Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa Kimmo Patrakka Erityisasiantuntija Merenkulun tutkimusseminaari 2.4.207 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Tutkimuksen rakennustapa Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli kuvata numeerisilla faktoilla veneilyä Suomessa ja täydentää kuvausta laadullisella aineistolla. Aineisto kerättiin satunnaisotannalla tehdystä puhelinhaastattelututkimuksesta, aktiiviveneilijöille suunnatusta internet-kyselystä 2 sekä veneilyn viranomaisten ja sidosryhmien vastauksista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 2300 vastaajaa. Tulosten käsittelyn lähtökohta oli Taloustutkimuksen raportti, jossa arvioitiin veneilymäärät maakunnittain eri venetyypeillä. Tämän perusteella muu tutkimusaineisto on yleistetty muodostamaan kokonaiskuvan Suomen veneilymarkkinoista. Tuloksia vertailtiin vuoden 2005 raporttiin 3 sekä Ruotsin ja Norjan tilastoihin. Tässä tutkimuksessa veneellä tarkoitettiin moottoroituja vesikulkuneuvoja (vesiskootteri, moottorivene ja purjevene). Moottoroimattomat veneet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. 2 Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. 3 Räsänen Jukka, Järvi Tuuli, Mäkelä Kari, Rytkönen Jorma, Hentinen Markku, Hänninen Saara, Tervonen Juha (2005): Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2005, Helsinki. Liikenteen turvallisuusvirasto 2
Veneiden määrä on ollut kasvussa ja veneilypäivien määrä laskussa Suomessa arvioidaan olevan,6 miljoonaa vesikulkuneuvoa. Vuonna 206 suurin tyyppiryhmä kaikista moottoroiduista 554 000 veneistä oli enintään 20 hv:n moottorilla varustetut perämoottoriveneet (54 %). Eniten vesikulkuneuvoja oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Asukasmäärään suhteutettuna eniten veneitä oli Pohjanmaalla sekä Keski- ja Itä- Suomessa. Suomalaiset veneilivät keskimäärin 7 päivänä veneilykaudella 206. Veneilyyn käytetty aika väheni hieman viime vuosiin verrattuna. 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto 3
Suomalainen venekanta on jonkin verran kasvanut viimeisten 2 vuoden aikana Eri venetyyppien määrä Suomessa (Vuonna 206 sisäperämoottoriveneet on yhdistetty sisämoottoriveneiden ryhmään) Venetyyppi 2004 206 2 Muutos Soutuvene 260 000 49 200 +6 % Kevytpurjevene 6 000 33 800 + % Kanootti/kajakki 40 000 99 900 +50 % Muu vene, ei moottoria 50 600 Vesiskootteri 2 500 8 500 +240 % Enintään 20 hv perämoottori 242 000 30 800 +25 % Yli 20 hv perämoottori 30 000 68 500 +30 % Sisäperämoottoriveneet 2 000 Sisämoottorivene 7 000 56 600 +95 % Moottoripurjehtija 3 500 2 400 3 % Purjevene 4 500 6 200 +2 % Yhteensä 737 500 57 500 +57 % Räsänen ym. (2005): Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2005, Helsinki. 2 Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto 4
Suomessa on keskimäärin 2 moottoroitua venettä sataa asukasta kohti Etelä-Karjala 5 kpl Etelä-Pohjanmaa 0 kpl Etelä-Savo Kainuu 6 kpl 6 kpl Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 9 kpl 9 kpl Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala 7 kpl 4 kpl 3 kpl 2 kpl 9 kpl 8 kpl Pohjois-Pohjanmaa 6 kpl Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Keskimäärin 3 kpl 3 kpl 5 kpl kpl kpl 2 kpl Veneiden lukumäärä sataa yli 5-vuotiasta asukasta kohti eri maakunnissa (venettä sataa asukasta kohti) Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. Liikenteen turvallisuusvirasto 5
Kaikkien moottoroitujen veneiden keskipituus on 5,4 m ja keski-ikä 9,5 vuotta Veneiden keskipituudet Venetyyppi Keskipituus (m) Enintään 20 hv perämoottori 4,8 Yli 20 hv perämoottori 5,6 Sisämoottorivene 8,2 Purjevene 0, Keskimäärin 5,4 Veneiden keski-ikä Venetyyppi Keski-ikä (vuotta) Vesiskootteri 7,0 Enintään 20 hv perämoottori 8,5 Yli 20 hv perämoottori 7,8 Sisämoottorivene 28,6 Purjevene 26,5 Yhteensä 9,5 Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto 6
