Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO
Tässä ohjeistuksessa kerrotaan 1) kuinka otetaan vesinäyte laboratorioanalysointia varten 2) mitä muita vedenlaatuhavaintoja voi tehdä näytteenoton yhteydessä
Vesinäytteen ottamiseen käytettävät välineet: Näytteenottoastia (suljettava pullo tai purkki) Näytteenotin, esimerkiksi varrellinen kauha tai mittakannu Muistiinpanovälineet ja ei-vesiliukoinen tussi pullon merkintää varten Kylmälaukku ja kylmävaraajat Vesinäytteenottimena voi toimia esimerkiksi harjanvarteen kiinnitetty vesikauha Vesinäyte otetaan vedenpinnasta puhtaaseen, suljettavaan astiaan, joka on etukäteen pesty huolellisesti vesijohtovedellä ja kuivattu Kaikissa sääolosuhteissa näytteet tulee pitää viileässä kylmälaukussa valolta suojattuna
Näytteenottopaikan valinta: Järvessä edustavin vesinäyte saadaan keskeltä järveä. Jos venettä ei ole kuitenkaan käytössä, näytteen voi ottaa myös laiturilta. Rannalta otettaessa näyte otetaan avoimesta paikasta, mahdollisimman syvältä, vaikkapa varrellisella kauhalla. Vesinäyte otetaan niin ettei näytteeseen joudu pohja-ainesta, roskia eikä vesikasveja tai niiden osia Joki- ja puronäytteet otetaan mahdollisimman keskeltä uomaa, kohdasta, jossa vettä on riittävästi ja veden virtaus on havaittavissa. Kaivosta näyte saadaan parhaiten kepin varteen kiinnitetyllä pullolla.
Näytteenotto: Pullo merkitään ei-vesiliukoisella tussilla tai vastaavalla tunnistusta varten Ennen pullon täyttämistä näytevedellä näytepullo huuhdellaan järvi/jokivedellä muutaman kerran Pullo täytetään joko upottamalla astia selvästi veden pinnan alapuolelle tai täyttämällä pullo kauhalla tai mitta-astialla Näyteastia täytetään mahdollisimman täyteen ja korkki/kansi laitetaan tiiviisti kiinni katso video Vesinäytteen otto virtavedestä
Tiedot muistiin Näytteenotosta kirjataan seuraavat tiedot muistiin: 1) pulloon merkitty tunnistetieto 2) järven/joen/ojan nimi 3) paikkakunta 4) näytteenottopaikka (esim koordinaatit tai muu kuvaus näytteenottopaikasta) 5) aika (päivämäärä ja kelloaika) 6) näytteenottotapa (esim. kauha, upotus) 7) näytteenottajan nimi ja yhteystiedot
Myös muita havaintoja voi myös kirjata muistiin, kuten veden syvyys näytteenottopaikalla näytteenottokohdan etäisyys rannasta veden lämpötila veden näkösyvyys levätilanne jää/lumitilanne säätila näytteenottohetkellä (aurinko, sade, pilvisyys, tuulen suunta ym.)
Näytteenoton jälkeen Näyte laitetaan välittömästi pimeään ja viileään, missä säilytetään kuljetuksen ajan Näytettä ei saa pakastaa Näyte kuljetetaan mahdollisimman pian, mielellään saman päivän aikana laboratorioon analysoitavaksi
Muiden havaintojen tekeminen Veden lämpötilan mittaaminen onnistuu esimerkiksi kaupasta ostettavalla lämpömittarilla. Mittaus tehdään noin 10-20 cm vedenpinnan alapuolelta varjoisesta kohdasta hieman etäällä vesikasveista, veneestä tai laiturirakenteista. Pidä lämpömittaria vedessä vähintään minuutin ja lue lämpötila välittömästi nostettuasi mittari vedestä. Näkösyvyys on mitattavissa ns. Secchilevyllä, katso video Veden näkösyvyyden mittaus Järven levätilannetta ja sinilevän esiintymistä voidaan arvioida Järviwikissä annettujen ohjeiden mukaan https://www.jarviwiki.fi
Virtaaman mittaus ojauomasta: Arvioitaessa valuma-alueen kuormitusta on tiedettävä kuinka paljon uomassa virtaa vettä Siivikon avulla mitataan uoman virtausnopeus Lisäksi mitataan vesipatsaan poikkileikkauksen pinta-ala Virtaama lasketaan poikkileikkauksen pinta-alan ja virtausnopeuden tulona Katso video Virtaaman mittaus siivikolla
Havaintojen tallentaminen: Omien havaintojen tallentaminen ja jakaminen on mahdollista Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järviwikissä https://www.jarviwiki.fi Järviwiki on Suomen järvien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien ja viranomaisten yhteistyöllä. Järviwikistä löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja.