KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 3/2014

ekipage 1901-2014 KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 3/2014

LASTING-SUKAT JA -KERRASTOT WHI 900 70% MERINOVILLAA 10%SILTEX-POLYPROPYLEENIKUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTAANIA S-XL Vaellussukat merinovillasekoitetta. Kaksikerroksista pehmeää neulosta. XOL 900 70% COOLMAX-POLYESTERIÄ 13% POLYAMIDIA X-STATIC HOPEAKUITU 7% ELASTAANIA S-XL MUSTA / HARMAA Vaellussukka nopeasti kuivuvaa, lämpöä säätelevää materiaalia. Pohja, varvas- ja kantaosa kaksinkertaista neulosta. TKO 900 45% OUTLAST AKRYYLIKUITUA 35% SILTEX- POLYPROPYLEENIMIKRO- KUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTAANIA S-XL HARMAA / MUSTA Kolmikerroksista neulosta olevat nilkkasukat, jotka on suunniteltu u erityisesti vaeltamiseen. TXC 900 30% MERINOVILLAA 30% BB AKRYYLIÄ 20% POLYPROPYLEENIMIKROKUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTANIA S-XL MUSTA / HARMAA Vaellukseen suunniteltu villasekoitesukka. Varvas- kanta- ja nilkkavahvikkeet. NAISILLE Heavy 240 g Wory -puolipoolopaita (punainen, koot s-xl) ja Fida -housut (punainen/musta, koot s-xl) molemmin puolin sileäksi MIEHILLE Double heavy 270 g Widi -puolipoolopaita ja Wet -pitkälahkeiset housut (musta, koot m-xxl) Nico 160 g bokserit (musta / vihreä koot m-xxl) UNISEX Medium 180 g Zubr-paita ja Ziky -pitkälahkeiset housut (musta, koot s-xxl) www.remes.fi REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti:

KANAKOIRAKERHO- HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY www.kkk-hhs.fi Hallitus Rahkeenniementie 148 A 81270 Paukkuja puh. 0400 126 059 immolan@gmail.com Kaskenpolttajantie 27 A, 00670 Helsinki puh. 040 500 9045 jukka68.timonen@gmail.com Ekipage -lehti Päätoimittaja / Redaktör Katariina Roiha Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki p. 040 594 2489 kataroiha@gmail.com Julkaisujohto / Publiceringsledning Juha Immonen Rahkeenniementie 148 A 81270 Paukkuja puh. 0400 126 059, immolan@gmail.com Jäsenet Antti Keskikangas Mäentie 45, 62150 Rintakangas puh. 050 443 7388, antti.keskikangas@msk.fi (06) 484 6816 Hannu Laitala Seppälänkuja 6, 66300 Jurva puh. 0400 862 408 hannu.laitala@netikka.fi Petri Törrönen Lehmikentäntie 18 B 11, 90450 Kempele petri.torronen@mail.suomi.net Kari Tuikkala Avaintie 17, 87700 Kajaani puh. 050 344 4005 tuikku@tutka.net Matti Juuti Kalamestarintie 11 E 4, 04300 Tuusula puh. 040 505 6935 me.juutit@kolumbus.fi Varajäsenet Harri Huhtala Mäkikuja 6, 62200 Kauhava puh. 050 567 4467 harri.rj.huhtala@gmail.com Matti Bäcklund Myllytie 2 C 11, 62100 Lapua puh. 0400 860 494 matti.backlund@gmail.com Toimihenkilöitä: Kuusingintie 11A1, 93600 Kuusamo puh. 040 1816 188 laihola.jaakko@gmail.com Peltomäentie 11, 32200 Loimaa puh. 040 930 9451 sirpatapper@hotmail.com Päivälänkuja 7, 58200 Kerimäki puh. 050 357 3002 maija.korpela@gmail.com 040 594 2489 kataroiha@gmail.com webmaster@kkk-hhs.fi puh. 045 113 4475 Aineistopäivä Ekipage 4/2014 aineistopäivä 30.10.2014 Lehti ilmestyy joulukuussa. Sisällysluettelo Sihteerin kynästä... 2 Terveisiä toimituksesta... 2 Ylituomaripäivät17.-18.5.2014... 3-4 Rakennekatselmus kultamaljakoirille... 4 Uusia ylituomareita: Ahti Putaala... 5 Lonkka- ja kyynärnivelien pevisa-tutkimukset... 6-10 Lonkka- ja kyynärnivelien arvioinnista...10-15 Islanti ja Skotlanti - uutta ja vanhaa koirakulttuuria...16-20 Nuorten koirien koulutuspäivät Ilmajoella...21 Koira ja kesä...22-23 Koekalenteri...24-30 Syyssorsaa lisukkeilla...31 Miksi urheilukoira tarvitsee nestettä...32-33 Koiran lihashuolto...34-35 ES-jaos...36-37 GS-jaos...38-41 IS-jaos...42-45 Poitterijaos...46-51 Pentuepalsta...52 Kansikuva: Jari Vettenniemi Taitto: Minna Ruikka Painopaikka:

Sihteerin kynästä Tätä kirjoittaessa heinäkuun alkupuolella on kesän projektit kiivaimmillaan menossa. Radalla on kulutettu panoksia, ja koirien treenaus syksyä varten parhaimmillaan menossa. Pikkuhiljaa silmissä siintää tuleva metsästyskausi ja päivät tuntuvat pidemmiltä sitä odottaessa. Juhannuksen molemmin puolin oli kylmää ja satoi vettä, olipa jopa yhtenä aamuna töihin lähtiessä lumet maassa. Täällä Kuusamossa päin linnun poikaset ovat tavallisesti kuoriutuneet juhannuksen alla, joten pientä murhetta voi kantaa tulevan syksyn lintutilanteessa. Tilannetta kuitenkin helpottaa se että ainakin omasta mielestäni pesintä oli pari viikkoa tavanomaisesta myöhässä. Olenpa jopa kuullut paikallisista teerikanoista jotka on nähty pesällä vielä kesäkuun viimeisellä viikolla. Toivottavasti tuntuma olisi oikea ja lintuja olisi tänä syksynä riittävästi. Tämä lehti ilmestyy metsästyskauden kynnyksellä, jotenka onnea kaikille tulevan syksyn koitoksiin! Sihteeri Jaakko Laihola Terveisiä toimituksesta Hyvää kesää! 2

Ylituomaripäivät 17.-18.5.2014 Tuomaripäivät 2014 pidettiin Oulussa ja paikalla oli kerhon puheenjohtaja mukaan lukien 20 henkeä. Ohjelma oli varsin tiivis ja asiaa oli paljon. Aikaa jäi kuitenkin myös tärkeälle keskustelulle ja asioiden pohdinnalle. Päivien aikana puheenjohtaja jakoi kolme ansiomerkkiä tuomareina toimiville. Sosiaalinen media Tuomaripäivät aloitettiin keskustelulla tuomarin roolista muuttuvassa maailmassa mm. nykyisten sosiaalisten medioitten näkökulmasta. Tuomari on se henkilö, joka vastaa päivän kulusta maastossa ja samalla koko kokeen johtaja. Uudet median keinot aiheuttavat tuomarille ristipaineita, mm. videoinnin mahdollisuuksilla ja tiedonlevittämisellä. Kritiikkiä tuomarin ratkaisuista tulee varsin herkästi. Todettiin, ettei kukaan ole erehtymätön ja että kuvakulman muuttuessa tilanne voi näyttää hyvinkin erilaiselta. Arvostelu on aina subjektiivinen tapahtuma ja peilaa koko päivän tapahtumia vasten. Ilmoittaessaan koiran kokeeseen ohjaaja on tullut hakemaan suoritukselle tuomarin, ei yleisön arvioita. Päädyttiin muistuttamaan jäsenistölle toi- vomus, että esim. kuvamateriaaleja ei julkaista ennen suullisen kritiikin pitämistä. Samalla päätettiin muistuttaa, että videoita, jossa henkilöt ovat tunnistettavissa, ei ole lain mukaan luvallista julkaista ilman heidän omaa lupaansa. Aseen käsittely metsästyskokeessa Käytiin läpi vaaratilanteita kokeissa viimeisen kahden vuoden aikana. Yhdessä todettiin että varomatonta tai ohjeiden vastaista aseen käsittelyä ja käyttöä ei tule mitenkään hyväksyä! Tuomarin on suljettava ohjaaja pois kokeesta tuomariohjeen 4.8 mukaisesti. Kohtaa on toteutettava, ettei vahinkoja pääse ainakaan piittaamattomuuden vuoksi syntymään. Suositellaan ja on tutkimuksin todettu, että tehokkain haulikoko kokeessa max 3mm. Pieni hauli tappaa kanalinnun vielä 35 metrissä, mutta sen jälkeen menettää nopeasti liike-energiaa ja kauempana aiheutuva vahingon vaara pienenee. Kaksipiippuinen haulikko on helppo varmistaa taittamalla. Puoliautomaatin voi varmistaa näkyvästi patruunapesään poikittain asetetulla patruunalla, Haluatko, että tuomari keskittyy koiraan vain sinuun - varomaton aseenkäsittely vie huomion koirasta. Turvallisuusohjeiden noudattaminen on tärkeää! Lupa toimintaan pitää olla selkeä. Pyövelin käyttö on aina tuomarin vastuulla. Ominaisuusarviointi Pekka Soini johdatti aiheeseen teemalla Tuomaripäivillä ansiomerkin saaneet ylituomarit Juha Rutanen, Ilkka Korhonen ja Mikael Grahn. Ominaisuusarvion perusteet miksi ominaisuusarviota tarvitaan: Maailma muuttuu, rotujärjestö kehittyy ja ominaisuusarvio on yksi palanen tietokantahankkeesta. Kennelliiton vaatimukset rotujärjestöltä edellyttävät tuloksiin perustuvaa raportointia. Ominaisuusarviointi on jalostuksen apuväline joka palvelee jäseniä ja koetoimintaa. Birgitta Vuorela teroitti jalostustoimikunnan näkökulmasta rotujärjestön ensisijaisesta tehtävästä, joka on tiedon kerääminen ja jakaminen edustamistaan roduista jalostusta varten. Tämä kaikki liittyy kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, joka astui voimaan 1.1.2013. Nykysysteemissä meillä ei ole riittäviä työkaluja käyttöominaisuuksien arviointiin. Koira, joka ei koskaan saa tulosta kokeesta, saattaa omata jalostuksellisesti tärkeitä ominaisuuksia. Matti Juuti kertoi tietokannan toteutuksesta yhteistyössä Kennelliiton kanssa. Jalostuskatselmuksen tulokset myös liitettäisiin tietokantaan. Juha Ronkainen kertoi jalostustoimikunnan edustajien Norjan matkan kokemuksista. Jos ja kun lomake otetaan käyttöön esim. 2016, tulee myös koetoimitsijat koota yhteen ja tiedottaa lomakkeen täyttämisestä. Ilkka Korhonen kertoi, miten käytännössä tulevaisuudessa arviointi ja koko tuomarityöskentely arvioinnin kirjaamisen osalta tapahtuisi. Esim. tuomari kokeeseen tullessaan saa arviointikansion koetoimitsijalta. Kokonaistyömäärä koiranetistä saatavan valmiin materiaalin myötä ei kasva, kokonaisuutena vähenee. Tuomarikunta kävi läpi yksityiskohtaisesti arviointimenettelyä uuden toimintamallin mukaisesti. Ominaisuusarvioinnin myötä työnkuva muuttuu vuosikirjan toimittajalla, jalostustoimikunnalla, koetoimikunnalla ja tuomarilla. Jalostustoimikunta yhdessä paikallisten koetoimitsijoiden kanssa vastaa kritiikkien kirjaamisesta, vastuu tietokannasta ja tulosten koonnista sekä analysoinnista. Tavoitteena on kaikkien koejärjestelyissä toimivien henkilöiden työn helpottaminen. Ominaisuusarviointi sovittiin otettavaksi käyttöön varsinaisesti syksyllä 2015. 3

Kultamalja ja Derby uuden toimintamallin analysointia Nykyisellä menettelyllä ja "käsikirjoituksella" on saatu hyvää aikaan. Finaalikoi- valinnasta saadaan koko yleisön tietoon. Kahtena vuonna on kokeiltu sitä että karsinnoissa päätuomari ei ole karsinnassa tuomarina. Pohdintaa herätti onko tämä menettely resurssien osalta mahdollinen, jos karsintojen päätuomari ei ole karsinnassa tuomarina. Kultamalja ja Derby kerhon kannalta tärkeimmät kokeet, joiden laatuun kannattaa panostaa. Lisäksi keskusteltiin voittajaluokan hakuvaatimuksista ja todettiin FCI:n vaatimukset: omat koesääntömme on käännettävä englanniksi, jotta omia sääntöjämme voi käyttää CACIT:iin. Kiitokset tuomarikunnan puolesta kerhomme hallitukselle, joka loi mahdollisuudet työmem kehittämiselle. Ilkka Korhonen, tuomarikoulutustoimikunnan puolesta puheenjohtaja JK: Osa tuomareista tulee koekäyttämään uuden muotoista arviointilomaketta jo syksyllä. Nämä tuomarit tilaavat lomakkeet itse niihin kokeisiin, jossa sitä aikovat käyttää. Toiminta ei muuta merkittävästi koesihteerin toimintaa syksyllä 2014. Lomakkeet ovat painossa kesän 2014 aikana ja ne toimitetaan Kanakoirakerhon sihteerille. Syksyn 2014 jälkeen kerätään kokemuksia tuomareilta ja 2015 on tarkoitus kouluttaa koetoimitsijoita uuden lomakkeen käyttöön. Koetoimitsijoille muodostuu uuden lomakkeen ja uuden toimintamuodon vuoksi merkittävä arviolta yhden päivän koulutustarve. Tämä koskee kaikkia niitä, jotka aikovat toimia jatkossa koetoimitsijoina. Koulutuspäivät ilmoitetaan Ekipagelehdessä ja Kanakoirakerhon verkkosivuilla. RAKENNEKATSELMUS KULTAMALJAKOIRILLE Viime vuonna aloitettu rakennekatselmuspilotti saa jatkoa tänä vuonna. Ensisijaisesti mukaan kutsutaan Kultamaljaan osallistuvat koirat, mutta viime vuoden tapaan myös vanhemmat koirat ovat tervetulleita. Esimerkiksi koirat, joita on käytetty tai suunnitellaan käytettäväksi jalostukseen, olisi hyödyllistä saada mukaan. Rakennekatselmuksen tavoitteena on kerätä yksityiskohtaista tietoa koirien rakenteesta. Tietoa voivat tulevaisuudessa hyödyntää niin kasvattajat, kuin muutkin harrastajat. Tiedoista on apua myös jalostuksen tavoiteohjelmia laadittaessa. Rakennekatselmusta varten on laadittu oma lomakkeensa, jota noudatellen koira käydään läpi kirsusta hännän päähän. Kyseessä ei kuitenkaan ole näyttelyyn rinnastettava tapahtuma, vaan rotujärjestön oma tiedonhankintatilaisuus. Kerhon oman tietokannan rakentaminen alkaa tänä vuonna ja mm. rakennekatselmuksen tiedot tulevat kantaan näkyville. Rakennekatselmus järjestetään lauantaina 20. syyskuuta Lapuan raviradalla. Ilmoittautumiset: kataroiha@gmail.com 8.9.2014 mennessä. Liitä ilmoittautumiseen seuraavat tiedot: 1. Koiran rekisterinumero 2. Syntymäaika 3. Sukupuoli 4. Koiran nimi 5. Omistaja + osoite 6. Puhelinnumero Arviointi alkaa klo 10 ulkomuototuomari Eeva Anttisen johdolla. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot: maija.korpela@gmail.com birgitta.vuorela@gmail.com 4

Uusia ylituomareita: Ahti Putaala Olen Ahti Putaala ja asustelen perheeni kanssa Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaan suurimman peltolakeuden laitamilla. ja minulla on riistabiologian dosenttuuri Oulun yliopistossa, missä työskentelin aiemmin tutkijana ja opettajana. Väitöskirjani tein peltopyistä. Väitökseni jälkeen muutimme perheeni kanssa vuodeksi Englantiin, missä tein fasaanitutkimusta Game Conservancy Trustissa, sikäläisessä riistantutkimussäätiössä. Tutkijauran aikana tulivat siis peltokanalintujen elintavat itselleni hyvin tutuiksi, mistä on myöhemmin ollut suurta hyötyä omien koirieni kanssa touhutessa. Nykyisin työskentelen Metsähallituksen Luontopalveluissa ylitarkastajana. Vastuulleni kuuluu metsästysasioiden ja riistanhoidon koordinointi valtion mailla. Olen Metsähallituksen edustajana valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen. Olenkin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että saan myös työskennellä riista-alalla niin mielenkiintoisten asioiden parissa. Yksi mielenkiintoisimmista töistäni Metsähallituksessa on ollut Ylä-Lapin kanakoira-avusteisten riekkolaskentojen organisointi ja käyttöönotto vuonna 2008. Koiralaskennoista tulikin vakiintunut menetelmä tunturialueiden riekkokannan arviointiin, mihin moni kanakoirakerhon jäsenkin vuosittain osallistuu. Lapsuuteni kodissa maalla meillä oli aina pystykorvia, joilla vanhemmat veljeni metsästivät. Oman metsästysharrastukseni aloitin 18 vuotiaana samanaikaisesti biologian opintojen kanssa. Aluksi metsästin ilman omaa koiraa, ja kiinnostukseni kanakoiriin heräsi vasta peltopyytutkimusta tehdessäni. Totesin tuttavien kanakoirista olevan suurta apua paitsi itse metsällä, niin myös oivina kenttäapulaisina peltopyytutkimuksessa! Ensimmäinen oma koirani oli karke- akarvainen saksanseisoja. Sen jälkeen minulla on ollut kolme irlanninsetteriä. Kaksi ensimmäistä, Redneck (eli Nekku) ja Ginger (eli Elsa) nousivat molemmat voittajaluokkaan. Nekku on mm. voittanut Kultamaljan ja Kenttien voittajan tittelin kertaalleen niin pellolta kuin tunturistakin. Nekku on nyt 11 vuotiaana jo jättänyt kilpakentät nuoremmille, mutta osallistuu viriilinä vanhuksena edelleen metsästykseen. Elsan valitettavana kohtalona oli menehtyä vatsatulehdukseen parhaassa iässä, viisivuotiaana. Uutena koiraprojektinani on Nekun jälkeläinen ja kasvattini Taigalinnun Saga. Sen alku on ollut lupauksia antava, ja se saavutti eka koestartissaan maaliskuun tunturikokeessa jo Nuo2 palkinnon. Tuomarointi on minulle jälleen uusi ja luonnollinen lisäaskel kanakoiraharrastuksen parissa. Vaikka minulle onkin vuosien mittaan kertynyt ohjaajan näkökulmasta jo runsaasti kokemusta kokeista ja eri luokista, antoi ylituomarikoulutus kokeneiden ylituomareiden ohjauksessa vielä paljon lisää ymmärrystä sekä pelisilmää tulevia tuomarin tehtäviäni varten. Voin sanoa oppineeni myös jokaisesta aspirointikerrasta aina jotain uutta, ja siispä vielä suuri kiitos kaikille tuomarikoulutusta minulle antaneille! Toivottavasti osaan sitten jatkossa hoitaa ylituomarin tehtäviä kunniakkaasti saamani luottamuksen arvoisesti hyvin toimivan seisojan työskentelyä on rodusta riippumatta aina ilo seurata ja arvostella!... Ylituomariesittely 5

... Terveys Eläinfysioterapeutti, osteopaatti Leena Piiran harrastus- /kilpakoiran lihashuoltoa koskevan luennon pohjalta Teksti & kuvat: Eeva Lehtonen Lonkka- ja kyynärnivelien PEVISA-TUTKIMUKSET Koirien perinnöllistä kyynär- ja lonkkanivelen kasvuhäiriötä tutkitaan röntgenkuvauksilla ja nivelet luokitellaan jalostustiedon keräämistä varten. Nämä monilla koiraroduilla perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelmaan eli PEVISAan kuuluvat kyynärnivel- ja lonkkanivellausunnot annetaan virallisesti otetuista röntgenkuvista. Englantilaisilla kanakoirilla PEVISAan kuuluu vain lonkkanivellausunto, mutta myös kyynärnivelet kannattaa samalla kuvauttaa virallista lausuntoa varten. Lonkkaröntgenkuvat otetaan FCI:n (Federation Cynologique Internationale) ohjeiden mukaisesti ja kyynärkuvat IEWG:n (International Elbow Working Group) suositusten mukaisesti (kuvat 1 ja 2) ja Suomessa lonkkien arvostelussa käytetään FCI:n vahvistamaa kansainvälistä lonkkaniveldysplasian arvosteluasteikkoa sekä kyynärnivelten osalta IEWG:n esittämää kansainvälistä kyynärniveldysplasian arvosteluasteikkoa (kuva 3). PEVISAn vaatima nivellausunto on annettava koiranomistajan kotimaassa tai Suomessa. Kuvaus voidaan suorittaa koiran täytettyä 12 kuukautta. Kannattaa lisäksi huomioida, että koira saattaa vuoden ikäisenä olla vielä kasvuvaiheessa. Usein voikin olla hyvä odottaa kuvauksen suhteen ainakin pari kuukautta pidempään. Röntgenkuvaus suoritetaan eläinlääkärin valvonnassa. Koira rauhoitetaan, jotta ohjeiden mukainen kuvausasento olisi mahdollinen. Koira on hyvä pitää syömättä 12 tuntia ennen rauhoitusta ja levossa rauhoituksen jälkeinen päivä. Virallisissa röntgentutkimuksissa yleisimmin käytetyillä rauhoitusaineilla on 7 vuorokauden dopingvaroaika. Eläinlääkäri toimittaa kuvat Kennelliittoon lausuntoa varten virallisen röntgenlähetteen kera. Koiran omistaja tai haltija täyttää lomak- keeseen omat tietonsa sekä allekirjoittaa suostumuksen. Lausunto annetaan vain sellaisesta röntgenkuvasta, jota otettaessa ko. koira on ollut tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla. Tunnistusmerkintä on aina tarkastettava kuvauksen yhteydessä. Lonkka- ja kyynärkuvia lausutaan Kennelliitossa noin kaksi kertaa viikossa. Virallisista tutkimuslausunnoista peritään maksu. Vuonna 2014 vai lonkka- tai kyynärnivelkuvien lausuntomaksu on 21. Lonkka- ja kyynärnivelkuvien lausuntomaksu on siis yhteensä 42. Jos lausunnon vastaanottajan sähköpostiosoite on Kennelliiton tiedossa, saa hän siihen ilmoituksen kuvien saapumisesta Kennelliittoon. Lausunto toimitetaan sähköpostitse ja/tai postitse lausunnon kirjaamisen ja maksamisen jälkeen. Suomen Kennelliiton jäsenien käytössä olevan Omakoirapalvelun kautta lausunnon maksaminen ja vastaanottaminen käy kätevimmin. Tutkimuslausunto toimitetaan röntgenlähetteeseen merkitylle vastaanottajalle ja Kennelliiton tiedostoon merkitään tiedot tutkimustuloksesta sekä lausunnon antaja. Lausuntoon voidaan kirjata myös tieto kuvassa havaittavista sivulöydöksistä. Kennelliitossa kuvat lausuu kennelliiton virallinen lausunnonantaja, joka saa tietää koiran rodun, iän, sukupuolen ja rekisterinumeron, mutta ei muita tietoja. Jos vasemman ja oikean puolen nivelten saamat asteet poikkeavat toisistaan, on koiran lopullinen lausunto huonomman nivelen mukainen. Koiralle annettu lausunto voi uusintakuvauksen johdosta muuttua. Koira voidaan uusintakuvata aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua edellisestä kuvauksesta ja lausunnon antaja saa nähtäväkseen kaikki aiemmat kuvat. Kuitenkin, jos uusintakuvaus tehdään aiemmissa kuvissa olleiden teknisten puutteiden vuoksi, on uusinta aiheellista tehdä mahdollisimman pian. Lausunnon antaja saa nähtäväkseen kaikki otetut kuvat. Koiran omistajan tulee ilmoittaa kuvaavalle eläinlääkärille, jos koiralle on tehty lausuntoon vaikuttava leikkaus ja asia merkitään röntgenlähetteeseen. Tällöin koiralle on mahdollista saada maksuton röntgenlausunto. Tällöin lähetteessä pitää ilmaista omistajan toivovan ilmaista lausuntoa ja mukaan pitää liittää sairaskertomus sekä mahdolliset aiemmat röntgenkuvat. Röntgenkuvauksen ei tällöin tarvitse täyttää virallisen lausunnon kriteereitä, mutta koiran tulee kuitenkin olla tunnistusmerkitty. Lausunto tallennetaan epävirallisena. Se ei täytä jalostusvaatimuksia mikäli rodulla on PEVISA -ohjelma, mutta tulos näkyy jalostustietokannassa ja huomioidaan indeksilaskennassa. Tunnistusmerkinnän tai sen tarkastuksen puuttuessa lausunto toimitetaan normaalisti Kennelliittoon. Koiralle tallennetaan epävirallinen lausunto, mikäli koira on lausunnon mukaan sairas. Koira voi saada kyynärnivellausunnon perusteella, jos sillä on jo aiempi röntgenkuvan perusteella annettu lausunto. TT-tutkimuksen jälkeen koiralle ei enää anneta lausuntoa röntgenkuvista. Röntgenkuvia säilytetään Kennelliitossa vähintään 10 vuotta, minkä jälkeen ne voidaan hävittää. Koiranomistaja saa kuvat lainaan kirjallista pyyntöä vastaan. Digitaalisia kuvia omistaja voi pyytää itselleen suoraan kuvanneelta eläinlääkäriltä. Ulkomaiselle koiralle on mahdollista saada suomalainen lausunto, mikäli Suomeen ostettavalle tai jalostuskäyttöön aiotulle koiralle ei saada hyväksyttävää lausuntoa koiran kotimaasta. Koira 6

kuvautetaan tällöin FCI:n (lonkat) tai IEWG:n (kyynäret) ohjeiden mukaisesti ja röntgenkuva lähetetään arvosteltavaksi Kennelliittoon. Mukaan laitetaan saate, jossa selvitetään miksi ulkomaiselle koiralle halutaan lausunto Suomesta. Lausuntoon tyytymätön omistaja voi anoa kuvien arviointia Pohjoismaisen Kennelunionin (PKU) röntgenpaneelissa). PKU:n paneelilausunto koostuu Tanskan, Norjan ja Ruotsin Kennelliittojen antamista lausunnoista. Valitusaika on 90 vrk siitä, kun lausunto on postitettu Kennelliitosta. Liitä vapaamuotoisen kirjallisen valituksen mukaan kuitti suoritetusta valitusmaksusta. Valitusmaksu (4 x lausuntomaksu) on lonkka- tai kyynärlausunnosta 84 euroa ja lonkka- ja kyynärlausunnosta 168 euroa. Maksu suoritetaan Kennelliiton tilille FI75 8000 1502 0746 78. Postita valitus Kennelliiton tutkimusosastolle osoitteella Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Valitusmaksu palautetaan, mikäli koiran huonomman nivelen mukainen lausunto muuttuu. PKU:n paneelin päätös on lopullinen, joten koirasta ei voi paneelin jälkeen toimittaa enää kuvia uutta lausuntoa varten, vaan mahdollinen uusintakuvaus kannattaa tehdä ennen valitusta. Kyynärniveldysplasia Yleistä: Dysplasia on yleisnimi kyynärnivelessä esiintyvistä perinnöllisistä vioista. Kyynärnivelen kasvuhäiriö (englanniksi elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Roduissa, joissa kyynärniveldysplasiaa esiintyy, esiintyminen vaihtelee 20-60% välillä. Yleisimpiä kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan eriasteinen hajoaminen (fragmentoituminen), olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconaeus). Osteokondroosi (OC) on paikallinen nivelrustonalaisen luutumisen häiriö, mikä johtaa paikalliseen epänormaalin paksuun nivelrusto-osaan ja rustosta saattaa irrota pala, jolloin voidaan puhua osteochondrosis dissecansista (OCD). Osteokondroosia voi esiintyä missä tahansa nivelessä (kuten olka, kyynär, kinner, polvi, selkä). 7

