1 1
Kuinka saadaan paras hyöty aurinkosähköstä? Antti Kosonen Investoi aurinkosähköön -infotilaisuus, Lappeenranta 23.2.2017
Johdanto
Ajallinen vertailu aurinkosähkön tuotantoon vaikuttavista tekijöistä 25.0 Barcelona Air temperature ( C) 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0-5.0 Frankfurt Lappeenranta Lappeenranta vastaa Frankfurtia aurinkosähkön tuotantopotentiaaliltaan Suomessa viileämmät olosuhteet Kuukausijakauma erilainen Päivät pitkiä kesäaikaan Maailman parhailla alueilla tuotanto noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna -10.0 Daily solar radiation (kwh/m2/d) 7.0 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 Barcelona Frankfurt Lappeenranta Day length (hh:mm) 21:36 19:12 16:48 14:24 12:00 9:36 7:12 4:48 2:24 Barcelona Frankfurt Lappeenranta 0.0 0:00
Suomen sähköenergian tarpeen täyttämiseen vaadittavien aurinkosähköpaneelien pinta-ala 28 km x 28 km Suomessa vuotuisesti kulutetun sähköenergian tuottamiseen tarvittavien aurinkopaneelien pinta-ala Sähköenergian vuosikulutus Suomessa (TWh) Tarvittava asennettu kapasiteetti (GWp) Tarvittava maapintaala (km 2 ) Pinta-alan tuottavan neliön sivu (km) 85 106 744 27.3
Auringon säteilyenergian hyödyntämisen tehokkuus sähkön tuotannossa 1 ha, aurinkosähkövoimala Prisman katolla Suora auringon säteilyenergian muuntaminen aurinkokennoilla sähköksi on 200 400 kertaa tehokkaampaa kuin konversio metsäbiomassan kautta voimalaitosprosessissa 330 ha, 10 m3/ha/a kasvava metsä Aurinkosähkövoimalan (PV) valmistukseen käytetyn energian takaisinmaksuaika on < 3 a, laitoksen käyttöikä on n. 25 30 a
Ratkaistuja ja ratkaisemattomia aurinkosähkön yleistymisen hidasteita Suomessa Aurinkosähkövoimalan verkkoon liittäminen standardeilla, edullisilla ja turvallisilla laitteilla ilmoitusmenettelyn avulla RATKAISTU: Energiateollisuus ry:n sähköverkon asiakkuustoimikunnan 4.2.2013 tekemän linjauksen mukaisesti. Energiateollisuus ry suosittelee, että luvussa 3 esitetyt suojausasettelut täyttävien laitosten lisäksi jakeluverkkoon hyväksytään myös teknisiltä ominaisuuksiltaan Saksan mikrotuotantonormin VDE-AR-N-4105 täyttävät laitteet Mikrotuotetulle ylijäämäsähkölle ostaja RATKAISTU: Jo noin 20 Sähkökauppaa harjoittavaa yhtiötä on lupautunut ostamaan pientuottajilta sähköenergiaa. Ylijäämäsähkön huomioiminen rakennuksen E-luvussa. Yhtenäiset aurinkoenergiaa suosivat rakennustapaohjeet kaikkiin kuntiin. Tuntikohtainen energian nettomittaus.
Hetkellisen energian mittauksen ongelma Staattinen Hetkellinen vaihekohtainen mittaus Ferraris Hetkellinen kolmivaihemittaus Tuntinetotus Yksi lukema tunnissa? Kuva Mittausmenetelmien vertailu. Miten käyttää kaikki itsetuotettu sähkö?
