Pori Organ -FESTIVAALI

Pori Organ -FESTIVAALI 12.-18.6.2017 poriorgan.fi

SUOMALAISEN MUSIIKIN JUHLAA MUSIIKKI ON VAHVASTI LÄSNÄ VIETTÄESSÄMME TÄNÄ VUONNA SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100- VUOTISJUHLAA. MYÖS PORI ORGAN FESTIVAALI HALUAA TUODA KUULTAVAKSI RIKASTA SUOMA- LAISTA MUSIIKKITRADITIOTA. Festivaalin avajaiskonsertissa maanantaina 12.6. kuulemme Toivo Kuulan varhaistuotantoa, Juhlakantaatin vuodelta 1904. Kuula sävelsi kantaatin Isonkyrön kirkon 600-vuotisjuhliin ja se ilmentää mieleenpainuvalla tavalla 1900-luvun alun kirkollista musiikkiperinnettä. Teoksen esittävät Porin Filharmoninen Kuoro Ognian Vassilevin johdolla, Hannu Niemelä, baritoni sekä Jussi Rinta, piano ja Juhani Romppanen, urut. Pohjalainen teema on esillä myös keskiviikkona 14.6. kun urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi soittaa musiikin Artturi Järviluoman näytelmään perustuvaan elokuvaan Pohjalaisia. Elokuva lukeutuu suomalaisen mykkäfilmin klassikkoihin ja saa varmasti sykähdyttävän tulkinnan Pohjanmaalta kotoisin olevan urkuvirtuoosin käsittelyssä. Claude Debussyn Tuhlaajapoikakantaatti, L Enfant prodique on ohjelmassa ranskalaisen musiikin illassa tiistaina 13.6. Oopperakantaatin esittävät Ilona Jokinen, sopraano, Ville Salonen, tenori, Juha Kotilainen, baritoni ja Ilpo Laspas, urut, hän myös vastaa kantaatin urkusovituksesta. Torstain 15.6. konsertissa kuullaan teosharvinaisuutena ensimmäinen suomalainen urkukonsertto, Toimi Penttisen vuonna 1943 säveltämä Concerto per organo ed orchestra, Op.13. Konserton solistina on urkutaitelija Ilpo Laspas, Pori Sinfoniettaa johtaa Juha Kangas. Improvisoinneistaan tunnettu saksalainen urkutaiteilija Otto Maria Krämer soittaa festivaalilla Porin konsertin lisäksi myös Uudessakaupungissa ja Siikaisissa. Festivaalivierailla on mahdollisuus vaikuttaa näiden konserttien ohjelmistoon. Keräämme festivaalin aikana yleisöltä suomalaisia toivesävelmiä joista Krämer rakentaa konsertti-improvisaationsa. Haluamme Pori Organ Festivaalilla tuoda esille myös oman aikamme suomalaista musiikkia. Ranskalais-amerikkalainen urkutaiteilija Carolyn Shuster Fournier kantaesittää konsertissaan lauantaina 17.6. Harri Viitasen uuden teoksen. Sunnuntaina 18.6. Ilpo Laspaksen soolokonsertissa konsertissa kuulemme mm. aikamme säveltäjien, Aulis Sallisen ja Einojuhani Rautavaaran musiikkia. TERVETULOA MUKAAN SUOMALAISEN MUSIIKIN JUHLAAN! Juhani Romppanen taiteellinen johtaja

PORI ORGAN -FESTIVAALI LIPUNMYYNTI: INFO PORIN KIRJAKAUPPA ANTINKATU 15 sekä tuntia ennen konsertteja kirkon ovelta 12.-18.6.2017 MAANANTAI 12.6.KLO 19 Porin Filharmoninen kuoro Keski-Porin kirkko johtaa Ognian Vassilev 20 Hannu Niemelä, baritoni Jussi Rinta piano Juhani Romppanen, urut TIISTAI 13.6. KLO 19 Ilona Jokinen, sopraano Keski-Porin kirkko Ville Salonen, tenori 10 Juha Kotilainen, basso Ilpo Laspas, urut KESKIVIIKKO 14.6. KLO 19 Urut ja Elokuva Keski-Porin kirkko Pohjalaisia 10 Kalevi Kiviniemi, urut TORSTAI 15.6. KLO 19 Pori Sinfonietta Keski-Porin kirkko Juha Kangas, kapellimestari 24,50/19/7,50 Ilpo Laspas, urut PERJANTAI 16.6. KLO 19 Keski-Porin kirkko 10 LAUANTAI 17.6. KLO 16 Uudenkaupungin kirkko 10 LAUANTAI 17.6. KLO 19 Keski-Porin kirkko 10 SUNNUNTAI 18.6. KLO 16 Keski-Porin kirkko 10 SUNNUNTAI 18.6. KLO 19 Siikaisten kirkko 10 Otto Maria Krämer, urut Otto Maria Krämer,urut Carolyn Shuster Fournier, urut Ilpo Laspas, urut Otto Maria Krämer, urut

