LUPAPÄÄTÖS Nro 7/2014/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 7/2014/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 1 ASIA Vepsänjärven pohjapadon ja kalaväylän rakentaminen, Oulu LUVAN HAKIJAT 1. Vepsänjärvi kuntoon ry / Vesa Koistinen Juurikkatie 1 91300 Ylikiiminki 2. Ylikiimingin jakokunnan osakaskunta / Pentti Marttila-Tornio Harjutie 23 as 3 91300 Ylikiiminki

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Hankkeen yleiskuvaus... 3 Suunnitellut työt... 3 Arvio työajasta ja kustannuksista... 3 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 4 Vedenlaatu... 4 Kalasto ja kalastus... 4 Suojelualueet ja -kohteet... 4 Asutus ja rantarakennukset... 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET... 5 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 5 Vaikutus vedenlaatuun... 5 Vaikutus maa- ja vesialueisiin sekä rakennuksiin... 5 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 5 Vaikutus vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen... 5 Vaikutus Natura2000 -alueeseen Kiiminkijoki (FI1 101202)... 6 EDUNMENETYKSET... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Muistutus... 7 Hakijoiden kuuleminen ja selitys... 8 A L U E H A LL I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Rakenteita koskevat määräykset... 8 Vedenkorkeusasteikko... 9 Rakentamisaika... 9 Työn suorittaminen ja työnaikaisten haittojen minimointi... 9 Viimeistelytyöt... 9 Kunnossapitomääräys... 9 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 9 Tarkkailumääräykset... 10 OHJAUS... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Luvan myöntämisen perustelut... 10 Lupamääräysten perustelut... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 11 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 11 KÄSITTELYMAKSU... 12 Ratkaisu... 12 Perustelut... 12 Oikeusohjeet... 12 MUUTOKSENHAKU... 13

3 HAKEMUS Vepsänjärvi kuntoon ry / Vesa Koistinen ja Ylikiimingin jakokunnan osakaskunta / Pentti Marttila-Tornio ovat 1.10.2012 aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet lupaa Vepsänjärven pohjapadon ja kalaväylän rakentamiseen Oulun kaupungissa. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoitus on lopettaa Vepsänjärven vedenkorkeuden laiton muuttaminen ja parantaa järven tilaa rakentamalla kalankulun mahdollistava pohjapato. Hankkeen yleiskuvaus Vepsänjärvi sijaitsee Oulun kaupungin Ylikiimingissä noin 10 km Ylikiimingin keskustaajamasta kaakkoon ja se laskee Vepsänjoen kautta Kiiminkijokeen. Vepsänjärvi kuuluu Kiiminkijoen Vepsänjoen osavalumaalueeseen. Suunniteltu pohjapatopaikka on järven luusuassa Myllyojan suulla Myllyojan ylittävän mökkitiesillan yläpuolella. Vepsänjärven ylimmät vedenkorkeudet laskevat ja alimmat vedenkorkeudet nousevat. Myllyojan tulvavirtaamat kasvavat vähän ja alivirtaamat pienenevät hieman. Järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Suunnitellut työt Pohjapadon runko tehdään maa-aineksesta. Betoninen harja tehdään 2 m pitkistä elementeistä, joiden saumat betonoidaan asennuksen jälkeen. Harjan pituus on 14 m ja kaarevuussäde 5 m. Harja rakennetaan keskeltä tasoon N 60 + 78,20 m ja harjan molemmissa päissä harja nousee yhden elementin matkalla tasoon N 60 + 78,55 m. Harjan keskelle tehdään 0,2 m leveä alivirtaama-/kalankulkuaukko, jonka pohjan taso on N 60 + 78,00 m. Padon Vepsänjärven puoleinen luiska rakennetaan kaltevuuteen 1:3 ja padon alapuoleinen luiska kaltevuuteen 1:15 1:17. Pato verhoillaan louheella tai luonnonkivillä. Harjalle ja luiskiin upotetaan suuria maisemakiviä, joilla rikotaan vesipeiliä. Pato saadaan näin näyttämään luonnonmukaisemmalta ja koskimaiselta. Padon ja sillan välinen uoma ruopataan vähintään tasoon N 60 + 77,70 m. Pato tehdään kesän lopulla, jolloin Vepsänjärven vedenkorkeus on alhaalla ja virtaama pieni. Pato rakennetaan seisovaan veteen patoalueen alapuolelle rakennettavan työpadon suojassa. Rakentamisaikana Myllyojaan pumpataan vettä vähintään 5 l/s. Pohjapadon valmistuttua alue siistitään. Arvio työajasta ja kustannuksista Työt on tarkoitus tehdä viimeistään vuonna 2015. Töiden alustava kustannusarvio on noin 18 000 euroa.