Aurinkosähkön hyödyntämismahdollisuudet
Yleisen jakeluverkon rinnalla toimivan aurinkovoimalan rakenne Source: http://www.geservices.com.au/gridconnectedsystems.aspx, accessed 24.4.2014
Rakennuksiin integroidut aurinkoenergiajärjestelmät (1/2) Photo source: http://www.lesechos.fr Photo source: Issol French ministry of defense in Paris, France, 2015, P n = 820 kw p, (vasemmalla) GDF Suez double skin façade Dijon, France, 2012, (oikealla)
Rakennuksiin integroidut aurinkoenergiajärjestelmät (2/2) LUT solar PV carport, 2014, P n = 108 kw p, standard panels (on top) CIS tower wall integrated PV plant, 2005, P n = 575 kw p (on left)
Maa-aurinkovoimalat Photo source: Schletter. Photo source: Schletter. Photo source: Schletter. Germany, 2008, P n = 40 MW p, standard panels (on right) USA, 2013, P n = 42 MW p (on left) Austria, 2013, P n = 1.3 MW p (on bottom left)
Energiankulutus ja aurinkosähköjärjestelmän mitoittaminen
Energian loppukäyttö muissa kuin asuinrakennuksissa Specific energy consumption End-use energy mix kwh/m 2 /a 350 300 250 200 150 100 50 0 DH&CHP 6 % Oil 15 % Solid fuels 1 % RES 1 % Electricity 48 % Gas 29 % Total Electricity Lähde: Europe s buildings under microscope Country by country review of the energy performance of the buildings, Buildings Performance Institute Europe (BPIE), 2011. Rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta energiasta EU:ssa Keskimääräinen ominaisenergiankulutus muissa kuin asuinrakennuksissa on 280 kwh/m 2 /a, joka onn 40 % suurempi kuin asuinrakennuksissa Viimeisen 20 vuoden aikana sähkönkulutus on noussut 74%
Asennuksessa huomioitavia tekijöitä Kuva Kulman vaikutus. Kuva Suuntauksen vaikutus. Kuva Optimaalisin kulma kk-tasolla eteläasennuksessa. Kuva Kulman vaikutus tuotantoon kk-tasolla.
Koulurakennus (1/2) Kulutus 695 MWh/a Investointituki 25 % Asennuskulma 30 Suuntaus etelä Kuva Voimalan mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä.
Koulurakennus (2/2) Kuva Tuotanto ja kulutus.
Päivittäistavarakauppa (1/2) Kulutus 485 MWh/a Investointituki 25 % Asennuskulma 30 Suuntaus etelä Kuva Voimalan mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä.
Päivittäistavarakauppa (2/2) Kuva Tuotanto ja kulutus.
Maatila (1/2) Kulutus 133 MWh/a Investointituki 40 % Asennuskulma 20 Suuntaus 1. Etelä 2. Itä/länsi Kuva Voimalan mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä.
Maatila (2/2) Kuva Tuotanto ja kulutus.
Valintojen tekeminen Voimalan koko vs. hinta o Käytettävissä oleva kattopinta-ala ja kulutusprofiili Tulevaisuuden tarpeet o Kuormien älykäs ohjaus o Energiavarastot o Sähköautot Oma käyttö vs. myynti o Myydystä sähköstä saa korvauksen o Omaa käyttöä on mahdollista lisätä muuttamalla käytäntöjä Kannattavuuden mittari o Takaisinmaksuaika vai sisäinen korko investoidulle pääomalle o Hiilidioksidipäästöt vai raha o Puhdas sähkö vai omavaraisuus o Edelläkävijä vai ilmastonmuutos
Yliopiston esimerkkikohteet
LUT aurinkosähkövoimala, P n = 208,5 kw p Tutkimusympäristö Koulutusympäristö Demonstraatiokohde Uusiutuvan energian tuotantolaitteisto
Teema 1: Kustannustehokas ja turvallinen asennus suomalaisille tasakatoille Rakennuskanta uusiutuu 1 1.5 %/a Aurinkosähkön markkinaehtoinen yleistyminen: päivittäistavarakauppa, toimistot ja julkiset rakennukset Miten tasakattoasennuksia nykyiselle rakennuskannalle kustannustehokkaasti? Kuva Paneeliteline tasakatolle. Kuva 51,5 kw:n voimala LUT:n tasakatolla 9.4.2014.
Teema 2: Aurinkopaneelit rakenteen katteena Miksi aurinkopaneeli pitäisi asentaa olemassa olevan pintamateriaalin päälle? Paneelia itsessään voidaan soveltaa aurinkoverhona tai katteena. Tavoitteena demonstroida autokatos, jossa katemateriaalina aurinkopaneeli. Suomen suurin aurinkosähköautokatos Kuva Suojaisa parkkipaikka autoille. Kuva 108 kw paneeleita autokatoksiin. Autokatokset 9.4.2014.
Teema 3: Aurinkopaneelit rakenteen julkisivuna Miksi aurinkopaneeli ei voisi olla näyttävä julkisivuelementti? Paneeli ei näytä ikkunaan verrattuna kovinkaan erilaiselta. Paneeli voi toimia aurinkoverhona ikkunoille. Tavoitteena demonstroida aurinkopaneeli julkisivuelementtinä. Lähde: Schletter GmbH, (http://www.schletter.de Kuva Aurinkoverho ikkunoille. Kuva 39 kw paneeleita seiniin. Osa seinäasennuksesta 16.10.2014.