Kaikilla koirilla yleisin kyynärnivelen kasvuhäiriötyyppi on varislisäkkeen sisemmän osan fragmentoituminen. Kyynärnivelen nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta (inkongruenssia) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. Inkongruenssi aiheuttaa nivelrikkoa, joka näkyy yleensä ensimmäisenä uudisluumuodostuksena kyynärluun ulokkeen (processus anconaeus) päällä. Se, kuinka voimakasta inkongruenssi on, vaikuttaa siihen kuinka vakavia muutoksia niveleen kehittyy. Inkongruessia aiheuttaa mm. kyynärnivelessä niveltyvien luiden epäsuhtainen kasvu toisiinsa nähden. Oireet: Yleensä selvän kyynärniveldysplasian ensioireet ilmenevät 4-6kk iässä, mutta oireet voivat alkaa ilmetä paljon myöhemminkin. Sairaus voi olla molemmissa kyynärnivelissä tai vain toisessa. Yleensä oireena ovat ontuminen ja kipu, joka ilmenee kyynärniveltä tunnusteltaessa, koukistettaessa sekä ojennettaessa. Ontuminen voi olla ajoittaista. Liikunta voi pahentaa oireita tai oireet voivat ilmetä selvimmin levon jälkeen. Kaikkien kyynärnivelen kasvuhäiriötyyppien seurauksena on nivelrikon kehittyminen. Sairastumisikä ja nivelrikon vakavuusasteet vaihtelevat ja niihin vaikuttaa mm. rotu, sukupuoli, aktiivisuus ja yleinen terveydentila (kuten lihaskunto ja lihavuus). Kliinisesti koiralla voidaan usein todeta lihasten surkastumista sairaan kyynärnivelen lähellä, kyynärnivelen turvotusta, liikerajoite, kipua sekä ratinaa kyynärnivelen taivuttelussa. Hoito: Ontuvan tai onnahtelevan pennun kanssa ei pidä jäädä odottelemaan liian pitkäksi aikaa, vaan koiran tilanne kannattaa tarkistuttaa ortopediaan perehtyneellä eläinlääkärillä, jotta ontuman syyhyn voidaan puuttua mahdollisimman pian. Ns. kasvukipuja ei koirilla ole olemassakaan. Ainahan kyseessä ei ole myöskään kyynärtai lonkkanivelenkasvuhäiriö. Kyseessä voi olla esim. panosteiitti, trauma tai esim. jonkun muun nivelen (kuten olka-, kinner- tai polvinivelen kasvuhäiriö). Kuitenkin kasvuhäiriöt ovat yleensä molemminpuolisia, jolloin ontumista ja kipuilua voi olla aluksi vaikea havaita. Kyynärnivelen kasvuhäiriön hoito voi olla konservatiivista, lääkkeellistä ja kirurgista. Kaikilla hoitomuodoilla pyritään hidastamaan nivelrikon kehittymistä, ja vähentämään kipua ja stabiloimaan niveltä. Erityisesti pennuilla maltillinen ruokinta, ylipainon ja kasvupyrähdysten välttäminen sekä rajoitettu liikunta ja levossa pitäminen ovat tärkeitä hoidossa. Aikuisen koiran hoidossa tärkeää on ylläpitää hyvää lihaskuntoa, välttää koiran ylirasittamista, välttää ylipainoa ja pitämällä liikunta kohtuullisena, säännöllisenä ja hallittuna ja tarjota koiralle mukava, lämmin nukkumapaikka. Koiralle voidaan myös antaa suunkautta annettavia nivelnesteen laatuun ja tulehdukseen vaikuttavia lisäravinteita ja rasvahappoja. Ammattitaitoisesta fysioterapiasta on myös apua. Lääkkeellisessä hoidossa käytetään mm. tulehduskipulääkkeitä ja muita kipulääkkeitä, nivelnesteen laatua parantavia pistoksia nahan alle ja niveleen pistettäviä nivelnesteen laatua parantavia pistoksia. Kirurgisesti kyynärniveltä voidaan operoida tähystystekniikalla tai avoimella tekniikalla. Ennustetta parantaa riittävän ajoissa ennen selviä nivelrikkomuutoksia tehty operaatio ja kirurgin vankka kokemus. Toipumisaika voi olla hyvin pitkä (jopa 6kk-12kk) ja jatkohoito tehdään lääkkeellisin ja konservatiivisin menetelmin. Toistaiseksi ei ole voitu luotettavasti osoittaa, onko kirurgia konservatiivista hoitoa tehokkaampi ja usein koirille kehittyy kuitenkin ajan mittaan nivelrikko. Hoitomenetelmät valitaan aina tapauskohtaisesti kokonaisuus huomioon ottaen. Ennuste: Ennusteeseen vaikuttaa kyynärnivelen epäyhdenmukaisuus eli inkongruenssi, kasvuhäiriötyyppi, koiralla olevat altistavat tekijät, kliinisten oireiden vakavuus eläinlääkärille hakeuduttaessa, oireiden alkamisikä, koiran ikä hoidon alkaessa, koiran paino ja mahdollinen fysioterapia. Parhaita kandidaatteja kirurgiselle hoidolle ovat nuoret koirat, joilla muutokset ovat pieniä (ei juurikaan nivelrikkomuutoksia eikä inkongruenssia), jolloin ennuste voi olla jopa hyvä, selvä inkongruenssi tai muuten isommat muutokset tekevät kirurgisen hoidon ennusteesta huonon. Aikuiselle koiralle kirurgisesta hoidosta on hyötyä hyvin harvoin. Potilaan lähtökohdista riippuen osalle koirista kasvuaikana kyynärpään ulokkeen päälle kehittynyt pieni uudisluu ei etene lainkaan ja ne elävät täysin normaalia elämää ilman kliinistä kyynärniveldysplasiaa. Osalle kehittyy nivelrikkoa hyvin hitaasti. Jotkut koirat kehittävät kipulääkitystä vaativan nivelrikon jo 2-vuotiaana ja jotkut ovat täysin rampoja 3-4-vuotiaana. Ennuste siis vaihtelee suuresti eri yksilöiden välillä eikä ole suoraan verrannollinen röntgenlöydöksiin, mutta jo olemassa olevan nivelrikon vakavuusaste kyllä vaikuttaa ennusteeseen. Nivelrikon kehittymisen nopeus ja vakavuus vaihtelevat suuresti yksilöiden välillä. Ennuste on siis täysin koirakohtainen. Nivelrikosta huolimatta osa pärjää tukihoidoilla kotikoirana vanhaksi asti hyvin. Harrastuskoirana ainakin nivelille rasittavimmat harrastukset (esim. agility) kannattaa kuitenkin kokonaan unohtaa. Kyynärniveldysplasiaa sairastavalla koiralla harrastusvuosien määrä on todennäköisimmin keskimääräistä lyhyempi. Jalostus: Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisen mekanismit ovat epäselvät. Periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä sekä ympäristötekijät. Yksi näistä geeneistä saattaa olla ns. suurivaikutteinen geeni. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen että eri kasvuhäiriötyypeillä aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Toisin sanoen optimaalisella ruokinnalla voidaan mahdollisesti estää kasvuhäiriön kehittyminen yksilöllä, jolla on siihen perinnöllinen taipumus. Kyynärniveldysplasian periytymisaste vaihtelee keskinkertaisesta korkeaan. Periytymistavan vuoksi jalostukseen tulee pyrkiä käyttämään terveitä ja suvultaan terveitä koiria (suurin osa sisaruksista tutkittuja ja terveitä, samoin vanhemmat). Blup-indeksi lasketaan myös kultaisten kyynärpäille. Se on tietyn aineiston perusteella laskettu arvio siitä, millaiset koiran perintötekijät ovat, eli mikä on koiran arvo jalostuseläimenä kyseisessä ominaisuudessa. Koiria, joilla on röntgenkuvassa selvät kyynärniveldyplasiamuutokset tai joiden jälkeläisil- 8

lä todetaan runsaasti dysplasiaa, ei tule käyttää jalostukseen. Myös muiden nivelien, kuten kinner- tai olkanivelen nivelrikkoa sairastavat koirat tulee jättää pois jalostuksesta. Koiraa, jolla on tai on ollut kyynärniveldysplasian oireita ei tule käyttää jalostukseen röntgenkuvaustuloksesta riippumatta. 19.11.2013 Iso-Britanniassa Brittish Veterinary assosiation(bva) ja TheKennel Club (KC) ovat antaneet suosituksen, että kasvattajat, jotka kuvauttavat koiriensa kyynärniveliä jalostusta varten, käyttäisivät jalostukseen vain arvion 0 (nolla) saaneita koiria. Tosin Iso-Britanniassa nivelien kuvaaminen ei ole pakollista edes jalostuskoirille ja kultaistennoutajien kyynärpäitä kuvataan koiramäärään suhteutettuna huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli 'lonkkavika', (englanniksi hip dysplasia, HD) Lonkkanivelen kasvuhäiriö on koirien yleisin luuston/nivelten kasvuhäiriö. Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä makroskooppisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä suurempi mitä pienempi kontaktialue on. Tämä voi johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen. Noin vuoden iässä lantion luutuminen on täydellistä ja lonkkaniveletkin stabiloituvat. Yleensä kipukin helpottaa tässä iässä. Lonkat ovat syntymähetkellä makroskooppisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Oireet: Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa yleensä nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Yleensä selvän lonkkanivelen kasvuhäiriön oireet voidaan huomata pentuna 3-12 kuukauden iässä, jolloin kipu johtuu löysyyden aiheuttamasta nivelkapselin tulehduksesta tai luukalvon hermojen jännityksestä ja repeämisestä. Oireet voivat vähentyä selvästi tai loppua kokonaan jopa useiksi vuosiksi, kun nivelen ympärille muodostuva sidekudos vähentää nivelen löysyyttä. Toinen oireilevien koirien ryhmä on aikuiset koirat, joiden oireiden syynä on nivelrikko. Nuorilla koirilla oireina voivat olla takajalkojen ontuminen, 'pupuhyppely', ylösnousuvaikeudet levon jälkeen, liikkumishaluttomuus ja naksahteleva ääni kävellessä. Oireet voivat alkaa äkillisesti ja omistaja voi liittää ne johonkin tapaturmaan. Vanhemmilla nivelrikkoisilla koirilla oireet voivat olla epämääräisiä. Oireilu laitetaan usein vanhenemisen piikkiin. Tyypillisiä oireita ovat takajalkojen ontuminen ja jäykkyys liikkeessä. Lonkkavikainen koira yrittää viedä painoa pois takaosalta, mikä ilmenee kävellessä selkälinjan aaltoiluna ja lantion kiertymisenä. Tämä johtaa myös takaosan lihaskatoon ja etupään lihasten voimistumiseen. Ontumista voi olla vaikea havaita käynnissä tai ravissa, sillä usein ontuminen näkyy vain kovan rasituksen jälkeen. Useimmissa tapauksissa havaitaan kipua lonkkaa ojennettaessa, sekä lihasten surkastumista. Eläinlääkäri voi ns.ortolanin testissä havaita lonkan löysyyden. Röntgenkuvia käytetään diagnoosin varmistamiseksi. Hoito ja ennuste: Lonkkanivelen kasvuhäiriön hoito voi olla ns. konservatiivista, lääkkeellistä ja kirurgista. Yleisesti ottaen kaikilla hoitomuodoilla pyritään hidastamaan nivelrikon kehittymistä, ja vähentämään kipua ja stabiloimaan niveltä. Erityisesti pennuilla maltillinen ruokinta, ylipainon ja kasvupyrähdysten välttäminen sekä rajoitettu liikunta ovat tärkeitä hoidossa. Uiminen on hyvä liikuntamuoto niin lonkkavikaiselle pennulle kuin aikuisellekin. Aikuisen koiran hoidossa tärkeää on ylläpitää hyvää lihaskuntoa, välttää koiran ylirasittamista, välttää ylipainoa ja pitämällä liikunta kohtuullisena, säännöllisenä ja hallittuna, välttää liukkaita pintoja ja liukastumista ja tarjota koiralle mukava, lämmin nukkumapaikka. Koiralle voidaan myös antaa suunkautta annettavia nivelnesteen laatuun ja tulehdukseen vaikuttavia lisäravinteita ja rasvahappoja. Ammattitaitoisesta fysioterapiasta on myös apua. Lääkkeellisessä hoidossa käytetään mm. tulehduskipulääkkeitä ja muita kipulääkkeitä, nivelnesteen laatua parantavia pistoksia nahan alle ja niveleen pistettäviä nivelnesteen laatua parantavia pistoksia. Kirurgisia hoitomuotoja on useita. Kirurgisen hoidon ennusteeseen vaikuttaa paitsi muutosten vakavuus, myös koiran ikä, luonne ja hoitomyönteisyys fysioterapialle, koiran yleiskunto, lihaskunto, mahdollinen ylipaino ja ruumiinpaino yleensäkin, kirurgin kokemus ja jälkihoito. Mikäli kyseessä on työ- tai harrastuskoira, kirurgiselle hoidollekaan ei tule laittaa ylisuuria odotuksia. Mahdollinen kirurginen hoito kannattaa miettiä tapauskohtaisesti. Kirurgisella hoidolla ennuste vaihtelee hyvästä huonoon. Esimerkiksi lonkkaproteesihoidon ennuste on hyvä. Miinuksena on hoidon kallis hinta. Yleisesti ottaen, kuten kyynärnivelen kasvuhäiriössä, vaihtelee ennuste lonkkaviassakin suuresti tapauskohtaisesti. Mikäli koiran lonkissa on vain lievät muutokset, se voi lonkkiensa puolesta todennäköisimmin elää täysin normaalia elämää vanhuusvuosille asti. Hyvin monet koirat pärjäävät melko huonojenkin lonkkien kanssa kohtalaisen raskaassa harrastuskäytössä, jopa työkäytössä, vanhalle iälle, kun taas osalla koirista muutokset ovat niin suuret ja oireet niin vakavat, että koira joudutaan lopettamaan jo ennen aikuisikää. Jalostus: Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se periytyy tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Näistä osa on ns. suurivaikutteisia geenejä (englanniksi major gene). Periytymisaste vaihtelee eri tutkimuksissa välillä 0.1 0.6. Ympäristöllä on vaikutusta kasvuhäiriön ilmiasuun. Useissa tutkimuksissa on todettu runsaan ravinnonsaannin olevan yhteydessä lonkkanivelen kasvuhäiriöön. Ruokinta ei aiheuta dysplasiaa, mutta se tuo vian esiin geneettisesti alttiilla koirilla. Tämä 9

pätee myös toisin päin, optimaalisella ruokinnalla lonkkanivelen kasvuhäiriö ei tule näkyviin tai on lievempää. Myös liian raju liikunta kasvuaikana voi pahentaa muutoksia. Lonkkavian vastustamisohjelma perustuu useimmilla roduilla röntgenkuvissa sairaiksi todettujen yksilöiden karsimiseen jalostuksesta. Lonkkanivelen kasvuhäiriön periytyvyys on kohtuullinen, joten ilmiasuunkin perustuvan jalostusvalinnan pitäisi johtaa tuloksiin, jos valinta on systemaattista. Jalostusarvoindeksien (BLUP-indeksit) avulla valinta on tehokkaampaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria. Periytymistavan vuoksi jalostukseen tulee pyrkiä käyttämään terveitä ja suvultaan terveitä koiria (suurin osa sisaruksista tutkittuja ja terveitä, samoin vanhemmat). Koiria, joiden jälkeläisillä todetaan runsaasti dysplasiaa, ei tule käyttää jalostukseen. Koiraa, jolla on tai on ollut lonkkaniveldysplasian oireita ei tule käyttää jalostukseen röntgenkuvaustuloksesta riippumatta. Lähteet: not-annetaan-rontgenkuvista, http://www.kennelliitto. fi/sites/default/files/media/kyynarohje_2014_0.pdf, http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/ lonkkaohje_2014_0.pdf, Hereditary bone and joint diseases in the dog: osteochondroses, hip dysplasia, elbow dysplasia: Joe P. Morgan; Alida Wind, Autumn P. Davidson. Hannover: Schlütersche, 2000 Väitöskirja: Radiographic Screening for Hereditary Skeletal Disorders in Dogs, Anu Lappalainen, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, 2013 BSAVA Manual of Canine and Feline Musculoskeletal Imaging: Frances Barr and Robert Kirberger, BSAVA 2006 Textbook of Veterinary Diagnostic Radiology 5th edition: Donald E. Thrall, 2007, W.B. Saunders Company Clinical Veterinary Advisor: Dogs and Cats, 1st edition, Cote, C.V. Mosby, 2006 ELK Ella Söderlund,Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma,kirurgian oppiaine,kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,eltdk, Helsingin yliopisto 2011 http://www.thekennelclub.org.uk/press-releases/2013/ november/new-breeding-guidelines-for-dogs-that-havebeen-elbow-graded/ Eläinfysioterapeutti, osteopaatti Leena Piiran harrastus- /kilpakoiran lihashuoltoa koskevan luennon pohjalta Teksti & kuvat: Eeva Lehtonen Lonkka- ja kyynärnivelkuvien arvioinnista Röntgenkuva on kaksiulotteinen kuva kolmiulotteisesta kohteesta. Tällöin paljon rakenteita summautuu kuvassa päällekkäin. Kuvat kahdesta tai useammasta suunnasta lisäävät tulkinnan luotettavuutta. Röntgenkuvien tulkinta vaatii mm. perehtyneisyyttä ja harjaantumista, hyvää kliinistä tietämystä ja anatomian tuntemusta sekä hyvää kolmiulotteista hahmotuskykyä, röntgentekniikan ja röntgenfysiikan tuntemusta. Kuvat arvioidaan aina systemaattisesti ja ensin arvioidaan aina kuvien laatu ja kuvausasento. Esimerkiksi kaikki viralliset kuvausprotokollat kertovat tarkan kuvausasennon, jolloin kuva voidaan optimaalisesti arvioida kyseisen protokollan mukaisesti. Jos esimerkiksi lonkkakuva onkin vino tai jalat harottavat liikaa sivuille, ei kuvaa voida kovin hyvin arvioida. Kennelliiton viralliset lausujat ovat lonkka- ja kyynärkuvien lausuntaan erikoiskoulutuksen saaneita ja perehtyneitä, erittäin harjaantuneita ja kokeneita eläinlääkäreitä. Luukuvien perusteita: Mitä paksumpaa luu on kohteessa, sitä valkoisempaa se on kuvassa. Rustot eivät näy röntgenkuvissa. Nivelsairauksissa tavallisia löydöksiä ovat mm. uudisluumuodostus ja ns. luupiikit, luun harveneminen ja harvan kohdan alla lisääntynyt luun tiiviys, nivelraon alueella epäsäännöllisyyttä, laajenemista tai kaventumista ja nivelnesteen lisääntymistä. Joskus voidaan todeta erillisiä mineralisaatioita nivelen alueella tai ympäröivissä kudoksissa. Kuten kyynärnivelien osalta, myös lonkkanivelen kasvuhäiriödiagnoosin varmuus röntgenkuvan perusteella paranee koiran iän myötä. 3,5-vuotiaana diagnoosi on jo paljon varmempi kuin yksivuotiaana, koska mahdolliset muutokset yleensä etenevät ja tulevat selvemmiksi. Pitää muistaa, että röntgenlöydökset eivät aina korreloi kliinisen kuvan kanssa eli pelkkä röntgenkuva ja sen tulkinta itsessään ei tee koirasta sairasta tai tervettä. Vaikka muutos nivelen alueella ei koirayksilöä itseään kuvanottohetkellä haittaisi, muutokset tulee huomioida jalostuspäätöksissä. Ns. virallinen lonkkakuvausasento ei ole kovin herkkä paljastamaan löysyyttä lonkissa, joten kuvauksen luotettavuutta voidaan lisätä käyttämällä myös muita kuvausasentoja lisänä: esim. sammakkoasento, jossa reisiluun kaulan lievät nivelrikkomuutokset näkyvät selvemmin tai erilaiset distraktiokuvaukset, kuten esim. Penn-Hip, jossa nivelen löysyys saadaan paremmin esiin. Jos löysyyttä nähdään muissa asennoissa, sitä on kyseisellä koiralla ja se on syytä ottaa huomioon jalostussuunnitelmissa. Se on myös hyvä pitää mielessä, jos koiralle tulee myöhemmin oireita. Myös kyynärnivelkuvien arvosteluvarmuutta voidaan parantamaan, ottamalla lisäkuvia esimerkiksi 90 taivutuksessa sekä muissa kuvaussuunnissa. Tietokonetomografiakuvauksessa (TT-kuvaus) summaation vaikutus voi- onkin mainio tapa kuvata esimerkiksi kyynärniveliä. Ns. välikuvista eli esim. 6-8kk ikäiseltä pennuilta otetuista epävirallisista röntgenkuvista voin todeta sen verran, että ns. puhtaat välikuvat eivät takaa, ettei koiral- 10

la olisi lonkkanivelen tai kyynärnivelen kasvuhäiriötä. Pitää myös muistaa, että koirilla esiintyy muitakin luusto- ja nivelsairauksia kuin lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriö, joten ei pidä tuudittautua siihen että koiran koko luusto on terve, jos sillä on A/A lonkat ja 0/0 kyynärpäät. Kyynärnivelen anatomiaa: Kyynärnivel on monimutkainen nivel ja tyypillinen sarananivel, jossa liikkeet rajoittuvat ojennukseen ja koukistukseen. Kyynärnivel koostuu yhteensä kolmesta keskenään toisiinsa niveltyvästä nivelestä: karkeasti kuvailtuna olkaluun ulompi (lateraalinen) nivelpinta niveltyy värttinäluun pään nivelpinnan kanssa, olkaluun keski- ja sisäpuolinen (mediaalinen) nivelpinta niveltyy kyynärluun nivelpinnan kanssa ja kyynärluu ja värttinäluu niveltyvät myös toisiinsa. Kyynärluun sisempi varislisäke on (mediaalinen processus coronoideus) on osa kyynärluun nivelpintaa ja olkaluukyynärluuniveltä. Sisempi varislisäke lisää nivelpinnan pinta-alaa, mutta ei normaalisti ole painoa kantava osa. Koko kyynärnivelestä puhuttaessa ulompi eli lateraalinen puoli on normaalisti enemmän painoa kantava ja sisempi eli mediaalinen puoli enemmän niveltä stabiloiva. Kyynärluun uloke eli processus anconaeus on myös osa kyynärluuolkaluuniveltä. Kyynärluun uloke sijaitsee kyynärluun yläpäässä ja se liukuu olkaluussa olevaan reikään, kun kyynärnivel on ojennettuna. Esimerkkejä muutoksista kyynärnivelissä: 11