4 KAAVOITUSTILANNE Vepsänjärven alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Vepsänjärven pinta-ala on noin 1,2 km 2. Järven valuma-alueen pinta-ala Myllyojan suulla on noin 10 km 2 ja järvisyys noin 12 %. Vepsänjärven vedenkorkeuksia ei ole seurattu säännöllisesti. Satunnaisia havaintoja on tehty vuosina 2007 2010 ja havainnoista pääosa on tehty kesäaikaan. Vedenkorkeushavainnot on sidottu niin sanotussa Kivenlahden kivessä olevaan merkkiin, jonka taso on N 60 + 78,40 m. Ylin havaittu vedenkorkeus on ollut N 60 + 78,50 m ja alin N 60 + 78,19 m. Vepsänjärven lasku-uomasta Myllyojasta ei ole tehty virtaamahavaintoja. Vertailuvesistöjä Myllyojan virtaamien luotettavaan arvioimiseen ei ole. Tästä johtuen virtaamat on määritetty valuma-alueen sijainnin, pinta-alan ja järvisyyden sekä lumen vesiarvon perusteella. Virtaamat (m 3 /s) Vepsänjärven luusuassa ovat seuraavat: ylivirtaama HQ 1,95 keskiylivirtaama MHQ 1,7 keskivirtaama MQ 0,11 keskialivirtaama MNQ 0,014 alivirtaama NQ 0,0002 Vedenlaatu Vepsänjärvi on rehevöitynyt ja talviaikainen happipitoisuus on alhainen. Alhainen happipitoisuus aiheuttaa muita vedenlaatuongelmia. Vepsänjärven ekologinen tila on välttävä. Kalasto ja kalastus Vepsänjärven kalastoon kuuluvat ahven, särki, hauki, made ja kiiski. Kalastus on pääasiassa verkko-, katiska- ja vapakalastusta. Myllyojassa kalastus on satunnaista. Saalis on pääosin ahventa ja särkeä. Suojelualueet ja -kohteet Vepsänjärvi ja siitä pohjoiseen laskeva Myllyoja ovat osa Kiiminkijoen Natura-aluetta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole todettu uhanalaisten kasvien esiintymiä. Asutus ja rantarakennukset Vepsänjärven rannalla tai rannan läheisyydessä on peruskarttatarkastelun perusteella useita kymmeniä asuntoja tai mökkejä. Hakemuksen mukaan

rantarakennusten perustusten korkeudet ovat alimmillaan noin tasolla N 60 + 78,60 m. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vepsänjärven vedenkorkeudet (N 60 ) pohjapadon rakentamisen jälkeen ovat seuraavat: ylivesi HW 1/100 +78,45 m (kerran sadassa vuodessa) keskiylivesi MHW +78,36 m (keskimääräinen tulva, MHQ 1,7 m 3 /s) keskivesi MW +78,23 m keskialivesi MNW +78,12 m alivesi NW +78,06 m Pohjapadon rakentamisen johdosta Vepsänjärven varastotilavuus pienenee vähän ja vesitilavuus kasvaa vähän nykytilanteeseen verrattuna. Varastotilavuuden muutoksen johdosta tulvavirtaamat suurenevat ja alivirtaamat pienenevät. Virtaamamuutokset ovat pieniä ja niiden vaikutus on vähäinen. Niiden tarkkaa suuruutta ei voi laskea mittausten puuttuessa ja nykyisen kivipadon muuttamisen takia. Vaikutus vedenlaatuun Hanke parantaa Vepsänjärven talviaikaista happipitoisuutta. Happipitoisuuden nousu vaikuttaa myönteisesti muun muassa veden happamuuteen ja ravinteiden määrään. Vaikutus maa- ja vesialueisiin sekä rakennuksiin Vepsänjärven vedenkorkeudet ovat vaihdelleet noin välillä N 60 + 78,19 78,50 m nykyisen kivipadon muuttamisen vuoksi. Vepsänjärven keskimääräinen tulvakorkeus pohjapadon rakentamisen jälkeen on noin N 60 + 78,36 m. Rantarakennusten perustusten korkeudet ovat alimmillaan noin tasolla N 60 + 78,60 m. Hanke ei aiheuta vahinkoa tai haittaa maa- ja vesialueisiin eikä rakennuksiin. Vedenkorkeuden vakiinnuttaminen parantaa Vepsänjärven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Töiden aikainen veden samentuminen aiheuttaa vähäistä haittaa pohjapatopaikan läheisyydessä. Siitä ei kuitenkaan aiheudu pysyvää haittaa kalastolle. Kalasto ja kalastusmahdollisuudet voivat parantua Vepsänjärven vedenkorkeuden vakiintuessa. Vaikutus vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen Hanke on Oulujoen Iijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

