PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2011 HAKIJA Sysmäjärven järjestely-yhtiö ASIA Sysmäjärven järjestelypadon muuttaminen kiinteäkynnyksiseksi pohjapadoksi ja vedenkorkeuden säännöstelyn lopettaminen, Liperi ja Outokumpu HAKEMUS Sysmäjärven järjestely-yhtiö on Itä-Suomen aluehallintovirastoon 20.12.2010 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa Sysmäjärven järjestelypadon muuttamiseen kiinteäkynnyksiseksi pohjapadoksi ja vedenkorkeuden säännöstelyn lopettamiseen. Hakemuksessa olevan suunnitelman on laatinut Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Hankkeen sijainti Sysmäjärvi sijaitsee Outokummun kaupungin Sysmän kylässä sekä Liperin kunnan Taipaleen kylässä Outokummun keskustaajaman eteläpuolella. Järven järjestelypato sijaitsee Sysmänjoessa Liperin kunnan puolella noin sata metriä järven luusuasta alaspäin. Aikaisemmat päätökset 1. Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellä nro 62/Va/72, 15.9.1972, jonka korkein hallinto-oikeus on 28.3.1974 pysyttänyt, myöntänyt Sysmäjärven järjestely-yhtiölle luvan Sysmäjärven järjestelyyn. Lupapäätöksessä on Sysmänjokeen rakennettavasta padosta ja Sysmäjärven säännöstelystä määrätty seuraavasti: "Järjestelypato Sysmäjärven järjesteleminen suoritetaan Sysmäjoen paalulle 89 70 /1 rakennettavan, suunnitelmaan liitetyn säännöstelypadon erityispiirustuksen mukaisen järjestelypadon avulla. Pato rakennetaan 2-aukkoiseksi, joista toisen aukon leveys on 4,0 m ja kynnyskorkeus 16,72 m [= N 60 +85,42 m] ja toisen nostoluukulla suljettavan aukon leveys 1,0 m ja kynnyskorkeus 15,10 m [= N 60 +83,80 m]. Toisen aukon olleessa suljettuna on sen kynnyskorkeus 16,72 m [= N 60 +85,42 m]. Patoon tulee silta jalankulkua varten. Järjestelypadon yläpuolelle yleisölle helposti päästävälle paikalle asetetaan sentti-

2 metrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko. === 2) Järjestely-yhtiön toimesta järjestellään Sysmäjärven vedenkorkeuksia järjestelypadolla seuraavasti: Talviaikana patoluukku pidetään suljettuna. Kevättulvan aikaista juoksutusta varten avataan padon luukku vasta 20 päivän maaliskuuta jälkeen ja niin, että järvessä vedenkorkeus ei pääse laskeutumaan alle tason 16,68 m [= N 60 +85,38 m]. Tulvan mentyä ohi luukku suljetaan välittömästi silloin, kun vesipinta on laskenut tason 17,00 m [= N 60 +85,70 m] alapuolelle; Syystulvan aikana patoluukkua avaamalla estetään vedenpinnan nouseminen liian korkealle. Vedenpinnan laskiessa tasoon 17,00 m [= N 60 +85,70 m] patoluukku suljetaan. Luvan saajan on suoritettava Sysmäjoen vedenkorkeuden tarkkailua Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimiston antamia ohjeita noudattaen" 2. Itä-Suomen vesioikeus on antanut Sysmäjärven järjestelyhankkeen lopputarkastuksen johdosta 29.1.1982 päätöksen nro 2/Ym III/82, jossa säännöstelyä koskevaa 2) määräystä on muutettu ja täydennetty niin, että sanotun määräyksen 4 ja 5 momentti kuuluvat seuraavasti: "Patoluukun avaaminen tehdään vähitellen pyrkien siten estämään vedenpinnan haitallinen nousu Sysmäjoen alaosalla. Luvan saajan on suoritettava Sysmäjärven ja Sysmänjoen vedenkorkeuden tarkkailua Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimiston antamia ohjeita noudattaen. Tarkkailutulokset