Lonkkanivelen anatomiaa... Terveys Vahvat nivelsiteet (kollateraaliligamentit) menevät molemmin puolin nivelen yli olkaluun mediaalisesta lateraalisesta epikondyluksesta värttinäluuhun ja kyynärluuhun. Kyynärniveldyplasiaan liittyviä röntgenlöydöksiä: Kyynärnivelen sisemmän varislisäkkeen alueen ja yleensäkin sisäpuolen (mediaalipuolen) alueen sairauksien diagnosoiminen röntgenkuvasta voi olla haasteellista, koska muutokset eivät aina ole kovin ilmiselviä, varsinkaan sairauden alkuvaiheessa. Sen vuoksi indikaattorina seulontaprotokollissa pidetään sekundäärisiä nivelrikkomuutoksia. Tällaisia ovat mm. uudisluumuodostus ja/tai luupiikit kyynärpään ulokkeen (processus anconaeus) yläpinnassa, olkaluussa molempien epicondylusten alueella ja värttinäluun päässä sekä lisääntynyt luun tiiviys kyynärluussa nivelpinnan takana. Harjaantunut katsoja voi havaita myös varislisäkkeen (processus coronoideus) alueella epäselvyyttä ja yleisesti myös muuta epämuotoisuutta. Toisen kuvaussuunnan eli ns. kraniokaudaalisuunnan mukaan ottaminen lisää arvosteluvarmuutta ja esimerkiksi osteokondroosidiagnoosi vaatii tuon kuvaussuunnan. Osteokondroosia ei voi tosin röntgenkuvassa erottaa fragmentoituneen varislisäkkeen aiheuttamasta sekundäärimuutoksesta. Epäyhdenmukaisuutta eli Inkongruenssia on myös vaikea todeta röntgenkuvista luotettavasti, jos se ei ole aivan ilmiselvää. Sivukuvan ottaminen 90 kulmassa helpottaa inkongruenssin havaitsemista. Eri maiden arvosteluasteikoista: Eri maissa käytetään hieman erilaisia kyynärniveldysplasian arvosteluasteikkoja. Alla olevassa kaviossa on vertailtu kolmen suurimman organisaation käyttämiä arvosteluasteikkoja vapaasti suomennettuna. Joissain IEWG:n arvosteluasteikkoa käyttävissä maissa annetaan lausunto: rajatapaus, arvosteluväliin 0-1 sijoittuville kyynärnivelille, joissa on lievää kyynärluun ulokkeen muutosta, jonka alkuperä on epäselvä. BVA/KC:n asteikossa inkongruenssia ja lisääntynyttä luun tiiviyttä ei arvioida muutoksina ja rajatapaus -arviota ei myöskään ole. Lonkkanivel on pallonivel, ja se liikkuu hyvin kaikkiin suuntiin. Pääasiassa lonkkanivel liikkuu kuitenkin koukistuksessa ja ojennuksessa. Passiiviset ja aktiiviset mekanismit pitävät nivelen stabiilina. Passiivisia mekanismeja ovat reisiluun päästä lähtevä, lonkkamajan pohjaan kiinnittyvä paksu nivelside: ligamentum teres, nivelkapselia ympäröivät rakenteet, nivelen rakenne ja nivelnesteen aiheuttama koheesio. Lonkkamaljan koveruus ja reisiluunpään sopivuus edesauttavat nivelstabiliteettia. Lonkkaa ympäröivien lihasten toiminta aiheuttaa dynaamisen aktiivisen tuen lonkkanivelelle. Kumpikin lantion puolikas rakentuu neljästä yhteen luutuneesta luunosasta (suoliluu, istuinluu, häpyluu ja lonkkamaljan luu) ja nuo luut yhdistyvät 12-16 -viikon iässä muodostaen lantion puolikkaat. Lonkkamalja on kuppimainen, hieman puolikuumainen rakenne, joka koostuu neljästä yhteen fuusioituneesta luunosasta (suoliluu, istuinluu, häpyluu ja lonkkamaljan luu). Reisiluun pää asettautuu normaalisti tiiviisti lonkkamaljaan ja nämä muodostavat lonkkanivelen. Lonkkaniveldysplasiaan liittyvä röntgenlöydöksiä: Lonkkanivelen kasvuhäiriön röntgenmuutokset muodostuvat reisiluun pään subluksaatiosta /luksaatiosta, (eli lonkkamalja kattaa alle puolet reisiluun pään pinta-alasta tai reisiluun pää on kokonaan 12

poissa lonkkamaljasta: tähän vaikuttaa mm. ns. löysyys ja lonkkanivelen rakenne) sekä nivelrikkomuutoksista. Nivelrikon kehittyessä lonkkamalja voi mataloitua ja reisiluun pään muoto voi muuttua, reisiluun kaulasta voi tulla epäsäännöllinen ja paksu. Uudisluu- ja luupiikkimuodostusta kehittyy lonkkamaljan, reisiluun pään ja reisiluun kaulan alueelle. Lonkkamaljan reunoilla nähdään luun tiivistymistä. Eri maiden arvosteluasteikoista Eri maissa ympäri maailman on käytetty lukuisia eri tapoja arvioida lonkkaniveldysplasiaa. Eniten kuitenkin käytetään Suomessakin käytössä olevaa kuvaustapaa ja röntgenkuvan subjektiivista asiantuntija-arvostelua. Brittish Veterinary assosiation (BVA)/ Kennel Club (KC) Hip Dysplasia Programme eroaa Suomen systeemissä siinä, että kuvaava eläinlääkäri voi halutessaan (on suositeltua) lähettää kuvat arvosteltaviksi kahdelle BVA:n hyväksymälle arvostelijalle. Arvostelijat määrittävät numeerisen lonkkaniveldysplasian vakavuusastetta kuvaavan arvon kummallekin lonkkanivelelle ennaltamääritetyn kriteeristön mukaisesti. Kriteeristöön kuuluu ns. Nordbergin kulma, subluksaatio, lonkkamaljan muoto ja nivelrikkomuutokset. Pienin ja paras arvo yhdelle lonkalle on heillä 0 ja suurin ja huonoin arvo yhdelle lonkalle on 53. Molemmille lonkille oleva arvo (0-106) lasketaan ja tallennetaan sitten kaikille koirille. Tuota arvoa sitten vertaillaan koko rodun keskiarvoon ja jalostuskäyttöön suositellaan vain eläimiä, joilla on rodun keskiarvoa parempi (eli pienempi) numeerinen arvo. Pohjois-Amerikassa on käytössä mm. Orthopedic Foundation for Animals:n (OFA) ohjelma, joka eroaa Suomen järjestelmästä siten, että koiran omistaja voi halutessaan lähettää koiran röntgenkuvat 13

kolmelle OFA:n hyväksymälle eläinradiologille (joilla on eläinradiologian jatkokoulutus). Minimikuvausikä virallisille kuville on kaksi vuotta, mutta omistaja voi pyytää ns. esiarvostelun 4kk-2-vuotiaiden koirien kuville. Lonkat arvostellaan subjektiivisesti seitsemän arvosanaa sisältävän arvosteluasteikon mukaisesti subluksaation ja nivelrikon perusteella. Heillä on olemassa myös ns. rajatapausarvio ja jos niistä otetaan puolen vuoden kuluttua uudet kuvat, noin puolet luokitellaan normaaleiksi ja puolet dysplastisiksi. Normaaleiksi luokitellaan arvosanan excellent, good tai fair saaneet lonkat, mutta jalostuksellisesti myös suvun kuvaustulokset ovat merkityksellisiä. Vaikka koiran omat lonkat olisivat erinomaiset, mutta pentuesisaruksista alle 75% on normaaleja, koiraa pidetään jalostusnäkökulmasta huonona yksilönä. Omistajat saavat päättää, laitetaanko koiran lonkkatulos avoimeen tietokantaan. Lähteet: http://www.kennelliitto.fi/lonkka-ja-kyynarnivellausunnot-annetaan-rontgenkuvista, http://www.kennel- dia/lonkkaohje_2014_0.pdf, Hereditary bone and joint diseases in the dog: osteochondroses, hip dysplasia, elbow dysplasia: Joe P. Morgan; Alida Wind, Autumn P. Davidson. Hannover: Schlütersche, 2000 Väitöskirja: Radiographic Screening for Hereditary Skeletal Disorders in Dogs, Anu Lappalainen, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, 2013 BSAVA Manual of Canine and Feline Musculoskeletal Imaging: Frances Barr and Robert Kirberger, BSAVA 2006 Textbook of Veterinary Diagnostic Radiology 5th edition: Donald E. Thrall, 2007, W.B. Saunders Company ELK Ella Söderlund, Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma, Kirurgian oppiaine, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, ELTDK, Helsingin yliopisto 2011 14

Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on tarkentanut ulkomaisten erilaisten lonkkanivelluokitusten vastaavuutta 1.9.2014 lähtien, koskien ulkomaisten koirien jalostuskäyttöä. Vastaavuus on tällöin seuraavan asteikon mukainen. Ulkomaisten jalostuskoirien lonkkalausuntojen vastaavuus ja hyväksyminen FCI OFA BVA Pennhip A Excellent 0-4 (max 2 pistettä/lonkka) max 0,3 B Good 5-10 (max 5 pistettä/lonkka) 0,31-0,4 C Fair 11-20 (max 10 pistettä/lonkka) 0,41-0,5 Lähde: http://www.kennelliitto.fi/uutiset/ulkomaisten-lonkkakuvauslausuntojen-hyvaksyminen-192014-alkaen 15

Islanti ja Skotlanti - uutta ja vanhaa koirakulttuuria Tänä keväänä meille tarjoitui ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan kanakoirakokeiden käytäntöihin kahdessa erilaisessa ympäristössä. Ensimmäinen matkamme suuntautui Skotlantiin, jossa kanakoirametsästyksellä on pitkä historia. Seuraava seikkailu odotti Islannissa, jossa kanakoiraharrastuksen osalta ollaan vasta alkumetreillä. Matkailu avartaa sanotaan, ja se takuulla pätee myös koiramaailmaan. Skotlanti on monen kanakoiraharrastajan unelmakohde, eikä se pettänyt meitäkään. Lintumäärä on niin uskomaton, että sitä on vaikea sanoin kuvailla: Kenties jotain osviittaa saa siitä, että parhailla paikoilla laskettiin olevan 52 000 paria 5000 hehtaarin alueella! Ylämailta löytyy alueita, minne kokeita ei edes kannata viedä, koska hakua ei käytännössä pysty näkemään lainkaan. Salaisuus piilee systemaattisessa riistahoitotyössä, jossa riekkokannan hyvinvoinnin eteen tehdään kaikki mitä tehtävissä on. Maat ovat yksityisomistuksessa ja omistus on varsin keskittynyttä. Maanomistajien palkkalistoilla on erinäinen määrä riistanhoitajia, jotka mm. uudistavat maapohjaa kulotuksilla sekä pitävät kurissa pienpedot ja muut haittaeläimet. Osa tuhansien hehtaarien alueista on jopa sähköaidattu turvaamaan riekkojen rauhaa. Lisäksi riekoille on tarjolla ruokintapaikoilla apetta joka sisältää loislääkkeettä. Parhaita tuloksia aikaan saaneet riistanhoitajat ovatkin arvostettuja. Riistanhoitajien avustamiseen perustuu myös koiraväen harjoittelumahdollisuus alueilla. Paikallisten kanakoiraklubien jäsenet suorittavat laskentaa ja raportoivat tuloksista. Tällä livulla - ja hyvillä suhteilla - mekin pääsimme mukaan. Laatuarvostelu puuttuu, aina kilpaillaan Skotlannissa seurasimme kokeita neljänä päivänä. Joka toinen päivä olimme maastossa omien koiriemme kanssa. Kolmena päivänä kyseessä oli meidän voittajaluokkaamme vastaava kilpailu (Open stake), yhtenä päivänä avointa luokkaa vastaava (Novice stake). Viikkoon mahtui myös nuorten luokka (Puppy stake), mutta sitä emme valitettavasti ennättäneet näkemään. Ensimmäinen merkittävä ero pohjoismaiseen käytäntöön verrattuna on se, että missään luokassa ei ole laatuarvostelua vaan aina kilpaillaan. Avoimesta luokasta noustaan voittajaluokkaan sijoitusten myötä. Jos avoimestaluokasta irtoaa voitto, lunastaa koira pysyvästi paikan voittajaluokkassa. Alemmat sijoitukset "vanhenevat" määräajassa, siksi avoimessa luokassa kilpaili myös voittajaluokkaan 16

1. 3. 2. oikeuttettuja koiria, jotka pyrkivät voittamaan luokkansa. Toinen merkittävä ero on se, että ryhmän koko on maksimissaan 40 koiraa. Skotlanti on lintutiheytensä vuoksi suosittu koealue ja matkaan lähdettiin joka päivä lähes täydellä ryhmällä. Ei tarvita kummoista matikkapäätä siihen oivallukseen, että näytöt on annettava moisessa porukassa nopeasti ja karsinta on kovaa. Lintutyön osalta homma menee kuten meilläkin, sikäläisissä säännöissä myös nosto vaaditaan ja nostamattomuus on vakava virhe. Heillä tosin ei haluta nähdä meillä ihannoitua räjähtävä nostoa, vaan ihanne on pumppaava eteneminen linnulle siten, että ohjaaja pysyy koiran mukana. Lintujen siivittyessä mukana kulkeva ampuja pamauttaa ilmaan kunnialaukauksen haulikolla, ei starttipistoolilla. Nouto on sikäläissä kokeissa tuntematon käsite. Riistalinnuksi kokeessa kelpuutettiin nummiriekko ja punajalkapyy. 4. 5. Vauhti, tyyli ja lintutyön laatu ratkaisivat Alueella missä käytännössä jokaisella koiralla on lintutyö tai useampia, työskentelyn laatu on arvossaan. Haun edellytetään olevan nopeaa, tyylikästä ja maaston peittävää. Väliinjättö on raskauttava virhe. Erien kesto oli maksimissaan viitisen minuuttia, yleensä jompi kumpi tai molemmat löysivät linnut jo paljon ennen tätä. Muutamassa minuutissa on siis näytettävä se hakuarsenaali mitä koiralla on tarjota. Sanomattakin on selvää, ettei eriä ollut aikaa aloitella suolen tyhjennyksellä... Huomattavaa oli myös, että kokeessa edettiin aina vastatuuleen. Jos maastossa tuli pää vastaan, koko porukka komennettiin jalkapatikassa takaisin tuulen alle. Koiria voidaan sijoittaa luokissaan korkeintaan neljä. Lisäksi avoimessa luo- 6. 17 Usein kävi näinkin: molemmilla koirilla on oma seisonta parilinnuille. 2. Riistanhoitajaopiskelijat toimivat kokeissa ampujina. tys, sillä lähes jokaiselle koiralle kertyi 4. Carol Calvert koirineen rohmusi koeviikon aikana peräti kolme voittoa punaisilla irlanninsettereillään. tuen juuri kilometrejä kertynyt. Takajou- 6. Kaikissa luokissa on aina kaksi tuomaria, muuten homma ei olisi toiminutkaan.

of merit" - kunniamainintoja koirille joiden työskentely on ollut mallikasta, mutta ei sinä päivänä riittä nostamaan niitä sijoituksille. Kierroksia oli yleensä vain kaksi, ja toisen mahdollisuuden sai vain murto-osa porukasta. Tyypillisimmin noin kymmenkunta koiraa. Säännöt antavat mahdollisuudeen lisäkierroksiin, mutta jo pelästään koiramäärä lie muokannut käytännön sellaiseksi, että kolmas näytön paikka tarjoituu aniharvoin. Nöyrin mielin ja ihaillen seurasimme, miten tottevaisia koirat olivat voittajaluokassa. Selviä sulkevia virheitä ei juuri esiintynyt, toisten työskentely vain oli täsmällisempää kuin toisten. Säestys oli sekin itsestään selvyys- mielummin spontaanisti, mutta viimeistään komenosta. Hieman lähempänä meidän tasoamme oltiin sitten sikäläisessä avoimessa luokassa. Terävin kärki oli sielläkin huippuunsa hiottu, mutta sen takana taso vaihteli. Näimme jopa jokusen räväkän peräänmenon ja muita vallattomuuksia, mihin täkäläissä kokeissa tämän tästä törmää. Rotutyypeissä laaja kirjo Roduista punainen irlanninsetteri, englannnsetteri ja pointteri olivat tasaisesti edustettuina voittajaluokissa. Gordonisettereitä oli voittaja luokissa jokunen, avoimessa vähän useampi. Punavalkoisia irlanninsettereitä ei näissä kokeissa ollut mukana lainkaan. Kenties katselin tarjontaa punertavien lasien läpi, mutta rohkenen silti todeta, että erityisesti punaisten setterien taso teki vaikutuksen - ne myös olivat enemmistönä palkintojenjaossa. Myös englanninsetterit olivat laadukkaita. Pointtereissakin oli joitain silmäämme miellyttäviä yksilöitä, mutta tyyppien kirjo rodun sisällä oli suurempi kuin Pohjoismaissa. Gordononsettereiden osalta emme olleet kovin vaikuttuneita. Voittajaluokassa esiintyi pari tyylikästä rotunsa edustajaa, samaa tyyppiä mihin silmä on kotimaan kokeissa tottunut, mutta avoimessa mukana oli monta luultavasti showtyypin koiraa, joiden esityksistä ei ole paljon kerrottavaa. Päällimmäisena mieleen jäi se intensiteetti, jolla koirat työtään tekivät. Kun kestävyttä ei kokeessa mitata, täytyy harjoittelunkin perustua siihen, että heti kun hihna irtoaa, koira pistä kaiken peliin siksi lyhyeksi ajaksi mikä sillä on aikaa. Islannissa kanakoirakokeet ovat vielä varsin uusi asia Pian tämän reissun jälkeen otimme suunnan Islaniin, minne Harri oli kutsuttu tuomaroimaan kolmepäiväistä kevätkoetta eteläisessä Islannissa. Vierailevat tuomarit ovat Islannissa arkipäivää, sillä kanakoirametsästys on maassa vielä varsin uusi asia. Ainakin jos sitä vertaa meidän toistasataa vuotta vanhaan kulttuuriimme. Koirakanta on tässä noin 350 000 asukkaan saarivaltiossa pieni, mutta harrastajajoukko on aktiivinen ja asialleen vihkiytynyt. Kokeita alettiin järjestää Islannissa 1980-luvulla ja malli niihin haettiin Norjasta. Säännöt ovat Norjan mallin mukai- Riistalinnut kokeissa olivat nummiriekkoja. set, myös siltä osin, että kokeessa ovat mukana kaikki ryhmän 7 rodut. Tällä kertaa kokeissa suurin rotu oli lyhytkarvainen saksanseisoja, lisäksi mukana oli bretoneita, englanninsettereitä, pointtereita, pari punaista irlanninsetteriä ja weimarinseisoja. Koirakannan kasvattaminen Islannissa vaatii kovaa työtä, sillä tuontimääräykset lienevät tiukimmasta päästä maailmassa. Maahan ei edelleenkään voi tuoda koiria ilman kuukauden karanteenia. Karanteeni maksaa ja tämä tarkoittaa myös sitä, että jokaisen koiran tuonti on aina tuhansien eurojen investointi. 18

Punaisen irlanninsetterin osalta harvat yksilöt ovat norjalaisia sukulinjoja, samoin kuin käsittääkseni englanninsetterit. Myös pointterit edustivat pohjoismaisia veriä, mutta taustalta löytyi myös italialaista perimää. Kaiken kaikkiaan eri rotujen taustalta löytyi monen maan kirjo - tuonti mistä tahansa kun on yhtä hankalaa. Lyhytkarvaisten saksanseisojien sukutaulusta - joita erityisesti ihastelin - löytyi mm. amerikkalaisia verilinjoja. Kokeet kulkevat kenttäkokeen nimellä, mutta käytännössä maasto vastaa meikäläisittäin tunturiolosuhteita. Riistalintuina kokeissa olivat kiirunat. Laji ei ole tosin ole ihan sama kuin täällä ja meille kerrottiinkin, että lintujen käyttäytyminen poikkeaa selvästi meillä esiintyvästä lajikkeesta. Lisääntymisajan ollessa käsillä, linnut olivat haluttomia luopumaan reviiristään, niinpä ne usein lennähtivät vain muutamia kymmeniä metrejä. Koirille tilanne oli provosoiva, mutta toisaalta samoja pareja päästiin kokeessa hyödyntämään useaan otteeseen. Lintuja riitti Islannin alavilla koemailla Koemaastot olivat poikkeuksetta hyvin alavat ja näkyvyys pääsääntöisesti erinomainen. Lintuja maastossa oli sopivasti niin, että mahdollisuus oli tarjolla käytännössä jokaiselle koiralle. Taso avoimessa luokassa oli hyvin samanlainen kuin meilläkin. Näimme hyviä suorituksia, mutta osan kohtaloksi koituivat samat virheet mihin meilläkin koepäivä yleisimmin päättyy. Ryhmään on mahdollista ottaa yhteensä 14 koiraa, meillä mukana oli kahdeksan. Voittajaluokassa taso oli erinomainen. Matkaan lähti yhteensä yhdeksän koiraa ohjaajineen. Muutaman koiran kisa päättyi ensi erään, syynä liian laaja ja omavaltainen haku, mutta erityisesti kärkipaikoille yltäneet esittivät varmaa ja tyylikästä työskentelyä kaikilla osa-alueilla. Kaikki kokeissa esiintyneet rodut edustivat väriään varsin tyylikkäästi. Erityisen iloisesti olin ylättynyt lyhytkarvaisten saksanseisojien tasosta voittajaluokassa. Neljästä sijoitetusta kolme olikin lyhytkarvaisia saksanseisojia ja lisäksi kaikki olivat samasta pentueesta! En tunne rotua kovin hyvin, enkä siten osaa ottaa kantaa rodunomaisuuteen, mutta työskentelyltään tämä pesue kestää hyvin vertailun meidän voittajaluokkamme kärkikoirien kanssa. linnun nouto. Vielä lähes valkeat linnut erottuivat hyvin lumettomilla alueilla. 19

Koemaasto Islannissa oli alavaa, mutta paikoin hankalakulkuista. Riistalintuina olivat kiirunat, joita metsästyksel- mukavasti. Mainittakoon myös, että neljä sijoitettua koiraa on harvinaisuus Islannin voittajaluokassa, isäntäväkemme muisteli, että viimeksi tähän on päästy vuonna 2006. Nuorten luokan arvioinnissa koettiin pienimuotoinen kultturien törmäys. Harri arvioi nuorten luokkaa niillä säännöillä joiden puitteissa meillä on totuttu nuorisoa rankkaamaan: virheitä sallitaan, mutta ei loputtomiin. Hommaa hankaloitti myös sääntökirjaus, jonka mukaan myös nuorten luokan korkeimmat palkinnot edellyttivät tunnin hakuaikaa. Mukana arviointia tekemässä oli myös aspirantti. Ilmeisesti Islannissa on vuosien saatossa käynyt niin, että nuorten luokan seula on höltynyt niin, että palkinnot ovat olleet varsin löysässä ja virhetilillä on määrättömästi katetta. Niinpä pari osallistujaa oli sitä mieltä, että linja oli liian tiukka, vaikka se oli vielä selvästi löysempi kuin meillä. Asiasta käytiin rakentavaa keskustelua kokeen yhteydessä ja illallispöydässä. Kokeen järjestäjä oli sitä mieltä, että muistutus tuli tarpeeseen. Arviointi oli kokeessa samalla tasolla kuin se vielä jotain vuosia sitten oli sovittu olevaksi, aikain saatossa ote vaan on hiljalleen höltynyt. Lopputulemana kahdeksan koiran joukosta löytyi yksi ykkösen ja kaksi kakkosen arvoista junioria (kaksi lyhytkarvaista saksanseisojaa ja pointteri)mikä ei ole lainkaan pöllömpi palkitsemisprosentti. Laadun tarkkailu on tärkeää Kulttuurien törmäys oli terveellinen muistutus meillekin siitä, että keskustelua rajoista ja tasosta on tarpeen käydä jatkuvasti, olivatpa perinteet sitten miten pitkät tai lyhyet tahansa. Itse pidän yhtenäisen linjan löytämistä erityisen haasteellisena nuorten luokassa jopa yhden maan sisällä, puhumattakaan laajemmin. Ykkösen määreet on vielä suhteellisen helppo hahmottaa, mutta raja sallivuuden marginaalissa on häilyvä. Esimerkiksi irlantilaisen tuomarin mukaan sikäläinen karkea luokitus menee seuraavasti: Voittajaluokassa linnun siivittyessä ei sallita koiralta askeltakaan, avoimessa luokassa yksi askel ja nuorten luokassa kaksi askelta. Eipä ole häävi virhemarginaali? Itse muistan kokeneeni, että takavuosina arvostelu meidän nuorten luokissamme oli joskus liiankin lähellä avoimen luokan kriteereitä. Onneksi tähän on nyt tullut parannusta eikä nuorten luokan koirien odoteta olevan samalla tasolla kuin avoimen luokan koirien. Perinteistä on moneksi Toinen wanhan ja uuden kultuurin ero löytyi tuomarin vapaan harkinnan kunnioittamisesta. Pelin henkeen toki kuuluu, että takajoukko saattaa spekuloida tilanteilla, mutta kaikille pitäisi olla selvää, ettei lopputulos synny äänestämällä. Skotlannissa, missä kultturi on ikiaikainen, moinen ei tule kysymyksenkään. Tuomarin näkemystä kunnioitetaan. Näin siitä huolimatta, että koejärjestelmä totisesti antaisi spekuloinnille mahdollisuuden. Arvio perustuu vain ja ainoastaan tuomarin vapaaseen harkintaan (säännötöjen puitteissa tietenkin), eikä edes meille tyypillinen matsaus samassa muodossa kuulu rutiineihin. Palaute eli kritiikki suorituksista ei sekään kuulu kuvioon, sijoitukset kerrotaan kyllä asianmukaisen juhlavin menoin - ilman perusteluja. Illallispöydissä tapahtumia toki kertailtiin, mutta kuten eräs skottiherra, tuomari itsekin, totesi - Joskus harmittaa, mutta se ei muuta mitään, joten kiitämme vain hymyillen. Parempi onni seuraavalla kerralla! Tähänkin peilaten tutustumismatka Islannin kanakoiramaailmaan oli ihastuttava, raikas ja ajatuksia herättävä kokemus. Näkemysten kirjo on laaja, sillä perineet mihin nojata ovat vasta muotoutumassa. Vaikka näkemyksiä oli paljon, lyhyt historia ja suljettu saarivaltio muodostavat niille pakostakin erilaisen raamin kuin meillä Pohjoismaissa. Piirit ovat pienet ja näkemys lajista väkisinkin rajallinen, vaikka osa olikin käynyt tutustumassa kanakoirakokeisiin muissa maissa. Aktiivisesti toimivia tuomareita on vain muutama ja kokeissa on jatkuvasti tuomareita muista maista, joista jokainen tuo vääjäämättä omat painotuksensa mukanaan. Kehitysvaihe on äärimmäisen kiinnostava, mutta helpoksi sitä ei voi sanoa. Jatkuva vuoropuhelu on epäilemättä tarpeen, mutta sitä tulee käydä oikeilla forumeilla. Päätellen osallistujien intohimoisesta asenteesta lajiin, uskon heidän olevan valmiita tekemään työtä asiansa eteen. Pahimmillaan pitkät perinteet ja niiden katoamisen pelko voivat hidastaa välttämättömiä uudistuksia. Parhaimmillaan perinteet ylläpitävät hyviksi havaittuja toimintamalleja, jotka siirtyvät sujuvasti harrastajasukupolvelta toiselle ja muodostavat pitävän kivijalan kehitykselle. Kenties onkin niin, että raikkaina ja elinvoimaisina perinteet pysyvät parhaiten silloin, kun niitä toisinaan tuuletetaan vieraissa virtauksissa. 20