6 Vaikutus Natura2000 -alueeseen Kiiminkijoki (FI1 101202) Hakijat ovat arvioineet, että hanke vaikuttaa positiivisesti Kiiminkijoen ja sen valuma-alueen keskeisistä Natura-arvoista vedenlaatuun ja siksi myös välillisesti kalastoon. Pohjapato muuttaa Myllyojan luonnontilaisuutta lyhyellä matkalla, mutta vaikutukset luontoarvoihin ovat vähäiset. EDUNMENETYKSET Hakijoiden arvion mukaan hanke ei aiheuta sopimatta olevaa tilakohtaista eikä muutakaan korvattavaa edunmenetystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 14.12.2012 Ylikiimingin kalastuskunnan hallituksen kokouksen 11.5.2011 päivätyllä pöytäkirjalla, jonka mukaan Pentti Marttila-Torniolle ja Veli Koistiselle on annettu valtuudet neuvotella rannan asukkaiden ja vesioikeuden omistajien kanssa sopiva Vepsänjärven vedenkorkeus. Hakemusta on täydennetty myös pohjapatopaikan maanomistajien kanssa tehdyillä sopimuksilla (kiinteistöt Wanha Myllylä RN:o 9:59 ja Rantakokko RN:o 9:31). Täydennykseen on liitetty lisäksi tiedot Vepsänjärven rantakiinteistöistä ja niiden omistajista yhteystietoineen sekä kiinteistörekisterikartta Vepsänjärven ranta-alueista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Oulun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 13.3.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta, Kainuun ELY-keskuksen kalatalousryhmältä sekä Oulun kaupungilta ja sen kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on katsonut, että hakemuksen mukainen rakentaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Hankkeen vaikutukset vesistöön ovat myönteisiä. Kiinteästä pohjapadosta on hyötyä sekä yleiselle että yksityiselle edulle, kun laiton vedenkorkeuksien muuttaminen saadaan loppumaan. Mahdollista työnaikaista haittaa voi esiintyä lähinnä lyhytaikaisena veden samentumisena. Lupa on myönnettävissä hakemuksen mukaisena. Työnaikainen vesistötarkkailu ei ole tarpeen työn lyhyen keston ja vähäisiksi arvioitavien haittojen vuoksi.

ELY-keskuksella ei ole ollut huomauttamista hakijan vaikutusarvioinnista Kiiminkijoen Natura-alueeseen ja Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että hakemuksen mukainen kalaväylän kaltevuus 1:15 1:17 on kaloille sopiva. ELY-keskus on puoltanut luvan myöntämistä edellyttäen, ettei pohjapato estä kalojen kulkua. 3. Oulun kaupungin kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomainen on todennut, että hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavan mukaan Vepsänjärvi ja siitä pohjoiseen laskeva Myllyoja ovat osa Kiiminkijoen Natura-aluetta. Järven etelärannalla sijaitseva Vepsän kylä on merkitty maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläalueeksi. Järven itärantaa seuraa ylimaakunnallinen vaellusreitti, vanha postireitti Rokua Oijärvi, joka on merkitty myös viheryhteysalueeksi. Vepsänjärvi on kylän asukkaille tärkeä virkistyksen lähde. Sen ympäri on rakennettu muun muassa ulkoilu-/perinnepolku ja laavu. Pohjapadon ja kalatien rakentamisen tavoitteet edistävät järven virkistyskäyttöä ja parantavat järven sekä Kiiminkijoen vedenlaatua. Ne ovat myös maakuntakaavan ja siten myös Oulun kaupungin maankäyttötavoitteiden mukaisia. Toimenpiteillä edistetään elinympäristön laatua, vaalitaan kulttuuri- ja luonnonperintöä, säästetään luonnonvaroja ja edistetään virkistyskäyttöä. 4. Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että hanke on tarpeellinen Vepsänjärven tilan parantamiseksi. Hankkeella vakiinnutetaan järven vedenkorkeus ja parannetaan Myllyojan vesitilannetta vähävetisinä aikoina. Myös järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Hanke on Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. Ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että Vepsänjärven vedenkorkeuden tarkkailun kestoa tulisi tarkentaa. 7 Muistutus 5. XX, kiinteistö Mäkelä RN:o 36:42 XX on katsonut, että luvan hakijoiden tulisi käydä keväällä 2013 Vepsänjärven jokaisen ranta-asukkaan kiinteistöllä. Tällöin mitattaisiin ja todettaisiin, mikä on pohjapadon aiheuttama todellinen veden-korkeus kunkin rannassa. Myös korkeus N 60 + 78,36 m tulisi mitata ja todeta paikan päällä. Mikäli todetaan, että mainittu vedenkorkeus aiheuttaa vahinkoja, tulee padon korkeutta alentaa ja patohanke ottaa uuteen lupa-käsittelyyn. Hakijoiden arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavia edunmenetyksiä, mutta muistutuksen liitteenä olevat kuvat ja ympäristökeskuksen mittaamat vedenkorkeudet todistavat muistuttajan mielestä hakijoiden arvion virheelliseksi.