on kuukausittain toimitettava sanotulle vesitoimistolle ja Outokummun sekä Liperin vesilautakunnille. Vaadittaessa tulokset on annettava nähtäväksi niille, joiden etu tai oikeus saattaa olla tiedoista riippuvainen." Hankkeen tarkoitus Sysmäjärven järjestely on toteutettu 1970-luvulla. Nyt vireillä olevan hankkeen tarkoituksena on muuttaa Sysmäjärven järjestelypato kiinteäksi pohjapadoksi järven vedenkorkeuksia ja virtaamia oleellisesti muuttamatta. Säännöstelypadon muuttaminen kiinteäksi padoksi merkitsee Sysmäjärven vedenkorkeuden säännöstelyn lopettamista. Vesistötiedot Sysmäjärvi kuuluu Sysmänjoen vesistöalueeseen (4.353), jonka pinta-ala on 187,6 km 2 ja järvisyys 5,4 %. Sysmäjärven valuma-alueen pinta-ala on noin 122,4 km 2 ja järvisyys 10,3 %. Sysmäjärveen laskevat lännestä Ruutunjoki, Kuusjoki ja Kesselinpuro sekä pohjoisesta Lahenjoki. Sysmäjärven luusua sijaitsee järven kaakkoisosassa, josta alkavaa Sysmänjokea pitkin järven vedet laskevat Taipaleenjokeen ja edelleen Oriveden Heposelkään. Järven keskisyvyys on noin 1 m ja suurin syvyys 3,8 m. Järven tilavuus on 6,75 milj.m 3 ja pinta-ala 6,45 km 2. Tilavuus- ja virtaamatietojen perusteella järven teoreettiseksi viipymäksi on arvioitu noin 2 kk.

Sysmäjärven vedenkorkeudet ovat olleet ennen järjestelyä (vuosijaksolla 1934 1954) ja järjestelyn toteutuksen jälkeen (vuosijaksolla 1974 1998) vedenkorkeusseurannan mukaan: Ennen järjestelyä Järjestelyn aikana (1934 1954) (1974 1998) N 60 + m N 60 + m HW (ylivesi) 86,77 86,57 MHW (keskiylivesi) 86,40 86,12 MW (keskivesi) 85,85 85,65 MNW (keskialivesi) 85,51 85,36 NW (alivesi) 85,40 84,83 MW 6-9 (kasvukauden keskivesi) 85,76 85,61 Järjestelyn seurauksena järven keskivedenkorkeus on laskenut noin 20 cm. Sysmäjärven menovirtaamat jaksolla 1974 1989 on arvioitu Sysmänjoen Kiukoonkoskesta mitattujen virtaamien perusteella (90 % Kiukoonkosken virtaamista). Lisäksi virtamat on arvioitu valuma-aluetietojen avulla: Mittausjakso Valuma-aluetietoihin 1974 1989 perustuva arvio m 3 /s m 3 /s HQ (ylivirtaama) 11,5 13,7 MHQ (keskiylivirtaama) 6,3 6,1 MQ (keskivirtaama) 1,5 1,2 MNQ (keskialivirtaama) 0,18 0,2 NQ (alivirtaama) 0,045 0,06 Sysmäjärven tulee jätevesi- ja hajakuormitusta. Osa järveä on umpeenkasvanut, ja järveä hapetetaan talviaikana. Järvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä ja vedenlaadun käyttökelpoisuusluokka on huono. Kalakanta on rehevälle järvelle ominainen. Vesikasvillisuudelle ovat tyypillisiä laajat ilmaversoisvyöhykkeet ja pensoittuneet rantaniityt. Laajat ja tiheät kasvustot haittaavat järven virkistyskäyttöä ja veden virtausta. Sysmäjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon ja on valtakunnallisesti merkittävä muuttolintujen levähdysalue. Pohjois- Karjalan ympäristökeskus on rauhoittanut järven yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Järven ranta-alueet ovat pääosin viljeltyjä peltoja. Rannalla on vain muutamia kesämökkikiinteistöjä. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vesiliikenne on kalastukseen ja metsästykseen liittyvää veneilyä. Hankkeen kuvaus Nykyinen järjestelypato muutetaan kiinteäksi pohjapadoksi. Nykyinen pato puretaan osittain niin, että betoniseinän alaosa jää uuden padon tiivisteeksi. Uuden padon tiivisteseinämän harjan vaakasuoran keskiosan pituus on 8 m ja korkeustaso N 60 +85,55 m, josta tasosta seinämän harja nousee padon reunoilla kaltevuudessa 1:1. 3

Leikatut betonipinnat käsitellään eroosiota vastaan esimerkiksi suojavalulla. Tiivisteseinämän alapuoliseen uomaan tehdään betonitiivisteen harjan korkeuteen ulottuva maapato, jonka harjan leveys uoman suunnassa noin 2 m. Maapadon harjan alapuolinen uoma kynnystetään kaltevuuteen 1:20 tai loivemmaksi. Maapadon ja alaluiskan rungot rakennetaan murskeesta tai sorasta ja ne kiviverhoillaan. Betonitiivisteen yläpuoliseen uomaan tehdään kiviverhoiltu moreeniluiska kaltevuuteen 1:3. Kiviverhousten paksuus on vähintään 0,35 m. Padon harjaan ja alaluiskan kynnyksiin tehdään noin 0,2 m syvät ja pinnasta noin 0,4 m leveät alivirtaama-syvennykset pienten virtaamien keskittämiseksi sekä kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen helpottamiseksi. Padon muutostyö tehdään aikana, jolloin virtaamat ovat pieniä ja Sysmäjärven vedenpintaa voidaan alentaa nykyisen padon säännöstelyluukun kautta häiritsemättä liikaa järven virkistyskäyttöä ja kalastusta. Työn aikana vedenkorkeutta ei lasketa havaittua alivedenkorkeutta N 60 +84,83 m alemmaksi. Työ tehdään elokuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Työn ajaksi rakennetaan Sysmänjokeen järjestelypadon ylä- ja alapuolelle työpadot niin, että järjestelypadon kunnostus- ja muutostyöt voidaan tehdä kuivatyönä. Vesi johdetaan työalueen ohitse kiinteistön Työvoitto RN:o 132:3 alueelle kaivettavan tilapäisen, noin 10 metrin pituisen uoman kautta. Uoman syvyys on noin 1,0 m, pohjanleveys 0,8 m ja pintaleveys 2,5 m. Työmaatienä käytetään kiinteistön Piiloniemi RN:o 67:4 alueella olevaa kulku-uraa, joka vahvistetaan soralla patomateriaalien kuljetuksen kestäväksi. Padon valmistuttua tilapäinen uoma peitetään sekä Sysmänjoen rannat ja muut toimenpiteiden aikana rikkoutuneet alueet verhoillaan ja palautetaan mahdollisimman hyvin rakentamista edeltäneeseen tilaan. Hankkeen vaikutukset Pohjapadon purkautuminen on laskettu ympäristöhallinnon pato-ohjelmalla. Laskelmien mukaan Sysmäjärven uusi purkautumiskäyrä, jossa ei ole mukana alivirtaamasyvennyksen vaikutusta, on seuraava: 4 W (N 60+ m) Q (m 3 /s) 85,55 0 85,56 0,02 85,58 0,09 85,60 0,20 85,64 0,47 85,68 0,83 85,72 1,25 85,80 2,25 85,92 4,14 85,99 5,24 86,04 6,0 86,09 7,0 86,15 8,0 86,21 9,0 86,29 10,0 86,36 11,0 86,43 12,0

5 Sysmäjärven vedenkorkeuksien ja menovirtaamien ääri- ja keskiarvot muutetun padon tilanteessa on simuloitu jaksolle 1980 2008 ympäristöhallinnon vesistömalliin perustuvien tulovirtaamien perusteella. Laskennan tulokset ovat seuraavassa: Sysmäjärvi Sysmänjoki N 60 + m m 3 /s HW (ylivedenkorkeus) 86,23 HQ (ylivirtaama) 9,23 MHW (keskiylivedenkorkeus) 86,00 MHQ (keskiylivirtaama) 5,48 MW (keskivedenkorkeus) 85,71 MQ (keskivirtaama) 1,29 MNW (keskialivedenkorkeus) 85,62 MNQ (keskialivirtaama) 0,34 NW (alivedenkorkeus) 85,57 NQ (alivirtaama) 0,06 Laskennallisesti Sysmäjärven järjestelypadon muuttaminen kiinteäksi padoksi nostaa Sysmäjärven keskivedenkorkeutta noin 5 cm ja keskialivedenkorkeutta noin 25 cm. Nykyisen säännöstelyn alarajaan N 60 +85,38 m verrattuna