Teema 4: Aurinkoa seuraava järjestelmä Aurinkoa seuraava aurinkovoimala tuottaa n. 30-40% enemmän kuin kiinteä asennus Ei kustannustehokkain ratkaisu Sisältää mekaniikkaa Kuinka saadaan suurin mahdollinen tuotanto? Kuva Trackerin teline ja perustukset. Kuva 5 kw säätyvä 2-akselinen järjestelmä LUT:n puistossa 5.6.2014.
Matkalla kohti puhtaampaa ja aurinkoisempaa tulevaisuutta
1
GreenEnergy Finland Oy Aurinkosähköinvestoinnin kannattavuus 23.2.2017, Investoi Aurinkosähköön infotilaisuus, Lappeenranta Miko Huomo GEF 2 2
Agenda 1. Sähköenergian kulutuksen- ja tuotannonkehitys 2. Aurinkosähkön potentiaali 3. Aurinkosähkö Suomessa ja Euroopassa 4. Skenaariotarkastelu paljon aurinkosähköä 5. Älykäs aurinkosähkö 6. Miksi aurinkosähkö kiinteistöön? 7. USE CASE 1: Liikenneasema 8. USE CASE 2: Vedenpuhdistamo 3 3
Energiantuotanto ja kulutus Suomessa Tuontienergian osuus on merkittävä myös kesällä Sähköenergian omavaraisuus 2014 keskimäärin 78% Meille mahtuu tuotantoa, mitä? Lähde: Fingrid Kysynnänjousto? Sähköenergian varastointi? Energiantuotantokapasiteetin- ja hinnan kehitys? 4 4
Sähkön Nettotuonti Lähde: Energiateollisuus 5 5
Sähköntuotannon ennuste Lähde: LUT 6 6
Sähköenergian kulutus -ja hintakehitys Miten sähköenergianhinta kehittyy? Verot? Siirto? Tuotantokustannus? Lähde: Fingrid Säätövoima? Hinnoittelumalli? Tukipolitiikka tulevaisuudessa? Lähde:russiancouncil.ru 7 7
Aurinkosähköpotentiaali Auringosta säteilee maapallolle 14,5 sekunnista yhtä paljon energiaa kuin ihmiskunta käyttää vuorokaudessa Ramez Naam. Scientific American Lähde Richard Perez & Marc Perez Fundamental Look at Energy Reserves for the Planet 8 8
Aurinkosähkö Suomessa ja Euroopassa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 AC Energy ( kwh ) AC Energy ( kwh ) Lähde http://www.green-x.at/, viitattu 6.10.2014 Lähde PV Sol Advanced 9 9
PV-asennusten kokonaiskasvu Ruotsissa Tilanne suomessa 2015 Tukipolitiikka yrityksille alkoi 2005 ja oli voimassa 2008 asti tukitasolla 30% 2009-2012 tuki laajeni kaikkiin verkkonkytkettyihin järjestelmiin, tukitaso 20% yksityisillle ja 30% yrityksille 2013-2016 tukitaso 35 % Yrityksille ja yksityisille Suomessa verkkoonkytketty PV kapasiteetti 2015 n. 8-10 MW Fraunhofer ISE: Photovoltaics Report, updated: 10 August 2015 10 10
Aurinkosähköpotentiaali Suomessa 1. Vuonna 2030 oletettu energiankulutus 102 TWh (88 TWh/ 2010) 1 2. Kotitalouksien ja yritysten teoreettinen tuotantopotentiaali vuonna 2030 3. 1 150 000 pientaloa (2014) 2, keskimääräinen kokoluokka 3 kwp Saturoitunut tilanne 50 % integraation piirissä -> 1700 MW 4. 214 000 yritys-ja julkista kiinteistöä (2014) 2, kokoluokka 50 kwp Saturoitunut tilanne 50 % integraation piirissä-> 5000 MW 5. Yhteenlaskettu tuotanto n. 6700 MWp x 900 kwh / kwp = 6030 GWh 6. Osuus koko kulutuksesta 6 TWh / 102 TWh = 5,9 % Saksassa (2014) PV tuotanto 35,2 TWh / 502,9 TWh = 7 % Lähteet: 1. JYU: Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43024/kasvua%20ja%20ty%c3%b6llisyytt%c3%a4%20uudella%20energiapolitiikalla.pdf?seq uence=1 2. Stat.fi /rakennuskanta 2014 http://www.stat.fi/til/rakke/2014/rakke_2014_2015-05-28_kat_002_fi.html 11 11