MAANANTAI 12.6. KESKI-PORIN KIRKKO KLO 19 PORIN FILHARMONINEN KUORO JOHTAA OGNIAN VASSILEV HANNU NIEMELÄ, BARITONI JUSSI RINTA, PIANO JUHANI ROMPPANEN, URUT OSKAR MERIKANTO Fantasia ja koraali (1868-1924) Herra siunaa synnyinmaamme TOIVO KUULA: (1883-1918) Intermezzo Op.16b No.2 Marche funébre (Surumarssi) JOSEPH RHEINBERGER: Sonaatti No.8 e-molli Op. 132 (1839-1901) III Scherzoso IV Passacaglia MARCEL DUPRÉ: (1886-1971) Preludi ja Fuuga g-molli Op.7 No.3 VÄLIAIKA TOIVO KUULA: Juhlakantaatti Isonkyrön kantaatti (1883-1918) baritonille, sekakuorolle, uruille ja pianolle 1. Kaikki kaatuu, sortuu maatuu (A.V.Forsman) 2. Tää on se päivä (Ps. 118:24-29) Sävelletty vuonna 1904 Isonkyrön kirkon 600-vuotisjuhliin PORIN FILHARMONINEN KUORO Porin Filharmoninen kuoro on sekakuoro, joka perustettiin porilaisen kuoromusiikin yhteistyönäytöksi vuonna 1995. Kuoron taiteellisena johtajana on sen perustamisesta lähtien toiminut kuorokapellimestari Ognian Vassilev. Kuoron ylläpidosta vastaa Porin kaupungin kulttuuritoimi. Tällä hetkellä kuorossa on 85 laulajaa. Kuoro on tarjonnut kuulijoilleen suuria kuoroorkesteriteoksia nimekkäiden kapellimestareiden ja solistien kanssa. Kuoro on esittänyt ohjelmistossaan useita keskeisiä kirkollisia kuoroteoksia, kuten Haydnin Luominen, Mozartin, Beethovenin, Viernen, Widorin ja Castagnetin messut sekä Mozartin, Verdin, Frigyes Hidaksen, John Rutterin ja Faurén Requiemit. Kuoro on myös kantaesittänyt Jukka Linkolan säveltämän messun Deus Protector Noster sekä yhdessä Lapsi- ja Nuorisokuoro Katajanmarjojen kanssa Juhani Haapasalon säveltämän kantaatin Iloitse, tytär Siion! Porin Filharmoninen kuoro on tehnyt yhteistyötä mm. Pori Sinfoniettan, Vaasan kaupunginorkesterin, Satakunnan sotilassoittokunnan ja Keski-Porin seurakunnan kanssa.

OGNIAN VASSILEV Kuorokapellimestari Ognian Vassilev on suorittanut Sofian musiikkiakatemian kuoronjohtajadiplomin 1977. Lisäksi hän erikoistui kamarimusiikkiin Bayreuthissa, sekä kuoronjohtotekniikkaan Albenassa. Hän on toiminut Bulgarian television taiteellisena kuoronjohtajana, Plovdivin musiikkiakatemian kuoronjohtolinjan opettajana ja bulgarialaisten kuorojensa kanssa hän voitti useita palkintoja kuorokilpailuissa Bulgariassa, Irlannissa, Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Suomeen Vassilev muutti 1991. Porin Filharmonista kuoroa ja Porin Oopperakuoroa hän on johtanut vuodesta 1995. Vuonna 1997 hän perusti sekakuoro Temporin ja kamarikuoro Sempren ja toimii myös näiden kuorojen taiteellisena johtajana. Hän on porilaisten kuorojensa kanssa osallistunut menestyksellisesti useisiin kansainvälisiin kuorokilpailuihin Espanjassa, Saksassa, Maltalla, Venetsiassa ja viimeksi Prahassa marras- joulukuussa 2012. Suomessa hän on levyttänyt Katajanmarjojen kanssa 1995. Naiskamarikuoro Sempre-Balanssin kanssa hän levytti keväällä 2013 Arvo Räikkösen sarjan Päivien hehku ja illan naiskuorolle, tenorille ja pianolle. Ognian Vassilev on toiminut 1.3.1997 lähtien Porin kaupungin kulttuuritoimen kuoronjohtajana. Suomen Kuoronjohtajien Liitto valitsi hänet vuoden kuoronjohtajaksi vuonna 2011. HANNU NIEMELÄ Hannu Niemelä on suorittanut Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin, laulunopettajan ja oopperalaulajan tutkinnot sekä lauludiplomin ja pitänyt ensikonserttinsa 1983. Hän on ollut kiinnitettynä Sveitsissä Zürichin Oopperan studioon ja Saksassa Badenin ja Mainzin Valtionteattereihin sekä Dortmundin Oopperaan vuosina 1984-2002. Sen jälkeen ura on jatkunut free lancerina. Hän on laulanut Savonlinnan Oopperajuhlilla 1980-2007 ja Suomen Kansallisoopperassa vakituisena solistivierailijana vuodesta 1993 lähtien. Lisäksi hän on tehnyt ooppera ja konserttivierailuja useimmissa Euroopan maissa sekä USA:ssa, Japanissa, Meksikossa, Keniassa ja Israelissa. Hannu Niemelän ohjelmistoon kuuluu n. 130 oopperaroolia, joiden joukossa ovat mm. lähes kaikki Mozartin, Verdin ja Wagnerin isot baritoniroolit sekä useita merkittäviä modernin oopperan rooleja. Niemelän keskeistä konserttiohjelmistoa ovat sekä Lied että hengellinen musiikki. Hän toimi Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien taiteellisena johtajana 1988-95. Hänet valittiin Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taiteilijaksi 1999. Syksystä 2014 lähtien Hannu Niemelä on toiminut laulutaiteen lehtorina Sibelius-Akatemiassa.