Veneissä on keskimäärin 6 vuotta vanha ja keskiteholtaan 36 hv:n moottori Moottorin teho Venetyyppi Keskimääräinen teho (hv) Vesiskootteri 86,8 Enintään 20 hv perämoottori 6,7 Yli 20 hv perämoottori 50,0 Sisämoottorivene 47,0 Purjevene 22,6 Keskimäärin 36,0 Moottorin ikä Moottorin keskiikä Venetyyppi (vuotta) Vesiskootteri 6,5 Enintään 20 hv perämoottori 5, Yli 20 hv perämoottori 5,3 Sisämoottorivene 23,9 Purjevene 6,4 Yhteensä 6, Moottorityypeistä suosituimpia ovat 2- ja 4-tahtiset bensiinimoottorit. Taloustutkimus (206). Veneilytutkimuksen lähtöaineisto, Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto 7
Suomalaiset käyttävät veneitä pääasiassa lyhyisiin päiväretkiin Veneilijät käyttivät veneitä mökkimatkoihin (20 %), lyhyisiin päiväretkiin (69 %) sekä usean päivän tai viikon mittaisiin matkoihin ( %). Loma-aikoina veneitä käytettiin selvästi useammin kuin loma-aikojen ulkopuolella. Loma-aikana yli puolet veneili vähintään viikoittain ja kaikkiaan 77 % veneili vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Keskimäärin 4 % kaikista veneilijöistä yöpyi veneilymatkoilla. Kolme neljästä veneili kotisatamansa läheisyydessä, ja vilkkain kotisataman ulkopuolinen veneilyalue oli Saaristomeri. Liikenteen turvallisuusvirasto 8
Suomalaista veneilijää ei voi lokeroida Suomalaiset veneilijät omistavat itse pääosan veneistään (80 %). Kahdella kolmasosalla veneilijöistä on yli 20 vuoden veneilykokemus, ja vain noin joka kymmenennellä kokemusta on alle viisi vuotta. Iäkkäämmät veneilijät veneilevät useimmiten nuorempia ikäryhmiä pienemmillä veneillä. Aktiiviveneilijöistä 40 %:lla on jokin veneilytutkinto. Ulkomailla tai suuremmilla veneillä veneilevät ovat useimmiten suorittaneet jonkin veneilytutkinnon. Noin 5 % veneilijöistä kuuluu johonkin veneilyseuraan. 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto 9
40 % aktiiviveneilijöistä on suorittanut jonkin veneilytutkinnon 5-24 vuotta 25-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta 65-74 vuotta yli 75 vuotta Yhteensä 48 % 37 % 34 % 34 % 4 % 45 % 55 % 40 % 52 % 63 % 66 % 66 % 59 % 55 % 45 % 60 % Tutkinto Ei tutkintoa Vähintään yhden veneilytutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. Liikenteen turvallisuusvirasto 0
Veneilyn turvallisuus on parantunut Raportoitujen veneilyonnettomuuksien määrä on viimeisten 0 vuoden aikana pysynyt ennallaan, vaikka venemäärä on kasvanut. Kuolemaan johtaneiden veneilyonnettomuuksien määrä on vähentynyt 57:stä 40:een (2007 205). Poliisin ja rajavartiolaitoksen puhallutuskokeissa sallitun alkoholimäärän ylittävien veneilijöiden määrä on laskenut. Suuri osa veneilijöistä käyttää pelastusliivejä tai muita kelluntavälineitä aina tai vähintään joskus. 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto
Vaikka veneiden määrä on kasvanut, raportoitujen veneilyonnettomuuksien määrä on pysynyt ennallaan Vesiliikenneonnettomuudet alustyypeittäin vuosina 2007 205 Alustyyppi Vuosi 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 Kauppa-alus 2 25 88 76 98 96 04 85 90 Rahtialus 56 55 26 25 42 42 42 25 30 Kalastusalus 2 33 2 2 8 7 6 6 8 Matkustaja-alus 29 27 23 8 7 24 22 29 20 Muu kauppa-alus 5 0 8 2 3 3 24 5 22 Huvialus 827 846 543 552 568 334 620 880 882 Moottorivene 228 87 045 067 035 904 35 287 22 Purjevene 252 295 242 24 257 28 22 299 288 Soutuvene / -jolla 90 89 69 60 82 59 63 68 77 Kanootti / kajakki 6 2 8 7 7 7 25 7 Kumivene / RIB 86 96 44 4 49 7 36 74 223 Purjejolla 8 9 6 6 5 8 8 6 Purjelauta 2 8 3 2 3 2 Vesiskootteri 0 6 5 2 9 7 4 7 38 Muu huvialus 32 36 8 7 7 5 9 6 Yhteensä 948 97 63 628 666 430 724 965 972 Trafi ja Tilastokeskus (2008 205). Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 205. Saatavilla: http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/vesiliikenne/vesiliikenneonnettomuudet 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto 2
