liittyvät muun muussa luokituksen antoon tai sen vahvistamiseen, tarkoituksella tartutettujen elävien eläinten kuljetukseen ja siihen liittyvään viranomaistahoon, asiakirjavaatimuksiin ja merkintävaatimuksiin, kuormausvelvoitteiden täsmentämiseen, konttikäsitteeseen, pakattujen räjähteiden kuljettamiseen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä jne. Lisäksi tehtäisiin muutamia säädösteknisiä muutoksia eräistä viranomaisten tehtävistä kuten eräiden pakkaamattomien esineiden VAK-kuljetuksen hyväksyminen. 2
VAK-rautatiesetuksen muutokset liittyvät pitkälti RID-muutosten voimaansaattamiseen. Muutokset liittyvät myös luokitukseen antoon tai sen vahvistamiseen, viranomaistahoon, joka voi antaa hyväksynnän tarkoituksella tartutettujen elävien eläinten kuljetuksiin, asiakirjavaatimuksiin, täsmennyksiin merkintävaatimusten osalta, kuormausvelvoitteiden täsmennyksiin, konttikäsitteeseen. Vain VAK-rautatieasetuksessa säädettäisiin säiliönhaltijan mahdollisuudesta antaa säiliövaunun kunnossapito kunnossapidosta vastaavan yksikön tehtäväksi ja kunnossapidosta vastaavan yksikön velvoitteista. Lisäksi tehtäisiin eräitä säädösteknisiä muutoksia eräistä viranomaisten tehtävistä kuten yhteenkuormattavien räjähteiden erottelumenetelmän hyväksyminen. Lisäksi asetukseen tehtäisiin eräitä teknisiä ja teknisluontoisia muutoksia. Vaarallisten aineiden kuljetussäännösten sujuvoittamista tarkastellaan erikseen VAK-lain kokonaisuudistusta koskevan säädöshankkeen yhteydessä. Vaarallisten aineiden kuljetussäännösten sujuvoittamista tarkastellaan erikseen VAK-lain kokonaisuudistusta koskevan säädöshankkeen yhteydessä. Siinä on muun ohessa tarkoitus koota asiaa koskevat valtioneuvoston asetustasoiset säännökset yhteen asetukseen. 2.2 Yksityiskohtaiset muutokset 2.2.1 Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Määritelmät. Taipuisa säkkikontti lisättäisiin 2 :n irtotavarakontti -määritelmän yhdeksänteen kohtaan. Säkkikontin yksityiskohtaisempi kuvaus ja yksityiskohtaiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Taipuisan säkkikontin käyttö on rajoitettu vain tietyille aineille. Turvallisuussyistä säkkikontteja saa kuljettaa vain ajoneuvoissa, joissa on ECE-säännön 13 mukaisesti hyväksytty ajonvakausjärjestelmä. Lisäksi muutetaan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä määritelmä. Jatkossa olisi määräys määritelmä, jossa viitattaisiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain valtuuspykäliin, joiden nojalla Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa VAK-määräyksiä. Valtuussäännöksiä on seuraavien pykälien momenteissa: 3 a :n, 7 a :n ja c :n, 9 :n, 10 a :n ja 10 b :n, 11 :n, 11 a :n - 11 c :n ja11 e, 12, 13 a - 13 c, 14 a ja 14 b ja 24 :n. Liikenteen turvallisuusviraston antama vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä määräys sisältää useita VAK-määräyksiä. 5 Vaarallisten aineiden luokitus. Muutetaan asetuksen 5 :n toista momenttia muuttamalla luku 2.2 osaksi 2. Tietyissä tapauksissa ADR/VAK-määräysten mukaisesti viranomaistaho antaa VAKaineen tai VAK-esineen luokituksen tai hyväksyy sen luokituksen. Räjähteiden lisäksi Turvallisuusja kemikaalivirasto luokittelee tietyissä tapauksissa itsereaktiivisia aineita ja orgaanisia peroksideja. Tästä syytä on perustelua muuttaa luku 2.2 osaksi 2, jolloin se kattaa luvut 2.1 ja 2.2. Säteilyturvakeskus puolestaan luokittelisi radioaktiiviset aineet ja hyväksyy niihin liittyvät luokitukset kuten nykyäänkin. Jos ensimmäisessä momentissa luku 2.2 muutettaisiin osaksi 2, voitaisiin huomioida myös ADR-määräysten A liitteen 2.1 luvun 2.1.2.8 kohdan uudet luokitusmääräykset. Jos kuljetettavan aineen ominaisuudet eivät koetulosten perusteella vastaa aineelle kuljetusta varten määrättyä luokitusta, toimivaltainen viranomainen voi tietyissä tapauksissa hyväksyä luokituksen. Suomessa toimivaltaiset viranomaiset olisivat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja radioaktiivisten aineiden osalta Säteilyturvakeskus. Luokituksen hyväksyntään liittyvät yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAKtiemääräyksessä. Ne perustuvat ADR-määräyksiin. Hyväksynnästä laaditaan ehdotus Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevän asiantuntija-alakomitealle (UN Sub- Committee of Experts on the Transport of Dangerous Goods) YK:n mallisääntöjen muuttamiseksi. YK-mallisääntöjen valmistelukokouksiin Liikenteen turvallisuusvirasto toimittaa ehdotuksen 3
asiantuntija-alakomitealle, elleivät Liikenteen turvallisuusvirasto ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tai Säteilyturvallisuuskeskus toisin sovi. Jos toimitettua ehdotusta ei hyväksytä YK-mallisääntöihin, toimivaltainen viranomainen peruisi antamansa hyväksynnän. Jos ehdotus hyväksytään YK-mallisääntöihin, kestänee yleensä neljä vuotta ennen kuin hyväksyntään liittyvä ehdotus olisi mahdollisesti sisällytetty ADR-määräyksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voisi antaa eräissä poikkeustilanteissa luokitushyväksynnän. Esitys mahdollistaa VAK-aineen oikean luokituksen tai VAK-aineen vaaraominaisuutta vastaavien lipukkeiden käytön. Näillä on vaikutusta kuljetusturvallisuuteen. VAK-ainetta olisi mahdollista kuljettaa kansallisesti ennen kuin muutosehdotus on hyväksytty ja sisällytetty kansainvälisiin ADRmääräyksiin ja kansallisiin VAK-määräyksiin. Toimitettavalla ehdotuksella voidaan korjata kuljetusmääräysten luokitus- ja/tai lipukevaatimuksiin liittyviä mahdollisia puutteita tai virheellisyyksiä. YK-mallisääntöjen valmistelukokouksiin lähettävän ehdotuksen valmisteluun liittyy mahdollisia vähäisiä hallinnollisia kustannuksia. ADR 2017 -määräyksissä on täsmennetty, että hakijalle tulee antaa kirjallinen vahvistus annetusta luokituksesta tai luokituksen