JUSSI RINTA Jussi Rinta (s. 1977) on toiminut Porin Palmgren-konservatorion pianonsoiton lehtorina vuodesta 2003. Hän on syntyjään isokyröläinen ja opiskellut Kuula-opistossa Vaasassa, Sibelius-Akatemiassa (Musiikin maisteri) ja Pariisin konservatoriossa. Tärkeimmät opettajat ovat olleet Hans Seppelin, Teppo Koivisto ja Alain Planès. Rinta on toiminut Porissa ollessaan aktiivisesti erilaisissa pianistin tehtävissä kuten säestäjänä, kamarimuusikkona, orkesterimuusikkona, orkesterin solistina, korrepetiittorina, Juhani Romppasen ensimmäinen soololevy Marcia julkaistiin Fugalevymerkillä vuonna 2002. Toinen soololevy In Paradisum valmistui vuonna 2008 ja kolmas, Louis Vieryhtyemuusikkona, liedpianistina, taustamusiikin soittajana, teatterimuusikkona yms. Yhden lukuvuoden hän toimi Palmgren-konservatorion ammatillisen koulutuksen koulutussuunnittelijan sijaisena. Opetustyössä hänen erikoisalaansa on ollut liedmusiikki. Hän harrastaa Porin metsässä juoksentelua, Isomäen seisomakatsomossa seisoskelua sekä kuorolaulua. Jussi Rinta toimi pianistina, kun tässä konsertissa kuultava Kuulan kantaatti esitettiin Isonkyrön vanhan kirkon 700-vuotisjuhlissa vuonna 2004. JUHANI ROMPPANEN Juhani Romppanen (s.1963) opiskeli urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa vuosina 1982-1989 opettajinaan Enzio Forsblom ja Lasse Erkkilä. Romppanen suoritti urkujensoiton ylimmän tutkinnon ( A-tutkinto) vuonna 1989 ja valmistui samana vuonna musiikin maisteriksi. Vuonna 1993 hän soitti ensikonserttinsa Helsingin tuomiokirkossa. Juhani Romppanen valittiin Lahden Kansainvälisen Urkuviikon nuoreksi taiteilijaksi vuonna 1995. Romppanen on konsertoinut kotimaan lisäksi Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Puolassa, Ruotsissa ja Eestissä. ne: Organ Works vuonna 2011. Hän on tehnyt myös nauhoituksia Suomen Yleisradiolle. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli antoi Juhani Romppaselle director musices -arvonimen vuonna 2009. Samana vuonna hän sai Satakunnan Taidetoimikunnan myöntämän Luomuna-palkinnon. Vuonna 2013 Pori Tutuksi ry. myönsi Juhani Romppaselle tunnustuspalkinnon toiminnasta Porin kaupungin hyväksi. Romppanen on toiminut vuodesta 1990 lähtien Keski-Porin kirkon urkurina. Keski-Porin kirkon urkutoimikunnan sihteerinä hän toimi vuosina 2003-2007. Vuodesta 2005 lähtien Juhani Romppanen on toiminut Pori Organ - festivaalin taiteellisena johtajana.

TIISTAI 13.6.2017 KESKI-PORIN KIRKKO KLO 19 ILONA JOKINEN, SOPRAANO VILLE SALONEN, TENORI JUHA KOTILAINEN, BARITONI ILPO LASPAS, URUT CÉSAR FRANCK (1822 1890) Panis Angelicus CAMILLE SAINT-SAËNS Prélude et Fugue en si majeur, op. 99/2 (1835 1921) Première Fantaisie en mi bémol majeur JOSEPH BONNET Deuxième Légende, op. 7/10 (1884 1944) CLAUDE DEBUSSY Oopperakantaatti L Enfant prodigue (1862 1918) (sov. uruille Ilpo Laspas) VILLE SALONEN Tenori Ville Salonen on esiintynyt monipuolisesti teatterin eri muodoissa; oopperassa, operetissa, musikaalissa, puhe- ja TV -teatterissa. Ville Salonen tuli Lappeenrannan laulukilpailussa vuonna 2004 2. sijalle. Ville Salonen on tullut tutuksi erityisesti erilaisissa syvällistä ja monipuolista näyttelijäntyötä vaativissa nuorten miesten rooleissa. Yhteensä hänellä on takanaan jo yli 70 roolia. Salosen repertoaariin kuuluu mm. 12 oopperan kantaesitystä, näissä kaikissa teoksissa on yritetty uudistaa perinteistä oopperailmaisua tuomalla mukaan uusia elementtejä ja löytää oopperalle näin uusia yleisöjä. Oopperoita on Salosen ohjelmistossa vuonna 2017 Bernsteinin Candide, Tammelinin Sampo (Lemminkäinen), Rossinin Sevillan Parturi (Almaviva) ja Donizettin L elisir d amore (Nemorino). Operetteja on ohjelmistossa Hôtel Paris, Mustalaisruhtinatar(Boni), Wieniläisverta (Josef), Pienet Enkelit (Edwin) ja Paganini (Pimpinelli). Lastenoopperoita on Hopeinen lusikka, Kahlekuningas ja Karkuri. Hopeinen lusikka kiertää keväällä 2017 ympäri Suomea ainakin 45 esityksen voimin. Ville Salonen toimii myös uuden Opera BOXin johtajana. Viime kesänä sai ensi-iltansa Ariadne auf Naxos ja ensi kesänä Sevillan parturi Aleksanterin teatterissa Helsingissä.