Aurinkosähköpotentiaali Suomessa 12 12
Tilanne-ennuste Suomessa 2030 Lähde LUT NationwidePhotovoltaic Hosting Capacity, GEF 13 13
Saksan aurinkosähkön tuotanto 8.5.16 Uusiutuvalla tuotannolla parhaimmillaan noin 54 GW, joka vastaa noin 85 prosenttia sen hetkisestä kulutuksesta Perinteiset voimalaitokset, kuten ydinvoimalat, eivät kyennet reagoimaan tähän riittävän nopeasti, joten sähkön ostajille jouduttiin maksamaan siitä, että sähköä käytettäisiin enemmän Sähkön hinta laski noin 3 eurosta muutamassa tunnissa -130 euroon ja laski iltaa kohti taas takaisin positiiviseksi Kuva 1. Tilanne 8.5.16 Lähde: https://www.agora-energiewende.de/en/topics/-agothem-/produkt/produkt/76/agorameter/ 14 14
Saksan aurinkosähkön tuotanto 19.5.16 Pari viikkoa myöhemmin uusiutuvilla tuotettiin parhaimmillaan vain 25 GW tehoa, joka vastasi 35 prosenttia kulutuksesta Sähkön hinta nousi ylimmillään noin 45 euroon Kuva 1. Tilanne 19.5.16 Lähde: https://www.agora-energiewende.de/en/topics/-agothem-/produkt/produkt/76/agorameter/ 15 15
Älykäs tuotannon ja kulutuksen ohjaus! 16 16
Älykäs tuotannon ja kulutuksen ohjaus! GEF Vision Valvomo Energianhallintasovellukset Mobiilinäytöt Kotinäytöt EV -ja akustot Termostaatit Kaasu-ja sähkömittarit IoT-laitteet Releohjaukset 17 17
GEF Vision Aktiivinen kulutuksen ohjaus 1. Tuotannon ohjaus perustuu sääennustemalliin, joka prosessoidaan erillisellä algoritmilla 2. Insolaatio/tuotantoennusteen mukaan säätyvä kulutuskojeiden ohjaus siirretään hajautetun tuotannon kannalta optimoituun aikaan perustuen reaaliaikaiseen tietoon ja ennusteeseen, eli pyritään minimoinaan verkkoon syötetty sähköenergia 3. Kiinteistön ohjausprofiileja voidaan muuttaa online-tilassa 4. Aktiivinen kulutuksenohjaus-ja energianvarastointi- toiminnot liittyvät energiataseen paikalliseen hallintaan ja optimointiin Ei aktiivista ohjausta Aktiivisesti ohjattu kulutus Kulutus ohjattu tuotannon kannalta optimoidusti Kuva 1. Ei aktiivista kulutuksenohjausta Kuva 2. Aktiivinen kulutuksenohjaus Lähde: LUT Automation of domestic water heater in household with solar photovoltaic system / Kimmo Huoman 18 18
GEF Vision Valvomo 1. Kaikki voimalaitokset valvotaan automaattisesti etänä 2. Mahdolliset toimintahäiriöt ja viat diagnosoidaan reaaliaikaisesti 3. Kiinteistön ohjausprofiilit voidaan muuttaa online 4. Aktiivinen kulutuksenohjaus-ja energianvarastointitoiminnot liittyvät energiataseen hallintaan ja optimointiin 19 19
Personoitu tuotannonseuranta 20 20
Miksi sitten aurinkosähkö kiinteistöihin? 21
Aurinkosähkö kiinteistöihin, koska: 1. Sitoutuminen vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin 2. Kasvihuonepäästöjen ja sähköenergian käytön vähentäminen 3. LEED ja BREEAM sertifioinnit voivat olla myös investointikriteereinä 4. Aurinkosähköjärjestelmien investointikustannukset ovat laskeneet jolloin sijoitetun pääoman tuotto 7-10% (investointituki tai kotitalusvähennys huomioiden) 5. Kiinteistön arvonnousu 6. Järjestelmä on käytännössä lähes huoltovapaa 7. Käyttökohteita lähes rajattomasti Liike-ja toimistokiinteistöt Pienteollisuuskiinteistöt Julkiset kiinteistöt Asuinrakennukset ja maatilat 8. Sähköenergian loppuasiakashinta on nousussa Verot Siirtomaksut 22