hyväksymistä. Muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 2.2.1.1.9 ja 2.2.1.1.9.1-2.2.1.1.9.4 kohtiin. Tästä syystä momenttiin lisätään vaatimus vahvistuksesta, joka liittyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tekemään luokitukseen räjähteiden (luokka 1) osalta tai sen luokituksen hyväksyntään. ADR-määräyksen 2.2.1.1.9.4 kohdassa on esimerkkejä (ei velvoittavia) tiedoista, jotka voivat sisältyä kirjalliseen vahvistusasiakirjaan. Vahvistus voi sisältää yhteystietoja esimerkiksi luokituksen hakijasta ja myöntäjästä, tietoja sovellettavista säännöksistä ja määräyksistä, luokitusperusteista, tietoa räjähteistä mukaan lukien tunnistetietoja, mahdollisia erityisehtoja ja rajoituksia sekä annetun luokituksen umpeutumispäivän, jos toimivaltainen viranomainen on katsonut sen tarpeelliseksi. Luokitus on keskeinen lähtökohta kuljetusturvallisuudessa. Luokitus vaikuttaa oleellisesti myös muihin kuljetukseen liittyviin välillisiin toimenpiteisiin. Pääsääntöisesti lähettäjä luokittelee ja testaa VAK-aineen tai -esineen ADR-/VAK-määräysten mukaisesti. Jos toimivaltainen viranomainen on luokitellut aineen tai esineen tai jos siltä on pyydetty luokitukseen vahvistus tai hyväksymistä VAK-määräysten mukaisesti, on sen antava kirjallinen viitenumerolla (esimerkiksi päätösnumerolla tai diaarinumerolla) yksilöity luokitus- tai hyväksymisasiakirja. Esitetty muutos ei muuta nykykäytäntöä eikä siitä aiheudu ylimääräisiä kustannuksia. 7 Lähettäjä. Muutetaan asetuksen 7 :n ensimmäisen momentin ensimmäistä, kolmatta ja viidettä kohtaa sekä toista momenttia. Ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kohtaan sekä toiseen momenttiin lisättäisiin määräysviittaus, koska kyseiset tekniset ja teknisluonteiset vaatimukset ovat nykyään Liikenteen turvallisuusviraston VAK-määräyksissä. Muutetaan myös ensimmäisen momentin viiden kohdan asiasisältöä. Kohta koskee tyhjien puhdistamattomien säiliöiden ja irtotavarakuljetuksiin käytettyjen ajoneuvojen ja konttien merkintävaatimuksia. Kyseisestä kohdasta muutetaan sanat suur- ja pienkontit sanaksi kontit. Muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 1.4.2.1.1 kohdan e alakohtaan. Samalla varmistetaan, että käsitteet olisivat linjassa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin tulevien muutosten kanssa. Lisäksi kyseiseen kohtaan lisättäisiin suurlipukkeet ja vaadittavat merkit. Nykytila ei muuttuisi, ainoastaan täsmentyisi. Kyse on vaaraa kuvaavista suurlipukkeista, ja muista lipukkeista ja merkeistä, jotka edellytetään jo nykyisin VAK-määräyksissä. 8 Kuljetuksen suorittaja ja kuljettaja. Pykälän seitsemännestä kohdasta kumottaisiin, että kuljetuksen suorittajan on varmistettava nimenomaan kirjallisten turvallisuusohjeiden mukaiset varusteet. Nykytilaa ei ole kuitenkaan tarkoitus muuttaa, vaan jatkossakin kirjallisissa turvallisuusohjeissa mainitut varusteet tulee olla myös mukana kuljetusyksikössä ja ne on 4
varmistettava. Mukana pidettäviksi säädetyistä ja määrätyistä varusteista on säädetty ja määrätty VAK-lain nojalla annetuissa VAK-asetuksissa ja Trafin VAK-määräyksissä. Pääosa varusteista määrätään yksityiskohtaisemmin Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä. Varusteet voi olla tarkoitettu miehistölle, kuljetusyksikölle tai/ja aineiden kuljetusta varten. Muutos perustuu ADRmääräyksen A liitteen 1.4.2.2.1 ja 1.4.2.2.6 kohtien alakohtiin. 11 Kuormaaja. Muutetaan asetuksen ensimmäisen momentin ensimmäistä, kolmatta ja viidettä kohtaa. Asetuksen ensimmäisen momentin ensimmäiseen kohtaan lisättäisiin sanat ja määräysten, koska nykyisin erityisesti Liikenteen turvallisuusviraston antamissa määräyksissä on teknisluonteiset vaatimukset siitä mitä aineita saa kuljettaa ja miten. Muutetaan ensimmäisen momentin kolmas kohta, joka käsittelee kuormaajan velvollisuutta täyttää kuormausvaatimukset. Kohdasta poistetaan rajaus, että velvollisuudet koskisivat vain ajoneuvoja ja kontteja. Ehdotettu muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 1.4.3.1.1 kohdan c alakohtaan. Lisäksi muutetaan momentissa oleva sana erityissäännösten sanaksi erityismääräysten, koska kyseiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä. Vastaavasti muutetaan viidennen kohdan sana erottelusäännökset erottelumääräyksiksi, koska yksityiskohtaiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston antamassa VAK-tiemääräyksessä. 13 Säiliön sekä irtotavara-ajoneuvon ja -kontin täyttäjä. Muutetaan asetuksen 13 :n neljättä kohtaa korvaamalla sana säännökset sanalla määräykset, koska tekniset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä kumotun ministeriön VAK-tieasetuksen liitteen sijasta. Muutetaan asetuksen 13 :n kahdeksatta kohtaa, jossa on täyttäjän velvollisuus varmistaa, että säiliössä, irtotavaralla kuormatussa ajoneuvossa tai kontissa on tarvittavat merkit kuten lipukkeet, oranssikilpi ja muut varoitusmerkit. Teksti tarvittavat varoitusmerkit kumotaan ja tilalle tulisi sana merkit. Kiinnitetyt merkit voivat olla muunkin tyyppisiä merkkejä kuin varoitusmerkkejä. Ehdotettu muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 1.4.3.3 kohdan (h) alakohtaan. Ehdotus täsmentää nykytilaa. Kyseisestä kohdasta muutetaan myös sanat suur- ja pienkontit sanaksi kontit. Jatkossa viitattaisiin kontteihin. Muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 1.4.2.1.1 kohdan e alakohtaan. Samalla mahdollistetaan, että käsitteet olisivat linjassa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin tulevien muutosten kanssa. Muutoksen ei pitäisi muuttaa nykytilaa, vaikka käsite yleistyy. 