Veneilykuolemat ovat vähentyneet ja alkoholin rooli on aiempaa pienempi Kuolemaan johtaneiden vesiliikenneonnettomuuksien syyt vuosina 2007 205 Onnettomuuden syyt Vuosi 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 Inhimillinen tekijä Ei tunnettuja inhimillisiä tekijöitä 4 Toimintavirhe 9 23 22 28 9 2 23 27 22 Huollon laiminlyönti tai polttoaineen loppuminen Sairaus Alkoholi 33 28 28 33 33 2 9 2 6 Ilkivalta Yhteensä 53 52 54 63 52 42 42 49 39 Ympäristötekijä Ei tunnettuja ympäristötekijöitä 50 49 47 53 48 34 34 4 28 Sääolosuhteet 2 2 6 7 3 7 6 7 0 Jääolosuhteet 3 2 Yhteensä 53 52 54 63 52 42 42 49 39 Tekninen vika Ei tunnettuja teknisiä vikoja 53 52 53 59 52 42 42 45 39 Aluksen rakenteiden pettäminen 2 3 Tekninen vika ohjauslaitteissa tai kuljetuskoneistossa 2 Yhteensä 53 52 54 63 52 42 42 49 39 Trafi ja Tilastokeskus (2008 205). Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 205. Saatavilla: http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/vesiliikenne/vesiliikenneonnettomuudet 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto 3
Aktiivisista veneilijöistä yli puolet käyttää pelastusliivejä Vesiskootteri 00 % 8 500 kpl 5-24 vuotta 67 % 3 % 9 % Enintään 20 hv perämoottori 70 % 28 % 30 800 kpl 25-34 vuotta 35-44 vuotta 54 % 56 % 34 % 40 % 2 % Yli 20 hv perämoottori 58 % 37 % 68 500 kpl 45-54 vuotta 55 % 44 % Sisämoottorivene 38 % 56 % 56 600 kpl 55-64 vuotta 70 % 30 % Purjevene 69 % 3 % 8 600 kpl 65-74 vuotta yli 75 vuotta 32 % 7 % 68 % 28 % Yhteensä 63 % 34 % 554 000 kpl Yhteensä 63 % 34 % Aina Joskus En koskaan Aina Joskus En koskaan Pelastusliivien käyttö venetyypeittäin Pelastusliivien käyttäminen ikäryhmittäin Trafi (206). Trafin tekemän Webropol-työkalun avulla toteutetun internet-kyselyn lähtöaineisto. Liikenteen turvallisuusvirasto 4
Ympäristötietoisuus on lisääntynyt veneilijöiden keskuudessa Veneilyn ympäristövaikutukset huomioidaan hyvin. Yhä useammat veneet on varustettu nykyaikaisin jätehuoltoa tukevin järjestelmin, ja vanhemmissakin veneissä jätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Eliönestomaaleja käytetään keskimäärin 0,2 litraa venettä kohti. Veneilystä aiheutuu 26 000 tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä vastaa noin 0,2 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä ja noin 4 % kaikista vesiliikenteen päästöistä. 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto 5
Veneilyn vuosittaiset taloudelliset vaikutukset ovat satoja miljoonia Elinkeinoelämä. Veneiden valmistuksen, vene- ja varustekaupan sekä huoltotoiminnan liikevaihto oli 627 milj. euroa, minkä lisäksi veneily luo runsaat taloudelliset kerrannaisvaikutukset. Veneiden viennin arvo oli noin 200 milj. euroa ja tuonnin noin 40 milj. euroa. Veneilijät. Vesikulkuneuvojen ylläpitoon käytettiin 30 milj. euroa, polttoaineisiin noin 80 milj. euroa ja venepaikkoihin noin 60 70 milj. euroa. Julkinen sektori. Veneily tuottaa verotuloja arviolta 76 milj. euroa vuodessa, mistä pääosa on polttoaineveroja sekä arvonlisäveroja. Veneilyllä on myös muita taloudellisia vaikutuksia, mm. valmistuksen alihankintaa, tapahtumia ja palveluita, joita ei tilastoida. Laitteet ja tarvikkeet, veneen huolto, venesatamapaikka, talvisäilytys sekä vesillelasku ja nosto 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto 6
Johtopäätökset ja suositukset Veneistä ja veneilytaidosta huolehditaan Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Veneilyn turvallisuus on parantunut ja ympäristötietoisuus on lisääntynyt. Veneilyyn panostetaan rahallisesti, ja veneilyyn liittyvillä toimialoilla on havaittavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Kokonaiskuva veneilyn vaikutteista ja vaikutuksista on sirpaleinen. Veneilyn tilastoinnin laajuudessa ja yksityiskohtaisuudessa on kehittämistä. Veneilijöiltä tulevan aineiston keräämisen tapaan ja suuntaamiseen sekä kyselyn sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Avoimeksi jää edelleen kysymys, miksi suomalaiset haluavat viettää vapaa-aikaa veneillessä sekä millaisia viihtyvyyttä ja terveyttä edistäviä vaikutuksia käyttäjät saavat veneilystä. 3.4.207 Liikenteen turvallisuusvirasto 7
Liikenteen turvallisuusvirasto Kumpulantie 9, 00520 Helsinki PL 320, 000 Helsinki Puhelin 029 534 5000 www.trafi.fi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.