alivesi nousee noin 20 cm. Laskennallisesti Sysmäjärven ylivedenkorkeudet laskevat 12 24 cm. Todellisuudessa tulvakorkeuksien ei kuitenkaan arvioida muuttuvan nykyisistä, koska laskelmissa ei ole otettu huomioon alapuolisen Sysmänjoen uoman purkautumiskykyä ylimmillä vedenkorkeuksilla ja virtaamilla. Laskennallisen arvion mukaan Sysmänjoen virtaamat eivät muutu merkittävästi vuosijakson 1974 1989 virtaamiin verrattuna. Työn aikana alapuolisessa Sysmänjoessa voi aiheutua tilapäistä veden samentumista. Pysyvää vaikutusta vedenlaatuun hankkeella ei ole. Nykyinen säännöstelypato on kaloille nousueste. Uusi pato parantaa kalankulkumahdollisuutta. Alimpien vedenkorkeuksien nousun arvioidaan parantavan vesilinnuston olosuhteita järvellä. Rakennettavasta padosta tulee maisemaan nykyistä paremmin sopiva. Toimenpidealue on erittäin suppea ja toimenpiteet rajoittuvat järjestelypadon rakentamisen aikana voimakkaasti muutetulle lyhyelle uomaosuudelle. Hanke ei siten vaikututa haitallisesti rakentamispaikan tai laajemman alueen vesiluontoon ja kasvillisuuteen. Sysmäjärven Natura-alueelle on laadittu vuonna 2008 hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka toimenpiteissä järjestelypadon kunnostaminen ja mahdollinen vedenkorkeuden muutos on otettu huomioon. Natura-alueen suojeluperusteena olevat luonnonarvot eivät heikkene suunnitellun toimenpiteen vaikutuksesta. Sysmäjärvelle perustettujen luonnonsuojelualueiden määräysten mukaan alueilla voidaan tehdä hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Arvio vahingoista ja haitoista Keskivedenkorkeuden laskennallinen nousu (noin 5 cm) johtuu alivedenkorkeuksien noususta. Veden alle ei jää maa-aluetta, josta aiheutuisi rantatiloille korvattavaa va-

hinkoa. Vedenkorkeuden muutoksista ei arvioida aiheutuvan vesistön rantatilojen pelto- ja metsäalueille korvattavia vettymisvahinkoja. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia rantarakennuksille tai muille rantarakenteille. Riski tulvavahinkojen syntymiselle ei kasva nykyisestä. Hanke ei aiheuta haittaa tai vahinkoa kalastukselle, virkistyskäytölle tai muulle vesistön käytölle. Kiinteistötiedot ja suostumukset Sysmäjärven vesialue on kahden osakaskunnan (Sysmän osakaskunnan yhteinen vesialue 309-406-876-2 Outokummun kaupungin Sysmän kylässä ja Taipaleen osakaskunnan yhteinen vesialue 426-876-4-1 Liperin kunnan Taipaleen kylässä) omistuksessa. Sysmäjärven alapuolinen Sysmänjoki kuuluu Taipaleen osakaskunnan alueeseen. Osakaskunnat ovat antaneet suostumuksen hankkeelle. Vesioikeus on antanut järjestely-yhtiölle lupapäätöksellä nro 62/Va/72, 15.9.1972 pysyvän oikeuden järjestelypadon pitämiseen toisen alueella. Taipaleen osakaskunta on padon sijaintipaikan vesialueen omistajana antanut suostumuksen järjestelypadon muuttamiseen. Sysmänjoen itäranta kuuluu järjestelypadon kohdalla Liperin kunnan (426) Taipaleen kylässä (410) tilaan Piiloniemi RN:o 67:4 ja länsiranta tilaan Työvoitto RN:o 132:3 Piiloniemen tilan RN:o 67:4 omistajat ovat antaneet oikeuden käyttää työalueena kiinteistöön kuuluvaa Sysmänjoen ranta-aluetta. Lisäksi he ovat antaneet hakijalle suostumuksen rakentamisaikaisten työpatojen tarvitsemiin alueisiin sekä luvan käyttää työmaatienä kiinteistöllä