14 a Kuorman purkaja. Muutetaan asetuksen 14 a :n ensimmäisen momentin kolmatta kohtaa ja kuudetta kohtaa. Asetuksen 14 a :n ensimmäisen momentin kolmannen kohdan mukaan kuorman purkajan tulee täyttää purkamista koskevat vaatimukset. Kyseistä kohtaa täsmennettäisiin lisäämällä vaatimus noudattaa myös käsittelyä koskevia vaatimuksia. Muutos selventäisi nykytilaa, koska voimassaolevassa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä on tavaran käsittelyä koskevia vaatimuksia, joita on noudatettava jo nykyisin. Ehdotettu muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 1.4.3.7.1 kohdan (c) alakohtaan. Lisäksi muutetaan saman momentin kuudetta kohtaa lisäämällä maininta merkeistä. Kuorman purkajalle on asetettu velvollisuus varmistaa, ettei suurlipukkeita eikä oranssikilpeä ole konteissa tai muissa kuin säiliöajoneuvon säiliöissä, jos ne on tyhjennetty ja puhdistettu tai vaaratekijät on poistettu. Tietyissä tapauksissa voidaan vaatia muita merkkejä kuten ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkkiä. 15 Henkilöstön koulutus. Ehdotetaan muutettavaksi koulutusta käsittelevän 15 :n otsikko. Jatkossa otsikko olisi Henkilöstön koulutus nykyisen Kuljetushenkilöstön koulutuksen sijasta. Muutoksen myötä nimi käsittäisi selkeämmin varsinaisen kuljetushenkilöstön lisäksi henkilöstön, 5
joiden toiminnalla on vaikutusta varsinaiseen kuljetukseen, vaikka he eivät osallistu varsinaiseen kuljetustoimintaan. Myös heillä tulee olla vastuuseen ja tehtäviin soveltuvaa koulutusta. Muutos on teknisluonteinen eikä se muuta nykyisiä voimassaolevia koulutusvelvoitteita. 26 Asiakirjat. Kumotaan 26 :n ensimmäisestä momentista sana suurkontti. Jatkossa käytettäisiin sanaa kontti suurkontin sijasta. Muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 5.4.2 kohtaan. Lisäksi muutettaisiin pakkaustodistukseen liittyvää velvoitetta. Voimassaolevan säännöksen mukaisesti jos vaarallisen aineen tiekuljetusta suurkontissa tai ajoneuvossa seuraa merikuljetus, lähettäjän on liitettävä rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) julkaiseman kansainvälisiä vaarallisten aineiden merikuljetuksia koskevan säännöstön (IMDGkoodin) mukainen kontin tai ajoneuvon pakkaustodistus. Jatkossakin konttikuljetuksessa kontin pakkaustodistus on liitettävä rahtikirjaan, mutta kontittomassa ajoneuvokuljetuksessa IMDG-koodin kohdan 5.4.2 mukaisen pakkaustodistuksen liittäminen rahtikirjaan olisi vapaaehtoista. Pakkaustodistuksen voi toimittaa sähköisesti suoraan satamaan. Tarvittavat tekniset asiakirjavaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksen liitteissä. Esitetyillä muutoksilla pyritään selkeyttämään kuljetukseen liittyviä asiakirjavaatimuksia. 26 a Tarkoituksella vaarallisen tartunnan saaneen elävän eläimen kuljetus Asetukseen lisättäisiin uusi 26 a, joka liittyy tarkoituksella vaarallisen tartunnan saaneen elävän eläimen kuljetukseen ja kuljetuksen hyväksynnän antavaan viranomaiseen. ADR-määräyksessä edellytetään, että hyväksyntöjä myöntävästä toimivaltaisesta viranomaisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Muutos perustuu ADR-määräyksen A liitteen 2.2.62.1.12.1 kohtaan. ADRmääräyksissä on määritelty vaaralliset taudit tai taudinaiheuttajat. Näitä tartuntavaarallisia aineita kuljettaessa tulee huomioida ADR-määräykset. Voimassaolevien ADR/VAK-määräysten mukaan eläviä eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallisia aineita kuljetettaessa ellei ainetta voi kuljettaa millään muulla tavalla. Tarkoituksella tartutetun elävän eläimen kuljetuksessa on huomioitava vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset, mutta myös yleiset elävän eläimen kuljetukseen liittyvät vaatimukset. Muutoksella pyritään varmistamaan sekä VAK-kuljetusturvallisuus ja VAK-käsittelyturvallisuus, mutta myös varmistamaan ja huomioimaan eläinten oma turvallisuus. Jos epäillään, että elävän eläimen tarkoituksella saaneen VAK-määräyksen mukaisen vaarallisen tartunnan, niin myös tällöin tarvittaisiin viranomaiselta hyväksyntä. Toisaalta vuoden 2017 ADR-määräyksen 2.2.62.1.1 kohdan mukaan, jos kyse on tahattomasti tai luonnollisesti tartunnan saaneiden elävien eläinten kuljetuksesta, on kuljetus ainoastaan alkuperä-, kauttakulku- ja määränpäävaltioiden asiaankuuluvien säännösten ja määräysten alaista. Näissä kuljetuksissa ei tarvitse soveltaa ADR/VAK-säännöksiä tai määräyksiä, ellei niitä koskevissa säännöksissä tai määräyksissä niin säädetä tai määrätä. Toimivaltaiseksi viranomaistahoksi ehdotetaan aluehallintovirastoa. Myöhemmässä vaiheessa toimivaltaisena viranomaisena olisi maakunta. Nykyisin aluehallintovirasto myöntää muun muussa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvat Euroopan Unionin antaman eläinkuljetusasetuksen (1/2005) mukaiset luvat sekä hyväksymis- ja pätevöitymistodistukset sekä eläintautitapauksissa mahdolliset poikkeukset eläinten siirtokielloista. Eläinkuljetusasetus on pantu täytäntöön eläinkuljetuksesta annetulla lailla (1429/2006). Lain tarkoituksena on suojella muun muassa eläviä eläimiä kuljetuksessa ja huolehtia eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana. Vaatimukset liittyvät muun muassa eläinten kuljetuksen yleisiin edellytyksiin, kuljetusvälineeseen, eläinten kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen sekä lupamenettelyihin. Aluehallintovirasto on eläinten kuljetuksesta annetun lain mukaan toimivaltainen viranomainen myöntämään lupia eläinkuljetuksissa yleisesti. Tarkoituksella tartutetut eläimet ovat todennäköisesti koe-eläimiä. 6