Aurinkosähkön kannattavuus Omaan kulutukseen tuotettu aurinkosähkö on kannattavaa, koska siirtokulut ja sähköverot jäävät pois 120 Kannattavuus /MWh sähkövero siirtohinta Toimisto-, liike-, varasto- ja teollisuus- sekä yrityskiinteistöt ovat parhaat mahdolliset kohteet: sähkönkulutuksen huippu on silloin, kun aurinko paistaa voimakkaimmin Aurinkosähköjärjestelmät ovat käytännössä huoltovapaita 100 80 sähkön hinta Sähkövero 1 kw oikein asennettuna tuottaa noin 900 kwh sähköä vuodessa Tyypillinen kannattavuus 25 vuoden aikajaksolle : Tuen kanssa 7-8% Ilman tukea 3,5-4,5 % 60 40 Siirtohinta Kate Sähkönergian kokonaishinnan muutos merkittävä tekijä kannattavuuden muodostumisessa (vero + siirto) Tukea tarvitaan kannattavien investointien tekemiseen sekä kansallisen osaamisen ja tuotteiden kehittämisessä vientiliiketoiminnaksi! 0 20 Sähkön hinta / tuotantokustannus 23
Use case 1: Liikenneasema 24
CASE: Liikenneasema Pukaron Paroni Pukaron Paroni on Lapinjärven Pukaron kylässä valtatie 6:n varrella sijaitseva matkailukeskus, jossa on kahvila-ravintola, Neste liikenneasema, Scanburger sekä myymälöitä Matkailun edistämiskeskuksen mukaan Pukaron Paroni kuuluu Suomen suosituimpiin maksuttomiin matkakohteisiin Noin 1.000 000 vuotuista kävijää Sähköajoneuvojen lataus aurinkosähköllä fossiliset polttoaineet vs uusiutuvat 25
CASE: Liikenneasema Pukaron Paroni 202 monikidepaneelia, joiden pinta-ala on n. 430 m² ja teho 50,5 kwp Vuosituotto on n. 44 MWh Omakäyttö 100 % Kiinteistön vuosikulutus n. 1000 MWh Voimalan budjettihinta ilman investointitukea n. 62 000 euroa (1,23 /kwp) ja tukitasolla 30 % 43 400 EUR (0,859 EUR /Wp) Käyttöönotettu 13.5.2015 26
CASE: Liikenneasema Pukaron Paroni TULOKSET Investointi 62 000 EUR - 30 % investointituki Vuotuinen nimellistuotanto 44 MWh, vähenee 0,7 % p.a. Ostosähkön hinta 33 /MWh, kasvaa 1 % vuodessa Siirtohinta 25 /MWh, kasvaa 2% vuodessa Sähkövero 22,5 /MWh, kasvaa 2 % vuodessa Hoitokulut 250 /v, kasvaa 1 % vuodessa Sisäinen korkokanta: 7,2 % Takaisinmaksuaika: 12,6 vuotta Energianhinta: 43,98 EUR/MWh 27
Use case 2: Vedenpuhdistuslaitos 28
CASE: Vedenpuhdistuslaitos Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY toimittaa päivittäin juomavettä noin yhdelle miljoonalle ihmiselle Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos on pintavesilaitos, jonka vesi siirretään maailman pisintä yhtenäistä kallitotunnelia pitkin päijänteeltä silvolaan, päijännetunnelin pituus on 120 km Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos on suomen suurimpia ja kapasiteetiltaan 6000 m3 /h (9000m^3/h) Keskimääräinen sähköteho noin 1,5 MW (>10 GWh) 29
CASE: Vedenpuhdistuslaitos 390 kpl monikidepaneelia, joiden pinta-ala on n. 655 m² ja teho 101,4 kwp Vuosituotto on n. 93,8 MWh Kiinteistön vuosikulutus n. 10 GWh Omakäyttö 100 % Voimalan budjettihinta ilman investointitukea n. 111 570 euroa (1,10 /Wp) ja tukitasolla 30 % 78 099 EUR (0,77 EUR /Wp) Käyttöönotettu 30.9.2016 30
