Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011
Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914 Tampereella, autonomisessa Suomessa Kuoli 2006 Helsingissä, EU Suomessa Talvi ja jatkosodan veteraani Arkkitehti Rakennusopin professori Oulun yliopiston rehtori Viiden lapsen isä Rakastava ukki ja isoukki
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomen eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen, joka merkitsi Suomen eroa Venäjästä. Alkuvuodesta 1918 käytiin katkera sisällissota, jossa työväestöä edustavat punaiset ja porvareita ja talonpoikia edustavat valkoiset taistelivat toisiaan vastaan. Suurin taistelu käytiin Tampereella. Sisällissota 1918 Kansalaissodan joukkoja Tampereella. Tampereen tuhoa.
Lyhyt sota päättyi valkoisten voittoon ja punaisten tappioon. Sota jätti syvät arvet kansan keskuuteen ja jakoi kansaa pitkään kahtia. Sisällissodan traumaattisia tapahtumia. Valkoisten voitonparaati Helsingissä 16.5.1918.
Ukin lapsuus ja nuoruus Perhe valkoinen, asui Tampereella, ei mukana taisteluissa Lapsuuden tarinoihin liittyivät sisällissodan kauheudet Menetti sotaleikeissä melkein henkensä vuonna 1918 Tottui pienestä pitäen työntekoon rakennustyömailla 1930 luvun lama haittasi perhettä enemmän kuin kansalaissota perhe menetti omaisuutensa
Liittyi vuonna 1931 suojeluskuntaan, vahva usko isänmaan puolustamiseen: Hyvästi sankarivainajat tai näkemiin! Ehkä meiltäkin joskus vaaditaan samanlaista uhria kuin teiltäkin. Haaveili upseerin urasta, mutta ei päässyt kadettikouluun
Talvisota ja jatkosota Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, ja näin alkoi talvisota. Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi Neuvostoliittoa vastaan kaksi sotaa, vuosien 1939 1940 talvisodan lisäksi myös jatkosodan vuosina 1941 1944. Ns. talvisodan henki yhdisti Suomen kansan Suomea ei koskaan miehitetty ja se säilyi aluemenetyksistä huolimatta itsenäisenä maana. Sotien seurauksena Suomi menetti Karjalan sekä muita alueita Neuvostoliitolle. Näillä alueilla asuneet 430 000 suomalaista jättivät kotiseutunsa, ja heidät asutettiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Talvisodan sotilaita. Sotilaiden asumuksia Kollaalla.
Ukki sodissa Päämajan edessä, ukki vasemmalla. Toimi talvisodassa päämajassa kaasusuojeluupseerina ja yhteyslähettinä Anoi useaan kertaan rintamalle pääsyä, mikä evättiin Koki talvisodan jälkeiset rauhanehdot kovina, mutta toivoi sodan aikaansaaman yhtenäisyyden ja epäitsekkyyden säilyvän Katkerista rauhanehdoista huolimatta toivoi, että sota ei jatkuisi Saa nyt nähdä miten juttu päättyy, kunpa me vain saisimme pysytyksi siitä syrjässä
Ukin taistelutovereita. Jatkosodassa rintamajoukoissa puolisen vuotta Keskittyi kirjeissään morsiammelle suunnittelemaan tulevaisuutta, kuvaamaan luonnon pieniä ihmeitä ja vain harvoin kertoi sodan kauheuksista Taisteli rinnallaan entisiä koulukavereitaan sekä punaisista että valkoisista perheistä Totesi kirjeessään kotiin: Kuolema ja hävitys on tullut meille liian läheiseksi ja tavalliseksi Haavoittui miinasta syksyllä 1941 Parannuttuaan siirtyi jälleen päämajaan