olevaa osittain valmista kulku-uraa. Kiinteistön Työvoitto RN:o 132:3 omistaja on antanut hakijalle suostumuksen rakentamisaikaisten työpatojen tarvitsemiin alueisiin sekä tilapäisen ohitusuoman kaivamiseen kiinteistön alueelle. Suurin osa Sysmäjärven rantatiloista kuuluu järjestelyhankkeen hyötyalueeseen, jonka alueen tilojen omistajat ovat hakijana olevan järjestely-yhtiön osakkaita. Hyötyalueeseen kuulumattomia rantatiloja ja tilojen yhteisalueita on kahdeksan. Näistä kolme on sellaisia, jotka eivät ole järjestely-yhtiön osakkaiden omistuksessa. Hakemukseen on liitetty rantatilojen omistajien hankkeen toteuttamiselle antamia suostumuksia. Järjestely-yhtiön osakastiloihin kuulumattomien kiinteistöjen ja yhteisalueiden osalta on hakemukseen liitetty suostumus lukuun ottamatta valtion omistuksessa olevaa tilaa Petäjäsaari 309-406-45-11. Ehdotus työnaikaiseksi tarkkailuohjelmaksi Työn vaikutuksia vesistön vedenlaatuun tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä kerran ennen töiden aloittamista, kerran töiden aikana ja kerran töiden lopettamisen jälkeen. Töiden jälkeen näytteet otetaan 2 3 viikkoa töiden lopettamisen jälkeen. Vesistötarkkailun havaintopaikat ovat: Sysmäjärvi 367 Lähtevänlahti koordinaatit (KKJ): x 3606711, y 6954645 Sysmänjoki, Kiukoonkoski koordinaatit (KKJ): x 3608319, y 6952902 6

7 Veden näkösyvyys ja lämpötila määritetään näytteenoton yhteydessä. Näytteet otetaan pinnasta ja niistä analysoidaan hapen määrä ja kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine ja fosforipitoisuus (kokonaispitoisuus ja suodatetun näytteen pitoisuus). HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Muistutukset MERKINNÄT Hakemus on annettu tiedoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 7.3.2011. 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on puoltanut hanketta. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalousviranomaisena puoltanut hanketta. Luvan myöntämiselle ei ole yleisen kalatalousedun kannalta estettä. Myönteistä on, että rakennettavasta kiinteästä padosta tulee luontoon ja maisemaan nykyistä paremmin sopiva ja kalojen kulku patoalueen ohi on mahdollista. Säännöstelystä luopuminen muuttaa olosuhteita kalaston ja kalastuksen kannalta myönteiseen suuntaan. 3) Outokummun kaupunginhallitus on ilmoittanut lausuntonaan, että sillä ei ole huomauttamista hankkeesta. 1. Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Sysmäjärven järjestelyä koskevat vesioikeuden päätökset nro 62/Va/72, 15.9.1972 ja nro 2/Ym III/82, 19.1.1982 sekä Sysmäjärven järjestely-yhtiön sääntöjen vahvistamista koskeva vesioikeuden päätös nro 63/Va/72, 15.9.1972 sanottuja päätöksiä koskevine valitusasteiden antamine päätöksineen sekä päätöksien perusteena olleet asiakirjat. 2. Aluehallintovirasto on antanut tänään päätöksen nro 16/2011/2 asiasta, joka koskee Sysmäjärven järjestely-yhtiön muutettujen sääntöjen vahvistamista. (dnro ISAVI/196/04.09/2010). ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupa-asian ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Sysmäjärven järjestely-yhtiölle luvan Sysmäjärven järjestelypadon muuttamiseen kiinteäksi pohjapadoksi Liperin kunnan Taipaleen kylässä ja Outokummun kaupungin Sysmän kylässä.