Eläintautilain (441/2013) tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää sellaisia sairauksia ja tartuntoja, jotka voivat siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen, eläinten terveyden edistämiseksi, ihmisten terveyden suojaamiseksi, elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Myös eläintautilaissa pääasiallisesti toimivaltaisena viranomaisena on Aluehallintovirasto. Erityisesti eläinkuljetus- ja eläintautilainsäädäntöön näkökulmasta katsottuna olisi tarkoituksenmukaista, että toimivaltaisena viranomaisena toimisi aluehallintovirasto. Liikenteen turvallisuusviraston antama VAK-tiemääräys sisältää yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä tartuntavaarallisten aineiden luokituksesta (sisältäen myös tartunnan saaneet elävät eläimet), kuljetuksesta ja kuormanpurkamisesta. VAK-säännökset ja -määräykset tulee huomioida, kun kuljetetaan tarkoituksella tartunnansaaneita eläviä eläimiä, jotka luokittuvat tartuntavaarallisten aineiden kuljetusluokkaan VAK-kuljetusmääräysten mukaisesti. VAK-kuljetukseen liittyvä hyväksyntä voitaisiin myös sisällyttää aluehallintoviraston yleisiin eläinten kuljetuksiin liittyviin hyväksyntöihin tai lupiin. Näissä tapauksissa erillistä VAK-hyväksyntää ei tarvittaisi. Ehdotuksesta ei pitäisi aiheutua merkittäviä kustannuksia. ADR-määräyksen A liitteen 2.2.62.1.12.1 kohdan mukaan eläviä eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallista ainetta kuljetettaessa paitsi, jos ainetta ei voi kuljettaa millään muulla tavalla. Myös A liitteen 2.2.62.2 kohdassa todetaan, että eläviä selkärankaisia tai selkärangattomia eläimiä ei saa käyttää kantajina tartuntavaarallista ainetta kuljetettaessa paitsi, jos ainetta ei voi kuljettaa millään muulla tavalla. Nykyinen ADR-määräyksen A liitteen 2.2.62.2 kohdan vaatimus on Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä, jossa viranomaisena on maa- ja metsätalousministeriö. Vaatimuksen osalta ehdotetaan tehtäväksi säädöshierarkkinen muutos kuitenkin siten, että viranomaistaho muuttuisi. Esitetään, että jatkossa toimivaltaisena viranomaisena (ADR:n kohta 2.2.62.1.12.1 ja 2.2.62.2) olisi aluehallintovirasto. Sama taho luvittaa nykyisin yleisiä eläinkuljetuksia ja eläintautilain tarkoittamia kuljetuksia. Yhden viranomaisen ja yhden hallintopäätöksen mallia puoltaa vähäisempi byrokratia. 26 b Pakkaamattomien vaarallisten esineiden kuljetukset, joihin tarvitaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Eräissä tapauksissa vaarallisten aineiden kuljetusluokkiin luokittuvia esineitä saa kuljettaa pakkaamattomina tietyin ADR:ssa mainituin ehdoin. Joidenkin esineiden kuljettaminen pakkaamattomina on sallittua vain, jos ADR-maan toimivaltainen viranomainen on antanut hyväksynnän. Esimerkiksi kaikkia suuria, tukevia ja kestäviä esineitä ei ole mahdollista pakata ADR-/VAK-määräysten mukaisesti. Esitetty esimerkki perustuu ADR/VAK-määräysten 4.1.3.8 kohtaan. Suomessa tarvittavat hyväksynnät antaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto lukuun ottamatta pakkaamattomia radioaktiivisia aineita tai esineitä. Näiden osalta hyväksynnän myöntää Säteilyturvakeskus. Hyväksyntään liittyvät vaatimukset on annettu ADR-määräyksissä. Vastaavat kansalliset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksen liitteissä. Nämä tarkemmat vaatimukset olivat aikoinaan liikenne- ja viestintäministeriön antaman VAK-asetuksen liitteessä. Tämän syyn takia on tarkoituksenmukaista antaa säännös hyväksynnän antavasta tahosta. Yksityiskohtaiset vaatimukset jäisivät edelleen Liikenteen turvallisuusviraston VAK-määräykseen. Vaatimus ei ole uusi tehtävä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle tai Säteilyturvakeskukselle. Muutos olisi säädöstekninen, ja asiasisältö ei muuttuisi. Muutos ei vaikuta nykykäytäntöihin eikä sillä ole taloudellisia ja muita vaikutuksia. Vuoden 2017 ADR-muutoksen myötä A liitteen kohdan 4.1.4.1 pakkaustavan P910 kolmannen alakohdan määräyksen mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa antaa hyväksynnän eräille ADR-määräyksessä tarkemmin määritellyille litiummetalliakuille ja litiumi-ioniakuille, jolloin niitä saisi kuljettaa pakkaamattomina toimivaltaisen viranomaisen määräämin ehdoin. Hyväksynnässä huomioidaan ADR-määräykset. Suomen toimivaltaiseksi viranomaiseksi esitetään Turvallisuus- ja kemikaalinvirastoa. Yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Liikenteen 7
turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksen liitteessä. Ehdotus mahdollistaa eräiden litiummetalliakkujen ja litiumi-ioniakkujen kuljetuksen pakkaamattomana, jos Turvallisuus- ja kemikaalinvirasto on antanut hyväksynnän. Ehdotuksesta ei pitäisi aiheutua merkittäviä kustannuksia ja muita vaikutuksia. 26 c Yhteenkuormattavien räjähteiden erottelumenetelmien hyväksynnät. Lisätään asetukseen uusi pykälä hyväksynnän myöntämisestä, joka mahdollistaisi eräiden pakattujen räjähteiden yhteenkuormaamisen. Ehdotettu säännös perustuu ADR-/VAK-määräyksen 7.5.2.2 kohtaan. Räjähteitä ei saa kuormata samaan ajoneuvoon tai konttiin, elleivät ADR/VAK-vaatimukset mahdollista yhteenkuormausta. Jos räjähteiden yhteenkuormaus ei ole sallittua (yhteenkuormauskielto), ADR/VAK-määräysten mukaisesti tiettyjen räjähteiden yhteenkuormaus olisi kuitenkin tietyissä tapauksissa olla sallittua, jos toimivaltainen viranomainen on antanut hyväksynnän huomioiden kuljetuksessa käytettävän erottelumenettelyn (erilliset osastot tai suojarakenteet). Tehtävä ei olisi uusi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Ehdotettu säännös ja muut yksityiskohtaiset tekniset säännökset olivat aikaisemmin liikenne- ja viestintäministeriön VAK-tieasetuksen liitteessä, nykyisin Liikenteen turvallisuusviraston määräyksissä. Muutos olisi säädöstekninen eikä asiasisältö muuttuisi. Muutos ei vaikuta nykykäytäntöihin eikä sillä näin ollen ole taloudellisia eikä muita vaikutuksia. 