Maijaliisa rakas, aioin puhua tästä kaikesta vasta sitten kun sota olisi ohi, mutta täällä rajalla olen vähitellen oppinut sen elämän ja ensisijaisesti sodan ankaran lain, ettei pidä jättää mitään minkä voi tehdä tänään huomiseksi koska huomenna voi olla liian myöhäistä ( )En pyydä Sinua mihinkään sotakihlaukseen tai avioliittoon vaan ikiomakseni pikku vaimokseni koko elämäni ajaksi (Kosintakirje mammille 14.7.1941) Asemasota ja palvelu sotilashallintopiirin rakennusupseerina mahdollistivat avioliiton Kahden kuukauden opiskeluvapaa teki valmistumisen arkkitehdiksi mahdolliseksi Perhe asuin osan aikaa yhdessä Suojärvellä, mutta olosuhteiden muututtua epävakaiksi, siirtyi muu perhe Helsinkiin Perheen ensimmäinen poika syntyi keskellä sotaa, toinen juuri sodan päätyttyä Ukin ja mammin hääkuva 30.11.1941
Lapin tuhot Saksa noudatti Lapista vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa: sillat, tiet, rakennukset ja myös kaikki siviilikohteet tuhottiin joukkojen vetäytyessä. Lapin läänissä tuhottiin arvioilta 40 47 % koko rakennuskannasta, osassa kuntia tuho oli jopa 85 95 %. Poltettua Rovaniemeä. Miinanraivausta Lapissa.
Lappi nousee Ukki piirustuspöydän ääressä suunnittelemassa. Isäni lattialla henkselihousuissaan veljiensä kanssa. Sodan jälkeen ukki siirtyi johtamaan Lapin jälleenrakentamista Perhe jäi aluksi Helsinkiin, muutti myöhemmin Rovaniemelle Rauhanehtoihin taipuminen vaikutti ukkini työtehtäviin siirtolaisille tai kotinsa muuten menettäneille tarvittiin asuntoja. Lapin jälleenrakentamista.
Ukin elämä muutoksessa Ukkini Päämajan upseereiden kokoontumisessa 1991. Ukki eturivissä viides vasemmalta. Ukkini näki elinaikanaan Suomen muuttuvan jakautuneesta kansasta yhtenäiseksi hyvinvointivaltioksi, jossa kaikilla on mm. mahdollisuus koulutukseen varallisuudesta riippumatta Hän itse kasvoi nuoresta isänmaallisesta sotilaasta rauhaa rakastavaksi maamme jälleenrakentajaksi Ukki näki kansainvälisen yhteistyön ainoana mahdollisuutena Suomelle rauhan tiellä Ukkini Oulun yliopiston rehtorina.
Minä kaksivuotiaana ukin ja mammin keskellä vuonna 1998. Suku mieltää ukkini olevan ennen kaikkea arkkitehti ja yliopistomies Tämän tutkielmaprojektini jälkeen tunnen entistä paremmin ukkini vaiheet nuorena sotilaana ja lempeänä perheenisänä tästä kertovat hänen kirjeensä mammille Sain mahdollisuuden tutustua Suomen yhteiskunnan muuttumiseen ukkini elämän aikana. Samalla kuitenkin huomasin, kuinka paljon yhteisiä ajatuksia ukillani oli nuorukaisena kanssani. Ukkiani mukaellen voin todeta: Nykyisen nuorison, joka ymmärtää YK:n ja kansainvälisen yhteistyön merkityksen, tulee rakentaa rauha tälle pohjalle. Vanha polvi ei näytä siihen aina pystyvän
Kuvalähteet: Isäni Jouni Koiso Kanttilan kuva arkisto http://www.keskustori.fi/ajankohtaista.php?id=190 http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/jukka kukkonen ja elina heikkatoim punamustavalkea 1918 kuvat/254618 http://www.hel2.fi/kaumuseo/ratikkasivut/kuvat/pommi301139iso.jpg http://www.edu.vantaa.fi/suomi/talvi.htm http://sotakuvat.wordpress.com/2009/05/ http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/lapinsota/varjosodasta_tosit oimiin.htm Muut lähteet: kts. tutkielma