CASE: Vedenpuhdistuslaitos TULOKSET Investointi 111 570 EUR - 30 % investointituki Vuotuinen nimellistuotanto 93,8 MWh, vähenee 0,7 % p.a. Ostosähkön hinta 36,7 /MWh, kasvaa 1 % vuodessa Siirtohinta 30,7 /MWh, kasvaa 2% vuodessa Sähkövero 22,5 /MWh, kasvaa 2 % vuodessa Hoitokulut 0 /v, (asiakkaan vastuulla) Sisäinen korkokanta: 10,8 % Takaisinmaksuaika: 9,1 vuotta Energianhinta: 31,58 EUR/MWh 31
Yhteenveto ja keskustelua Aurinkovoima erittäin hyvin hyödynnettävissä kiinteistöissä Sähköenergian kokonaishinnan nousu on realistinen skenaario Kiinteistössä tuotettu sähkö on pyrittävä käyttämään mahdollisimman tarkasti itse kiinteistössä, muuten kannattavuus kärsii! Älykästä kulutuksen ohjausta tarvitaan! Investoinnit aurinkovoimaan 2030 mennessä jopa 6-8 MRD! Julkisia tukikomponentteja tarvitaan osaamisen ja innovaatioiden kehittymiselle kotimarkkinoilla (kasvun avaimet kansainvälistymiseen!) Avoimet kysymykset: Tukipolitiikan kehitys Kuluttajapuolelle tulossa netotus (2017?) Poliittinen tahto (CO 2 vähennys ja hallitusohjelma) olemassa, mutta ei tarkentunut aurinkosähkön hyödyntämiseen; sekä keppi (CO 2 vero) että porkkana (syöttötariffi, investointituki) sopivat aurinkosähkölle 1 TEM: http://www.tem.fi/files/41632/temjul_55_2014_web_16122014.pdf 32 32
Äänestä GEF EBA-voittoon! Äänestä GEFiä kansainvälisessä European Business Awards (EBAkilpailussa) osoitteessa www.gef.fi/eba. Arvomme Facebooksivullamme 100 aurinkokennolaturia.(kilpailuaika 1.3.2017 saakka) Kiitos Avustasi! 33 33
Kiitos! /Thank You! GreenEnergy Finland Oy Miko Huomo miko.huomo@gef.fi 050 410 1270 Main office Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA Espoo office Mikkelänkallio 3,02770 ESPOO 34 34
Investointi aurinkosähköön infotilaisuus Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergian mahdollisuuksista OP Etelä-Karjala 23.2.2017 Marko Pollari
Aiheet Katsaus toimialueen pientuotantoon Yleistä aurinkovoimahankkeen suunnittelusta Pientuottajan sopimukset Mitä verkkoyhtiö edellyttää Ylijäämäsähkön myynti Kuulumisia rakennusvalvonnasta Verokysymyksiä Investointiavustukset Lappeenrannan Energian kuulumisia
Toimialueen pientuottajat tällä hetkellä kpl kwp Lappeenranta 77 931 Lemi 10 50 Ruokolahti 1 5 Savitaipale 8 44 Taipalsaari 11 60 kpl kwp Kotitaloudet 94 557 Maatilat 1 18 AsOy / KOy 3 16 Liike-elämä 4 160 Julkinen 5 338 kpl kwp Yhteensä 107 1 090
Yleistä aurinkovoimahankkeen suunnittelusta Huomioon otettavia seikkoja: Aurinko tms. olosuhteet Sähkön hankintahinta Laitoksen mitoitus ja kulutusprofiili Investointituki
Yleistä aurinkovoimahankkeen suunnittelusta: esimerkki Yritys A: Sähkön kulutus Päiväaika 77 403 kwh 23 % Yöaika 22 600 kwh 2 % Yht 100 003 kwh 18 % Omaan käyttöön / pv 13 798 kwh/a 79 % Omaan käyttöön / yö 420 kwh/a 99 % Omaan käyttöön / yht 14 218 kwh/a 80 % Yritys B: Sähkön kulutus Päiväaika 69 591 kwh 25 % Yöaika 30 409 kwh 1 % Yht 99 999 kwh 18 % Omaan käyttöön / pv 16 871 kwh/a 97 % Omaan käyttöön / yö 424 kwh/a 100 % Omaan käyttöön / yht 17 294 kwh/a 97 % Ylijäämä / pv Ylijäämä / yö Ylijäämä / yht -3 630 kwh/a -4 kwh/a -3 633 kwh/a Ylijäämä / pv Ylijäämä / yö Ylijäämä / yht -557 kwh/a 0 kwh/a -557 kwh/a
Minkälaisia sopimuksia pientuotanto edellyttää?