26 d Räjähteiden kuljettaminen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä. Lisättäisiin uusi pykälä, joka liittyy VAK-luokkaan 1 kuuluvien pakattujen räjähteiden kuljetushyväksyntään liikkuvassa räjähdevalmistusyksikön erityisosastossa edellyttäen, että niiden ADR/VAK-kuljetus on sallittu ja muut vaatimukset täyttyvät. ADR-määräyksen A liitteen 4.7.1.2, 6.12.5 ja 7.5.5.2.3 kohtien määräykset mahdollistavat tiettyjen pakattujen räjähteiden kuljettamiseen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä (jäljempänä MEMU; Mobil Explosive Manufacturing Unit) tietyin ehdoin toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Kuljetuksen sekä liikkuvassa räjähdevalmistusyksikössä räjähdekolleille tarkoitetussa erityisosastossa käytetyn tehokkaan räjähdysvaaraa suojaavan rakenteen ja erottelumenetelmän on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. ADR:ssa räjähteiden tyyppeihin ja määriin liittyy rajoituksia, mutta ADR-määräysten mukaisesti toimivaltainen viranomainen voisi hyväksyä myös poikkeavia räjähdetyyppejä ja -määriä. Muissa pohjoismaissa pakattujen räjähteiden MEMU-kuljetus on sallittu, jos viranomaisen on antanut hyväksynnän. Ilmeisesti pohjoismaissa olisi annettu mahdollisesti vain yksi hyväksyntä eli pakattujen räjähteiden kuljettaminen MEMUssa ei ole yleistä. Voimassaolevien kansallisten VAKmääräysten mukaan pakattujen räjähteiden kuljetus MEMUssa on kielletty. Jatkossa kuljetus olisi sallittua, jos toimivaltainen viranomainen katsoo kuljetuksen turvalliseksi ja vaatimukset täyttyvät sekä viranomainen on antanut hyväksynnän MEMUssa käytettävälle räjähteiden erityisosastolle ja käytettävälle erottelumenettelylle. Lisäksi toimivaltainen viranomainen hyväksyy tällaisen kuljetuksen alueellaan. Toimivaltaiseksi viranomaiseksi esitetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa, joka arvioisi turvallisuuden huomioiden täytettävät vaatimukset. Hyväksyntä tarvitaan kuljetukselle, rakenteelle ja erottelumenettelylle. ADR-määräyksen yksityiskohtaiset tekniset määräykset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-määräyksessä. Tekniset määräykset liittyvät muun muassa MEMUjen rakenne-, maadoitus- ja merkintävaatimuksiin sekä kuljetettaviin räjähteisiin ja niiden määriin, pakkaus- ja kuormausvaatimuksiin ja kuljetuksen turvatoimivaatimuksiin. Koska ADR-määräysten mukaan toimivaltainen viranomainen hyväksyy nämä kuljetukset alueellaan, hyväksyntä edellytettäisiin myös ulkomaisessa rekisterissä olevilta MEMUlta, joka kuljettaa Suomen alueella pakattuja räjähteitä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hyväksyisi myös kuljetuksen, jos virasto katsoo, että ehdot täyttyvät ja kuljetus voidaan katsoa turvalliseksi. 8
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto toimivaltaisena viranomaisena saisi tiedon mahdollisista ADRkuljetuksista, koska kuljetuksen suorittaja hakisi hyväksyntää Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Virastolla olisi tilannekuva siitä, mitkä MEMUt saavat kuljettaa Suomen alueella pakattuja räjähteitä ja minkälaisilla räjähteiden erityisosastoilla pakattuja räjähteitä kuljetetaan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on lupaviranomainen räjähdevalmistuksen ja varastoinnin osalta (Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettu laki (390/2005, 58 a )). Tästä syytä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla olisi mahdollisuus tarkastella hyväksyntäpyyntöä kuljetusnäkökulmaa laajemmassa näkökulmassa. Räjähteiden kuljettaminen liikkuvassa räjähdevalmistusyksikön räjähdekolleille tarkoitetussa erityisosastossa voi mahdollisesti muuttaa MEMU-onnettomuuden luonnetta kuin mitä MEMU-onnettomuus olisi puhtaana säiliökuljetuksena ilman pakattuja räjähteitä. Ehdotettu säännös mahdollistaisi pakattujen räjähteiden kuljetuksen MEMUssa, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että ehdot täyttyvät ja turvallisuuden kannalta ei ole esteitä kuljetukselle. Säännös mahdollistaisi räjähdysaineista otettujen näytteiden kuljetuksen työmaalta laadunvalvontaa varten. Tehtävä olisi uusi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, mutta virastolle ei pitäisi aiheutua tehtävästä merkittäviä kustannuksia tai muita vaikutuksia. 9 2.2.2 Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Määritelmät. Lisättäisiin taipuisa säkkikontti 2 :n irtotavarakontti -määritelmän yhdeksänteen kohtaan ja lisätään uusi kolmastoista määritelmä ECM-todistuksesta. Säkkikontin yksityiskohtaisempi kuvaus ja yksityiskohtaisemmat vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-määräyksessä. Taipuisan säkkikontin käyttö rajoittuu vain tietyille aineille. Muutos perustuu RIDiin. Lisäksi muutetaan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä määritelmä. Jatkossa olisi määräys määritelmä, jossa viitattaisiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain valtuuspykäliin, joiden nojalla Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa VAK-määräyksiä. Valtuussäännöksiä on seuraavien pykälien momenteissa: 3 a :n, 7 a :n ja c :n, 9 :n, 10 a :n ja 10 b :n, 11 :n, 11 a :n - 11 c :n ja11 e, 12, 13 a - 13 c, 14 a ja 14 b ja 24 :n. Liikenteen turvallisuusviraston antama vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä määräys sisältää useita VAK-määräyksiä. Lisätään uusi määritelmä ECM-todistuksesta. Kunnossapidosta vastaavan yksikön pätevyys osoitetaan ECM-todistuksella. EU-lainsäädännössä ECM-todistuksesta ja siihen liittyvistä sertifiointivaatimuksista ja menettelyistä on säädetty komission turvallisuusdirektiivissä (2004/49/EY) ja asetuksessa 445/2011/EU. Kansallisesti asiasta säädetään rautatielain (304/2011) kymmenessä luvussa, joka käsittelee kalustoyksiköiden kunnossapitoa. Rautatielain 59 :n mukaisesti kunnossapidosta vastaavan yksikön tulee olla sertifioitu. Suomessa todistuksen myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto tai tehtävään erikseen akreditoitu elin. 5 Vaarallisten aineiden luokitus. Muutetaan asetuksen 5 :n