Muistutukseen liitetyt kuvat osoittavat muistuttajan mielestä, että jo korkeudella N 60 + 78,03 m vesi on liian korkealla ja nousee maalle. Miten tällöin voi olla mahdollista, että rakennettava pohjapato ei aiheuta vahinkoa maa-alueille ja rakennuksille? Hakijat tulisi velvoittaa korvaamaan jo aiheutetut Vepsänjärven jatkuvien laittomien vedenkorkeuksien aiheuttamat vahingot. Liian korkealle nostettu Vepsänjärven vedenpinta on toistuvasti kastellut rakennuksia ja maaperää ja siten aiheuttanut rakennusten sekä rakenteiden lahoamista. Liikaa nostettu vedenkorkeus on näkynyt myös siten, että vesi on syövyttänyt rantoja, aiheuttanut maaperän vettymistä ja kaatanut rantapuita järveen. Siitä on aiheutunut myös isoja puiden tuhoutumista. Muistuttaja on todennut, että muistutusten ja vaatimusten perusteena on vuosia jatkunut Vepsänjärven laiton vedenkorkeuden muuttaminen, mikä on aiheuttanut edellä mainittuja vahinkoja. 8 Hakijoiden kuuleminen ja selitys Aluehallintovirasto on 18.3.2013 varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakijat ovat 18.4.2013 aluehallintovirastoon saapuneessa selityksessä todenneet, että annettuihin lausuntoihin ei ole huomauttamista. XX:n Vepsänjärven vedenkorkeuksia koskevasta muistutuksesta hakijat ovat todenneet, että nykyiset ja pohjapadon rakentamisen jälkeiset vedenkorkeudet ilmenevät yksiselitteisesti hakemussuunnitelmasta. Hakijat ovat todenneet, että vedenkorkeuden vakiinnuttaminen ja sen laittoman muuttamisen lopettaminen ovat Vepsänjärven kunnostuksen kannalta välttämättömiä. A L U E H A LL I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Vepsänjärvi kuntoon ry / Vesa Koistiselle ja Ylikiimingin jakokunnan osakaskunta / Pentti Marttila-Torniolle luvan Vepsänjärven pohjapadon ja kalaväylän rakentamiseen Oulun kaupungissa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa edunmenetystä. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Vepsänjärven pohjapato on rakennettava hakemussuunnitelmassa esitettyyn paikkaan Myllyojan suulle hakemussuunnitelman liitteenä olevan

piirustuksen "Vepsänjärven pohjapato, Liite nro YLE 1, Yleis- /asemapiirustus ja leikkaukset, 30.5.2011" MK 1:100/1:50 mukaisesti siten muutettuna, että kalaväylän kaltevuus on 1:15 1:17. Rakentamisessa on muutoin noudatettava hakemussuunnitelmaa. Vähäisiä hakemussuunnitelman muutoksia, joilla ei ole vaikutusta yleisiin tai yksityisiin etuihin, voidaan tehdä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Kaikki korkeudet on verrattava N 60 -korkeustasoon. 9 Vedenkorkeusasteikko 3. Rakennettavan pohjapadon lähistölle on rakennettava kiinteä enintään 2 cm:n jaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkittävä keskimääräinen tulvakorkeus N 60 + 78,36 m. Edellä mainittu korkeus N 60 + 78,36 m on merkittävä myös kiinteistölle Mäkelä RN:o 36:42 sopivaan paikkaan yhteistyössä tilanomistajan kanssa. Rakentamisaika 4. Rakennustyöt on tehtävä loppuun neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työn suorittaminen ja työnaikaisten haittojen minimointi 5. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niistä aiheudu sellaista veden samentumista tai vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on estettävissä. Muutoinkin samennusta aiheuttavat työt on tehtävä viivytyksettä ja mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Luvan saajien on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Viimeistelytyöt 6. Töiden valmistuttua työskentelyalueilta on poistettava ylimääräiset rakennus- ja ruoppausmaat. Mahdolliset muut rakennusjätteet on vietävä muualle sekä rakennuspaikat ja niiden ympäristöt on työn jäljiltä siistittävä ympäristöön sopeutuvaksi. Kunnossapitomääräys 7. Luvan saajat ovat velvollisia pitämään rakenteet hakemussuunnitelman mukaisessa kunnossa. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 8. Luvan saajien on ilmoitettava rakennustöiden aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle,

Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmälle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajien on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa aluehallintovirastolle, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kainuun ELY-keskuksen kalatalousryhmälle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10 Tarkkailumääräykset 9. Vepsänjärven tulvanaikaisia vedenkorkeuksia on tarkkailtava vähintään viiden vuoden ajan pohjapadon valmistumisesta lähtien. Tarkkailun päätyttyä raportti tarkkailusta on toimitettava Pohjanmaan ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset on pyydettäessä annettava nähtäväksi niille, joiden oikeus tai etu on niistä riippuvainen. OHJAUS Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmenetys, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin vesilain 13 luvun 8 :ssä on säädetty. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen perustelut Vepsänjärven pohjapadon rakentaminen parantaa Vepsänjärven tilaa. Pohjapadon rakentamisella vakiinnutetaan Vepsänjärven vedenkorkeus ja estetään sen laiton muuttaminen. Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle. Hankkeesta ei aiheudu vahinkoa tai haittaa luontoarvoille. Hanke ei ole Oulujoen Iijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen. Ylikiimingin jakokunnan osakaskunta omistaa 95 % Vepsänjärven vesialueesta. Loput vesialueesta kuuluu kahteen erilliseen, yhteiseen palstaan Vepsänjärven vesialue, kiinteistötunnus 564 420 876 16, jonka osakasluetteloa ei ole vahvistettu. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että Vepsänjärven vesialueen omistajat ovat antaneet suostumuksen hankkeelle. Pohjapatoalueen maanomistajat ovat antaneet suostumuksen hankkeelle. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan pohjapadon rakentaminen ei muuta Vepsänjärven keskivedenkorkeutta, joten hankkeeseen ei sovelleta vesilain 6 luvun säädöksiä. Hankkeen toteuttaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Pohjapadon rakentamisesta aiheutuu väliaikaista veden samentumista, mistä ei kuitenkaan ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa edunmenetystä.

Ottaen huomioon pohjapatopaikan sijainti, töistä aiheutuvat vähäiset ja paikalliset vesistövaikutukset sekä asetetut lupamääräykset rakentamisesta ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain säännösten soveltaminen ei ole tarpeen. Lupa ei ole myöskään jätelain tai luonnonsuojelulain vastainen. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. 11 Lupamääräysten perustelut Luvan saajien noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen kalatalousryhmän kalaväylän kaltevuutta koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 1. Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimus Vepsänjärven vedenkorkeuksien tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 9. XX:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että hakemussuunnitelmassa esitettyjen vedenkorkeuslaskelmien mukaan Vepsänjärven tulevat vedenkorkeudet eivät aiheuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa muistuttajan maa-alueisiin tai rakennuksiin. Mikäli vahinkoa tai haittaa kuitenkin aiheutuu, luvan saajat ovat niistä vastuussa, kuten edeltä kohdasta Ohjaus ilmenee. Aluehallintovirasto viittaa myös lupamääräyksiin 3 ja 9. Lupamääräyksessä 3 luvan saajat on velvoitettu merkitsemään tuleva keskimääräinen tulvakorkeus muistuttajan kiinteistölle ja lupamääräyksessä 9 tarkkailemaan Vepsänjärven tulvanaikaisia vedenkorkeuksia vähintään viiden vuoden ajan. Vaatimus laittomien vedenkorkeuksien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta hylätään tähän asiaan kuulumattomana. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 9 1 momentti, 3 luku 4 1 momentti 1 kohta, 5, 8 2 momentti, 10 1 momentti 1 ja 2 kohdat, 18

12 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 3 562 euroa. Lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen pohjapadon rakentamista koskevan vesitalousasian, jossa padotettavan vesialueen pinta-ala on alle 0,1 km 2, käsittelymaksu on 5 480 euroa. Maksutaulukon mukaan maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Työmäärä on ollut pienempi. Näin ollen käsittelymaksuna peritään 3 562 euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011). Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) 8

13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Hannu Puranen Heino Hirvikoski Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Hannu Puranen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski. Tiedustelut: asian esittelijä puh. 0295 017 645 tai 0295 017 500 HuH/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalousryhmä Oulun kaupunki Oulun kaupunki / Kaavoitusviranomainen Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Oulun seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 27.2.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08 3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.