Mitä sähköverkkoyhtiö edellyttää? Ole ajoissa liikkeellä! Kysy neuvoa paikalliselta verkkoyhtiöltä! Palauta yleistietolomake ennen kytkentää! Kun asiakas palauttaa yleistietolomakkeen, verkkoyhtiö varmistaa / huolehtii, että Laitos vastaa teknisiä vaatimuksia Laitos kirjataan verkkotietojärjestelmään Etäluettavan sähkömittarin antorekisterit otetaan luentaan Sähköntuotannon verkkopalvelusopimus tehdään, valinta 4 HUOM! Muista sähköturvallisuus! Laitoksen saarekekäyttö estettävä Laitos kyettävä kytkemään mekaanisesti irti verkosta
Vaihtoehdot ylijäämäsähkön ostosopimuksiksi? Ylijäämäsähkö on kauppatavaraa. Kotitaloudet voivat valita ostosopimukseksi: Pienvoima 12 kk / 24 kk, jos samanaikaisesti tehdään vastaava 12 kk / 24 kk myyntisopimus osto- ja myyntisopimuksiksi SPOTsopimukset Yritysten ostosopimukset: perusvaihtoehto SPOT-sopimus räätälöidyt ratkaisut mahdollisia, kun kokemusta enemmän Kotitalouksien hyvitys on arvonlisäveroton., valinta 2 tai 3 LRE: osto ja myynti kulkevat tällä hetkellä käsikädessä, jatkossa tilanne voi olla toinen
Rakennusvalvonna kuulumisia: Mitä lupia tarvitaan? Kysy rakennusvalvonnasta ensin, toimi sitten! Rakennusjärjestys Lappeenrannassa: Lappeensuuntaisesti asennettu järjestelmä ei edellytä toimenpidelupaa Ellei rakennus ole arkkitehtoonisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas Tulee muistaa: rakennustekninen turvallisuus, kosteus / läpiviennit, paloturvallisuus ja ilmoitus sähköverkkoyhtiölle Muut asennukset saattavat edellyttää toimenpideluvan, varmista tämä!
Verokysymykset? Sähkön valmistevero ja huoltovarmuusmaksu Jos laitoksen nimellisteho on enintään 100 kva Vapautettu sähköverovelvollisuudesta Jos laitoksen nimellisteho yli 100 kva:ta, mutta tuotanto enintään 800 000 kwh / a Rekisteröidyttävä Tullille sähköverovelvolliseksi Annettava vuosiveroilmoitus, ns. nollaveroilmoitus Jos laitoksen nimellisteho yli 100 kva:ta ja tuotanto yli 800 000 kwh / a Rekisteröidyttävä Tullille sähköverovelvolliseksi Antaa normaalin veroilmoituksen (verolliset ja verottomat toimitukset) kuukausittain Onko myyty ylijäämäsähkö tuloa? Kuluttajat: myyntiin kohdistuvat menot suuremmat Muut toimijat?
Investointiavustukset Energiatuki Aurinkosähköhankkeet 25 % Yritykset, kunnat ja muut yhteisöt Myös uudisrakennuskohteille TEKES käsittelee 1.1.2017 alkaen, alle 5 milj. euroa http://tem.fi/energiatuki Maatalouden investointituet Rakentamistuki tuki yli 7 000 Viljelijä, yksityisoikeudellinen yhteisö, maatalousyrittäjien yhteenliittymä Edellytykset Energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa Energialaitoksessa hyödynnetään uusiutuvaa energialähdettä http://www.mavi.fi/fi/tuet-japalvelut/viljelija/documents/investointituet-2014-2020.pdf
Lappeenrannan Energian kuulumisia Aurinkoenergia liiketoimintana Näytetty vaalean vihreää valoa Suunnitteilla ryhtyminen aurinkojärjestelmätoimittajaksi Kumppanuusmalli Energiaratkaisu-näkökulma Aurinkoenergian ja sähkönhankinnan yhteensovittaminen Rahoitusmallit Muuta? Päätökset & toimet kevään aikana
Kiitos kaikille mielenkiinnosta!
Yritysrahoitus Pankki yrityksen kumppanina Juha Ikonen, Etelä-Karjalan Osuuspankki 22.2.2017
OP lyhyesti Noin 1,7 miljoonaa omistaja-asiakasta Noin 180 osuuspankkia Hyperpaikallinen digitaalinen finanssiryhmä
Asiakkaidensa omistama OP Ryhmä yli 120 vuotta vakaata kasvua yhdessä asiakkaiden kanssa Lähellä asiakasta Suomen väkiluku Parhaat keskittämisedut, milj. OP-bonusten käyttö 2000 vs. 2015 197 5,5milj. OPn asiakkaat +885% 20 2000 2015 Osuustoimintaperusta Suomalaisuus Vakaus 4,3milj. OPn asiakasomistajat 1,7milj.