toista momenttia muuttamalla luku 2.2 osaksi 2. Tietyissä tapauksissa RID/VAK-määräysten mukaisesti viranomaistaho antaa VAKaineen tai VAK-esineen luokituksen tai hyväksyy sen luokituksen. Räjähteiden lisäksi tietyissä tapauksissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto luokittelee eräitä itsereaktiivisia aineita ja orgaanisia peroksideja. Tästä syytä on perustelua muuttaa luku 2.2 osaksi 2, jolloin se kattaa luvut 2.1 ja 2.2. Säteilyturvakeskus puolestaan luokittelee radioaktiiviset aineet ja hyväksyy niihin liittyvät luokitukset kuten nykyäänkin. Jos ensimmäisessä momentissa luku 2.2 muutettaisiin osaksi 2, voitaisiin huomioida RID-määräysten 2.1 luvun 2.1.2.8 kohdan uudet luokitusmääräykset. Jos kuljetettavan aineen ominaisuudet eivät koetulosten perusteella vastaa aineelle kuljetusta varten määrättyä luokitusta, toimivaltainen viranomainen voi tietyissä tapauksissa hyväksyä luokituksen. Suomessa toimivaltaiset viranomaiset olisivat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja radioaktiivisten
aineiden osalta Säteilyturvakeskus. Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä on yksityiskohtaisempia teknisiä määräyksiä, jotka perustuvat Euroopan unionin lainsäädäntöön ja RID-määräyksiin. Luokituksen hyväksyntään liittyvät yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-määräyksessä. Hyväksynnästä laaditaan ehdotus Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevän asiantuntija-alakomitealle (UN Sub- Committee of Experts on the Transport of Dangerous Goods) YK:n mallisääntöjen muuttamiseksi. YK-mallisääntöjen valmistelukokouksiin Liikenteen turvallisuusvirasto toimittaa ehdotuksen asiantuntija-alakomitealle, elleivät Liikenteen turvallisuusvirasto ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tai Säteilyturvallisuuskeskus toisin sovi. Jos toimitettua ehdotusta ei hyväksytä YK-mallisääntöihin, toimivaltainen viranomainen peruisi antamansa hyväksynnän. Jos ehdotus hyväksyttäisiin YK-mallisääntöihin, kestänee yleensä neljä vuotta ennen kuin hyväksyntään liittyvä ehdotus olisi mahdollisesti sisällytetty RID-määräyksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voisi antaa eräissä poikkeustilanteissa luokitushyväksynnän. Esitys mahdollistaa VAK-aineen oikean luokituksen tai VAK-aineen vaaraominaisuutta vastaavien lipukkeiden käytön. Näillä on vaikutusta kuljetusturvallisuuteen. VAK-ainetta olisi mahdollista kuljettaa kansallisesti ennen kuin muutosehdotus on hyväksytty ja sisällytetty kansainvälisiin RIDmääräyksiin ja kansallisiin VAK-määräyksiin. Toimitettavalla ehdotuksella voidaan korjata mahdollisia kuljetusmääräysten luokitus- ja/tai lipukevaatimuksiin liittyviä mahdollisia puutteita tai virheellisyyksiä. YK-mallisääntöjen valmistelukokouksiin lähettävän ehdotuksen valmisteluun liittyy mahdollisia vähäisiä hallinnollisia kustannuksia. RID 2017 -määräyksissä on täsmennetty, että hakijalle tulee antaa kirjallinen vahvistus annetusta luokituksesta tai luokituksen hyväksymistä. Muutos perustuu RID-määräyksen 2.2.1.1.9 ja 2.2.1.1.9.1-2.2.1.1.9.4 kohtiin. Tästä syystä momenttiin lisätään vaatimus vahvistuksesta, joka liittyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tekemään luokitukseen räjähteiden (luokka 1) osalta tai sen luokituksen hyväksyntään. RID-määräyksen 2.2.1.1.9.4 kohdassa on esimerkkejä (ei velvoittavia) tiedoista, jotka voivat sisältyä kirjalliseen vahvistusasiakirjaan. Vahvistus voi sisältää yhteystietoja esimerkiksi luokituksen hakijasta ja myöntäjästä, tietoja sovellettavista säännöksistä ja määräyksistä, luokitusperusteista, tietoa räjähteistä mukaan lukien tunnistetietoja, mahdollisia erityisehtoja ja rajoituksia sekä annetun luokituksen umpeutumispäivän, jos toimivaltainen viranomainen on katsonut sen tarpeelliseksi. Luokitus on keskeinen lähtökohta kuljetusturvallisuudessa. Luokitus vaikuttaa oleellisesti myös muihin kuljetukseen liittyviin välillisiin toimenpiteisiin. Pääsääntöisesti lähettäjä luokittelee ja testaa VAK-aineen tai -esineen RID-/VAK-määräysten mukaisesti. Jos toimivaltainen viranomainen on luokitellut aineen tai esineen tai jos siltä on pyydetty luokitukseen vahvistus tai hyväksymistä VAK-määräysten mukaisesti, on sen annettava kirjallinen viitenumerolla (esimerkiksi diaarinumerolla tai päätösnumerolla) yksilöity luokitus- tai hyväksymisasiakirja. Esitetty muutos ei muuta nykykäytäntöä eikä siitä aiheudu ylimääräisiä kustannuksia. 8 Lähettäjä. Muutetaan lähettäjän velvollisuuksia koskevan pykälän ensimmäisen momentin ensimmäistä, kolmatta ja viidettä kohtaa sekä toista momenttia. Ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kohtaan sekä toiseen momenttiin lisättäisiin viittaukset määräyksiin, koska nykyisin yksityiskohtaiset tekniset ja teknisluonteiset vaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAKmääräyksissä kumotun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteiden sijasta. Lisäksi ensimmäisen momentin viidennessä kohdassa muutetaan myös suur- ja pienkontit konteiksi. Muutos perustuu RID-määräyksen 1.4.2.2.1 kohdan e alakohtaan. Jatkossa viitattaisiin vain kontteihin. Samalla varmistetaan, että käsitteet olisivat linjassa Liikenteen turvallisuusviraston 10