Nuorten koirien koulutuspäivät 6.-7.9.2014 Ilmajoella Syyskuun alussa järjestetään Ilmajoella nuorten koirien koulutuspäivät. Koulutuspäivä on tarkoitettu ensisijaisesti Kultamalja- ja Derby-ikäisille settereille ja pointtereille. Päivien aikana harjoitellaan parihakua pelloilla sekä kouluttajat antavat neuvoja harrastajille kenttäkokeiden kulusta. Ryhmäkoko maastossa on noin 8-12 koiraa per ryhmä. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat irlannin- ja englanninsetterijaokset. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Virpi Sarparanta. p. 040 7615719, Majoitusvaraukset Riistavallille: Jarkko Mannersuo, p. 044 282 79 Ilmoittautuminen viimeistään 24.8.2013. Osallistumismaksu 10 maksetaan paikan päällä. Tarkemmat aikataulu- ja järjestelytiedot ilmoitetaan kerhon nettisivuilla heti ilmoittautumispäivämäärän jälkeen. Sunnuntaina on myös mahdollisuus osallistua nuortenluokan kokeeseen Ilmajoella. Katso tarkemmat tiedot koekalenterista kerhon nettisivuilta. 21

... Terveys Koira ja kesä Lämpöhalvaus Lämpötila autossa lä lämpöhalvaus johtaa helposti aivovaurioon ja kuolemaan. (Lähde: www.espoo- Kyynpurema Kyynpuremasta aiheutuu monenlaisia oireita lievistä henkeä uhkaaviin. Oireet kehittyvät yleensä muutaman tunnin sisällä puremasta. Kyynmyrkky sisältää lähes 20:tä erilaista komponenttia, joista jokainen voi aiheuttaa omia ongelmiaan elimistössä. Pureman tapahduttua koiran liikkuminen tulee estää, jotta myrkky leviäisi mahdollisimman hitaasti puremaalueelta muualle elimistöön. Mikäli kyyn on nähty purevan koiraa, mutta puremaalueelle ei kehity minkäänlaista turvotusta tai kipua, myrkyn injisoitumista Aika Ulkoilman lämpötila Varjo / aurinko Lämpötila autossa 8.30 14 varjossa 19 9.30 18 varjossa 38 10.30 20 puolivarjossa 47 11.15 20 auringossa 58 12.00 23 auringossa 62 13.30 22 auringossa 85 22 Älä jätä koiraa aurinkoon tai kuumaan autoon lämpimässä säässä varjoonkin pysäköidyn auton lämpötila voi nousta vaarallisen korkeaksi. Koirat saavat lämpöhalvauksen, kun on kuumaa, ilman suhteellinen kosteus on suuri ja ilmanvaihto vähäistä. Lämpöhalvauksen oireita ovat levottomuus, kuolaaminen ja läähätys; koira myös tuntuu kuumalta, ja sen liikkeet ovat hapuilevia. Ensiapuna koiraa kastellaan viileällä (ei kylmällä!) vedellä joko suihkuttamalla tai panemalla se esimerkiksi ammeeseen, järveen tai suihkulähteeseen. Kastelua jatketaan 15 30 minuuttia, ja myös koiran päätä valellaan vedellä. Varo kuitenkin palelluttamasta koiraa! Nopea hoito on välttämätöntä, silkoiraan voi pitää melko epätodennäköisenä. Kyyt voivat joskus purra myös ilman myrkyn injisointia. Koiralla tyypillinen puremapaikka ovat pään alue ja raajat. Puremakohdasta saattavat myös löytyä pistojäljet. Nopeasti kehittyvät oireet, kuten turvotus, kipu ja yleisoireet saattavat vaatia šokinhoitoa. Suuri osa kyynpuremista ei vaadi tehohoitoa, mutta potilas tulisi kuitenkin viedä pikaisesti eläinlääkärin tarkastettavaksi, jotta oireiden vakavuus selvitetään. Tärkein hoito vakavissa kyynpuremissa on verenpaineen ylläpitäminen suonensisäisellä nesteytyksellä ja tätä kautta munuaisten verenvirtauksen ja virtsanerityksen varmistaminen. Voimakas kivunlievitys opiaateilla ja huolellinen puremapotilaan seuranta on myös ensiarvoisen tärkeää, koska myrkyn vaikutusten arviointi on vaikeaa, ja vakavasti oireilevan potilaan tila saattaa heikentyä vielä vuorokaudenkin kuluttua puremasta. Kyynmyrkkyä vastaan on saatavilla venom antiserum). Kortikosteroidit ei- Niiden tehosta kyynpureman hoidossa ei ole mitään tutkimustietoa, ja etenkin pidempivaikutteiset valmisteet voivat jopa pahentaa myrkytyksen aiheuttamia elinvaurioita. Lyhytvaikutteisesta hydrokortisonista (Kyypakkaus) ei välttämättä ole potilaalle suurempaa haittaa, mutta pidempivaikutteisten kortikosteroidien käyttöön saattaa sisältyä ongelmia. Tutkimustiedosta huolimatta hydrokortisoni ja suonensäiset kortikosteroidit ovat ihmisillä kyynpuremissa melko yleisesti käytössä. Nykyään kyypakkauksen antamista ei koirille suositella lainkaan. Kyypakkauksen antamista kannattaa harkita ainoastaan tilanteissa, jossa purema on kaulan alueella ja voi mahdollisesti aiheuttaa hengitysteiden turpoamisen etenkin jos eläinlääkäriin on pitkä matka. Ampiaisen pistoon hydrokortisoni on kuitenkin hyvä ja kylmä haude paras hoito. (Lähde: ELL Juhana Honkavaara) Kyytablettien annostusohje koiralle on 1 tabletti (50 mg) 10:tä painokiloa kohden. Ostaessanne kyypakkausta kannattaa huomioida, että lyhytvaikutteista hydrokortisonia sisältää punavalkoinen kyypakkaus. (Myös keltasininen pakkaus kulkee nimellä kyypakkaus, mutta sisältää toista, pidempivaikutteista kortikosteroidia.) Punkit Punkkeihin ja niiden torjuntaan kannat-

taa suhtautua todella vakavasti, sillä myös Suomessa jotkin airedalenterrierit ovat jo sairastuneet puutiaisten välittämiin tauteihin. Tapauksille on yhteistä se, että sairauden oikea diagnosointi on kestänyt pitkään. Koirat oirehtivat epämääräisesti, eikä syytä ole tahtonut tutkimuksista huolimatta löytyä. Tämän artikkelin lopussa on lista Suomessa rekisteröidyistä punkkien torjumiseen tarkoitetuista lääkevalmisteista. Punkki eli puutiainen (Ixodes ricinus) on hämähäkkieläimiin kuuluva niveljalkainen. Sitä esiintyy yleisesti lähes koko Euroopassa ja Suomessa lähinnä maamme etelä- ja keskiosissa. Puutiainen suosii kosteita elinympäristöjä. Sen mielialueita ovatkin rantaniityt ja metsiköt, joissa on runsas aluskasvillisuus. Suomessa puutiainen viihtyy erityisen hyvin etelä- ja länsirannikolla sekä Ahvenanmaalla. Pahin puutiaisaika on toukokuusta elo syyskuuhun. Puutiainen on aktiivinen yli viiden asteen lämpötilassa, mutta kylmien ilmojen myötä se vetäytyy talvehtimaan. Vastoin vanhaa uskomusta punkkivaara ei vaani puissa, vaan puutiainen tarttuu ohikulkevaan koiraan aluskasvillisuuden joukosta. Toukka- ja nuoruusmuodot voivat olla kiinnittyneenä isäntäeläimeen 3 7 päivää ja aikuinen naaras jopa 13 päivää. Punkki kannattaa poistaa heti kun sen havaitsee, koska taudinaiheuttajat siirtyvät punkin syljen mukana isäntäeläimeen vuorokaudessa. Puutiainen voi välittää useita tartuntatauteja, joista tunnetuin on borrelioosi. Sitä on tavattu ihmisillä, koirilla, kissoilla, hevosilla ja naudoilla. Muita Suomessa esiintyviä puutiaisen levittämiä sairauksia ovat mm. puutiaisaivokuume (Kumlingen tauti, tick-borne enchephalitis) ja anaplasmoosi (aikaisemmin ehrlichioosi). Paras tapa välttyä puutiaisilta on välttää liikkumista niiden suosimilla alueilla. Lenkin jälkeen lemmikki on hyvä käydä sormin tai kammalla läpi ja poistaa ihoon kiinnittyneet puutiaiset heti. Punkin veren turvottamaa takaosaa ei saa puristaa, ja punkin hukuttamisesta rasvaan on ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä. Puutiainen irtoaa parhaiten punkkipihdeillä, punkinpoimijoilla tai kapeakärkisillä pinseteillä. Osa puutiaisen imukärsästä jää aina ihon sisään aiheuttaen pienen punertavan paukaman puremakohtaan. Poistokohta kannattaa puhdistaa kirvelemättömällä haavan puhdistusaineella. Saatavana on myös puutiaisten torjuntaan tarkoitettuja valmisteita, joiden käyttö on paikallaan ainakin silloin, kun liikutaan punkin suosimilla alueilla toistuvasti. Koiran iholle suihkeena tai ns. spot on -muodossa annosteltavia valmisteita voi ostaa apteekista ilman reseptiä tai useimmilta eläinlääkärinvastaanotoilta eläinlääkärikäynnin yhteydessä. (Lähteet: Eläinlääketieteellinen tiedekunta; Mikrobiologia ja epidemiologia; Puutiaisen levittämät sairaudet koiralla; Saari, S.,Nikander, S.; Puutiainen (Ixodes ricinus) vaara vaanii heinikossa. Suomen Eläinlääkärilehti 1995; 101,6; www.es- Suomessa koirille rekisteröityjä punkkien häätöön tarkoitettuja lääkevalmisteita: Valmiste: Vaikuttava aine: Muita tietoja: Bayvantic imidaklopridi, permetriini paikallisvaleluliuos: akarisidinen (punkkeja tappava) ja karkottava vaikutus 4 vko, myös tiettyjä sääski- ja hyttyslajeja karkottava vaikutus 2 4 vko Comp fiproniili, S-metopreeni paikallisvaleluliuos: akarisidinen (punkkeja tappava) 4vko kissoille sopiva valmiste (kissaperheessä turvallinen Exspot permetriini paikallisvaleluliuos: akarisidinen vaikutus 4 vko Frontline fiproniili paikallisvaleluliuos: akarisidinen vaikutus 4 vko/ sumute akarisidinen vaikutus 3 5 vko, kissoille sopiva valmiste (kissaperheessä turvallinen) Prac-tic pyriproli paikallisvaleluliuos: akarisidinen vaikutus 4 vko Promeris Duo Spot-on metaflumitsoni, amitratsi paikallisvaleluliuos: akarisidinen vaikutus 4 vko Scalibor deltametriini panta: akarisidinen vaikutus 5 6 kk Valmisteiden käyttöön liittyvää: Valmisteen annon jälkeen koiraa ei saisi pestä eikä koira saisi uida 48 tuntiin; pannan kanssa koira ei saisi uida. Koira ei saisi myöskään nuolla valmistetta iholtaan; jos koira pääsee nuolemaan, seurauksena saattaa olla epänormaalin voimakasta kuolaamista. Kaikissa valmisteissa mainitaan mahdollisuus punkin kiinnittymiseen kaikesta huolimatta infektioiden mahdollisuutta ei siis voi täysin sulkea pois. Kaikilla valmisteilla on mahdollisina haittavaikutuksina iho-oireita liuoksenantokohdassa. Myös neurologiset oireet, kuten ataksia, rauhattomuus, masentuneisuus yms. mainitaan kaikkien valmisteiden mahdollisena haittavaikutuksena tai yliannostuksen oireena. Jos jokin valmiste aiheuttaa koirallesi haittavaikutuksia, saattaa toista vaikuttavaa ainetta sisältävä valmiste olla haitaton. Promeris- valmisteessa mainitaan muista valmisteista poiketen haittavaikutuksena keskushermosto-oireet, kuten sedaatio, uneliaisuus, sydämen harvalyöntisyys ja pinnallinen hengitys. Vaikutukset ovat helposti kumottavissa herätteenä käytettävällä lääkeaineella (atipametsoli). 23

Metsäkokeet Koekalenteri 2014 (ota talteen) Vuosikokous 2014 Lapualla 23.-24.8 AVO, NUO, noutotesti Multia Järjestäjä Keski-Suomen Kanakoiraharrastajat ry. Ylituomarina Tapio Ranta. Ilmoittautumiset 15.8. Jouni Määttä Nurmilinnuntie 2D 17, 02620 Espoo jouni.maatta@ elisanet.fi Osallistumismaksu AVO 40, NUO 35, tilille Nordea 104530-159599 Rajoitus 6 koiraa, yksi tuomari 24.8 AVO, NUO, noutotesti Multia Järjestäjä Keski-Suomen Kanakoiraharrastajat ry. Ylituomarina Tapio Ranta. Ilmoittautumiset 15.8. Jouni Määttä Nurmilinnuntie 2D 17, 02620 Espoo jouni.maatta@elisanet.fi Osallistumismaksu AVO 40, NUO 35, tilille Nordea 104530-159599 Rajoitus 6 koiraa, yksi tuomari 23.-24.8. AVO, NUO, noutotesti Iisalmi Järjestäjä Iisalmen seudun kennelkerho ry. Ylituomari Kari Tuikkala. Osallistumismaksu NUO/AVO 40, noutotesti 5 tilille FI09 5068 2320 0054 85. Ilmoittautuminen 10.8. mennessä Kari Tuikkalalle, os. Avaintie 17, 87700 Kajaani. tuikku@ tutka.net. Puh. 050-344 4005. Rajoitettu osallistujamäärä. 24.8. AVO, NUO ja noutotesti Iisalmi Järjestäjä Iisalmen seudun kennelkerho ry. Ylituomari Kari Tuikkala. Osallistumismaksu NUO/AVO 35, noutotesti 5 tilille FI09 5068 2320 0054 85. Ilmoittautuminen koepaikalla edellisenä iltana klo 18. Lähempiä tietoja antaa Kari Tuikkala, os. Avaintie 17, 87700 Kajaani. tuikku@ tutka.net. Puh. 050-344 4005. Rajoitettu osallistujamäärä. 30.8 AVO, NUO Kannus Järjestäjä KKK-HHS ry/pointterijaos. Myös voittajaluokan koirat voivat osallistua. Kilpailu on Pointtereitten metsämestaruuskilpailu, avoin myös muille roduille. Ylituomari Antti Korhonen. Ilmoittautumiset 16.8 os. Timo Laaksonen Fabianintie 2 42300 Jämsänkoski p. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi. Osallistumismaksu AVO 40 euroa, NUO 35 euroa, VOI 30 euroa, tilille Nordea FI 2320011800002134 viitteellä 2885582. KKK-HHS ry. pointterijaos. Kokoontuminen klo 8.00, ABC Kannus Junkalantie 1, 69100 Kannus. Yksi ryhmä, max. 6 koiraa. Kokoontuminen tiedotetaan ilmoittautuneille myöhemmintiedustelut: Tero Laaksonen 040 7382309 ja/tai laakstr@gmail.com 30-31.8 AVO, NUO + noutotesti Kuhmo Viiksimo Järjestäjä KKK-HHS irlanninsetterijaos. Ylituomarina Antero Seppälä, ryhmät Esa Häkkinen. Seppälä Ilmoittautumiset 20.8 mennessä Kari Tuikkala, os. Avaintie 17, 87700 Kajaani. tuikku@tutka.net. Puh. 050-344 4005 Osallistumismaksut NUO 35 viite 7094132 ja AVO 40, viite 7094103 maksetaan KKK-HHS ry.n tilille Nordea FI 2320011800002134, viestikenttään is-jaos metsäkoe. Rajoitettu osanotto 2 ryhmää. 6.9.AVO, NUO + nouto Salla Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylituomari Hakuli Markku, ilm. 14.7. -15.8. Stålnacke Marko, Taimelantie 17, 96400 Rovaniemi, p. 0407522570, stole_74@hotmail.com. Osm. 40 FI905641 8720 0117 97. Raj. osanotto Etusija järjestävän yhdistyksen jäsenillä. 7.9.AVO, NUO+ nouto Salla Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylituomari Hakuli Markku, ilm. 14.7. -15.8. Stålnacke Marko, Taimelantie 17, 96400 Rovaniemi, p. 0407522570, stole_74@hotmail.com. Osm. 40 FI905641 8720 0117 97. Raj. osanotto Etusija järjestävän yhdistyksen jäsenillä. 12.9 AVO, NUO Kuhmo Viiksimo Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomari Esa Häkkinen, ryhmät Kari Tuikkala. Osanottomaksu NUO 35, viite 1294132, AVO 40 viite 1294103 Nordea FI 2320011800002134 Ilmoittautumiset 29.8. Petri Törrönen, Lehmikentäntie 18 B 11 petri.torronen@mail.suomi.net. puh 0407322083. Osallistujille ilmoitetaan kokoontumispaikka ja -aika myöhemmin. 13.9 VOI Kuhmo Viiksimo Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomari Juha Ronkainen, ryhmät Tapio Ranta. Osanottomaksu 40 viite 1391475 Nordea FI 2320011800002134 Ilmoittautumiset 30.8 Petri Törrönen, Lehmikentäntie 18 B 11 petri.torronen@mail.suomi.net. puh 0407322083. Osallistujille ilmoitetaan kokoontumispaikka ja -aika myöhemmin. Koe on tarvittaessa karsinta Metsien Mestari-kilpailuun. 13.9 VOI, AVO, NUO + noutotesti. Pudasjärvi Gordoninsettereiden Metsämestaruus kilpailu. Järjestäjä KKK-HHS, gordoninsetterijaos. Ylituomarit Jukka Liimatta, Antti Korhonen.. Ilmoittautumiset 29.8. Tero Soronen Jatulikivenkatu 6 B 5, 90240 OULU puh 0401327170. Osallistumismaksut AVO, VOI 40, NUO 35, noutotesti 5 tilille Nordea FI 2320011800002134 viite 1310362. 14.9 VOI, AVO, NUO + noutotesti. Pudasjärvi Gordoninsettereiden Metsämestaruus kilpailu. Järjestäjä KKK-HHS, gordoninsetterijaos. Ylituomarit Jukka Liimatta, Antti Korhonen. Ilmoittautumiset 29.8. Tero Soronen Jatulikivenkatu 6 B 5, 90240 OULU puh 0401327170. Osallistumismaksut AVO, VOI 40, NUO 35, noutotesti 5 tilille Nordea FI 2320011800002134 viite 1310362. 24.10 VOI Oulu Järjestäjä Oulujoen eräseura ry, ylit. Soini Pekka, ilm. viim. 10.10. Törrönen Petri, Lehmikentäntie 18 b11, 90450 Kempele, p. 040-7322083, petri.torronen@mail. suomi.net. Osm. 40. Koemaksu suoritetaan koepaikalla. Kokoontumispaikka ilmoitetaan myöhemmin. Yksi ryhmä max. 6 koiraa. 30.8. AVO, NUO Keuruu Järjestäjä: Kanakoirakerho-HHS ry / ES Jaos. Ylituomari Harri Huhtala Osallistumismaksu 35 NUO ja 40 AVO Maksetut ilmoittautumiset 22.8.2014 mennessä osoitteeseen Tero Laaksonen Asessorintie 7, 42100 Jämsä Rajoitukset: 24

Kenttäkokeet 6.9 AVO, NUO Ilmajoki Järjestäjä Keski-Suomen Kanakoiraharrastajat ry. Ylituomarina Jukka Liimatta. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä Jyrki Toljander Lammasahontie 112, 42700 Keuruu puh 0400915529 jyrki.toljander@ pp.inet.fi. Osanottomaksu AVO/NUO 45 maksu paikanpäällä. Kokoontuminen koepäivän aamuna klo 8.00 Kylkisalon Metsästysseurantalolla os. Lauttakyläntie 26, 60800 Ilmajoki 6.9 VOI, AVO Vimpeli Järjestäjä KKK-HHS ry/pointterijaos. Ylituomari Ari Mäkelä Ilmoittautumiset 23.8 os. Timo Laaksonen Fabianintie 2 42300 Jämsänkoski p. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi. Osallistumismaksu Avo 50 euroa, viite 605117, Voi 50 euro viite 605081, tilille Nordea FI2320011800002134 Ilmoittautumismaksu sisältää pientä purtavaa. Kokoontuminen klo 8.00 Vimpelin ST 1 Riippusillantie 2, 62800 Vimpeli Rajoitus, kokeenjärjestäminen vaatii täyden ryhmän. 7.9. NUO Ilmajoki Järjestäjä KKK-HHS ry irlanninsetteri/ englanninsetterijaos Ylituomarina Antti Korhonen. Ilmoittautumiset 24.8. Jarkko Mannersuo Majavantaival 10 60200 Seinäjoki jarkko.mannersuo@netikka.fi puh 044-2827925 Os. maksu 30, viite 7914144 tilille Nordea FI 2320011800002134 Kokoontuminen ABC-Ilmajoki klo. 8.00 7.9 VOI, AVO Vimpeli Järjestäjä KKK-HHS ry/pointterijaos.ylituomari Jukka Liimatta. Ilmoittautumiset 23.8 os. Timo Laaksonen Fabianintie 2 42300 Jämsänkoski p. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi. Osallistumismaksu Avo 50 euroa, viite 705114, Voi 50 euro viite 705088, tilille Nordea FI2320011800002134 Ilmoittautumismaksu sisältää pientä purtavaa. Kokoontuminen klo 8.00 Vimpelin ST 1 Riippusillantie 2, 62800 Vimpeli Rajoitus, kokeenjärjestäminen vaatii täyden ryhmän. 13.9 AVO, NUO Kurikka/Jurva Järjestäjä Jurvan metsästysseura ry. Ylituomarina Matti Juuti. Ilmoittautumiset 31.8 Hannu Laitala Seppälänkuja 6, 66300 Jurva hannu.laitala@netikka.fi puh 0400-862408. Osanottomaksu AVO 35 euroa, NUO 30 tilille 213018-9232 Kokoontuminen koepäivän aamuna klo 08:00 JMS:n majalla (ampumaradalla). Rajoitettu osallistuminen 1 ryhmä/12 koiraa. 14.9. AVO, NUO + noutotesti Lapua Järjestäjä KKK-HHS ry. Ylituomarit Markku Hakuli. Ilmoittautumiset 31.8 Hannu Laitala Seppälänkuja 6, 66300 Jurva hannu.laitala@netikka.fi puh 0400-862408. Osanottomaksu NUO 30 euroa, viite 1491142, AVO 35 euroa, viite 1491113 noutokoe 5 euroa. Nordea. FI 2320011800002134 Ilmoittauduttaessa mainittava noutokokeeseen osallistumisesta. Kokoontuminen klo.8.00 ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua. 17.9 AVO, NUO Ilmajoki Järjestäjä KKK-HHS ry. Ylituomarina Pekka Mäenpää. Ilmoittautumiset 3.9. Jarkko Mannersuo Majavantaival 10 60200 Seinäjoki jarkko. mannersuo@netikka.fi puh 044-2827925 Osanottomaksu AVO 35 euroa viite 1794140, NUO 30 euroa viite 1794111 tilille Nordea FI 2320011800002134 Kokoontuminen koepäivän aamuna ABC- Ilmajoki Kauppatie 15 klo 8.00 Koekalenteri 2014 (ota talteen) 18.9.VOI JUNNUN KISA Lapua Järjestäjä KKK-HHS ry. Ylituomarina Harri Huhtala Ilmoittautumiset Birgitta Vuorela Mäkikuja 62200 Kauhava birgitta.vuorela@gmail. com puh 040 548 0969 Osanottomaksu 35 euroa viite 1891483 tilille Nordea FI 2320011800002134 Kokoontuminen klo.8.00 ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua. 25

Koekalenteri 2014 (ota talteen) 27.9 AVO, NUO Lapua Järjestäjä Lakeuden Kennelkerho ry Ylituomarina Esko Liimatta. Ilmoittautumiset 20.9 mennessä Jukka Liimatta, Lyylintie 12 62100 Lapua p. 040-5412425 jp.liimatta@suomi24.fi. Osanottomaksu AVO 35 euroa, NUO 30 euroa tilille FI68 1095 3000 1110 94 Kokoontuminen klo.8.00 ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua. 28.9 VOI Lapua Järjestäjä Lakeuden Kennelkerho ry Ylituomarina Jukka Liimatta. Ilmoittautumiset 20.9 mennessä Esko Liimatta, Sorsatie 10 01800 Klaukkala p. 040 7359093 esko.liimatta@mil.fi Osanottomaksu 35 euroa, tilille FI68 1095 3000 1110 94 Kokoontuminen klo.8.00 ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua. 28.9. AVO, NUO Iitti Järjestäjä Iitin Erä ry. Ylituomarina Harri Heino. Ilmoittautumiset 21.9. mennessä Harri Heino Halmekarinkuja 2 47400 Kausala puh 0405805088 heino.harri@ pp.inet.fi Osanottomaksu Avo/Nuo 50 euroa, maksetaan paikanpäällä. Rajoitettu osallistujamäärä yksi koeryhmä. 4.10 AVO, NUO Joroinen. Järjestäjä Keski-Savon Kanakoirakerho. Ylituomarina Esa Häkkinen. Ilmoittautumiset 30.9 mennessä os. Jorma Repo Viitakuja 3. 78870 Varkaus puh 044-5387147 tai sirkka.repo@pp.inet.fi Osanottomaksu Avo / Nuo 60 euroa.tilille 104435-164959 Rajoitettu osanotto max 8 koiraa. Paulin muistokilpailu Kokoontuminen klo 9.00 Kerinsalonsaarentie 838, Immola. Mahdollisuus yöpymiseen 4.10 VOI Lapua Järjestäjä. KKK-HHS ry. Ylituomarina Heino Harri. Ilmoittautumiset 20.9. Matti Bäcklund Myllytie 2C 11, 62100 Lapua matti.backlund@luukku.com puh 0400860494 Osanottomaksu 35euro, viite 4101484 tilille Nordea FI 2320011800002134 Kokoontuminen klo.8.00 ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua. 5.10. AVO NUO, + noutotesti Nivala Järjestäjä Nivalan Eränkävijät Ry, Ylituomari Kari Tuikkala Ilmoittautumiset 28.9.2014 Hannu Kumpumäki puh.0407697432, hannu.kumpumaki@ kotinet.com, Pirttipuhdontie 33, 85500 NIVALA. Osallistumismaksu AVO, NUO 50 euroa, tilinro: 529108-451491, rajoitettu os. max 12 koiraa. 5.10 AVO, NUO Lapua Järjestäjä. KKK-HHS ry. Ylituomarina Pekka Soini Ilmoittautumiset 21.9. Matti Bäcklund Myllytie 2C 11, 62100 Lapua matti.backlund@luukku.com puh 0400860494 Osanottomaksu Avo 35euro, viite 5104118, Nuo 30 euroa viite 5104147 tilille Nordea FI 2320011800002134 Kokoontuminen klo.8.00 ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua. 12.10. AVO, NUO Kauhava Etelä-Pohjanmaan Kennelpiirin mestaruuskilpailu.kilpailussa voidaan jakaa kanakoirien kenttäkokeen AVO- ja NUOluokkien palkintoja. Kilpailuun voivat osallistua myös VOI-luokan koirat. Järj. E-P:n Kennelpiirin kanakoirajaosto. Ylituomarina Juha Rutanen. Os. maksu NUO 35 euroa, AVO 40 euroa, VOI 35 euroa, tilille FI2747442020005566 Ilmoittautumiset kirjallisesti 3.10. mennessä. Jukka Puro Länsirannantie 720A 62630 Karvala puronperan@mail.com p 0400 542 472. Rajoitettu osanotto: Etusija osallistumiseen Etelä-Pohjanmaan Kennelpiirin brittiläisillä kanakoirilla. Kokoontumispaikka K- Supermarketin pihassa klo 8.30 os. Kauppatie 82. 18.10. AVO, NUO Pornainen Järjestäjä Ms Turha Toivo ry. Ylituomari Klaus Ekman. Osanottomaksu 50 euroa maksetaan paikanpäällä. Rajoitettu osanotto. Ilmoittautumiset 13.10. mennessä Klaus Ekman, puh. 0400 463 943 (tekstiviestillä) tai klaus.ekman@riista.fi. 26