ILONA JOKINEN Sopraano Ilona Jokinen valmistui musiikin maisteriksi erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemian oopperakoulutusohjelmasta 2009, jossa hänen opettajinaan toimivat Pirkko Törnqvist-Paakkanen ja Ritva Auvinen. Laulupedagogiksi Jokinen valmistui Helsingin ammattikorkeakoulusta 2005. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan mm. Tom Krausen, Sherrill Milnesin ja Dorothy Irvingin johdolla. Ilona Jokinen on laulanut solistitehtävissä mm. Savonlinnan Ooppera- juhlilla, Suomen Kansallisoopperassa sekä maakuntaproduktioissa. Rooleista mainittakoon Frasquita (Bizet: Carmen), Vera (Kortekangas: Isän tyttö), Thyra (Hakola: Vierivä kivi), Nuori Paimen (Wagner: Tannhäuser) sekä Susanna (Mozart: Figaron häät). Jokisen laaja ohjelmisto ulottuu barokista nykypäivään ja hän on kantaesittänyt paljon uutta suomalaista lied- ja oopperamusiikkia. Syksyllä 2015 hän nauhoitti YLE:lle Olli Kortekankaan laulusarjan Toisin neljä laulua Kirsti Simonsuuren runoihin pianisti Kristian Attilan kanssa. Suomen lisäksi Ilona Jokinen on konsertoinut Japanissa, Irlannissa, Espanjassa sekä USA:ssa, jossa hän tällä hetkellä asuu. Menneen kauden työtehtäviin kuuluivat mm. solistitehtävät Viipurin Lauluveikkojen joulukonserteissa Helsingissä, sooloresitaalit mm. The Nordic Hall:issa Bostonissa sekä Arts on the Green -konserttisarjassa Shrewsburyssa, USA:ssa sekä Brahmsin Requiem niin ikään Shrewsburyssä, Master Singers of Worcesterin solistina. Jokinen toimii Finlandia Foundation Bostonin osaston hallituksessa sekä opettaa Uuden-Englannin Suomikoulussa. Jokinen on laulanut mm. Sinfonia Lahden, Cantores Minoreksen, Tallinnan Barokkiorkesterin, Kuninkaantien muusikoiden, Finn-Kanteleiden sekä Master Singers of Worcesterin solistina. Ilona Jokisen ohjelmistoon kuuluvat keskeiset kirkkoteokset, kuten Bach: Johannes-passio; Matteuspassio sekä Jouluoratorio; Mozart: Requiem sekä Brahms: Ein Deutches Requiem. Keväällä 2016 Jokinen debytoi menestyksekkäästi Worcesterissa, USA:ssa, J. R. Ramirezin Suite Criolla -messun sopraanosolistina. Ilona Jokisen festivaalikiinnityksistä mainittakoon Urkuyö & Aaria Espoossa, Helsingin Urkukesä, Savonlinnan Oopperajuhlat, Sysmän Suvisoitto sekä Sellosalin Riiflect-festivaali. lona Jokinen työskentelee aktiivisesti myös lasten taidekasvatuksen parissa. Hän mm. suunnitteli ja toteutti monitaiteellisen Unen syli -konserttikiertueen yhdessä kanteletaiteilija Mirva Minkkisen kanssa vuosina 2012-2015. Taiteellisen työnsä ohella Jokinen toimii myös laulupedagogina. Hän on opettanut laulua mm. Lahden AMK Musiikki- ja draamainstituutissa, Laajasalon opistossa Helsingissä sekä Helsingin konservatoriossa. Ilona Jokinen on palkittu useissa kansallisissa laulu- ja liedkilpailuissa; mm. ensimmäinen palkinto Pentti Koskimies -liedkilpailussa (2003), erikoispalkinto Lappeenrannan laulukilpailussa (2008) sekä kolmas palkinto niin Merikanto- (2005) kuin Toivo Kuula -laulukilpailussa (2012).

JUHA KOTILAINEN Juha Kotilainen opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Olavi Hautsalon ja Matti Tuloiselan johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Thomas Hampsonin ja Peter Bernen mestarikursseilla. Kotilainen on vieraillut säännöllisesti Suomen Kansallisoopperassa vuodesta 1986, jolloin hän debytoi Dandinin roolissa Rossinin La Cenerentola -oopperassa. Hänen roolejansa ovat mm. Kreivi Almaviva Figaron häissä, Jussi Leevi Madetojan Pohjalaisissa, Marcello La Bohèmessa, Mamoud John Adamsin Klinghofferin kuolemassa, Gunther Jumalten tuhossa sekä Rambaldo Puccinin La Rondinessa, Mandryka Richard Straussin Arabellassa, Il Barone de Trombonok Rossinin Il viaggio a Reimsissä, Ruusuritarin Faninal sekä Manon Lescaut n Geronte de Ravoir. Viimeisimpiä rooleja Suomen Kansallisoopperassa ovat ollet Carmenin Escamillo sekä Työnjohtajan rooli Janáčekin Jenufassa. Vuosina 1992-97 Juha Kotilainen oli kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin, jossa hänen tärkeimpiä roolejaan olivat mm. nimiroolit Tšaikovskin Jevgeni Oneginissa, Bartókin Herttua Siniparrassa ja Mozartin Don Giovannissa, Guglielmo Così fan tuttessa sekä Guntherin rooli Wagnerin Jumalten tuhossa. Kotilainen vierailee säännöllisesti myös Savonlinnan Oopperajuhlilla, rooleina mm. Alfio Mascagnin Cavalleria rusticanassa ja nimirooli Einojuhani Rautavaaran oopperassa Aleksis Kivi. Kotilaista kuultiin myös oopperajuhlien tilausproduktiossa Aika ja uni, Sallisen Ratsumiehen Matti Puikkasena ja Axelin roolissa Olli Kortekankaan Isän tyttö -oopperan kantaesityksessä. Muita merkittäviä tehtäviä ovat olleet mm. Tamerlano Händelin samannimisessä oopperassa, Figaro Rossinin Sevillan parturissa, Kreivi Tomski Tšaikovskin Patarouvassa, Tonio Leoncavallon Pajatsossa ja nimirooli Leevi Madetojan Juhassa. Kotilainen on vieraillut laajalti oopperataloissa eri puolilla Eurooppaa, mm. Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Brysselin Théàtre Royal de la Monnaiessa hän lauloi kansainvälisesti kiitetyssä Philippe Boesmansin säveltämässä ja Luc Bondyn ohjaamassa oopperassa Wintermärchen, jonka pääroolia hän lauloi myöhemmin mm. Lyonin, Barcelonan ja Pariisin oopperoissa. Juha Kotilaisen viimeisimmät kantaesitysproduktiot ovat olleet Jani Sivénin ooppera Abelard & Heloise (2008) ja Timo-Juhani Kyllösen Kuninkaiden kirja (2009), Ilkka Kuusiston Taipaleenjoki (2010 1912), Markus Fageruddin Välilasku (2012), Lauri Toivion Isabella, Kimmo Hakolan La Fenice (2012) ja kesällä 2013 Timo-Juhani Kyllösen Norppa-ooppera. Kotilainen laulaa Olli Kortekankaan ja Tuomas Parkkisen valmisteilla olevassa oopperassa Veljeni vartija keskeisen Johannes Rossin roolin (2018). Juha Kotilaisen laajaan ohjelmistoon kuuluu olennaisesti myös muu laulumusiikki liedistä nykysäveltäjien teoksiin, sekä basso-/baritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa. Kotilainen on esittänyt lukemattomia kertoja mm. Bachin Matteuspassiota, Johannes-passiota, h- molli-messua ja Haydnin Luomista. Hän on työskennellyt oratoriosolistina mm. Peter Schreierin, Helmut Rillingin, Harry Christophersin, Esa-Pekka Salosen ja Jukka-Pekka Sarasteen johdolla. Kotilainen lauloi suuren baritoniosuuden Luciano Berion viimeiseksi jääneessä orkesterisävellyksessa Stanze Helsingin Musica Novassa 2004. Kotilainen on laulanut Schubertin Winterreisea mm. Tokiossa sekä esiintynyt useilla eurooppalaisilla festivaaleilla mm. Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Italiassa. Keväällä 2012 Kotilainen lauloi Olli Mustosen ensimmäisen sinfonian Tuuri baritoniosuuden Tampere Filharmonian kantaesityksessä ja myöhemmin mm. Moskovan Tchaikovsky-sinfoniaorkesterin ja 2014 Melbournen sinfoniaorkesterin solistina.