VAK-rautatiemääräyksiin tulevien muutosten kanssa. Lisäksi kyseiseen kohtaan lisättäisiin suurlipukkeet ja vaadittavat merkit. Nykytila ei muuttuisi, ainoastaan täsmentyisi. Kyse on vaaraa kuvaavista suurlipukkeista, ja muista lipukkeista ja merkeistä, jotka edellytetään jo nykyisin VAKmääräyksissä. 9 Kuljetuksen suorittaja ja liikkuvan kaluston kuljettaja. Muutetaan kuljetuksen suorittajan ja liikkuvan kaluston kuljettajan velvollisuuksiin liittyvän pykälän ensimmäisen momentin kuudetta kohtaa ja viidettä momenttia sekä lisätään uusi kuudes ja seitsemäs momentti, jolloin nykyinen kuudes momentti siirtyy kahdeksanneksi momentiksi. Ensimmäisen momentin kuudenteen kohtaan lisätään oranssikilvet, jotka on voitu aikaisemmin katsoa kuuluvaksi merkintöihin. Lisäksi merkinnät muutettaisiin merkeiksi. Voidaan katsoa, että säännöksiä täsmennettäisiin eikä nykytila muuttuisi. Viidenteen momenttiin lisättäisiin kahteen kohtaan sana määräykset, koska pääosa noudettavista VAK-vaatimuksista on Liikenteen turvallisuusviraston antamassa VAKrautatiemääräyksessä. Lisätään asetuksen 9 :ään uusi kuudes momentti, jossa on velvoite kuljetuksen suorittajalle ilmoittaa ennen kuljetuksen lähtöä kuljetettavista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista liikkuvan kaluston kuljettajalle. Ehdotettu kohta perustuu RID-määräyksen 1.4.2.2.7 kohtaan. Ilmoitettavien tietojen ei tarvitse olla asiakirjassa, vaan ne voidaan toimittaa myös muussa muodossa. Nykyisin vastaavantyyppinen asiakirjaan sidottu velvoite on asetuksen 24 :n kolmannessa momentissa, joka ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi lisätään uusi seitsemäs momentti, jossa on kuljetuksen suorittajan velvoite toimittaa tarvittavat tiedot kunnossapidosta vastaavalle yksikölle säiliövaunun säiliöiden ja niiden varusteiden kunnossapitotoimenpiteitä varten. Ehdotettu muutos perustuu RID 2017 määräysten 1.4.2.2.8 kohdan vaatimuksiin. Kansainvälisten RID-määräysten mukaan säiliövaunun on täytettävä kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen, jäljempänä COTIF yleissopimus, G liitteen ATMFmääräykset. ATMF-määräyksillä tarkoitetaan kansainvälisiä COTIF yleissopimuksen liitteessä G olevia yhtenäisiä määräyksiä kansainvälisessä liikenteessä käytettäväksi tarkoitetun rautatiekaluston teknisestä hyväksymisestä. ATMF:n A liite käsittelee tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointia. Euroopan unionin liityttyä COTIF yleissopimukseen 1.7.2011 Suomi ei EU-jäsenenä sovella COTIF yleissopimuksia, vaan Euroopan unionin antamia vastaavia säännöksiä sisältäviä asetuksia ja päätöksiä. ATMF-määräyksiä vastaavat EU-säännökset ovat yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE), jotka annetaan päätöksinä ja/tai asetuksina. ATMF-määräykset on harmonisoitu EU-lainsäädännön kanssa, erityisesti rautatieturvallisuusdirektiivin (2004/49/EY) artiklat 3 ja 14 a ja rautatiejärjestelmää koskevan yhteentoimivuusdirektiivin (2008/57/EY) artiklat 2 ja 33 sekä komission asetuksessa 445/2011/EU (jäljempänä ECM-asetus; Entity in Charge of Maintenance) kanssa. Suomessa rekisteröidyn kaluston osalta kunnossapidosta vastaavan yksikön tulee olla sertifioitu rautatielain mukaisesti. Ehdotetulla muutoksella pyritään varmistamaan, että kunnossapidosta vastaavalle yksikölle toimitetaan tarvittavat tiedot säiliöistä, laitteista ja varusteista tehtävien hoitamista varten. 12 Kuormaaja. Ehdotetaan lisättäväksi 12 :n ensimmäisen momentin ensimmäiseen kohtaan ja 3-5 kohtiin viittaukset määräyksiin, koska Liikenteen turvallisuusviraston antamassa määräyksessä on yksityiskohtaiset VAK-vaatimukset. Kolmanteen kohtaan lisättäisiin, että kuormaajan on täytettävä kuormausta ja käsittelyä koskevat vaatimukset. Kolmannesta kohdasta kumottaisiin viittaukset vaunuun, suur- tai pienkonttiin. Jatkossa viitattaisiin yleisesti kontteihin. Ehdotettu muutos perustuu RID-määräysten 1.4.3.1.1 kohdan (c) alakohtaan. 11
Muutettaisiin myös ensimmäisen momentin neljättä kohtaa lisäämällä velvoite tarkistaa myös mahdolliset merkit, jotka tulee olla suurlipukkeiden ja oranssikilpien lisäksi suurkontissa tai vaunussa. Muita merkkejä voivat olla esimerkiksi kohotetussa lämpötilassa kuljetettavien aineiden varoitusmerkki ja ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkki. 14 Säiliön sekä irtotavaravaunun ja -kontin täyttäjä. Esitetään tehtäväksi muutoksia säiliön sekä irtotavaravaunun ja -kontin täyttäjän velvollisuuksia koskevan pykälän neljänteen ja kahdeksanteen kohtaan. Neljännessä kohdassa säännökset muutettaisiin määräyksiksi. Nykyisin yksityiskohtaiset vaatimukset annetaan Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksessä kumotun liikenneja viestintäministeriön asetuksen sijasta. Lisäksi selkeytettäisiin kahdeksatta kohtaa. Muut merkit voivat olla esimerkiksi ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkki tai kohotetussa lämpötilassa kuljetettavien aineiden varoitusmerkki. Tietyissä tapauksissa säiliövaunu tulee merkitä oranssinvärisellä raidalla. Lisäksi kumottaisiin viittaus pien- ja suurkontteihin. Jatkossa viitattaisiin yleisesti kontteihin. Ehdotetut muutokset perustuvat RID-määräykseen 1.4.3.3 (h) kohtaan. Samalla mahdollistetaan, että käsitteet olisivat linjassa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin tehtyjen muutosten kanssa 15 Säiliökontin ja UN-säiliön haltija. Muutetaan ensimmäinen ja toinen kohta. Pykälässä säädetään säiliökontin ja UN-säiliön haltijan velvoitteista, jotka perustuvat RIDin 1.4.3.4 kohtaan. Molemmissa muutettavissa kohdissa viitattaisiin jatkossa myös VAK-määräyksiin, koska nykyisin yksityiskohtaiset vaatimukset annetaan Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksessä kumotun ministeriön asetuksen sijasta. 