Osallistumismaksu NUO,VOI 35 euroa, Avo 40 euroa, viite 5345359 tilille Nordea FI 2320011800002134 KKK-HHS ry. pointterijaos. Rajoitettu osanotto naisohjaajille, myös voittajaluokan koirat voivat osallistua. Kokoontuminen klo 8.00 Itäkylän kylätalo Itäkyläntie 718, Lappajärvi. 1.11 AVO NUO + noutotesti Nivala Järjestäjä Nivalan Eränkävijät Ry, Ylituomari Kari Tuikkala Ilmoittautumiset 1.8.-26.10.2014 Hannu Kumpumäki puh.0407697432, hannu.kumpumaki@ kotinet.com, Pirttipuhdontie 33, 85500 NIVALA. Osallistumismaksu AVO, NUO 50 euroa, tilinro: 529108-451491, rajoitettu os. max 12 koiraa Koekalenteri 2014 (ota talteen) 19.10. AVO, NUO Pornainen, Uudenmaan kennelpiirin mestaruuskoe, järjestäjä Ms Turha Toivo ry. Ylituomari Klaus Ekman. Osanottomaksu 50 euroa maksetaan paikanpäällä. Rajoitettu osanotto, etusija kennelpiirin koirilla. Ilmoittautumiset 13.10. mennessä Klaus Ekman, puh. 0400 463 943 (tekstiviestillä) tai klaus.ekman@riista.fi. Kokeessa voidaan myöntää NUO- ja AVO-luokan palkintoja ko. luokissa oleville koirille. 19.10 AVO, NUO + noutokoe Liminka Järjestäjä Pohjois-Pohjanmaan Kanakoiraharrastajat ry. Ylituomarina Markku Hakuli. Ilmoittautumiset 12.10. mennessä Jani Kontio Katajakuja4 91100 Ii jani_kontio@luukku. com puh. 0405664699 Rajoitettu osanotto yksi koeryhmä. Kokoontumispaikka ilmoitetaan osallistujille. Osanottomaksu 40 euroa, tilille FI1057413643090514, maksukuitti ilmoittautumisen mukaan. 25.10 VOI, AVO, NUO + noutotesti Raussila Kouvolan Kanakoirakerho ry Ylituomarina Esa Lahdensuo. Osanottomaksu. 70 euro, sisältää aamupalan ja ruokailun, tilille FI293131 1000609523/kouvolan kanakoirakerho ry. Ilmoittautumiset 19.10. Aki Turkia, Pitkäkuja 224, 47150 Raussila aki. turkia@pp.inet.fi puh 0408378059. Rajoitettu osanotto, max12 koiraa, etusijalla järjestävän yhdistyksen jäsenillä. 26.10 VOI, AVO, NUO + noutotesti Raussila Kouvolan Kanakoirakerho ry Ylituomarina Esa Lahdensuo. Osanottomaksu. 70 euro, sisältää aamupalan ja ruokailun, tilille FI293131 1000609523/kouvolan kanakoirakerho ry. Ilmoittautumiset 19.10. Aki Turkia, Pitkäkuja 224, 47150 Raussila aki.turkia@pp.inet.fi puh 0400751436 Rajoitettu osanotto, max12 koiraa, etusijalla järjestävän yhdistyksen jäsenillä. 26.10. AVO, NUO Vimpeli Ladyt lakialla Järjestäjä KKK-HHS ry/pointterijaos. Ylituomarina Esa Lahdensuo. Ilmoittautumiset 13.10 os. Marikki Forell marikki.forell@ gmail.com puh 040 7792259 1.11. AVO, NUO Pornainen Järjestäjä Ms Turha Toivo ry. Ylituomari Klaus Ekman. Osanottomaksu 50 euroa maksetaan paikanpäällä. Rajoitettu osanotto. Ilmoittautumiset 27.10. mennessä Klaus Ekman, puh. 0400 463 943 (tekstiviestillä) tai klaus.ekman@riista.fi 15.11 AVO, NUO Järjestäjä Simpsiön Metsästysseura ry Ylituomarina Esa Lahdensuo Osanottomaksu Avo 40 euro, Nuo 35 euroa tilille FI78 1095 5000 1225 83. Rajoitettu osanotto max 10 koiraa. Ilmoittatumiset 8.11. Jukka Liimatta Lyylintie 12 62100 Lapua puh. 0405412425 jp.liimatta@suomi24. Kokoontuminen klo 8. ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua 27

14.9 VOI Kuhmo Viiksimo Metsien mestari Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomari Pekka Soini. Ilmoittautumiset 13.9 Petri Törrönen, Lehmikentäntie 18 B 11 petri.torronen@mail.suomi.net. puh 0407322083 Osanottomaksu 40 euroa viite1494233, tilille Nordea FI 2320011800002134 Kokoontumispaikka ja -aika ilmoitetaan myöhemmin osallistujille. Rajoitettu osanotto max 6 koiraa 19.9 NUO Kultamaljan karsinta Lapua Järjestäjä KKK-HHS ry Vuonna 2013 syntyneille ja ennakkoilmoitetuille settereille ja pointtereille. Kilpailun karsinnassa voidaan jakaa nuortenluokan palkintoja. Karsinnassa valitaan koirat 21.9 järjestettävään Kultamalja-kilpailun Erikoiskilpailut finaaliin, jossa ylituomarina on Matti Juuti. Karsinnan ylituomarit on (pt) Markku Juuti, Juha Rutanen, Heino Harri, Esko Liimatta, Ari Mäkelä, Tapio Ranta. Ilmoittautumiset 25.8. Sirpa Tapperille os. Emännänkuja 8 11710 Riihimäki p. 040 9309451. Tiedustelut Antti Keskikangas puh 050 4437388 Osanottomaksu 20 euroa viite 1991435 tilille Nordea. FI 2320011800002134 KKK-HHS ry. Ilmoittautuneille postitetaan Kultamaljakilpailua koskevat ohjeet. 20.9.AVO Derby-kilpailun karsinta Lapua Järjestäjä KKK-HHS ry. Vuonna 2012 syntyneille settereille ja pointtereille. Kilpailun karsinnassa voidaan jakaa avoimen luokan palkintoja. Karsinnassa valitaan koirat 21.9 järjestettävään finaaliin, jossa ylituomarina on Mikael Grahn. Karsinnan ylituomarit. Ahti Putaala, Matti Juuti, Tapio Ranta. Ilmoittautumiset 25.8. Sirpa Tapperille os. Emännänkuja 8 11710 Riihimäki p. 040 9309451. Osanottomaksu 35 euroa viite 2091444 tilille Nordea. FI 2320011800002134 KKK-HHS ry. Kokoontumispaikka Poutun koulu os.poutuntie 239 62100 Lapua. 11.10 Kenttienvoittaja Lapua / Tiistenjoki Järjestäjä KKK-HHS ry.ylituomarina Esko Liimatta Ilmoittautumiset 27.9 mennessä puhelimella tai sähköpostilla. Timo Laaksonen p. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi. Osanottomaksu 35 euroa viite 1110465 tilille Nordea. FI 2320011800002134 KKK-HHS ry Kokoontuminen klo.8.00 ABC Lapua Latojantie 9, 62100 Lapua. VÄRISIVU 28 17.10 VOI, ELIT-KILPAILU Lapua Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomarit (pt) Juha Kojonen. Tiedustelut Jukka Liimatta puh 0405412425 Vain pistelaskun mukaan valituille, suomalaisten omistuksessa oleville kanakoirille. Karsinnassa huomioidaan kenttäkokeiden voittajaluokat 18.9, 4.10, Kenttien- voittaja 11.10, sekä tunturikokeen voittajaluokat 26.9, 28.9, Pisteitä saa seuraavasti: VOI 1 = 7p, VOI 2 = 4p, VOI 3 = 3p, VOI 4 = 2p, VOI 5 = 1p Kenttien Voittaja-kilpailu antaa pisteet 1,5 kertaisena. Sertifikaatista saa lisäksi 3 pistettä, samoin vuonna 2014 saavutetusta Katu, Kake AVO 1-palkinnosta. Kilpailuun valituille ilmoitetaan valinnasta ja kokoontumisohjeista henkilökohtaisesti.

Rotukisat Koekalenteri 2014 (ota talteen) 4.10. AVO, NUO Nivala, Gordon Race Järjestäjä KKK-HHS ry/gs-jaos Osallistumisoikeus gordoninsettereillä, myös voittajaluokan koirat voivat osallistua. Tuomari Kari Tuikkala, Ahti Putaala. Ilm. 19.9 mennessä os. Petri Törrönen, Lehmikentäntie 18 B 11 petri.torronen@mail.suomi.net. puh 0407322083. Os. maksut Nuo 30 euroa, VOI/AVO 35 euroa.viite 1810367 Nordea FI 2320011800002134 KKK- HHS ry Kokoontumispaikka ilmoitetaan myöhemmin. Mahdollisuus yhteismajoitukseen, tiedustelut Eero Rasinkangas puh 0505515066 18.10. AVO, NUO, Ilmajoki, Irish Trial-karsinta. Irlanninsettereiden epävirallinen rotumestaruuskoe, koe on karsinta 19.10 olevaan finaaliin.ylit. Tapio Ranta, muut ryhmätuomarit ilmoitetaan myöhemmin. Rajoitettu osallistuminen vain irlanninsettereille, myös voittajaluokan koirat voivat osallistua, sekä koirat ilman näyttelytulosta. Os. Avo 35 euro, muut 30 euroa, viite 1310375 til. FI 2320011800002134 Ilmoittautumiset 30.9. mennessä Virpi Sarparanta, Kolohonganreitti 2 A 3, 01260 Vantaa, virpi.sarparanta@elisanet. fi, puh +358 40 7615719. Kokoontuminen kello 8 Ilmajoella Riistavallissa 19.10. AVO, NUO, Ilmajoki Irish Trial-finaali Järjestäjä KKK-HHS irlanninsetterijaos. Ylituomarina Tapio Ranta Osallistumismaksut: Avo 35 euroa, muut 30 euroa, viite 1310375 til. FI 2320011800002134 Kokoontuminen kello 8 Ilmajoella Riistavallissa 18.10 AVO, NUO Lapua Diarmid Cup Järjestäjä KKK-HHS ry / pointterijaos Osanotto pointtereille, myös voittajaluokan koirat voivat osallistua. Ylituomari. Juha Rutanen ryhmät. Henrik Standertsjöld-Nordenstam. Ilmoittautumiset 4.10 os. Timo Laaksonen ilm. sähköisesti p. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp. fi. Os. maksu AVO 35euroa, muut 30 euroa, viite 1810383 tilille Nordea FI 2320011800002134 Kokoontumispaikka ja -aika ilmoitetaan myöhemmin osallistujille. 18.10 AVO, NUO Lapua ES OPEN Järjestäjä KKK-HHS ry/es-jaos Ylituomari. Pentti Tapio. Osanottomaksu AVO 35 euroa, muut 30 euro viite 1810354, tilille Nordea FI 2320011800002134. Maksetut ilmoittautumiset 10.10.2014 mennessä osoitteeseen Tero Laaksonen 29 Asessorintie 7, 42100 Jämsä Rajoitukset: Vain englanninsettereille. Kokeen yhteydessä karsitaan koirat 19.10 olevaan finaaliin. Kilpailuun voi osallistua myös VOI-luokan koirat, sekä koirat ilman näyttelytulosta. Rajoituksen syy: rotumestaruuskilpailu. Kokoontuminen: Koepäivän aamuna Vanha Karhumäki, klo 8:00 Tiedustelut: Tero Laaksonen 040 7382309 ja/tai laakstr@gmail.com 19.10 AVO, NUO Lapua ES OPEN finaali Järjestäjä KKK-HHS ry/es-jaos Ylituomari. Pentti Tapio. Osanottomaksu AVO 35 euroa, muut 30 euro, viite 1810354, tilille Nordea FI 2320011800002134 Rajoitukset: Vain englanninsettereille. Kokeen yhteydessä järjestettävään rotumestaruuskilpailun finaaliin osallistujat valitaan 18.10.2014 järjestetyn karsinan perusteella. Rajoituksen syy: rotumestaruuskilpailun finaali. Kokoontuminen: Koepäivän aamuna Vanha Karhumäki, klo 8:00 Tiedustelut: Tero Laaksonen 040 7382309 ja/tai laakstr@gmail.com

Koekalenteri 2014 (ota talteen) 25.9 AVO, NUO + Noutotesti Utsjoki Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomarit (pt) Marja-Terttu Lassila, Ilmoittautumiset 11.9. Petri Törrönen Lehmikentäntie 18 B 11 90450 Kempele sähköposti: petri. torronen@mail.suomi.net Osanottomaksu Avo 35 euroa, viite 2594129, Nuo 30 euroa, viite 2594158, noutotesti 5 euroa, tilille Nordea FI 2320011800002134 KKK-HHS ry Kokoontumispaikka klo 8.00 Hotelli Utsjoki 26.9 VOI Utsjoki Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomarina Harri Huhtala Ilmoittautumiset 12.9. Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, 0400894319, jame@jamenera.com. Osanottomaksu 35 euroa viite 2691491 tilille Nordea FI 2320011800002134 KKK-HHS ry. Kokoontumispaikka klo 8.00 Hotelli Utsjoki. 27.9 AVO, NUO Utsjoki Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomarit (pt) Ilkka Korhonen. Ilmoittautumiset 12.9. Petri Törrönen Lehmikentäntie 18 B 11 90450 Kempele sähköposti: petri. torronen@mail.suomi.net Osanottomaksu Avo 35 euroa, viite 2794123 Nuo 30 euroa 794152 tilille Nordea FI 2320011800002134 KKK-HHS ry Kokoontumispaikka klo. 8.00 Hotelli Utsjoki Tunturikokeet 28.9 KV VOI Utsjoki Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin PM Järjestäjä KKK-HHS ry Ylituomarina Ilkka Korhonen, Ahti Putaala. Ilmoittautumiset 12.9. Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, 0400894319, jame@jamenera.com. Osanottomaksu 35 euroa viite 2891495 tilille Nordea FI 2320011800002134 KKK-HHS ry. Kokoontumispaikka klo 8.00 Hotelli Utsjoki. 4.10 KV VOI Utsjoki Lapin PM-kilpailu Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylit. Korhonen Antti, ilm. 1.7.-27.9.Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, p. +358400 884 319, jame@ jamenera.com. Osm. 40,00e FI905641 8720 0117 97. Kokoontumispaikka ilmoitetaan osallistujille myöhemmin. 4.10. NUO, AVO + nouto Utsjoki Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylit. Huhtala Harri, ilm. 28.7.-26.9. Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, p. 0400 884 319, jarmo.helander@ jamenera.inet.fi. Osm. 40,00e FI90 5641 8720 0117 97. Raj. osanotto Koiramäärää koskeva rajoitus: max. 2 ryhmää, Etusija järjestävän yhdistyksen jäsenillä. Kokoontuminen Hotelli Utsjoki 5.10 NUO, AVO + nouto Utsjoki Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylit. Huhtala Harri, ilm. 1,8.-26.9. Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, p. 0400 884 319, jarmo.helander@ jamenera.inet.fi. Osm. 40,00e FI90 5641 8720 0117 97. Raj. osanotto Koiramäärää koskeva rajoitus: max. 2 ryhmää, Etusija järjestävän yhdistyksen jäsenillä. Kokoontuminen Hotelli Utsjoki 28.3.2015 AVO, VOI Utsjoki Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylit. Korhonen Ilkka, ilm. 1.1.-20.3 Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, p. 0400 884 319, jarmo.helander@ jamenera.inet.fi. Osm. 40,00e FI90 5641 8720 0117 97. Kokoontuminen Hotelli Utsjoki 28.3.2015 NUO + noutotesti Utsjoki Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylit. Soini Pekka, ilm. 1.1.-20.3.Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, p. 0400 884 319, jarmo.helander@ jamenera.inet.fi. Osm. 35,00e FI90 5641 8720 0117 97. Kokoontuminen Hotelli Utsjoki 29.3.2015 AVO, NUO + noutotesti Utsjoki Järjestäjä Lapin kanakoirayhdistys ry, ylit. Lassila-Guttorm Marja-Terttu, ilm. 1.1.- 20.3. Helander Jarmo, Ailigaslammentie 28, 99980 Utsjoki, p. 0400 884 319, jarmo.helander@jamenera.inet.fi. Osm. 40,00e FI90 5641 8720 0117 97. Kokoontuminen Hotelli Utsjoki 30

Ainekset: - 2 kynittyä heinuria - riittävästi jumboherkkusieniä - 2 vihannesseospussia - pekonipaketti - mausteet Ruokareseptit Syyssorsaa lisukkeilla Tässä sorsaresepti, joka vaatii pitkän valmistautumisen varsinaiseen ruoanlaittohetkeen. Aloita mieluusti jo varhain keväällä sorsien ruokinta ja jatka ruokintaa taukoamatta myöhäissyksylle. Reenaa koirasi kanssa vesinoutoa herkeämättä koko kesän ajan. Käytä reeneissä mieluusti juuri vesilintua, jotta tilanne on mahdollisimman todenmukainen. Nyt on ennakkovalmistelut maistuvan aterian eteen tehtynä ja ollaan siinä tilanteessa, että myöhäissyksyn sinikkopari on osuttuna ja noudettuna, kylläkin pirunmoisen maanittelun jälkeen. Kyni sorsat ja polta kaasupolttimella loput untuvat pois, mitä et nypittyä saa. Lopuksi käytä vaikka pinsettejä, jotta saat viimeisetkin sulkien tupet nahasta pois. Ruskista sorsat kuumalla pannulla. Ruskistamisen jälkeen leikkaa rintalihoihin viillot poikittain tasasin välein. Hierrä reilusti hunajasuola pippurisinappiseos ruskistettujen lintujen pintaan. Aseta linnut vuokaan ja peittele foliolla, uuniin 170 asteeseen. Kypsennä parisen tuntia. Viillotus ja mausteiden hierominen Lisäkkeet: Sienilisäke: Katkaise jumboherkkusienien kannat pois, täytä tuorejuustolla ja kierrä lopuksi pekonisiivu sienen ympäri. Ruskista sienet nopeasti kuumalla pannulla ja kääri folioon sorsien kaveriksi uuniin. Vihanneslisäke: Kaada paistinpannulle pari pussillista vihannesseosta. Lisää basilikaa, paprikamaustetta, oreganoa ja pari desiä vettä. Hauduta/keitä vihanneksia 30 min kannen alla. Poista kansi ja anna veden haihtua. Lisää reilu luraus soijakastiketta. Paahda pehmenneitä vihanneksia haluamasi värisävylle. Sitten ei muuta kuin ääntä kohti. Lapualla 22.6.2014 Antti Lassila 31

... Terveys Minna Leppänen ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Miksi urheilukoira tarvitsee nestettä? Solu on kaikkien elävien organismien perusyksikkö. Erilaistuneet solut muodostavat kudokset ja elimet, jotka huolehtivat elimistön toiminnasta ja eri tehtävistä. Jotta solut ovat toimintakykyisiä, ne tarvitsevat energiaa ja nestettä. Ilman nestettä eri aineiden, kuten elektrolyyttien kuljetus elimistössä, soluihin ja niistä pois olisi mahdotonta. Siksi riittävä, tasapainoinen nesteaineenvaihdunta on elintärkeää kaikille eläville organismeille, myös koirille. Normaalisti elimistöstä n. 50-70 % aikuisen koiran elopainosta on vettä. Tästä vesimäärästä n. kaksi kolmasosaa on solujen sisällä (ns. intrasellullaarineste) ja yksi kolmasosa ulkopuolella soluväliaineessa (ns. ekstrasellulaarineste). Elektrolyyteistä natriumia ja kloridia on normaalisti suuret pitoisuudet ekstrasellullarinesteessä, kun taas kaliumia ja fosforia on runsaammin solujen sisällä. Intrasellullaari- ja ekstrasellullarinesteen elektrolyyttipitoisuudet ja niiden väkevyyserot säätelevät nesteen kulkua solun sisälle ja soluista ulos. Ylläpitotarve on se neste- ja elektrolyyttimäärä, jonka koira tarvitsee päivittäin pitääkseen elimistön kokonaisnestemäärän ja elektrolyyttipitoisuudet normaalilla tasolla. Liikunta ja muu harjoittelu aiheuttaa muutoksia neste-, elektrolyytti- ja happo-emästasapainoon. Muutokset riippuvat useista tekijöistä kuten harjoituksen tyypistä, kestosta, vaativuudesta ja raskaudesta, sääoloista ja ulkolämpötilasta sekä eläimen omasta lämmönsäätelykyvystä. Fyysinen aktiivisuus nostaa ruuminlämpöä, sillä lihasaktiivisuuden muodostamasta lihasenergiasta noin 70 % muutetaan lämpöenergiaksi. Elimistön normaalissa jäähdytysprosessissa suorituksen aikana ja sen jälkeen kuluu runsaasti vettä. Toisin kuin ihminen, joka säätelee ruumiinlämpöä hikoilemalla, koira poistaa valtaosan ylimääräisestä lämpöenergiasta läähättämällä. Siksi koira kuluttaa lämmönsäätelyssä enimmäkseen vettä, mutta elektrolyyttipitoisuudet eivät juurikaan vähene läähättäessä. Myös lisääntynyt virtsaaminen ja ulostaminen aiheuttaa nesteenmenetystä elimistöstä. Monilla koirilla voimakas fyysinen aktiivisuus ja rasitus aiheuttaa ripulia (ns. stressiripuli), joka voi aiheuttaa merkittävää nestehukkaa. Koiran päivittäinen nestetarve riippuu mm. sen koosta, rodusta, yleisestä aktiivisuudesta, liikunnan määrästä ja raskaudesta, ruuan tyypistä ja sisällöstä sekä ympäristön lämpötilasta. Koirat, jotka syövät kuivaruokaa tarvitsevat luonnollisesti muuta nestettä enemmän kuin kosteaa ruokaa syövät koirat. Monilla urheilukoirilla ruokavaliossa on runsaasti valkuaisaineita. Elimistön valkuaisaineiden aineenvaihdunta ja aineenvaihduntatuotteiden poistaminen elimistöstä mm. virtsassa vaatii enemmän nestettä kuin vähemmän valkuaista sisältävän ruuan käsittely. Koiran keskimääräinen nestetarve vuorokaudessa on n. 0,5-1 dl/ painokilo. Määrä voi nousta jopa yli 1,5 dl/kg rankan harjoituksen ja /tai korkean ympäristön lämpötilan seurauksena. Näin ollen 20 kg painavan koiran päivittäinen nestetarve voi vaihdella noin yhdestä litrasta yli kolmeen litraan. Jos elimistön nestepitoisuus laskee alle normaalitason, puhutaan elimistön kuivumisesta (dehydraatio). Kuivumisen aiheuttaa joko liian vähäinen nesteen saanti tai lisääntynyt veden menetys, jotka taas voivat johtua useista eri syistä. Jo 3-4 % dehydraatio, vaikka ei olekaan havaittavissa ulospäin, heikentää koiran suorituskykyä. Verestä tulee tahmeampaa, joten sydän joutuu työskentelemään voimakkaammin pumpatakseen verta elimistöön. Tämän vuoksi veren virtaus elimistössä hidastuu, joka aiheuttaa mm. heikentymistä ravinteiden kuljettamisessa lihassoluihin. Noin 5 % dehydraatioaste on yleensä jo havaittavissa mm. ihon elastisuuden vähenemisenä (iho jää poimulle nostettaessa) sekä kuivina tahmeina limakalvoina mm. ikenissä. Jos kuivumisaste on 7-8 %, tarvitaan jo tehokasta hoitoa, jotta saadaan palautettua elimistön normaali toiminta ja estettyä aineenvaihduntahäiriöiden muuttuminen palautumattomiksi, mikä johtaa eläimen kuolemaan ilman riittävän aikaista ja tehokasta hoitoa. Turvallisin ja tehokkain tapa hoitaa urheilukoiran dehydraatiota on ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisy aloitetaan jo koiran ollessa pentu opettamalla se juomaan aina kun vettä tarjotaan. Jo pentuvaiheessa koiralle muodostuu monia voimakkaita tottumuksia, mieltymyksiä ja myös vastenmielisyyden kohteita niin ruuan kuin juomien ja eri makujen sekä hajujen suhteen. Jos koiralle on jo pentuna opetettu selkeät rutiinit esimerkiksi juottamisen suhteen, ei yleensä aiheuta suuria ongelmia saada koiraa juotettua myös aikuisena esimerkiksi harjoitusten ja kilpailusuoritusten yhteydessä. Usein pentu on helpompi opettaa juomaan, käyttämällä veden maustamiseen sopivia makuaineita. Näitä samoja makuja voi myöhemmin hyödyntää aikuisella koiralla. Näin voidaan tehokkaasti estää elimistön kuivuminen tilanteissa, joissa koira voisi vähentää juomistaan esimerkiksi voimakkaan rasituksen aiheuttaman väsymyksen tai stressin vuoksi. Olennainen osa raskaaseen harjoi- 32