Positiivista virettä talouteen konkreettisilla #Suominousuun-avauksilla Lyhennysvapaat lähes 100 000 lainaan 5 miljoonan euron lahjoitukset yliopistoille vuosien 2015 2017 rahoituskierroksella 150 miljoonaa euroa ESIR-rahoitusta pk-yrityksille Lahja 100-vuotiaalle Suomelle: 100 vuotta vapaaehtoistyötä 2015 2016 Pk-yrityksille pankkilaina ja riskirahoitus samassa paketissa Sijoita Suomeen #Perheenlisä Tukea vauvaperheille
Vakautta osuustoiminnallisuudesta Osuustoiminnallisuudessa yhdistyvät paikallinen päätöksenteko ja ryhmän vahva tuki, jonka ansiosta toimintamme on vakaalla pohjalla myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Etelä-Karjalan OP:n avainlukuja 31.12.2016* 4 Konttoria 80 576 Asiakasta 44 911 Asiakasomistajaa 22 820 Keskittäjäasiakasta Talletukset Luotot Tase Vakavaraisuussuhde 957 milj. 1 092 milj. 1 377 milj. 48,4 % Liikevoitto 1-6 kk Henkilöstö Myönnetyt bonukset Tuotto-osuudet 15,1 milj. 159 4,7 milj. 47,2milj. * Alustavat luvut
Asiakkaiden omistama
Yritysrahoitus
Yrityksen rahoituksen suunnittelu Rahan tarve Käyttöpääoma Investoinnit koneet Laitteet Toimitilat Yritysostot jne. Takaukset Ulkomaankaupan rahoitus Omistusjärjestelyt Rahan lähde Tulorahoitus Omistajat Pankit Rahoitusyhtiöt Pääomasijoittajat Joukkorahoitus Finnvera/TE- keskus Vakuutusyhtiöt esim. työeläkeyhtiöt Rahoitusmarkkinoita täydentävät erityisluotto-laitokset Vakuudet Kiinteistö- tai laitoskiinnitys Osakkeet Talletusvakuus Yrityskiinnitys Kohde- ja saatavavakuudet Finnveran takaukset Takaukset Emoyhtiö Omistajat Asiakas
Pääasialliset rahoituslähteet pk-yritykset Pankkirahoitus + Hinnoittelu Erityisrahoituslaitokset (esim. Finnvera) + Hinnoittelu Oma pääoma + Vakaus + Saatavuus + Saatavuus + Saatavuus +Prosessi - Ehdot ja vakuudet - Hinnoittelu - Ehdot/vakuudet - Äänivalta JOUKKORAHOITUS
Yritysrahoituksen lähtökohta Vakavaraisuus Maksuvalmius + Osaava johto + Kannattava kasvu + Vakuudet Kannattavuus
Uudet yrityslainat kooltaan entistä pienempiä Uusia yrityslainoja nostettiin 1,8 mrd. euroa lokakuussa 2016, mikä oli 120 milj. euroa vähemmän kuin lokakuussa 2015 Nostojen määrät ovat pienentyneet suurissa, yli 1 milj. euron yrityslainoissa, joita on tammilokakuussa2016 nostettu 9,7 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tätä pienempien yrityslainojen nostot ovat taas vastaavassa ajassa kasvaneet 9,4 %. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi syyskuusta ja oli 1,88 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli lokakuun lopussa 75,4 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 25,4 mrd. euroa.
7.11.2016 22.2.2017 OP Yrityspankki Oyj Antti OP Rinne Yrityspankki Oyj Antti Rinne
Euribor-korot ja ohjauskorko 6 5 4 3 2 1 0-1 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/16 1/17 EKP ohjauskorko 3kk Euribor 6kk Euribor 12kk Euribor Lähde:Bloomberg, OP Korko- ja valuuttatutkimus (22.2.2017)
Koronvaihtosopimukset, euribor ja ohjauskorko 6 5 4 3 2 1 0-1 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/16 1/17 EKP:n ohjauskorko Euribor 6kk 5v koronvaihtosopimus 10v koronvaihtosopimus Lähde:Bloomberg, OP Korko- ja valuuttatutkimus (22.2.2017)
Yhteystiedot Juha Ikonen Myyntijohtaja Puh. 010 258 5629 juha.ikonen@op.fi Maiju Sallinen Asiakkuusasiantuntija Puh. 0102585296 maiju.sallinen@op.fi Ollaan yhteydessä! 17
Kiitos! GreenEnergy Finland Oy Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA 1