ILPO LASPAS Ilpo Laspas (s. 1984) aloitti pianonsoiton opiskelun 9-vuotiaana ja cembalon- ja urkujensoiton opinnot 1999. Opiskeltuaan Sibelius- Akatemian nuorisokoulutuksessa cembalonsoittoa Elina Mustosen ja urkujensoittoa Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrogin johdolla hänet hyväksyttiin Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle kaikilla kolmella soittimellaan. Hän suoritti mm. cembalon-, urkujen- ja continuosoiton A-tutkinnot erinomaisin arvosanoin ja valmistui musiikin maisteriksi 2009. Laspas piti ensikonserttinsa uruilla ja cembalolla Helsingin tuomiokirkon kryptassa 2011. Taiteelliset tohtoriopintonsa Sibelius-Akatemiassa Laspas suoritti 2010 2015 aiheenaan Johann Se- bastian Bachin musiikin tulkitsemisen eri ulottuvuuksia uruilla ja cembalolla, ja musiikin tohtoriksi hän valmistui keväällä 2016. Suomen Kulttuurirahasto tuki hänen tohtoriopintojaan ja taiteellista työskentelyään sekä yksi- että kolmivuotisella apurahalla. Laspas on osallistunut lukuisille mestarikursseille sekä kotimaassa että ulkomailla. Tohtoriopintojensa aikana hän opiskeli erityisesti Berliinissä opettajinaan professorit Paolo Crivellaro ja Leo van Doeselaar (urut) sekä Mitzi Meyerson (cembalo). Laspas on menestynyt useissa kilpailuissa (mm. toinen palkinto sekä yleisöpalkinto kansainvälisessä Johann Sebastian Bach -cembalokilpailussa Leipzigissa 2006 ja toinen palkinto samaisen kilpailun urkusarjassa 2008). Laspas on valittu Vantaan Barokin 2006, Pori Organin 2009, Turun tuomiokirkon 2009 ja Lahden Kansainvälisen Urkuviikon 2010 vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Laspas on saanut Pro Musica Säätiön stipendin 2014. Laspas soitti Omniwerk-soittimen maailmanensikonsertin Vantaan BRQfestivaalilla elokuussa 2014. Tammikuussa 2015 Laspas levytti Aimo Känkäsen urkumusiikkia Lahden Ristinkirkossa. Hän esiintyy myös 2015 julkaistulla Kimmo Pohjosen albumilla Sensitive Skin omniwerkin soittajana. Laspas konsertoi ahkerasti solistina ja kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla.

KESKIVIIKKO 14.6. KESKI-PORIN KIRKKO KLO 19 URUT JA ELOKUVA - KONSERTTI KALEVI KIVINIEMI, URUT Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi soittaa musiikin suomalaiseen mykkäelokuvaklassikkoon Pohjalaisia. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston restauroima mykkäelokuva Pohjalaisia on suomalaisen mykkäelokuvan pisimpiä klassikkoja. Elokuva on Artturi Järviluoman näytelmän ensimmäinen elokuvaversio, jonka Jalmari Lahdensuo ohjasi vuonna 1925. Pohjalaisten ulkokuvaukset filmattiin Alahärmässä, Ylihärmässä ja Vaasassa. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvulle, puukkojunkkariaikaan. Festivaaliesityksen säestää urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi, joka kantaesitti tämän mykkäelokuvaesityksen syksyllä 2012 Ylistaron elokuvajuhlilla. Kiviniemi luo esitykseen musiikkitaustan, joka perustuu eteläpohjalaiseen tematiikkaan. Alunperin pohjalaiselle Kiviniemelle tuo tematiikka on varsin tuttua. Kiviniemen säveltämä ja sovittama musiikki saa vanhan Suomi-Filmin elämään tavalla, jota ei ole aiemmin koettu - esityksessä vallesmannin piiska sivaltaa ja lasit helisevät! POHJALAISIA, 1925 SUOMI Tuotanto: Suomi-Filmi Ohjaus: Jalmari Lahdensuo Käsikirjoitus: Artturi Järviluoma (oman näytelmänsä pohjalta) Kuvaus: Frans Ekebom Lavastus: Martti Tuukka Näyttelijät: Simo Kaario (Erkki Harri), Oiva Soini (Jussi Harri), Kaisa Leppänen (Maija Harri), Einar Rinne (Martti Hanka), Ilmari Unho (Heikki Hanka), Aino Lohikoski (Liisa), Mimmi Lähteenoja (Kaisa), Lauri Rautala (Salttu), Thorild Brödeman (vallesmanni), Hemmo Airamo (kriivari), Yrjö Somersalmi (Karjanmaan Köysti), Martti Tuukka (pappi), Kyösti Salomaa (suutari), Hannes Närhi (Kaappo)