tukseen, kilpailuun tai muuhun suoritukseen, kuten pitkään paimennus- tai metsästyspäivään, valmistautumisessa on riittävä neste- ja energiatankkaus ennen suoritusta. Nestetankkaus on hyvä aloittaa jo suoritusta edeltävänä päivänä pieninä kerta-annoksina (20kg koiralle n. 1,5-2dl kerralla, esim. 3 kertaa päivän aikana) ja jatkaa nesteytystä rasituspäivän aamuun asti. Usein on hyödyllistä tarjota samalla ylimääräistä, helposti hyödynnettävää energiaa, joka ei kuitenkaan täytä liikaa vatsaa. Tämä on helpointa sopivilla, koirille suunnitelluilla valmiilla tuotteilla (esimerkiksi FitDog Energy & Rehydrate). Nämä tuotteet ovat yleensä hyvin maistuvia, joten niitä voi käyttää myös juomaveden maustamiseen koirilla, jotka ovat haluttomia juomaan pelkkää vettä. Pitkäkestoisen suorituksen aikana on myös hyödyllistä tarjota koiralle useita pieniä nesteannoksia (1-2 dl), sillä näin kuivumisen riski pienenee. Suorituksen jälkeen on tärkeää saada nestetasapaino palautettua nopeasti, jotta koiran elimistö kykenee tehokkaasti palautumaan suorituksesta. Kuivuminen heikentää suoliston toimintaa, joten koiran energiatasoa ei pystytä palauttamaan tehokkaasti, jos nestetasapainoa ei korjata. Myös lihasten palautuminen vaatii riittävästi nestettä. Yleensä koiralla on voimakas janon tunne 5-30 minuuttia suorituksen jälkeen. Tämä kannattaa hyödyntää tarjoamalla nestettä tänä aikana. Jotkut koirat voivat korvata nestemenetyksensä jo yhdellä juottokerralla, mutta useimmiten on hyödyllistä tarjota useita pieniä nesteannoksia (0,5-1 dl/ kerta riippuen koiran koosta). Ihanteellista on täydentää suorituksessa kuluneet elimistön glykogeenivarastot samanaikaisesti sopivilla hiilihydraateilla. Maltodekstriini on helposti liukeneva hiilihydraatti, jota käytetään yleisesti palauttamaan elimistön glykogeenivarastot suorituksen jälkeen. Käytännöllisintä on käyttää sopivia, koirille suunniteltuja valmiita tuotteita (esim. FitDog Recovery), jolla voidaan samanaikaisesti huolehtia sekä neste- että energiakorvauksesta suorituksen jälkeen. Ihmisille tarkoitettuja palautumistuotteita, kuten ei muitakaan urheilujuomia, ei pidä käyttää koirille, sillä ne sisältävät yleensä huomattavia määriä elektrolyyttejä. Toisin kuin ihminen, joka hikoillessaan menettää elektrolyyttejä, koira menettää läähättäessään pääasiassa vain vettä. Näin ollen ihmisten urheiluvalmisteiden käyttö voi helposti aiheuttaa koiralle vakavan elektrolyyttien ylimäärän siihen liittyvine elimistön toimintahäiriöineen. Jos koira ei juo riittävästi ja on selvästi kuivunut, tarvitaan eläinlääkärin apua ja tehokkaampaa nestehoitoa. Lievissä tapauksissa kuivuminen voidaan saada korjattua nahan alle annostellulla sopivalla nesteellä, mutta vaikeammassa tapauksissa tarvitaan suonensisäistä nestehoitoa. Jos koiran kunto sallii, samanaikaisesti jatketaan neste- ja energiatäydennystä suun kautta annosteltuna. Suun kautta annosteluun siirrytään kokonaan heti, kun koiran tila on vakiintunut ja suoliston toiminta normalisoitunut niin, että koira pystyy hyödyntämään suun kautta annetun nesteen ja energialähteen. Mikäli koiralla on ripuli tai se on jostain muusta syystä menettänyt myös elektrolyyttejä, on huolehdittava myös sopivasta elektrolyyttivajeen korjauksesta. Nestekorvauksen antonopeus on suunniteltava koiran kunnon ja kuivumisasteen mukaan, sillä liian nopea nesteytys voi johtaa elimistön ylihydraatiotilaan, joka edelleen pahentaa nestetasapainon häiriötä. Nesteen antonopeutta on myös muokattava hoitovasteen mukaan, yleisesti selvän dehydraation korjaukseen menee noin yksi vuorokausi. 33

... Terveys Eläinfysioterapeutti, osteopaatti Leena Piiran harrastus- /kilpakoiran lihashuoltoa koskevan luennon pohjalta Teksti & kuvat: Eeva Lehtonen Koiran lihashuolto Hyvä rakenne luo edellytykset kestävälle harraste- ja kilpakoiralle. Huonorakenteisella koiralla on suuremmat riskit rikkoutua tai kipeytyä, etenkin kilpakaudella. Nämä riskit on hyvä tiedostaa jo etukäteen. Koiran seistessä noin 60% painopisteestä on eturaajoilla, liikkeessä jopa 90%. Siksi etuosan oikea rakenne on kilpa- ja harrastuskoiralle erityisen tärkeää. Lisäksi tulee huomioida tassujen muoto sekä kynsien huolto. Liian pitkät kynnet kääntävät varpaiden asennon ylöspäin, joka taas kuormittaa ranteita ja kyynärpäitä. Pitkä- ja lättänävarpainen tassu aiheuttaa etuosan jännittymistä. Tätä voi verrata ihmisten holvikaaren puuttumiseen. Koiran ylipaino rasittaa etuosaa entisestään. Sopivassa lihaskunnossa olevalta koiralta erottuu vyötärö ja kylkiluut tuntuvat koskettaessa, mutteivät näy. Myös vatsalihasten tulee toimia, Huonot vatsalihakset edesauttavat selkälinjan romahtamista eli dippaamista. Silloin koiran selkä notkahtaa sään takaa. Vatsalihasten treenaamista auttaa kävelyttäminen mahdollisimman pehmeällä alustalla, jolloin koiran tulee 34

nostella jalkojaan rauhallisesti ja tarmokkaasti. PERUSKESTÄVYYS, VAUHTI- KESTÄVYYS JA LAJITAIDOT Hyvän lihaskestävyyden edellytyksenä on hyvä peruskestävyys, vauhtikestävyys sekä lajitaidot. Jokaista osaa on siis harjoitettava. Peruskestävyyskausi kestää noin 3-4 viikkoa. Tällöin koiraa liikutetaan pitkäkestoisella lenkityksellä noin 45-90 minuuttia. Liikunta voi olla jokapäiväistä. Koiran tulisi liikkua tasaista, rauhallista ravia. Jos koira ei osaa liikkua rauhallisesti vapaana, se tulee liikuttaa taluttimessa. Edestakainen sinkoilu laukassa pitkin metsää ei kuulu peruskuntokaudelle. Hyvä olisi, jos käytettävissä olisi vaihtelevia pohjia, mutta joustava, pehmeähkö alusta on paras. Vauhtikestävyyttä harjoitetaan noin 2-3 kertana viikossa, jonka jälkeen pidetään yksilöstä riippuen 1-2 päivää lepoa, jolloin koira palautuu harjoituksesta. Harjoitus tulee olla intervallityyppistä ja kestoltaan noin 30 minuuttia. Tällöin harjoitetaan koiran lihasten hapenottokykyä. VERRYTTELYT Verryttelyn tarkoituksena on valmistaa lihakset suoritusta varten sekä palauttaa ne taas normaalille tasolle suorituksen jälkeen. Sopiva verryttely vähentää vammautumisriskiä ja ehkäisee lihasten kipeytymistä ja lyhentymistä. Verryttely myös motivoi koiraa tulevaan suoritukseen. Voit myös seurata koiraa verryttelyn aikana, liikkuuko tai käyttäytyykö se muuten normaalisti. Alkuverryttelyn tarkoituksena on aktivoida lihakset tulevaan harjoitukseen. Verryttelyn on oltava kestoltaan riittävän pitkä, noin 30 minuuttia, ja tällöin koiraa liikutetaan erilaisilla vauhdeilla. Verryttelyyn voidaan lisätä taivutteluja, jolla saadaan syvät lihakset venymään rangan vierestä. Taivuttelussa on hyvä käyttää namia apuna, jolloin koira tekee ne mielellään. Kaikkia liikkeitä tehdään noin 10 kertaa ja vuorotellen puolelta toiselle. Kyynärpää-kyynärpää Koira otetaan jalkojen väliin. Houkutellaan kuono tulemaan namin perässä rauhallisesti kohti kyynärpäätä. Etuosan tulee pysyä paikallaan (kuva 1). Houkutellaan koiran kuono yläasentoon, niin että sen etuosa on aivan suora etujaloista alaleukaan asti tätä toistetaan 5-10 kertaa (kuva 2). Kuono vatsaan Asetutaan kyykkyyn koiran viereen ja houkutellaan koiran kuono etujalkojen välistä kohti vatsalinjaa. Tarkoitus on saada sään seutu pyöreäksi. Tämä kohta on hyvin usein koiralla tukossa. Pyydetään koiran kuono kyljen kohdalle mahdollisimman pitkälle. Takaosan tulisi pysyä paikallaan (kuva 3). Verryttelyn jälkeen koiran tulisi pysyä lämpimänä. Verryteltyä koiraa ei kannata laittaa autoon istumaan, eikä sitä saa seisottaa paikallaan. Voit laittaa esim. takin sen päälle, jotta se pysyy lämpimänä. Loppuverryttelyn tarkoitus on poistaa lihaksiin syntyneitä kuona-aineita. Koiraa tulisi ravauttaa rauhallisesti kunnes hengitys tasaantuu täysin normaaliksi. Myös tällöin on hyvä pitää koira lämpimänä. Kilpailupäivän jälkeen pidetään palauttava päivä tai pari, jolloin koiraa liikutetaan rauhallisella ravilenkillä noin 30-45 minuuttia. Kovemman rasituksen jälkeen pidetään useampi palauttava päivä. Koiran palautuminen on yksilöllistä; toiset tarvitsevat selvästi enemmän palautuspäiviä kuin toiset. Yli-innokkaat koirat, työnarkomaanit, eivät välttämättä näytä väsymystään. Koiran tulisi saada kilpailukauden jälkeen myös täydellinen lepokausi, jolloin ei tehdä yhtään lajiharjoituksia tai työsuorituksia. Silloin koiralta ns. tyhjennetään koko pää lajin suhteen, ja annetaan sen olla koira. UINTI JA PYÖRÄILY Rauhallinen uinti on erittäin hyvä liikuntamuoto koiralle. Rentoa uintia voi tehdä noin 20min. yhteen menoon. Koira on saatava uimaan tasaisesti ja rauhallisesti. Täysillä kroolaava, yli-innokas kauhova uintityyli ei rentouta tai kehitä lihaksia toivotulla tavalla; se voi jopa kipeyttää koiraa lisää. Esineiden haku uimalla ei ole välttämättä paras keino uittaa koiraa, vaan se tulisi opettaa rauhalliseen tapaan uida. Silloin häntä ja selkä on veden pinnan alla, ja kaikki raajat potkivat symmetrisesti vauhtia. Koira voi myös kellua välillä, joka osoittaa sen osaavan rentoutua hyvin. Pyöräily on myös hyvä liikuntamuoto, varsinkin silloin, jos ohjaaja ei itse jaksa liikkua tarpeeksi rivakasti. Koiran tulisi ravata rauhallisesti ja ennen kaikkea suorassa pyörän vierellä. Myös puolia on tärkeä vaihtaa, koska koira tulee helposti tässä harjoituksessa toispuoleiseksi. Pyöräilyä olisi hyvä tehdä joustavalla alustalla, esimerkiksi metsäteillä; ei asfaltilla. KOIRAN MUU HUOLTO Kilpakaudella tulee koiran nestetasapainoon kiinnittää paljon huomiota. Vettä on oltava aina saatavilla, ja koiran juomisen määrää on tarkkailtava. Joskus väsyneet koirat eivät enää ymmärrä juoda, jolloin lihaksisto happanee hyvin nopeasti, ja koira kipeytyy. Jos koira on huono juomaan, voidaan veden sekaan sekoittaa esim. maksalaatikkoa tai koiranmakkaraa. Koiran tuki- ja liikuntaelimistö on hyvä tarkistuttaa asiantuntijalla (fysioterapia, hieronta, osteopatia) ennen kisakautta. Se auttaa ehkäisemään ongelmia kisakaudella. Toinen käynti olisi hyvä tehdä kisakauden loputtua, jolloin tarkistetaan lihaksiston kunto ja annetaan palauttavaa hoitoa. Kevyttä, palauttavaa hierontaa voi tehdä myös itse. 35

ENGLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2014 Tero Laaksonen puheenjohtaja Asessorintie 7, 42100 Jämsä Puh. 040 738 2309 laakstr@gmail.com Kari Juntunen varapuheenjohtaja Mikkolantie 115 42700 Keuruu Puh. 040 737 1054 kari.juntunen@linjalaser.fi Nina Vettenniemi sihteeri Pohjolankuja 15 29570 Söörmarkku Puh. 040 7460 522 nina.vettenniemi@ noormarkunmurske.fi Antti Korhonen jäsen, pentuvälitys Joukkasuontie 30 07500 Askola Puh. 040 725 3148 apo.korhonen@gmail.com Janne Koskela jäsen Leimaajankuja 16, 96460 Rovaniemi Puh. 040 563 5051 janne.koskela@tapiola.fi Matti Bäcklund jäsen KKK-HHSry hallitus Myllytie 2 C 11 62100 Lapua Puh. 0400 860494 matti.backlund@gmail.com Pentti Impiö jäsen Tapulitie 2 67200 KOKKOLA Puh. 040-5618281 pentti.impio@gmail.com Englanninsetterijaos Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi es-jaos@kkk-hhs.fi Elokuu.. malttia, malttia hieman Paljon keskusteluja on varmasti pyörinyt yhden aiheen ympärillä, nimittäin erikoisen kesänalun vaikutuksesta kanalintupoikueiden onnistumisen suhteen. Tämän näemme hetken kuluttua. Siitä aasinsiltana en malta olla puuttumatta muutamalla sanasella hiukan ehkä arkaankin asiaan; Koiriemme harjoittamiseen alkusyksystä. Me kaikki toki olemme innokkaita saattamaan koiramme tulevan syksyn koe-, kilpailu- ja metsästyskuntoon. Toisaalta meidän on syytä tuntea vastuuta myös siitä miten harrastuksemme näkyy ulkopuolisen silmin. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. hyvien erämiestapojen lisäksi myös sitä missä ja ennen kaikkea milloin kuljemme maastossa koiriemme kanssa. Metsästyslaki ja -asetukset antavat tälle selkeät puitteet. Olkaamme siis tässäkin asiassa esimerkillisiä ja säästetään ne muutama päivä muihin harjoitteisiin koiriemme kanssa kuin maastossa tapahtuvaan. Itse en jaksa uskoa että saamme suurtakaan etua siitä että maastoudumme koiriemme kanssa etsimään sitä lähipoikuetta liian aikaisin tulevia syksyn koetuksia ajatellen. Malttia on syytä käyttää myös koe- ja metsästyspäivinä erään erittäin tärkeän asian suhteen: Se lähes viimeinen silaus onnistuneen lintutyön saavuttamiseksi, laukaus. Olkaamme kaikki tarkkoja, itsemme, metsästys- ja koekaveriemme sekä myös koiriemme vuoksi, ettei se tule aiheuttamaan keskustelua. Toivotan kaikille harrastajille erittäin antoisaa syksyä ja menestystä kokeisiin ja kilpailuihin sekä unohtumattomia hetkiä harrastuksemme parissa. -Tero- Englanninsettereiden rotukilpailu, ES Open Rotukilpailu järjestetään kenttäkokeena Lapualla lokakuun 18. ja 19. päivä. Kilpailu on kaksikymmenvuotis-juhlakilpa ja järjestetään kaksipäiväisenä. Sunnuntain finaaliin karsinta tapahtuu lauantaina. Kokeen tiedot, kt koekalenteri. Majoitus: Majoitus- ja kilpailukeskuksena toimii Vanha Karhumäki Lapualla. Majoittua voi jo perjantaina. Hinta 30 /hlö/vrk tai 55 /hlö/2 vrk sis. lemmikin majoituksen. Liinavaatteet ja pyyhkeet eivät sisälly hintaan, ne voi halutessa tilata 9 :n lisähintaan/setti. Myös makuupussia käytettäessä on oltava aluslakana ja tyynyliina. Koirat voivat majoittua huoneissa. Sauna, ruokailu ja Illanvietto: Lauantain kenttäpäivän jälkeen ohjelmassa on sauna, n. klo 16:00 jonka jälkeen ruokailu. Illanviettoon kokoonnumme pihapiirissä sijaitsevaan kotaan, jossa kritiikin lisäksi finaalikoirien esittely. Muuta ohjelmaa mm. ohjelmaa kilpailun 20-vuotishistoriaan liittyen sekä vapaata seurustelua. Lauantai- ja sunnuntaiaamulle on mahdollisuus tilata aamupalaa, hintaan 8 /hlö. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittaudu kokeeseen koekalenterin tietojen mukaisesti. Lisätiedot, majoitukseen ja ruokailuun ilmoittautumiset: Tero Laaksonen 040 738 2309 ja/tai sähköpostitse laakstr@gmail.com 5.10.2014 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse mahdollisen erikoisruokavalion lisäksi tarpeet liinavaatteille sekä osallistumisesi aamupalalle. Tervetuloa juhlistamaan rotukilpaamme! 36

Englanninsetteripäivät 24.5 25.5.2014 Vietimme helteisen viikonlopun Pomarkussa Kynäsjoen Eräpalveluiden tiloissa. Innokkaita englanninsetteriharrastajia oli saapunut paikalle kohtuullisesti. Lauantaipäivä alkoi ammunta harjoituksilla/ kilpailulla, en päässyt perille kumpaa se oli, selitykset olivat sen mukaiset. Paras oli Hannu, Ilmo, Jari vai en tiedä vieläkään, kuka oli ammuntaexpertti, vaikka kuinka yritin kuunnella. Ampujien palattua söimme herkullisen lohikeiton. Ruokailun jälkeen halukkaat saivat kouluttaa koiriaan kyyhkyillä. Jari hoiti koulutuksen ammattitaidolla läpi, koirat saivat kokeilla seisontaa, säestystä ja ennen kaikkea paikallaan oloa ja rauhoittumista linnun siivittyessä. Illalla saunoimme miellyttävässä sa- vusaunassa, osa uskaltautui pulahtamaan jokeen uimaan. Ilta kului keskustelujen ja ruokailun merkeissä, aiheina englanninsetterin tulevaisuus, pentumäärät, kylmänlinnun nouto jne. Pentti teki hienon kysymyksen kaikille, mikä on ollut se tähtihetki koiriesi kanssa mikä on saanut sinut jatkamaan harrastuksen parissa ja antanut uskoa tekemiseesi. Itsellä on muistoissa Erik Anttisen puhe Kultamalja aamuna, varmaan se siivitti meidätkin otettu, että saan olla mukana näin perinteikkäässä ja hienossa harrastuksessa englantilaisten kanakoirien kanssa. Iltaa jatkettiin ruokailun ja erävisailun merkeissä. Kuka tietää miltä näyttää lohen syömät kivet, en minä ainakaan, syökö se kiviä? Viisain erätietäjä oli Tapani Korhonen. Palkinnoksi Tapani sai koiran aktivointi lelun. Tarvitseeko setteri aktivointia, sitä voitte kysyä Tapanilta, kunhan hän on sitä koirillaan testannut. Sunnuntaikin alkoi helteisenä, aamupalan jälkeen ruvettiin odottamaan noutotestiä ja noutokilpailua, sillä välin oli hyvä uittaa koiria Kynäjoessa. Noutokoe/ kilpailu oli minulle uusi kokemus, mutta loistavasti tuomari kertoi mitä saat tehdä ja mitä et. Jari oli merkinnyt selvästi alueet missä saat olla noutokokeen aikana ja missä itse kilpailun aikana, myös koiran hakualue oli selkeä hahmottaa näin ensikertalaisellakin. Kisan voitti jäätävällä suorituksella (yleisöltä kuultua) Pentti Lähdekorven Finnstar Carmen, loput palkinnot menivät Vettenniemien Finnstar koirille. Minun mielestäni parasta antia tälläisissä tapahtumissa on se, kun tapaa samanhenkisiä ihmisiä. Itsehän sinä voisit puhua koirista koko ajan, mutta kuka muu kuin samanhenkinen harrastaja jaksaa kuunnella sinua, siinä samalla koiratkin oppii sosiaalisia taitoja. Ennen kaikkea saat neuvoja, vinkkejä, voit jakaa kokemuksia muiden harrastajien kanssa. Toivon, että ensi vuonna tapaamme ison joukon englanninsetteri harrastajia näissä merkeissä, niin uudet kuin vanhat harrastajat. Suuret kiitokset Jarille ja Ninalle järjestelyistä, jaksoitte touhuta hirmu helteistä huolimatta, itse en jaksanut edes me varmaan kaikki mielellään takaisin teille nauttimaan upeasta paikasta ja palvelusta Lenita Prättälä Noutomestaruus 2014 Englanninsettereiden noutomestaruus KGP (Koskenkorva Grand Prix) ratkaistiin tuttuun tapaan kevätpäivien yhteydessä. Vuoden 2014 kärkikolmikko löytyi Finnstar-kennelin (Pentti Lähdekorpi) koirista. Lämpötila kisan aikana oli hellelukemissa ja koirat joutuivat koville. Finnstar Carmen voitti kisan erittäin varmalla suorituksella. Koko kärkikolmikko löysi ja toi kaikki kolme lintua. 1. Pentti Lähdekorpi / Finnstar Carmen 2. Jari Vettenniemi / Finnstar Celeste 3. Jari Vettenniemi / Finnstar Bounty Tuomarina Juha Rutanen 37

GORDONIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2014 Jarkko Mannersuo Puheenjohtaja Majavantaival 10 60200 Seinäjoki p. 044 282 7925 jarkko.mannersuo@netikka.fi Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi gordoninsetteri@gmail.com Jasu Sinkkonen varapuheenjohtaja, pentuvälitys, jalostusneuvonta Wilhelm Shildtin katu 10 a 18 40470 Jyväskylä p. 040 519 8819 kers_jj@hotmail.com Harri Ala-Kotila Sihteeri,tiedotusvastaava Mäkitie 11 B 7, 45360 Valkeala p. 045 313 2400 harri.alakotila@gmail.com Eero Rasinkangas Jäsen Kivitaskuntie 1 c 10 90440 Kempele p.040 5515066 eero.rasinkangas@gmail.com Pasi Kovanen Jäsen, tarvikevastaava Teerentie 10, 41350 Laukaa as. p. 050 593 5047 pasi-kovanen@hotmail.com Kepa Teittinen Jäsen, kansainväliset yhteydet, Jalostustoimikunta Ilveksentie 3 H 70400 Kuopio p. 040 595 1208 kepateittinen@gmail.com Syksy ovella Kevätpäivät onnistuivat hyvin. Ilmajoelle kertyi 30-päinen joukko harrastajia ympäri Suomea. Uudet ja vanhemmat harrastajat sekoittuivat päivien mittaan mukavasti keskenään. Kevätpäiviltä sai varmasti moni vinkkejä koiran treenaamiseen metsästyskautta ajatellen. Keräsimme kevätpäivien jälkeen palautteen osallistujilta ja kyselyyn vastasi 64 % osallistujista. Palautekyselyn kautta saimme uusia ideoita aiheisiin kevätpäivillä. Kouluttajat ja kevätpäivät saivat mielestäni erittäin positiivisen palautteen. Palaute osoittaa myös selkeästi sen, että kevättapaaminen on tärkeä tapahtuma harrastajakunnalle. Kiitokset kaikille osallistuneille! Teitte tapahtumasta onnistuneen. Ensi vuoden kevätpäiviä on hieno lähteä tästä kehittelemään eteenpäin. Kritiikki Yhtenä maaliskuisena päivänä lähdettiin valloittamaan tuntureita Karigasniemelle. Neljä päivää tunturissa ja jalat oli taas tiukasti maassa. Ei tullut tehtyä valloitusta, mutta kokemusta kertyi sitäkin enemmän. Kuunnellessani koepäivien päätteeksi Pekan ja Ilkan kritiikeitä tulin pohtineeksi kritiikin suurta merkitystä harrastajalle. Alan ammattilainen kertoo koirasi hyvät ja huonot puolet sekä kehittämisen kohteet. Ilkan kertoillessa kritiikissä kuinka koiran hakuun tunturissa pitää saada syvyyttä ja leveyttä sekä miten koira pitää lähettää isännän luota uuteen luoviin tunturissa, viivähti katseeni omissa kengissäni. Kenttähaku ei riittänytkään alkuunsa tunturissa. Vaikka koira osaa kääntää poskensa tuulta vasten ja myötätuuleen lähtiessä ymmärtää pyyhkäistä pellon toiseen päähän ja palata sieltä luovien takaisin, olikin tunturissa vastassa erilaiset haasteet. Ensi kerralla onkin helpompi lähteä tuntureiden valloitukseen. Ylituomaristo voisi kuitenkin miettiä 38

sitä, että olisiko paikallaan sanoa muutama selkeä sana suorituksesta jokaisen erän päätteeksi. Metsästäjien vastuu Lapualla paukahdukseen kuolleen joutsenen kuolema nousi Ilkka-lehdessä etusivun uutiseksi huhtikuussa. Lehtijutussa syytettiin surutta metsästäjiä joutsenen ampumisesta. Joutsen kuitenkin oli kuollut lentäessään sähkölankoihin. Kuolinsyy oli sähköisku ja siitä syntynyt valokaari. Korjausuutinen oli kyllä Ilkka-lehdessä myöhemmin, jos sitä vain osasi sieltä etsiä. Juttua ei korjattu etusivulla, kuten olisi pitänyt. Tällaiset lehtikirjoitukset pilaavat metsästäjien mainetta ja tarkoituksena on saavuttaa metsästyksen ja ampumaharrastusten lopettaminen. Meidän metsästäjien tulee toimia vastuullisesti harrastuksemme parissa. Myös siten osoitamme muille harrastuksemme tarpeellisuuden einesruokateollisuuden keskellä. Kesätreenaaminen Maastopyöräni on saanut maistaa erinäisiä polkuja, pitkospuita ja tienpätkiä lukuisia tunteja kesän aikana. Samoin koirani on juossut vierelläni ainakin ajallisesti yhtä paljon, juoksumatka on varmasti vähän pidempi kuin ne kilometrit mitkä pyörän mittariin on tullut. Hyvästä kuntoilusta tuo pyöräily kuitenkin näin kesäaikaan käy niin omistajalle kuin koirallekin. Tulevat tapahtumat Gordoneiden syksyn päätapahtumat ovat Metsämestaruus 2014 Pudasjärvellä ja Gordon Race Nivalassa. Koekalenterista löytyy molempiin kokeisiin ilmoittautumisohjeet. Lähtekäähän ennakkoluulottomasti mukaan kisailemaan Gordoneiden paremmuudesta. Jahti- ja koemenestystä toivottaen Jarkko Mannersuo Seinäjoella 1.7.2014 Gordoniharrastajien kevätpäivät 2.5. perjantaina iltapäivällä alkoi harrastajia saapua Ilmajoen Riistavallille viettämään Gordoninsetterijaoksen järjestämiä kevätpäiviä. Tapahtumaa oli alettu järjestelemään heti edellisvuoden päivien jälkeen, jotka pidettiin Uuraisilla Keski- Suomessa. Pienenä pelkona järjestäjillä oli, saadaanko harrastajia innostumaan jahtikauden ulkopuolella järjestettävästä tapaamisesta enää riittävästi, mutta onneksi pelko osoittautui turhaksi. Ekipageja tapahtumaan ilmoittautui 19 kpl - eli todella hyvin, olisiko jopa ollut kevätpäivien ennätysmäärä. Virallinen ohjelma alkoi perjantaiiltana Maarit Mäen pitämällä trimmauskoulutuksella. Trimmauksessa esimerkkikoirana toimi Mountaineers s Granat eli tuttavallisemmin Mosse. Yleisö oli rehellisesti sanoen yllättävänkin kiinnostunutta ja Maaritilta kyseltiin ilahduttavan paljon vinkkejä mm. trimmausvälineistöön liittyen. Mosselle trimmauspöytä oli jokseenkin uusi kokemus, mutta Maaritin päättäväisellä otteella homma onnistui hyvin varsinkin siitä alkaen, kun allekirjoittanut käskytettiin pöydän ääreltä katsomon puolelle. Trimmauskoulutuksen jälkeen alkoi vapaamuotoinen illanvietto saunan merkeissä. Uskoisin, että tämän saunomisen tuloksena meillä on taas jalostettuna hitusen parempia mustia settereitä. Lauantaiaamu alkoi Kovasen Pasin ja apujoukkojen tekemällä tuhdilla ja maittavalla aamupalalla. Ilmassa väreili kuitenkin jo jännitystä, koska seuraavana ohjelmassa oli Liimatan Jukan tuomaroima noutotesti. Sitä ennen jaoksen puheenjohtaja Jarkko toivotti tervetulleeksi kaikki osallistujat. Noutotestin aluksi Jukka kertoi pelin hengen eli noutotestin viralliset säännöt. Mukaan tähän koitokseen oli ilmoittautunut kuusi koirakkoa. Testi suoritettiin Riistavallin pihamaastossa. Tuomarin apurina toimivat Jukka Paavola ja Esko Liimatta. Testissä onnistuneita suorituksia olisi tietenkin saanut olla enemmänkin, mutta tällä kertaa muutamaa koiraa kiinnostivat enemmän pihan ihanat tuoksut, kuin kylmän fasaanin nouto. Onneksi Maarit näyttämässä, miten setteri trimmataan. nähtiin muutama hienokin suoritus. Noutotestin tulosten kirjoittamisen jälkeen koottiin porukat autoihin ja lähdettiin ajelemaan kohti Huissin am- tänyt meille oikein mukavan yllätyksen eli puhallutti koko legioonan siirtymätaipaleella. Tästä tapahtumasta olimmekin hyvillämme, koska oli todella hienoa, että pääsimme todistamaan metsästäjien ja koiraharrastajien puolesta, kuinka kurinalaista toiminta on liikennesääntöjenkin suhteen - niin kuin tietysti pitääkin. Saavuttuamme Huissille osallistujat jaettiin neljään ryhmään rastityöskentelyä varten. Rasteina meillä oli näyttelyharjoitukset, tottelevaisuus, noutokoulutus ja ampuminen. Näyttelyrastin veti Susanna Laitala. Rastilla käytin läpi koiran oikeaoppinen esittäminen kehässä, sekä liikkeessä että paikallaan seisten. Rastilla näkyi selviä eroja koirakkojen kesken. Toisilla oli selvästikin enemmän kokemusta näyttelymanöövereistä kuin toisilla. Kaiken kaikkiaan osallistujien palaute oli positiivista: Susannan vinkit tulivat tarpeeseen. Ensimmäisten rastien suorittamisen jälkeen siirryttiin ruokailemaan Huissin ampumaradan huoltorakennukseen. Vat- 39

sat täynnä siirryttiin jälleen koulutuksen pariin. Toisena rastina oli tottelevaisuus lintutilanteessa. Tällä rastilla tuli viime hetken kouluttajamuutos ja niin ollen Harri Ala-Kotila sai pikakomennuksen kouluttajahommiin. Harrilla on onneksi pitkältä ajalta kokemusta ja osaamista metsästyskoirien kouluttamisesta, joten tämäkin osio saatiin vedettyä mallikkaasti läpi, vaikka Harri ei pitkää valmisteluaikaa saanutkaan. Kolmantena rastina vuorossa oli Janne Ponsimaan vetämä noutokoulutus. Tällä rastilla nähtiin suorituksia laidasta laitaan. Noutoharjoituksia tehtiin jokaisen oman tason mukaan, aloittaen damilla ja jos koirakon rahkeet riitti, siirryttiin lopuksi kylmän linnun noutoon. Päivän jälkeen noutorastin yhteenvetona voidaan todeta, että Jannelta saatiin uusia näkökulmia noudon treenaamiseen. Huomattavaa kuitenkin on, että paljon täytyy vielä koirien kanssa tehdä töitä ennen kuin voidaan puhua hyvistä noutosuorituksista laajemmalla rintamalla. Tästä on hyvä jatkaa kotona noutosuorituksen monipuolista treenaamista. Neljännellä rastilla Paavolan Jukka valotti ammunnan saloja ja tämä osio olikin osanottajien mielestä ehkäpä päivän mukavinta antia. Joukossa oli useita ensikertalaisia, jotka pääsivät kokeilemaan haulikkoammuntaa. Taisipa siellä syttyä todellinen kipinäkin muutamalle ensikertalaiselle. Rastin lomassa ammuttiin jokaisen ryhmän osalta leikkimielinen metsästystrap-kierroskin kisailumielessä. Päivän päätteeksi vuorossa oli jokavuotinen noutomestaruuskilpailu. Kilpailun tuomaroinnista vastasi Janne Ponsimaa. Kisa oli kolmiosainen, jokaisen osan jälkeen tiputettiin kilpailijoita joukosta pois. Ensimmäisenä tehtävänä oli ns. perusnoutotestisuoritus, jossa lintu heitettiin etumaastoon ja samalla ammuttiin laukaus. Nuorten kilpailussa tehtävä oli muuten sama, mutta linnun sijasta heitettiin damia. Tästä tehtävästä koirat suoriutuivat pääosin mallikkaasti, mutta kuitenkin muutaman kohdalle tuli karsiutuminen. Nuorten luokkaan oli tällä kertaa vain yksi osallistuja ja voiton veikin siis suvereenisti hienolla suorituksella Jani Piiroinen & Puronperän Vihtori. Toisena tehtävänä kisassa oli etsiä neljästä maastoon kätketystä linnusta kaksi ja tuoda ne ohjaajalle. Linnut oli viety maastoon siten, että koirakko ei nii- ryhmäläisille näyttelyesittä- misen saloista 40

Noutokisan kärkikolmikko. Nuortenluokan voitta- oli jo ehtinyt ennen kuvausta kotimatkalle. Janne arvioi Eeron ja Ricon suoritusta noutokisassa tä nähnyt. Tässä nähtiin hienoja suorituksia ja lintuja tuli hyvällä prosentilla ohjaajien käteen. Jannella olikin jo hieman kinkkisempi tehtävä tiputtaa porukkaa a pois niin, että viimeiselle ja ratkaisevalle e tehtävälle jäi neljä ekipagea jäljelle. Kolmanteen osioon olivat selviytyneet Harri & Nelson, Eero & Rico ja Pasi & Ignasia ja Harri & Bella. Tehtävänä oli suorittaa kaksi noutoa. Linnut heitettiin peräkanaa ilmoille laukausten saattelemana. Noudettavat linnut olivat haapana a ja fasaanikukko. Järjestäjät olivat hieman vinkkien perusteella. Näyttelyekipage: ennakolta laskeneet, että haapanan nou- Loukasahon Bomber ja Tuuli Kärkkäinen, Noutoheittäytyjä: Groovin Fame ja Mari listit suoriutuivat molemmista noudoista ko Oikarinen 15/25 ja Jarkko Mannersuo Myllymäki, Kevätpäivien ampuja(t): Mar- loistavasti! Jannen tehtäväksi jäikin hiuksenhienojen erojen etsiminen, mikä ei tokaamassa Harrin, Pasin ja Eeron toimes- 15/25. Noutokisan palkinnot käytiin pokdellakaan ollut tänä vuonna helppo tehtävä. Ekipaget saatiin kuitenkin seuraavaan Pasi. ta. Nuorten luokan palkinnon pokkasi järjestykseen 1. Harri& Åshöjdens Nelson, Loppuilta kului mukavan yhdessäolon 2. Pasi &Opendora's Ignasia, 3. Eero & merkeissä saunoen ja jalostaen. Illan Puronperän Rico ja 4.Harri & Tjäderkullens NR Bella. len läpi menneen kauden koesuorituksia. mittaan käytiin rauhallisesti keskustel- Tämän jälkeen karavaani siirtyi takaisin Riistavallille hiukan myöhäiselle sa yrittää mentaalisesti lannistaa kilpa- Taidettiinpa siinä jo pilke silmäkulmaspäivälliselle, sillä olihan päivästä muodostunut pitkä ja kello olikin jo ruokailun alkaessa 19:00. Pasi, Pirjo ja Katja olivatkin loihtineet jälleen erittäin maistuvat sapuskat. Seuraavana vuorossa olikin päivän suoritusten läpikäyntiä ja palkintojen jako. Palkinnoissa meitä sponsoroivat Lapuan Agrimarket, Fazer, Woof s Seinäjoki ja Seinäjoen Hairbisnes. Ensimmäisenä vuorossa oli muutama yllätyspalkinto päivän mittaan kouluttajilta saatujen Jukka näyttää kä- ammunta tapahtuu kumppaneita ensi kauden tulevia koitoksia silmälläpitäen. Sunnuntaina pidettiin jaoksen kokous ja valmistauduttiin kotiin lähtöön. Loppuun voidaan lausua vielä suurkiitokset Susanna Laitalalle, Maarit Mäelle, Jukka Paavolalle, Janne Ponsimaalle, Harri Ala-Kotilalle, Jukka Liimatalle, Kovasen perheelle ja tietenkin kaikille mukana olleille harrastajille. Toivottavasti tapaamme jälleen ensi keväänä vähintäänkin yhtä runsaslukuisella porukalla. Lapualla 20.5.2014 Antti Lassila 41

IRLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2014 Markus Kallio Puheenjohtaja p. 0400 655 551 markus.kallio@varjola.com Virpi Sarparanta Sihteeri, webmaster Kolohonganreitti 2 A 3 01260 Vantaa p. +358 40 7615719 virpi.sarparanta@elisanet.fi webmasterin sähköposti: isjaos.kanakoirakerho@gmail.com Karri Heinonen Varapuheenjohtaja IS-jaos punavalkoisten irlanninsettereiden edustaja Vadbackantie 31 10140 Päivölä p. +35840 517 0346 karri.heinonen@engblom.fi Jyrki Toljander Jäsen, pentuvälitys Lammasahontie 112 42700 Keuruu p. +358 400 915 529 jyrki.toljander@pp.inet.fi Jouni Määttä Jäsen Nurmilinnuntie 2 D 17 02620 Espoo p. +358 400 215 083 jouni.maatta@elisanet.fi Jaakko Laihola Jäsen - punavalkoiset irlanninsetterit KKK-HHSry sihteeri Kuusingintie 11A1 93600 Kuusamo p. +358401816188 laihola.jaakko@gmail.com Irlanninsetterijaos Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi isjaos.kanakoirakerho@gmail.com Puheenjohtajan palsta Irlanninsetterijaoksen toiminta on lähtenyt käyntiin vaihtelevissa merkeissä. Keväälle jaoksen järjestämille kesäpäiville ilmoittautui vain kourallinen osallistujia ja kaikkien mieliharmiksi ne jouduttiin perumaan. Suuret kiitokset Jaakko Laiholalle, joka oli Kuusamosta käsin koonnut hienon ohjelman päiville tänne Laukaaseen. Kävimme kevään jaoksen kokouksessa keskustelua, miten jatkossa saisimme harrastajat liikkeelle, ja odotammekin ideoita ja viestiä toiminnan kehittämiseksi. Syksy lähenee ja odotettu varsinainen metsästys- ja koekausi alkaa. Viestit metsissä liikkuneilta ovat huonoja. Kesäkuun kylmät ja sateiset säät ovat verottaneet kovalla kädellä metsäkanalintujen poikueita. Syksyn metsäreissuilla on käytettävä tervettä järkeä ja hyödyntää tilanteet harkitusti. Riistalaukaukseen olisi hyvä lähteä vasta, kun siitä on koirankoulutuksen kannalta hyötyä. Uusi jaoston jäsen esittelyssä: Jyrki Toljander Tervehdys Irlanninsetteri väki täältä Keuruulta, joka sijaitsee läntisessä Keski-Suomessa. Perheeseemme kuuluu vaimoni Marita ja tytär Heidi, joka on jo lentänyt pesästämme opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Koirakalustoa on tällä hetkellä 3 Irlanninsetteriä ja pennun hankinta suunnitteilla. Metsästystä ja kokeissa käyntiä olemme irlanninsettereillämme harrastaneet n. 30 vuoden ajan, molempia vaihtelevalla menestyksellä. Varhaisin Kultamalja kokemukseni oli Lapualla ensimmäisellä setterillämme Ballynawn Sebastianilla, jolloin lunta oli pohkeeseen saakka ja Johannes Anttisen toimiessa tuomarina. Jaostoiminta ei ole minulle ennestään kovinkaan tuttua, mutta mukaan lähden innolla to- Punavalkoisten Irlanninsettereiden JTO-työ on saatu hienoon päätökseen tai alkuun, miten asian haluaa nähdä. Karri Heinonen ja Jaakko Laihola ovat tehneet loistavaa työtä ja kennelliitto hyväksyikin sen ilman muutosvaatimuksia. Tätä rustatessa hellelukemat ovat n. 27 asteessa, ja illan tultua suuntaankin veneen Vatianjärvelle, jossa Iiris ja Jasmin saavat n. puolen tunnin uintiharjoituksen. Näin helteillä se on mitä parasta fyysistä harjoittelua ja palkitsee syksyn koe- ja metsästysreissuilla. Suurelle harrastajajoukolle tutuiksi tulleet kyyhkyspaikat, kuten esim. Vakkeri täällä keski- Suomessa ja Urpilainen Kuusamossa, tarjoavat hyvät harjoituspaikat etenkin nuorille koirille. Jos ette vielä ole kokeilleet, niin suosittelen käymään. Hyvää jahti- ja koekautta kaikille harrastajille Markus Kallio teuttamaan pentuvälittäjän pestiäni. Toimin myös tällä hetkellä n. 200 jäsenisen Keski-Suomen Kanakoiraharrastajien puheenjohtajana sekä Keuruun Metsästysseuran johtokunnan jäsenenä. 42

Irish Trial 2014 Irlanninsettereiden epävirallinen rotumestaruuskilpailu lähestyy. Irish Trial käydään tänä vuonna Ilmajoen maastoissa 18.-19.10. Kisa on edellisten vuosien tapaan 2-päiväinen. Lauantai on karsintapäivä ja sunnuntaina on finaalin vuoro. Molemmille päiville on anottu NUO ja AVO-luokat, joten myös laatupalkinnoille on mahdollisuus molempina päivinä. Ylituomarina toimii Tapio Ranta. Loput tuomarit ilmoitetaan myöhemmin. llmoittaudu kisaan viimeistään 30.9. mennessä. Toivottavaa on kuitenkin, että ilmoittautumiset tulisivat hyvissä ajoin ennen viimeistä ilmoittautumispäivää niin voimme varautua tarvittavalla määrällä tuomareita. Tavoitteena on, että tänäkin vuonna kaikki halukkaat mahtuisivat kisaan mukaan. Epäviralliseen rotumestaruuskisaan voivat osallistua myös voittajaluokan koirat sekä koirat ilman näyttelypalkintoa. Kisakeskuksena toimii Riistavalli, jonne voi saapua jo perjantaina. Majoitusvaraukset Jarkko Mannersuo, p. 044 282 7925, jarkko.mannersuo@netikka.fi Ilmoittautumiset osoitteeseen: Virpi Sarparanta, Kolohonganreitti 2 A 3, 01260 Vantaa. p. 040 761 5719, virpi.sarparanta@elisanet.fi Maksut: Avo 35 euro, muut 30 euroa, viite 1310375 tilille: FI 2320011800002134 Toisen kisapäivän maksut suoritetaan lauantai-iltana. Sunnuntain finaalista karsiutuneille järjestetään mahdollisuus koirien treenaamiseen ja metsästämiseen Ilmajoella Kylkisalon metsästysseuran maille. Osallistumismaksu 30 euroa / koira, sisältäen juoksutusluvan ja yhden fasaanin,, Lisälinnut 20 euroa / kpl. Kokoontumispaikan osoite: Lauttajärventie 26, Ilmajoki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Jyrki Toljander, p. 0400-915 529, jyrki.toljander@pp.inet.fi 43

Punavalkoisen Irlanninsetterin populaation rakenne Punavalkoisen Irlanninsetterin Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) hyväksyttiin kennelliitossa kerralla. Kennelliitosta jopa kiiteltiin hyvin hyvin tehdystä JTO:sta. Irlanninsetterijaos suositteleekin kaikkia asiasta kiinnostuneita perehtymään kyseiseen kirjoitukseen. Tässä kirjoituksessa on käytetty aineistona kyseisen ohjelman sisältöä. Rodun rekisteröintimäärät Suomessa ovat pysyneet verrattain tasaisina viimeiset viisi vuotta. Rodun rekisteröintejä on tehty Suomessa kaiken kaikkiaan 163. Vuosittain rekisteröidään keskimäärin 2 pentuetta. Pentuekoot ovat olleet pieniä, joten rekisteröintien kokonaismäärä on ollut keskimäärin 11,3 pentua vuodessa. Rodun kanta on pieni kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Englannin kennelliit-toon rekisteröidään vuosittain keskimäärin 109 pentua. Vertailukohtana voisi sanoa että punaisia irlanninsettereitä rekisteröidään samaan aikaan noin kymmenkertainen määrä. (http://www.thekennelclub.org.uk/ media/129025/10yrstatsworking.pdf) Ulkomailta on saatavissa koiria, jotka ovat osittain vierassukuisia suomalaisille koirille. Rodun populaatio on kuitenkin pieni kaikkialla maailmassa ja ulkomailta tuotavilta koirilta löytyy yhtäläisyyksiä suomalaiseen kantaan. Alkuperäismaan kennelliitto onkin avannut rodun rotukirjat ja tällä hetkellä on mahdollista tehdä risteytyksiä punaisen irlanninsetterin kanssa rodun geeniperimän laajentamiseksi. (http://www.ikc.ie/internationaloutcross-programme-irish-red-and-white-setters-and-irish-red-setters) Suomessa kasvatettuihin pentueisiin on käytetty kahta urosta huomattavan paljon. Näistä kahdesta uroksesta vähin- 44

Monimuotoisuutta turvaava suositus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukui- tään toinen löytyy keskimäärin pentueiden toisesta sukupolvesta. Kennelliiton suositus ylärajaksi yksittäisen koiran jalostuskäytölle on 2-3 pentuetta tai 5 % laskettuna neljän vuoden rekisteröintimäärästä. Keskimääräinen rekisteröintimäärä neljän vuoden tarkastelujaksolla (2008-2012) on 14,25 pentua vuodessa. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla rekisteröintimäärä on 11,3 pentua vuodessa. Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geenimuotojen (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät haitalliset mutaatioalleelinsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä mutaatiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä mutaatiota ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään koiria tasaisesti rodun kaikista sukulinjoista. Monimuotoisuutta turvaava suositus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa enintään 5 % ja suurilukuisissa enintään 2-3 % laskettuna rodun neljän vuoden rekisteröintimääristä. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana yhteensä 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin 20-50 koiralle. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % laskettuna neljän vuoden rekisteröinneistä. Eniten pentuja omaavalla uroksella on Suomessa kolme (3) pentuetta ja toiseksi eniten pentuja omaavalla neljä (4) pentuetta. Toisen polven pentueita on kyseisillä koirilla neljä (4) ja seitsemän (7). Ottaen huomioon, että kymmenen vuoden tarkastelujaksolla Suomessa on tehty 15 pentuetta, luvut ovat valtavia. Tilanteen on pelastanut kuitenkin se tosiasia, että kyseiset koirat eivät ole olleet toisilleen lähisukua. Suomalaiset koirat voidaan siis jakaa pääsääntöisesti kahteen päälinjaan näiden kahden eniten jalostukseen käytettyjen koirien perusteella. Toisaalta punavalkoisen irlanninsetterin kasvattajat ovat koko rodun Suomessa olemassaolon ajan olleet määrällisesti todella marginaalinen ryhmä. Kasvatustoiminta on nojautunut käytännössä vain muutamien yksittäisten harrastajien ponnisteluihin, kun tällä hetkellä rodun kasvattajiksi itsensä lukee edelleenkin vain neljä kenneliä. Punavalkoisen irlanninsetterin kehittyminen jatkossa tulee Suomessa painottumaan ulkomailta tuotavien koirien tai ulkomaille siitettäväksi vietävien koirien varaan sekä näiden koirien huolelliseen valintaan. 45

POINTTERI- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2014 Maija Korpela Puheenjohtaja, KKK-HHS ry:n Jalostustoimikunnan sihteeri Päivälänkuja 7 58200 Kerimäki puh. 050 357 3002 maija.korpela@gmail.com Arto Kurvinen Varapuheenjohtaja Harmokuja 6 B 17 01200 Vantaa arto.kurvinen@kotiportti.fi puh. 040 749 1171 Timo Laaksonen Sihteeri, tiedottaja Fabianinitie 2 42300 Jämsänkoski puh. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi Jorma Korpela Jäsen Pentuvälitys, Jalostusneuvoja Päivälänkuja 7 58200 Kerimäki puh. 045 1413664 jorma.korpela@mhy.fi Pekka Männistö Jäsen KV-vastaava Jussilantie 3 a 3 04300 Tuusula pekka.mannisto@onbone.com puh. 050 447 8297 Jarkko Nygård Jäsen Heinosentie 4 62800 Vimpeli jarkko.nygard@tikli.com puh. 040 740 1313 Pointterijaos Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi pointterijaos@kkk-hhs.fi Puheenjohtajan ajatuksia Heinäkuu on aluillaan tätä kirjoittaessani. Tänä vuonna on kevät ja alkukesä olleet todella harvinaisia. Ensin toukokuussa oli heinäkuun helteet ja nyt kesäkuussa on kylmempi monin paikoin kuin viime jouluna. Jännityksellä odotetaan mitä tämä kylmyys on tehnyt kanalintujen poikasille. Vaarana on, että monin paikoin poikueet ovat tuhoutuneet ja se tulee näkymään ensisyksynä lintukannoissa ja rajoituksina metsästysluvissa. Harmi mutta emme voi ilmojen haltialle mitään. Uusi pointterijaoksen jaostoimikunta kokoontui huhtikuun lopulla Lappajärvellä ja siellä päivitettiin jaosten jäsenten tehtäväkuvat. Muilta osin ne tulikin mainittua viimelehdessä mutta Arton ja Jarkon tehtäväkuvat olivat silloin vielä auki. Arto toimii jaoksen varapuheenjohtajana ja Jarkko jaostuotevastaavana. Yhteystiedot löytyvät lehdestä sekä jaoksen nettisivuilta. Pointtereiden kesäpäivät on vietetty kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Raussilassa. Päivät olivat erittäin onnistuneet. Mukaan olisi mahtunut enemmänkin väkeä. Niistä enemmän tuonnempana tässä lehdessä. Syksyn tulevia tapahtumia ovat nuortenkoirien koulutusviikonloppu elokuun viimeisenä viikonloppuna Vimpelissä. Siitä on lähtenyt Kultamalja ja Derby ikäisten koirien omistajille, joiden yhteystiedot minulla on ollut, kutsu. Kannattaa seura myös jaoksen nettisivuja. Syksyn ohjelmassa on perinteisesti Diarmid Cup + vuoden nuori pointteri kilpailu, Ladyt Lakialle sekä Pointtereiden Metsämestaruuskisa. Syksylle pyritään järjestämään vielä yhteisiä tapahtumia mutta niiden osalta päivämääriä ei vielä ole voitu lyödä lukkoon. Pointterijaoksen nettisivuja kannattaa seurata aktiivisesti. Siellä informoidaan näistä tapahtumista heti kun saadaan päivämäärät lyötyä lukkoon. Diarmid Cupin yhteyteen pyritään järjestämään roturinki koko jäsenistölle. Kultamalja- ja Derby-viikonlopun yhteydessä järjestetään rakennekatselmus, vastaava kuin viimevuonna. Rakennekatselmus on ensisijaisesti tarkoitettu Kultamaljaikäisille koirille mutta myös vanhemmat koirat ovat tervetulleita mukaan. Tästäkin tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Toivottavasti mahdollisimman moni löytää tiensä myös kerhon päänäyttelyyn Kiiminkiin elokuun alussa. Jaoksen nettisivuilla oli toukokuun loppuun asti auki terveyskysely, jolla kartoitettiin pointtereiden terveyttä, käyttäytymistä sekä lisääntymistä. Määräaikaan mennessä kyselyyn oli tullut vastaukset 44 pointterista. Todella pienen vastusprosentin takia vastausaikaa jatkettiin kesäkuun viimeiselle viikolle. Mutta ei tilanne paljoa parantunut. Vastauksia tuli 6 lisää. Toki minun ja Marikin on helpompi tehdä 50:stä koirasta taulukot ja tilastot kuin 150:stä mutta silti Tiedot tarvitaan rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan eli emme kerää niitä huvikseen. Tämän takia olisin toivonut, että olisimme saaneet mahdollisimman monesta koirasta vastauksen. Tällöin tilastot olisivat olleet oikeammat ja jatkoa ajatellen meillä olisi ollut parempi pohja vertailla rotumme kehitystä. Minun on pakko myöntää, että olin todella pettynyt heikkoon vastausprosenttiin. Odotin ihan jotain muuta. Mutta näillä nyt mennään. JTO valmistuu niin, että se on vuoden vaihteeseen mennessä jaton kommentoitavana ja sen jälkeen se tulee jäsenistölle nähtäväksi, sitten vuosikokoukseen hyväksyttäväksi ja lähettäväksi Kennelliittoon. Kuten viime lehdessä lupasin, julkaistaan kyselyn tulokset kootusti kaikkien nähtäväksi. Toivottavasti kesä on löytänyt Suomeen ennen tämän lehden ilmestymistä ja olemme saaneet nauttia lämpimästä kesästä ja kerätä voimia syksyä varten. Maija 46