Lupamääräykset Tämä päätös lupamääräyksineen korvaa kiinteän padon käyttöönoton jälkeen Sysmäjärven järjestelyyn annetussa vesioikeuden lupapäätöksessä nro 62/Va/72, 15.9.1972 ja järjestelyhankkeen lopputarkastuksen johdosta annetussa vesioikeuden päätöksessä nro 2/Ym III/82, 29.1.1982 määritellyn järjestelypatoa koskevan suunnitelman, vedenkorkeuden säännöstelyä koskevan määräyksen 2 ja padon osalta kunnossapitomääräyksen 9. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. Suunnitelma 1. Sysmänjoessa olevan nykyisen järjestelypadon tilalle rakennetaan kiinteä pohjapato. Rakentamistyöt tehdään hakemuksen liitteenä olevan 2.8.2010 päivätyn työselostuksen ja 29.7.2010 viimeksi päivättyjen piirustusten (asemapiirustus 1:500, yleispiirustus ja leikkaukset 1:100, mittakuva 1:50) osoittamalla tavalla. Rakentamistyöt 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten ja sellaisena ajankohtana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Sysmäjärven vedenkorkeuden säännöstelyn alaraja N 60 +85,38 m saadaan padon rakentamisvaiheessa tarvittaessa alittaa. Työt on tehtävä käyttäen sellaisia menetelmiä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. 3. Rakentamiseen on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Purku- ja rakennusjätteet on vietävä luvalliseen käsittelypaikkaan. 4. Padon rakenteet on vahvistettava siten, että vuodot patorakenteen alitse estyvät ja että rakenteet kestävät virtaus- ja jäätymisolosuhteista johtuvat rasitukset. Rakenteet ja työalueet on viimeisteltävä ja siistittävä ympäristöön sopiviksi. Kunnossapito 5. Padon ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. Tarkkailu 6. Rakennustöiden vaikutuksia vesistön veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailun tulokset ja niistä laadittava yhteenveto on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 7. Padon yläpuolelle on asennettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko. 8

Luvan saajan on tarkkailtava vedenkorkeuksia ja virtaamia Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamia ohjeita noudattaen. Voimassaolo 8. Rakentamistyöt on saatettava loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ilmoitukset Ratkaisun perustelut 9. Rakentamistöiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava kirjallisesti Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 10. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tähän päätökseen perustuvasta rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Luvan hakijana on järjestelyluvan haltija, Sysmäjärven järjestely-yhtiö. Sysmäjärven järjestelyyn annettuun lupaan sisältyy järven säännöstely Sysmänjokeen rakennetun järjestelypadon avulla. Hankkeen tarkoituksena on muuttaa nykyinen pato kiinteäksi padoksi, joka ei vaadi vedenkorkeuden säännöstelyä padon virtausaukkoa säätämällä. Hakemuksen suunnitelma on laadittu Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Suunniteltu kiinteä pato on mitoitettu siten, että Sysmäjärven vedenkorkeudet eivät muutu haitallisesti säännöstelyn aikaiseen tilanteeseen verrattuna. Padon muuttamisesta ei hakemuksessa olevan selvityksen perusteella arvioituna aiheudu padon alapuolisen Sysmänjoen virtaamien haitallista muuttumista. Järven alimpien vedenkorkeuksien noususta koituu hyötyä vesistön tilalle. Padon muuttaminen on otettu huomioon Sysmäjärven Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Hankkeesta ei aiheudu Natura-alueen suojeluperusteena olevien luonnonarvojen heikentymistä. 9

Tulevista vedenkorkeuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vahinkoja tai haittoja Sysmäjärven ja sen alapuolisen Sysmänjoen varren kiinteistöjen maa-alueille tai rakenteille. Sysmäjärven keskivedenkorkeuden laskennallinen nousu on noin 5 cm. Veden alle ei jää maa-aluetta, josta aiheutuisi rantatiloille korvattavaa vahinkoa. Osakaskunnat ovat antaneet suostumuksen hankkeelle. Rakennettava pato sijoittuu nykyisen padon kohdalle. Vesioikeus on myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden padon alueeseen. Padon kohdalla maa- ja vesialueen omistajat ovat antaneet suostumuksen rakentamistöille alueillaan. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin, vahinkoihin ja edunmenetyksiin verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja lupa voidaan myöntää. Sysmäjärven vedenkorkeuksia ja Sysmänjoen virtaamia on tarpeen havainnoida hankkeen valmistumisen jälkeen, jotta voidaan todeta, vastaavatko toteutuvat vedenkorkeudet ja virtaamat laskennallisia arvioita. Seuranta on syytä toteuttaa Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan ja yhteistoiminnassa viranomaisen kanssa. Viranomaiset ovat puoltaneet hanketta ja yksityisten muistutuksia ei ole tehty. 10 Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 12 ja 14a. Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 220 euroa Perustelu Asetuksen (1145/2009) maksutaulukko: "muu vesilain mukainen päätös" (2,5-4,5 henkilötyöpäivää), 1 220 euroa. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Viljo Mikkonen (asian esittelijä). VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8067

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.5.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.