Kuva: Foto Kapanen KALEVI KIVINIEMI Konserttiurkuri Kalevi Kiviniemi lukeutuu maailman huippu-urkureiden terävimpään kärkeen. Kiviniemi teki opintomatkoja Pariisiin 1981, 1982 ja 1986 ja on perehtynyt erityisesti ranskalaiseen musiikkiin. Hän on konsertoinut useaan otteeseen Pariisin Notre-Dame -katedraalissa ja Saint-Clotilde -basilikassa sekä levyttänyt Orléansissa ja Rouenissa historiallisilla Cavaillé-Coll-uruilla. Kalevi Kiviniemi on konsertoinut Euroopan lisäksi mm. USA:ssa, Kanadassa, Venäjällä, Aasiassa, Australiassa ja Filippiineillä. Kiviniemi on esiintynyt useiden nimekkäiden orkesterien, kuten Moskovan kamariorkesterin, Moskovan sinfoniaorkesterin ja Suomessa Helsingin kaupunginorkesterin ja Sinfonia Lahden solistina mm. Constantin Orbelianin, Leif Segerstamin, Osmo Vänskän, Peter Liljen, Petri Sakarin, Hannu Linnun ja Santtu-Matias Rouvalin johdolla. Kiviniemi on toiminut lukuisten merkittävien kansainvälisten urkukilpailujen tuomaristossa ja pitänyt mestarikursseja niin Suomessa kuin ulkomailla. Lahden kansainvälisen urkuviikon taiteellisena johtajana Kiviniemi toimi yhdentoista vuoden ajan. Kiviniemi on tehnyt yli 160 levytystä ja saanut lukuisia levypalkintoja, mm. kaksi kulta- ja yhden platinalevyn. Hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Kuukauden taiteilijaksi Japanissa vuonna 1998 Musashino Cultural Foundation in toimesta yhdessä Camilla Nylundin kanssa. Vuonna 2001 Kiviniemi sai Suomessa Jannepalkinnon parhaasta suomalaisesta soololevystä ja vuonna 2009 vastaanotti maamme merkittävimmän musiikkipalkinnon, Säveltaiteen valtionpalkinnon. Vuonna 2012 hänet lyötiin ritariksi Chevalier OCM -arvonimellä. Pro Cultura Tavastica et Fennica -mitalin hän vastaanotti vuonna 2014. Kuluvana vuonna Kalevi Kiviniemi konsertoi mm. Leipzigin Gewandhausissa, Merseburg Domissa, Pariisin Notre Damessa, Moskovan Tšaikovski-salissa, Soulin Sejong Art Centerissä Koreassa sekä Stavangerin konserttitalossa ja Tukholman kaupungintalolla.

TORSTAI 15.6. KESKI-PORIN KIRKKO KLO 19 PORI SINFONIETTA JUHA KANGAS, KAPELLIMESTARI ILPO LASPAS, URUT TOIVO KUULA: (1883-1918) Preludi ja intermezzo (sov. Sulho Ranta) TOIMI PENTTINEN: Urkukonsertto (1905-1998) Concerto per organo ed orchestra Op. 13 JEAN SIBELIUS: Pelléas ja Mélisande op. 46 (1865-1957)

JUHA KANGAS Kuva: Harri Joensuu PORI SINFONIETTA Porin kaupunginorkesteri - Pori Sinfonietta 1993 alkaen - syntyi 25.4.1938, kun kaupungissa tuolloin toimineiden Porin amatööriorkesterin eli Porin työväenorkesterin (p. 1926) ja Porin orkesteriyhdistyksen Porin Orkesterin (p. 1933) soittajistot oli yhdistetty. Ensimmäisenä kapellimestarina toimi Ole Edgren. Aluksi kaupunki rahoitti toiminnan ja yhdistykset hoitivat hallinnon. Musiikkilautakunnan alainen kunnallinen orkesteri Porin kaupunginorkesterista tuli 24.5.1955. 1970-luvun lopulla kaikki soittajat olivat päätoimisia ammattimuusikoita. Pori Sinfonietta toimii monipuolisesti kotikaupungissaan ja tekee vierailukonsertteja ympäröivään maakuntaan sekä eri puolille Suomea. Sinfoniettan ohjelmistoon kuuluvat niin sinfonia-, kamari- ja kirkkokonsertit kuin viihde- ja lastenkonsertitkin. Pori Sinfonietta soittaa vuosittaisissa Porin Oopperan produktioissa ja tekee säännöllisesti yhteistyötä Porin Filharmonisen kuoron kanssa. Porin kaupunginorkesterin ja Pori Sinfoniettan kapellimestareina ja taiteellisina johtajina ovat toimineet Ole Edgren, Jussi Huuhtanen (va.), Kalervo Tuukkanen, Yrjö Tuukkanen (va.), Arvo Airaksinen, Juhani Numminen, Hannu Koivula, Juhani Lamminmäki, Ari Rasilainen, Petri Sakari (taiteellinen koordinaattori) ja Jukka Iisakkila. Syksystä 2012 kevääseen 2016 Pori Sinfoniettan ylikapellimestarina toimi Jan Söderblom. Syksyllä 2016 tehtävässä aloitti Janne Nisonen. Juha Kangas opiskeli viulunsoittoa Onni Suhosen oppilaana Sibelius-Akatemiassa, toimi viisi vuotta alttoviulistina Helsingin kaupunginorkesterissa ja siirtyi sen jälkeen viulupedagogiksi Keski-Pohjanmaan musiikkiopistoon vuosiksi 1972 1986. Opetustyönsä ohessa Kangas perusti vuonna 1972 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, jonka taiteellisena johtajana hän toimi vuoden 2008 loppuun asti. Edelleen hän jatkaa työtään orkesterin kunniakapellimestarina. Kangas toimi Turun filharmonisen orkesterin päävierailijana vuosina 2001 2011, ja hän vierailee säännöllisesti eri orkestereiden kapellimestarina kotimaassa ja Baltian maissa. Juha Kangas vastaanotti Suomen säveltaiteen valtionpalkinnon 1992. Vuonna 1998 hänelle myönnettiin Latvian Suuri musiikkipalkinto, Pro Finlandia -mitali sekä Suomi-palkinto. Vuonna 1999 hän sai virolaisen Heino Eller -palkinnon. Professorin arvonimi Kankaalle myönnettiin vuonna 2010.