DIARMID CUP Lapua 18.11.2014 Korjaus Ekipagen 3/2013 Pointterit erikoisnäyttelyssä artikkeliin: Diarmid Cup, Pointterien rotumestaruuskilpailu pidetään Lapualla 18.11.2014. Kokoontuminen Lapuan ABC klo 08.30. Ylituomari. Juha Rutanen ryhmät. Henrik Standertsjoöld-Nordenstam. Os. maksu AVO 35 euroa, muut 30 euroa, viite 1810383 tilille Nordea FI 2320011800002134 Jaoskokous roturingin tapaan pidetään alkaen klo 20 Lapuanhovin saunakabinetissa. Paikalle voi saapua jo klo 19.30. Saunominen ilmaista. Ruoka hintaan 15e/henkilö. Ruoka maksettava etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä 4.10 mennessä. Viite 1810147 tilille Nordea FI 2320011800002134 Laita maksukuitin tekstiosioon osallistujien nimet. Saunajuomia on paikalla, jokainen maksaa ne itse ottaessaan. Ilmoittautumiset kilpailuun ja illalliselle sähköisenä: Timo Laaksonen p. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi. POINTTERIJAOS JÄRJESTÄÄ 6-7.9 AVO/VOI VIMPELI Pointterijaos järjestää Vimpelin riistarikkailla mailla AVO/VOI luokan kokeet 6.-7.9. Näihin kokeisiin ei puinnit vaikuta, sillä ryhmän läpiviemiseksi riittää maastoja ilman puintejakin. Ole siis mukana ja varaa paikkasi hyvissä ajoin! Tuomareina lauantaina Ari Mäkelä ja sunnuntaina J-P Liimatta. Osallistumismaksu AVO 50 euroa, viite 605117, Voi 50 euroa viite 605081 Ilmoittautumismaksu sisältää pientä purtavaa. Tilille Nordea FI 2320011800002134 Ilmoittautuminen: Timo Laaksonen Fabianintie 2 42300 Jämsänkoski p. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi. KUTSU NUORTEN POINTTEREIDEN KOULUTUSVIIKONLOPPUUN VIMPELIIN Hei Sinä Kultamalja- tai Derbyikäisen pointterinuorukaisen omistaja. Minulla on ilo kutsua sinut nuoren pointterisi kanssa Vimpeliin elokuun viimeiseksi viikonlopuksi. Pointterijaos järjestää nuorille pointtereille tarkoitetun käytännönläheisen koulutusviikonlopun 30. -31.8.2014 Vimpelin riistarikkailla mailla. Lauantaina käydään teoriassa ja käytännössä läpi nuoren koiran kouluttamiseen liittyviä asioita sekä saadaan vinkkejä Ekipagen yhteistoiminnan kehittämiseen. Sunnuntaina jatketaan käytännön harjoitteilla keskittyen lähinnä parihakuun. Koulutuspäivien aikana käydään läpi myös tärkeää tietoa kokeisiin osallistumisesta. Kouluttajina viikonloppuna toimivat pitkänlinjan pointterimiehet; Esa Lahdensuo, Jukka Liimatta sekä Antti Keskikangas. Varaathan kalenteriisi aikaa tällä viikonlopulle. Lisätietoja koulutusviikonlopusta päivitetään myöhemmin Pointterijaoksen nettisivuille. Seuraa blogia. Ilmoittautumiset allekirjoittaneelle 15.8.2014 mennessä, mielellään sähköpostilla. Kesäterveisin pointterijaoksen puolesta Maija Korpela, pointterijaoksen puheenjohtaja Yhteystiedot: maija.korpela@gmail.com 0500 357 3002 (iltaisin) 47

Pointtereiden kesäpäivät Raussilassa 28.-29.6.2014 Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna pidettiin Raussilassa, Elimäellä, nykyisin taitaa olla Kouvolaa, pointtereiden kesäpäivät Elimäen Eräveikkojen ampumaradalla. Lauantaina ohjelmaan oli merkitty noutokoulutusta, ammuntaa, Sarin yllätysohjelmanumero, koirahierojan luento ja Akin luento koiran virittämisestä kisakuntoon. Aamu alkoi jännittävästi kun huomattiin, että edellisenä yönä joku oli yrittänyt kirveen kanssa päästä majaan sisään. Voimat eivät olleet riittäneet kokonaan oven tuhoamiseen, niin sitten oli menty sisään ikkunasta. Lasisiruja oli joka puolella ja kahvit sekä kiekon heittimen kaukosäädin hävinnyt. Ei muuta kuin Elimäen Eräveikkojen Jussi ja poliisit paikalle. Onneksi ei satanut, niin saatiin katettua aamupala ulos ja Eräveikoilla oli kaapissa kahvia. Pikkuhiljaa väkeä alkoi valua paikalle ja noutokoulutus päästiin aloittamaan suunnilleen aikataulun mukaan. Noutoa opeteltiin Santtu Narkilahden oppien mukaan. Jokainen sai kokeilla oman koiransa kanssa kuinka nouto sujuu ja sai ohjeita miten kannattaa edetä. Harjoiteltiin noutoa myös vedestä, jonka mahdollisti ampumaradan vieressä oleva pieni lätäkkö, jossa oli hyvä uittaakin koiria päivän mittaan. Santulla oli mukana myös damin heitin, jolla pystyttiin heittämään dami yllättävän kauas ja samalla pystyttiin harjoittelemaan noutoa laukauksen kanssa. Santtu joutui noutajamiehenä huomaamaan, että pointtereilla ei ole sellaista luontaista taipumusta noutoon kuin noutajilla ja sen opettaminen on paljon haastavampaa. Allekirjoittanut ainakin saa tehdä todella paljon töitä, että saa koiransa noutamaan. Eipähän lopu puuhastelu. Nouto ja noudon opettaminen herätti hyvän keskustelun ja pohdittiin monia tapoja, miten nouto tulee kouluttaa. Pointteri ei ole luontainen noutaja, sen takia nouto tulee kouluttaa/opettaa määrätietoisesti. Tähän ajatukseen varmaan kaikki päädyimme. Lauantaille oli järjestetty mahdollisuus ampumiseen. Ammuttiin metsästystrapia ja skeetiä. Meillä oli mahdottoman hyvä porukan henki. Kannustettiin toisiamme ja jokainen joka tarvitsi, kuten allekirjoittanut, sai apuja. Innostuttiin ampumaan niin, että aikataulu petti. Huomattiin, että kello oli niin paljon, että piti lähteä Turkian Sarin järjestämään yl- lätysohjelmaan. Yllätys olikin suuri kun ajettiin talon pihaan, jossa kaksi hevosta odotti meitä kärrien kanssa. Kierrettiin Raussilan koemaastot hevoskyydillä. Oli hienoa istua heinäpaalien päällä ja katsella Raussilan laakeita peltoja. Kimoratsu kulki uljaana matkassa. Sarilta mahdottoman hieno idea ja yllättävä. Kiitos!! Kun päästiin majalle, niin siellä meitä odotti Susanna Pohjasniemi. Hän piti luennon koirien hieronnasta. Täytyy myöntää, että liian harvoin tulee mietittyä koiran lihashuoltoa vaikka itse maratoneja juosseena tiedän mitä tarkoittaa kun lihaksista ei pidetä huolta. Koehierottavana oleva Nerokin näytti nauttivan Susannan käsittelystä. Ainakin allekirjoittanut sai monta hyvää vinkkiä mitä voi itse tehdä koiran lihashuollon eteen ennen treeniä ja treenin jälkeen. Moniko meistä on hoksannut, ettei koiraa saa laittaa suoraan autosta juoksemaan, ilman lämmittelyä ja samoin treenin jälkeen tulee jäähdytellä, eikä hypätä suorilta autoon maitohapot lihaksissa? Ilta oli sen verran pitkällä, että oli pakko todeta, ettei Akin luentoa keritty pitämään. Toki pitkin päivää keskusteltiin koirien kouluttamisesta ja kilpailemisesta ja vaihdettiin mielipiteitä. Paikalla oli 12 innostunutta pointteriharrastajaa. Väkeä olisi mahtunut olemaan enemmän mutta mukavaa oli tälläkin porukalla. Itselle- Yksi parhaista päivän anneista oli tavata teitä pointteri-ihmiset, ystävät. Sunnuntaiaamuna oli vuorossa noutotesti ja noutokilpailu. Tuomarina toimi Antti Korhonen. Testiin ja kokeeseen osallistui 6 koiraa, joista 5 sijoitettiin. Testiä ja kilpailua ei voitu järjestää ampumaradalla, koska siellä ei saanut ampua ennen klo 12.00. Siirryttiin jonkin matkaa paikkaan, jossa meillä oli lupa järjestää testi ja kilpailu. Paikkana oli metsämaasto. Linnunheittäjänä toimi Aki ja ampujana Sari. Kilpailun ylivoimainen voittaja oli Tawastian Siinto. Siinnolla ei mennyt kauan kun se nouti maastosta linnut Keijolle. Oli se hienoa katsottavaa. Muutkin sijoitetut koirat tekivät kauniin noudon heitetylle linnulle mutta hakunouto oli haastavampaa. Kuten tuomari Antti sanoi, koirat 2-5 olivat hyvin lähellä toisiaan kaikki. Siinto oli omaa luokkaansa. Noutokilpailun sijoitetut koirat: 1. Tawastian Siinto, Keijo Uusimäki 2. Turck av Rabbelugn, Aki Turkia 3. Dina de Akelarre, Jorma Rissanen 4. Tosca av Rabbelugn, Catarina Standertskjöld-Nordenstam 5. Myrteigen s Harald, Guy Bardy Keli oli etenkin lauantaina erinomainen. Iltaa kohti vain parani ja lämpeni. Illalla saimme hyttysistä seuraa makkaranuotiolle sen verran, että hyttysmyrkky oli kysyttyä tavaraa. Sunnuntaina aamusta alkoi hiukan sadella mutta se ei haitannut noutotestin ja kilpailun läpiviemistä. Sateen yltyessä olimme valmiit siirtymään majalle kuuntelemaan Antin kritiikin. Kaiken kaikkiaan kun ajattelee tätä kesää, sattui meille oikein hyvä keli päivien läpiviemiselle. Helle ei olisi ollut kiva ainakaan koirille eikä ollut liian kylmä eikä lauantaina sadellut. Kun juttelin lähtökahvien lomassa osallistujien kanssa, niin tuli sellainen tunne, että olimme onnistuneet järjestämään rennot ja mukavat Pointtereiden kesäpäivät. Siitä suuri kiitos kaikille osallistujille, ilman teitä erinomaisestikaan järjestetty tapahtuma ei ole onnistunut. Kiitos Santulle ja Susannalle sekä Elimäen Eräveikolle ja etenkin Jussille. Jussi hoiti paikat kuntoon lauantaina yllätysvieraiden jäljiltä. Samoin Jussi hoiti ampumarataa, jotta saimme paukutella. Kiitos Antille, että jaksoit työrupeaman jälkeen vielä tulla arvostelemaan meidän koiria. Toki saithan yhteiskuvaan pointterin pennun syliisi, sehän korvasi varmasti koko vaivan. Lopuksi erittäin suuret kiitokset Turkian Sarille ja Akille erinomaisista järjestelyistä. Olitte järjestäneet meille mahtavat puitteet ja ohjelman. KIITOS!!! Toivottavasti vuoden päästä tavataan ja saadaan enemmän pointteriystäviä liikkeelle. Pointterijaoksen puolesta Maija 48

49

HARRASTAJA- NURKKA jossa teemme lehteen pienen haastattelun kokeissa käyvistä jäsenistämme. Tällä kertaa vuoroon nuoren Pointterin isäntä, Teemu Teemu ja Essi majailevat Palokassa, Jyväskylän liepeillä. Perheessä on vaimon - nen, Teemun ensimmäinen oma metsästyskoira. Ajokoetuomarikortti taskus- Miksi sitten Pointteri? Teemulla se ei ollut ainoa vaihtoehto, sillä samalla viivalla oli myös Saksanseisoja ja käyttölinjainen Labradori. Valintaan vaikutti vahvasti Mr Haepakka, eli Jorma Rissanen. Jorman kanssa miltei naapureina asustelleina, oli Teemulla jo jonkin verran aikaa seurata Pointterin kanssa pelaamista. Lisäksi hän kävi koulutuspäivillä katsastamassa muita rodun edustajia. Dinasta pennun Teemu varasi jo 2v ennen syntymää, joten sekin oli hyvissä ajoin tiedossa. Teemun tapa kouluttaa koiraa? Essin koulutus alkoi jo pentulaatikolta, kasvattajan kotona. Jo luovutusikäisenä Essi istui pillistä, tästä Teemu antaa kiitokset kasvattajalle. Tätä harjoitusta luonnollisesti jatkettiin heti kotiutumisen jälkeen niin, että saatiin varmuus paikalla pysymiseen jo varhain. Varhaiskypsänä yksilönä Essi seisoi ensimmäiset lintunsa hajulta jo 10vko iässä. Teemu uskalsi Essin viedä tuossa iässä linnuille sen takia, että oli saanut varmuuden Essin pysähtymisestä jo ennen sitä. Koulutusoppeja kuunneltiin kasvattajalta sekä käytiin Timo Vakkerin opeissa, Teemu Röppänen & Haepakan Essi Jorman järjstämässä pentuetapaamisessa pentujen ollessa 3kk ikäisiä. Täältä saatuja erinomaisia eväitä metsästyskoiran eteenpäinviemisessä, hän sovelsi oman mielipiteen ja näkemyksen mukaiseksi. Noutokoulutuksen Teemu katsoo helpoksi kouluttaa, kun se aloitetaan heti koiran kotiuduttua. Teemu käyttää erilaisia noutoesineitä ihan sen takia, että koiran on tuotava se mitä siltä vaaditaan. Essi onkin ollut mukana niin varis-, rastas-, kuin sorsajahdeissakin. Ohessa hän toteaa, että jos AVO1 tulos jää kiinni siitä ettei Essi nouda, sitä hän ei anna ikinä itselleen anteeksi. Teemun mielestä noutamaan motivoituneelle koiralle on helppo opettaa tottelevaisuutta ja ohjausta. Haun kouluttaminen on harjoiteltu pillillä kääntymistä, että koiraa voi hivenen rajoitella sitä tarvittaessa. (toimituksen huomautus: tämä on asia joka monelta jää tekemättä. Pointteri kun hakee kyllä aina vähintään riittävän laajasti, mutta haun supistaminen sitä vaadittaessa ei läheskään kaikilta onnistu. Tätä tulet tarvitsemaan varsinkin Ruotsin ja Tanskan kokeissa, missä hakualueet rajataan aika tarkasti.) Luonnollisesti luoksetulot ja muut perusasiat opiskeltiin tässä kaiken ohessa. Riistan käsittelyä Essi onkin saanut harjoitella vapaasti, sillä kahdestaan ollessaan se ei aja riistaa. Teemu myöntää, 50

ettei muista koiran tahallisesti nostaneen itse tai hölmöilleen lintutilanteita normaaleja törmäyksiä lukuunottamatta. Näillä eväillä Essille voitiin pudottaa sen ensimmäinen lintu jo 6kk ikäisenä! Koetoiminta: Kokeissa tämä Ekipage nähtiin menneen syksyn aikana kuusi kertaa. Sinänsä poikkeuksellista oli se, että heti ensimmäisestä kokeesta saavutettiin nuorten luokan 1. palkinto. Lisää erikoisuutta oli siinä, että heti Kultamaljan jälkeen Teemu ei katsonut järkeväksi käydä enää nuorten luokassa, vaan otti menneenä syksynä jo osaa neljään avoimen luokan kokeeseen. Näistä tuli enimmäkseen kokemusta, yhtä avoimen luokan 3:tta tulosta lukuunottamatta. Teemu asettaakin tavoitteeksi saavuttaa tulevana syksynä se avoimen luokan 1. palkinto, sekä menestyä kohtuullisesti Derbyssä. Kokeissa hän pitää mukavana sitä, että siellä tapaa uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Lisäksi hän katsoo itsessäänkin olevan paljon koulutettavaa, mitä koetoimintaan tulee. Kokeissa hänen mielestään pitää olla hivenen pelisilmää, jota saavuttaa vain harrastamalla ja kokemuksen kautta. Itsellään hän myöntää olevan hivenen liikaa puristusta erissä ja jännittäminen on tullut esiin mm. aseen räpläämisenä ja tätä kautta koepalkintojen lipeämisenä tavoittamattomiin. Essin hyvät ja huonot puolet: Essissä Teemu näkee kaikkien luontaisten metsästyskoiran ominaisuuksien olevan hyvällä mallilla. Parhaina puolina sillä on tuulen käyttö, vauhti, haku, sekä kyky käsitellä riistaa. Huonoina puolina se koulutuksellinen ongelma, jossa lämpöä hivenen kerääntyy toisen koiran tullessa seisonnalle häiritsemään tai muutoin lähietäisyydelle. Lisää parihakukokemusta siis. Tulinen ja vilkas luonnekin saisi kuulemma hivenen rauhoittua, tosin nuori koirahan Essi vielä on. Kuitenkin tärkein tavoite Essin kanssa on tehdä sitä itseään, eli toimia hyvässä yhteistyössä metsästyksessä. Koetoiminta ei siis aivan kaikki kaikessa ole, sillä pääasiassa kyseessä on kuitenkin metsästyskoira jolla käydään kokeissa. Terveiset jaokselle: Jaoksen/kerhon toiminnassa mm. kouulutupäivillä Teemu toivoisi olevan jotain enempi hallittavuuteen liittyvää koulutusta. Varsinkin apuja niihin ongelmahetkiin, kun koira hölmöilee ja ohjaajalla menee sormi suuhun, että mitäs nyt? Lisäksi hän antaa viestiä koetoiminnasta sen verran, että esim. nuorten kokeet hänen mielestään voitaisiin viedä läpi nallipyssykokeina. Näin saataisiin myös metsästyskortittomat harrastajat mukaan kuvaan ja uskoo heidänkin kortin hankkivan, mikäli se NUO-luokan koekokemus on miellyttävä ja koetoiminta kiinnostaa. Teemu haluaisi lukea Voitto Ryypön turinointeja samoista aiheista. Toimitus jää tätä miettimään. Uusi jaoston jäsen esittelyssä: Arto Kurvinen Morjehdus, olen Arto Kurvinen ja asustan kahden pointterin kanssa entisessä Helsingin maalaiskunnassa eli Vantaalla. Metsästyskoirataustaa löytyy kolmeltakymmeneltä vuodelta, omissa nimissä koirat olleet spanieleita, ennen näitä pointtereita. Sillä puolella aloitin metsästyskokeissa käynnin 80-luvun loppupuolella, ja jossain vaiheessa kävin lajiin palkintotuomari kurssin ja kokemuksen kasvaessa sittemmin ylituomarikorttikin tuli suoritettua. Koirajärjestötaustaakin taitaa löytyä reilulta kymmeneltä vuodelta. Olen vuosien aikana kulkenut monenlaisen koiran perässä ja käynyt seuraamassa niin noutajien kuin seisojien kokeita ja tietysti spanielienkin. Mielestäni kokeiden paras anti on, että näkee eritasoisia koiria kehitykseltään ja koulutukseltaan, sekä sosiaalinen puoli, ja kaiken sen päälle vielä arvostelu päivän edesottamuksista. Näin on aina huomattavasti helpompi valita seuraavaa koiraa jahtikaveriksi. Omalla kohdallani metsästys on se iso juttu ja kokeet suola siihen päälle. Järjestötoiminnasta sen verran, että jos on aktiivinen toimikunta tai hallitus, se tarvitsee myös niitä aktiivisia osallistujia. Essi 4 kk seisonnalla. 51

... Pentuepalsta KENNEL Punanenän Virpi & Matti Bäcklund, Lapua puh. 0400-860 146 sposti punanenan@pp.inet.fi Astutusajankohta: joulukuu 14-tammikuu 2015 Emä: Östkysten s Tara / Uros: NJCH NMD-10 NO37095/09 DC KENNEL Jekuttajan Tapani ja Tarja Korhonen, Haapajärvi puh. 044-5745534 sposti tapsa.korhonen@gmail.com Astutusajankohta: helmi-maaliskuu 2015 Emä: FI MVA Jekuttajan Puolikuu / Uros: Myrheden s K Velho KENNEL Terrismäen Harri Heino ja Leena Majala-Heino puh. 040-580 5088 heino.harri@pp.inet.fi Astutusajankohta 2015 Emä: Heegård s Sally / Uros: Ilmoitetaan myöhemmin Vapaana 2 urosta Isä: FIN22662/06 DV-08 ELIT-09 ELIT-10 FI KVA Tawastian Toivo Emä: FIN50551/08 Peltoluovin Nina Lisätietoja: Esko Liimatta Klaukkala P. +358 299 510 608 tai +358 40 735 9093 Email: esko.liimatta@hotmail.com Suunnitteilla: Astutus seuraavasta juoksusta Heinä-Elokuu 2014 Emä: Björklunds C/R Roxy FI52736/10 / Isä: Barentsviddas C Nansen NO50991/11 Lisätiedot: Marko Stålnacke, Taimelantie 17, 96400 Rovaniemi p. 040 7522570 marko.stalnacke@bilot.fi Astutus seuraavasta juoksusta Marras-Joulukuu 2014. Isä: Tawastian Sumu FI24927/09 / Emä: Silverforsens Mymlan FI50691/12 Lisätiedot: Marikki Forell email:marikki.forell@gmail.com tel. +358 40779 2259 Kennel Opendoras emä: Opendora s Juliana FIN31213/08 B/B Isä: Högtindens Mosku Lisätiedot: Markku Parviainen Ouluntie 235 A 93100 PUDASJÄRVI 050-3577003 markku.helena@luukku.com Kennel Loukasahon Isä: ÅSHÖJDENS NELSON / Emä: Loukasahon Baileys tiedustelut: Tero Soronen, puh.040 132 17 70 tero.soronen@gmail.com Oulu Kennel Pyypitäjän isä: SE UCH Artic Light Jack Sparrow / emä: Usvakairan Ariel syntynyt 24.5.2014 7 urosta + 5 narttua, 2 urosta jäljellä Lisätietoja: Jarno Saukonoja p. 044-2593000 Tapiontie 14, 85500 Nivala saukkeli@gmail.com 52

KODIAK GORE-TEX TAKKI sh. 329,- KODIAK GORE-TEX PUKU Aktiiviseen liikkumiseen, Pohjoismaissa suunnitellussa kevyessä, hiljaisessa, veden- ja tuulenpitävässä Gore-Tex asussa on paljon teknisiä ominaisuuksia. Takissa on radiopuhelintasku, hengittävä verkkovuori, muotoillut kyynärpäät, säädettävät hihansuut ja kaula-aukko sekä tuuletusaukot kainaloissa vedenpitävillä vetoketjuilla. Olkavahvikkeet ovat luistamattomat ja tuulisuoja on muotoonommeltu, jotta se ei jäisi vetoketjun väliin. Housuissa on hengittävä verkkovuori, tuuletusaukot suojaverkolla housun sivuilla sekä selästä korotettu, säädettävä vyötärö. Lahkeissa portaaton remmikiristys ja vahvikkeet kulutukselle alttiissa paikoissa. Housuista löytyvät kiinnitysnapit olkaimille. Reisitaskut ovat hieman vinoon ommeltu, jolloin taskulle pääsee helposti myös istuessa. KODIAK PUVUN OMINAISUUKSIA: - Vedenpitävät vetoketjut rintataskuissa - Radiopuhelintasku - Hiansuut neopreeniä ja säädettävissä - Takin helmassa ja vyötäröllä säädöt joilla voit trimmata alusvaatetuksen mukaan takin tilavuutta - Sivutaskuissa hyvä muotoilu - Korkea säädettävissä oleva fleece-kaulus - Kainaloissa tuuletusaukot - Kahisematon päällyskangas - Lämmittelytaskut - Olkapäillä luistamattomat olkavahvikkeet - Hartioissa levikkeet ampumatilanteisiin. - Muotoillut hihat - Hyvin tuulettuva verkkovuori KODIAK GORE-TEX HOUSUT sh. 219,- SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI

Palautusosoite: Sirpa Tapper, Peltomäentie 11, 32200 Loimaa