16 Säiliövaunun haltija. Lisätään pykälään uusi ensimmäinen momentti, kumotaan nykyisen ensimmäisen momentin toinen kohta sekä lisätään nykyiseen momenttiin kolme uutta kohtaa. Lisätään pykälän alkuun uusi momentti, jonka mukaan säiliövaunun haltija voi siirtää säiliövaunun tarkastuksista huolehtimisen kunnossapidosta vastaavan yksikön tehtäväksi. Käytännössä vaadittavat tarkastukset tekee tarkastuslaitokset. Tarkastuslaitoksista säädetään VAK-laissa ja sen nojalla annetussa vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (124/2015) ja määrätään Trafin VAKrautatiemääräyksessä. Nykyisen momentin toinen kohta kumottaisiin, jolloin nykyisestä kolmannesta kohdasta tulee uuden toisen momentin toinen kohta. Edellä mainittujen muutosten lisäksi tulevaan toiseen momenttiin lisättäisiin kolme uutta kohtaa. Uuden kolmannen kohdan mukaan tehtäviin liittyvät tulokset, kuten tarkastustulokset, tulee kirjata säiliöasiakirjaan, joka sisältää tekniset tiedot. Neljännessä kohdassa todetaan, että haltijan on varmistettava, että säiliövaunujen kunnossapidosta vastaavan yksikön määräaikainen ECM-todistus kattaa VAK-säiliövaunut. Viidennen kohdan mukaan säiliövaunun haltijan on varmistettava, että kunnossapidosta vastaava yksikkö saa tarvittavat tiedot ja asiakirjat myös säiliöistä ja varusteista, joita yksikkö tarvitsee toimenpiteiden hoitamiseen. Ehdotetut muutokset perustuvat RIDin 1.4.3.5 kohdan vaatimuksiin. Velvoitteet vaikuttavat kuljetusturvallisuuteen. Esitetyillä muutoksilla täsmennetään ja selkeytetään nykysäännöksiä tarvittavien toimenpiteiden varmistamiseksi. 16 b Kuorman purkaja. Muutetaan asetuksen 14 a :n ensimmäisen momentin kolmatta ja kuudetta kohtaa. Kolmannen kohdan mukaan kuorman purkajan tulee täyttää purkamista koskevat vaatimukset. Kyseistä kohtaa täsmennettäisiin lisäämällä vaatimus noudattaa myös käsittelyä koskevia vaatimuksia. Muutos selventäisi nykytilaa, koska voimassaolevassa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä on tavaran käsittelyä koskevia vaatimuksia, joita on noudatettava jo nykyisin. Ehdotettu muutos perustuu RID-määräyksen 1.4.3.7.1 kohdan (c) alakohtaan. 12
Lisäksi muutetaan ensimmäisen momentin kuudetta kohtaa lisäämällä maininta merkeistä. Kuorman purkajalle on asetettu velvollisuus varmistaa, ettei merkkejä ei ole konteissa tai muissa kuin säiliöajoneuvon säiliöissä, jos ne on tyhjennetty ja puhdistettu tai vaaratekijät on poistettu. Tietyissä tapauksissa voidaan vaatia muita merkkejä kuten ympäristövaarallisten aineiden varoitusmerkki. 16 c Kunnossapidosta vastaava yksikkö. Lisätään asetukseen uusi pykälä, joka liittyy kunnossapidosta vastaavaan yksikköön. Vaatimukset perustuvat RID 2017 määräysten 1.4.3.8 kohdan vaatimuksiin. Kansainvälisesti kunnossapitoyksikkö on määritelty kansainvälisissä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen G liitteen kunnossapitoa käsittelevän 15 artiklassa. Tavaravaunujen kunnossapidosta on säädetty tavaraliikenteen vaunuja koskevassa komission asetuksen 321/2013/EU liitteessä. ECM-asetuksessa (ECM, Entity in Charge of Maintenance) on vaatimuksia tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä. Suomessa kunnossapidosta vastaava yksikkö on rautatielain (304/2011) mukaisesti rekisteröity kansalliseen kalustorekisteriin, ja yksikkö vastaa vaunujen kunnossapidosta. Rautatielain kymmenennen luvun mukaisen kunnossapidosta vastaavan yksikön tehtävänä on muun muassa varmistaa kunnossapitojärjestelmän avulla, että sen vastuulla olevat kalustoyksiköt ovat turvallisessa käyttökunnossa ja kalustoyksiköitä pidetään kunnossa voimassaolevien vaatimusten mukaisesti. Rautatielain nojalla ja ECM-asetuksen vaatimuksia noudattaen kunnossapidosta vastaavan yksikön tulee olla sertifioitu rautatielain 59 :n mukaisesti. Vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytettävän kaluston täytyy täyttää yleisten rautatievaatimusten lisäksi VAK-vaatimukset. Edellä olevan 16 :n mukaisesti säiliövaunun haltijan voi antaa säiliövaunun tarkastuksista huolehtimisen rautatielain mukaisen kunnossapidosta vastaavan yksikön tehtäväksi. Tämän 16 c :n momentin ensimmäisen kohdan mukaisesti kunnossapito tulee tehdä niin, että kunnossapidettävät vaunut täyttävät tavanomaisissa käyttöolosuhteissa vaatimukset. Toisen kohdan mukaan kunnossapidosta vastaavan yksikön on varmistettava, että se on saanut tarvittavat säiliöihin ja varusteisiin liittyvät tiedot ja asiakirjat, jotta yksikkö pystyy tekemään asianmukaisesti huolto- ja kunnossapitotöitä. Tähän liittyen tietojenantovelvollisuudesta säädetään sekä 9 :n (Kuljetuksen suorittaja ja liikkuvan kaluston kuljettaja) seitsemännessä momentissa että 16 :n (Säiliövaunun haltija) toisen momentin kolmannessa kohdassa. 16 c :n kolmannen kohdan mukaan, että kunnossapidosta vastaavan yksikön on kirjattava kunnossapitotehtävien tulokset huoltokansioon. 24 Asiakirjat. Muutetaan 24 :n ensimmäistä momenttia ja kumotaan nykyinen kolmas momentti. Kumotaan 24 :n ensimmäisestä momentista sana suurkontti. Jatkossa käytettäisiin sanaa kontti suurkontin sijasta. Muutos perustuu RID-määräyksen 5.4.2 kohtaan. Lisäksi muutettaisiin pakkaustodistukseen liittyvää velvoitetta. Voimassaolevan säännöksen mukaisesti jos vaarallisen aineen rautatiekuljetusta suurkontissa tai vaunussa seuraa merikuljetus, lähettäjän on liitettävä rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) julkaiseman kansainvälisiä vaarallisten aineiden merikuljetuksia koskevan säännöstön (IMDG-koodin) mukainen kontin/ajoneuvon -pakkaustodistus. Jatkossakin konttikuljetuksessa kontin pakkaustodistus on liitettävä rahtikirjaan, mutta kontittomassa vaunukuljetuksessa IMDGkoodin kohdan 5.4.2 mukaisen pakkaustodistuksen liittäminen rahtikirjaan olisi vapaaehtoista. Pakkaustodistuksen voi toimittaa sähköisesti myös suoraan satamaan. Tarvittavat tekniset ja teknisluonteiset asiakirjavaatimukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksen liitteissä. Esitetyillä muutoksilla pyritään selkeyttämään kuljetukseen liittyviä asiakirjavaatimuksia. Ehdotetaan kumottavaksi 24 :n kolmas momentti. Kumottava säännös liittyy kuljetuksen suorittajan velvollisuuteen toimittaa määrätyt tiedot kuljetettavista vaarallisista aineista liikkuvan kaluston kuljettajalle. Liikenteen turvallisuusviraston VAK-rautatiemääräyksestä poistetaan 13