PERJANTAI 16.6. KESKI-PORIN KIRKKO KLO 19 LAUANTAI 17.6. UUDENKAUPUNGIN KIRKKO KLO 16 SUNNUNTAI 18.6. SIIKAISTEN KIRKKO KLO 19 OTTO MARIA KRÄMER, URUT SUOMI 100V. IMPROVISAATIOKONSERTTI Saksalainen Otto Maria Krämer improvisoi festivaaliyleisöltä saatujen suomalaisten toivesävelmien pohjalta. OTTO MARIA KRÄMER Otto Maria Krämer opiskeli urkujensoittoa ja improvisointia Folkwang- Musiikkikorkeakoulussa Essenissä sekä Robert Schumann-Musiikkikorkeakoulussa Düsseldorfissa. Vuodesta 1993 hän on toiminut urkurina Straelenin Katedraalissa Saksassa. Krämer voitti ensimmäisen palkinnon Montbrisonin improvisaatiokilpailussa Ranskassa vuonna 1995. Hän opettaa urkuimprovisaatiota Princetonin Yliopistossa Yhdysvalloissa sekä Kölnin Musik und Tanz- Korkeakoulussa Saksassa. Krämer on myös kysytty opettaja monilla urkuimprovisaation mestarikursseilla ympäri maailmaa. Krämer esiintyy säännöllisesti merkittävillä festivaaleilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Hän on tunnettu häikäisevistä improvisaatioistaan joissa musiikin historian eri aikakaudet ja erilaiset sävellystyylit kohtaavat. Yksi hänen erityisalueistaan on mykkäelokuvien säestäminen. Otto Maria Krämerin improvisaatiotaidetta on taltioitu monille cd-levyille sekä radionauhoille.

LAUANTAI 17.6. KESKI-PORIN KIRKKO KLO 19 CAROLYN SHUSTER FOURNIER, URUT CÉSAR FRANCK : Premier Choral en mi majeur, 1890 (1822-1890) (Koraali No.1 E-duuri) OLIVIER MESSIAEN : Le Banquet céleste, 1928 (1908-1992) (Taivaalliset pidot) «Celui qui mange ma chair et boit mon sang demeure en moi et moi en lui.» (Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Joh.6:56) CÉSAR FRANCK : Deuxième Choral en si mineur, 1890 (Koraali No.2 h-molli) HARRI VIITANEN : (S.1954) Cathedral Fantasy and the Bells of Peace Kantaesitys CÉSAR FRANCK : Troisième Choral en la mineur, 1890 (Koraali No.3 a-molli) CAROLYN SHUSTER FOURNIER Ranskalais-amerikkalainen urkutaiteilija ja musikologi Carolyn Shuster Fournier syntyi Missourissa Columbiassa. Hän aloitti urkujensoitonopiskelunsa Illinoisissa professori Gary Zwickyn johdolla. Suoritettuaan Yoko Hayashin ja Mireille Lagacen johdolla musiikin maisterin tutkinnon New England Konservatoriossa hän jatkoi opintojaan Pariisissa urkujensoitonopettajinaan Marie-Claire Alain, André Isoir, Michel Chapuis ja André Fleury. Shuster Fournierin ensimmäinen toimipaikka urkurina Pariisissa oli Amerikkalainen Katedraali, vuonna 1989 hän siirtyi Pariisin Trinité kirkon urkuriksi missä hän aloitti suositun torstai-konserttisarjan. Shuster Fournier on esiintynyt monilla merkittävillä festivaaleilla kuten Strasbourg, Sevilla, Hampuri, Bryssel, Sion, Marmoutier, Methuen ja Cintegabelle. Hän on soittanut lukuisten urkujen vihkiäiskonsertteja ja kantaesittänyt useita urkuteoksia. Shuster Fournierin levytyksiin kuuluvat mm. Alexis Chau- www.shusterfournier.com vet at the Versailles Cathedral (Socadisc), In Memoriam Marcel Dupré yhdessä sellisti Julius Bergerin kanssa (Schott), An American in Paris joka on äänitetty Pariisin Madeleine kirkon uruilla sekä In Memoriam Nadia Boulanger jossa hän soittaa Cavaillé-Coll/ Merklin urkuja Saint-Antoine-des- Quinze-Vingts kirkossa Pariisissa (Harmonia Mundi). Shuster Fournierin tutki tohtorinväitöstyössään Aristide Cavaillé-Collin konserttitaloihin ja koteihin rakentamia urkuja. Hänen kirjansa Trinité kirkon urkureista, Un siècle de vie musical à l église de la Trinité à Paris, de Théodore Salomé à Olivier Messiaen julkaisi pariisilainen kustantamo L Harmattan. Hän on myös osallistunut dokumentaarisen The Genius of Cavaillé-Coll - DVD/CD sarjan tuotantoon. Vuonna 2007 Ranskan kulttuuriministeriö myönsi Carolyn Shuster Fournierille arvonimen Chevalier de l ordre des Arts et des Lettres.

SUNNUNTAI 18.6. KESKI-PORIN KIRKKO KLO 16 ILPO LASPAS, URUT TANELI KUUSISTO Triptyykki (1905 1988) Fantasia Piae Cantiones -sävelmistä, op. 70 (1980) 1. Laetetur Jerusalem (1582) 2. Amoris opulentiam (1582) 3. Cantate cantica socii (1625) SULO SALONEN Passacaglia f-moll, op. 11 (1944) (1899 1976) AIMO KÄNKÄNEN Scherzo (1992) (1922 2016) Fantasia Koraalista Koska valaissee kointähtönen (1991) AULIS SALLINEN Chaconne, op. 23 (1970) (1935 ) EINOJUHANI Laudatio Trinitatis (1969) RAUTAVAARA 1. In nomine Patris (1928 2016) 2. Et filii 3. Et Spiritus Sancti VÄINÖ RAITIO Legenda, op. 20, nro 1 (n. 1922 23) (1891-1945) OSKAR MERIKANTO Passacaglia, op. 80 (1912) (1868 1924)

PORILAISTA URKUHISTORIAA PUUKIRKOISTA TIILIKATEDRAALIIN Porin ensimmäinen kirkko rakennettiin kaupunkiin 1500-luvun loppupuolella. Nykypäiviin asti säilyneen vanhan tiedon mukaan olisi tässä Porin ensimmäisessä, nykyisen Satakunnan museon kohdalla sijainneessa puukirkossa ollut soittimena pienet urut, jotka tuhoutuivat kaupungissa riehuneessa tulipalossa vuonna 1698. Viisi vuotta myöhemmin samalle paikalle valmistuneeseen toiseen puukirkkoon rakensi urkuri Gabriel Lind vuonna 1774 8-äänikertaiset urut. 1800-luvulle tultaessa toinen kirkko todettiin kasvavan seurakunnan tarpeille liian pieneksi ja uuden kirkon suunnittelu aloitettiin 1830-luvulla. Lopulta kesäkuun 1857 kirkkokokouksessa hyväksyttiin Porin kaupunginarkkitehdin Carl Johan von Heidekenin tekemät piirustukset. Niin tätä suomalaisen uusgotiikan varhaiseksi päätyöksi nimitettyä nykyistä Keski-Porin kirkkoa päästiin rakentamaan 1859 ja se valmistui 1863. Urut uuteen kirkkoon tilattiin vuonna 1870 urkujenrakentaja Jens Alexander Zachariassenilta. Helluntaina 1872 käyttöön vihityissä uruissa oli 29 äänikertaa jaettuna kahdelle sormiolle ja jalkiolle. Urkujen sekä soitto- että hallintakoneisto olivat mekaanisia. Åbo Underrättelser-lehdessä oli 3.6.1872 erittäin kiittävä arvostelu uruista: Sointuisuus on puhdas ja selvä. Työ on kokonaisuudessaan erinomaisen hienoa sekä tehty harvinaisella toimella ja huolella, jonka tähden herra Zachariassenille on oleva mitä suurin kunnia tästä hänen teostaan, jota kerrassaan voi lukea etevimpien urkujen joukkoon maassamme. Koska kirkossa ei ollut sähköjä tuotettiin urkuihin tarvittava ilma polkemalla. Kirkonkirjoista löytyykin mainintoja urkujen polkijoiden palkkaamisesta tähän työhön. Vuonna 1905 kirkkoneuvosto valitsi urkujen polkijaksi räätälimestari Frans Oskar Halmisen, joka yhdessä Karl Gustaf Rostedtin kanssa suoritti tärkeää tehtäväänsä 450 markan vuosipalkasta. Kirkkovaltuuston kokouksessa 11.4. 1913 urut päätettiin laajentaa 45-äänikertaisiksi ja lisätä niihin sähköinen puhallin. Urkujen sähköistäminen toteutettiin vuonna 1915, mutta varsinaisen laajennustyön toteutus jäi myöhäisempään ajankohtaan. Laajennustyön suorittajaksi valittu Kangasalan Urkutehdas sai työnsä päätökseen vuonna 1927. Uusittuihin urkuihin rakennettiin pneumaattinen soittoja rekisterikoneisto. Urkujen 45:stä äänikerrasta 23 oli peräisin Zachariassen-uruista. Myös vanha fasadi säilytettiin. Äänikerrat jakautuivat kolmelle sormiolle ja jalkiolle. Kangasalan Urkutehtaan rakentaessa uudet urut kirkkoon vuonna 1966 vanha fasadi ja pillit romutettiin. Uusissa uruissa oli 50 äänikertaa jaettuna neljälle sormiolle ja jalkiolle. Kirkon nykyisten urkujen hankintasopimus allekirjoitettiin 20.1.2004. Urut tilattiin Saksasta Paschen Kiel Orgelbau rakentamosta ja ne vihittiin käyttöön juhlamessussa 25.11.2007. Urkujen soinnillisena esikuvana on Aristide Cavaillé-Collin luoma ranskalaisromanttinen urkujenrakennustraditio. Urkujen soinnin Keski-Porin kirkkoon loivat äänittäjinä toimineet urkujenrakentajat Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen. Uruissa on 58 äänikertaa jaettuna kolmelle sormiolle ja jalkiolle, mekaaninen soittokoneisto yhdistettynä kolmeen Barker-koneeseen, sekä sähköinen että mekaaninen hallintakoneisto, ranskalaistyyliset appelpolkimet sekä tietokonepohjainen rekisterimuisti. Juhani Romppanen

KESKI-PORIN KIRKON ILTAMUSIIKKI SUNNUNTAINA 26. MARRASKUUTA KLO 18 KESKI-PORIN KIRKON PASCHEN KIEL -URUT 10 VUOTTA -JUHLAKONSERTTI JUHANI ROMPPANEN, URUT GUILMANT - VIERNE DUPRÉ - HOLLINS Taitto: Salla Seppälä Paino: Brand ID Oy