Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta 3.6.2016
Taustatietoja Piiri, johon yhdistys kuuluu Etelä-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi 7,9 % 2,8 % 10,7 % 6,2 % 1,7 % 3,4 % 6,2 % 2,8 % 4,5 % 7,3 % 5,1 % 7,3 % 7,3 % 2,2 % 6,2 % 6,2 % 7,3 % 5,1 % Kaikki (KA:9.54, Hajonta:5.39) (Vastauksia:178)
Taustatietoja Kuinka usein yhdistys on osallistunut vuosina 2011-2015 liittokokouksiin? Olemme osallistuneet jokaiseen liittokokoukseen 11,6 % Olemme osallistuneet kahteen tai useampaan liittokokoukseen 41,6 % Emme ole osallistuneet liittokokouksiin 37,6 % Olemme osallistuneet vain yhteen liittokokoukseen, mikä kokous? 9,2 % Kaikki (KA:2.45, Hajonta:0.81) (Vastauksia:173)
Liiton nimi Liiton virallinen nimi on nykysäännöissä Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto - Reservistförbundet Reservunderofficersförbundet r.y. mutta koko nimeä käytetään harvoin. Voidaanko liiton nimi lyhentää liittohallituksen esittämällä tavalla muotoon Reserviläisliitto - Reservistförbundet? 100,0 % 97,6 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % kyllä Kaikki (KA:1.02, Hajonta:0.15) (Vastauksia:169) 2,4 % ei
Liiton kokoksen koolle kutsuminen Nykysääntöjen mukaan liiton yleinen kokous (=liittokokous) on kutsuttava koolle lähettämällä postitse kokouskutsu liiton jäsenyhdistyksille ja ilmoittamalla asiasta lisäksi liiton jäsenlehdessä Reserviläisessä. Voidaanko siirtyä liittohallituksen esittämään malliin, jossa liittokokoukset voitaisiin kutsua koolle ilmoittamalla niistä vähintään kuukautta ennen ja ylimääräisestä kokouksista vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää liiton jäsenlehdessä ja liiton internetsivuilla? 100,0 % 80,0 % 82,2 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 17,8 % 0,0 % kyllä Kaikki (KA:1.18, Hajonta:0.38) (Vastauksia:174) ei
Liittohallituksen kokoonpano Reserviläisliiton hallitukseen kuuluu nykyisin puheenjohtaja ja 27 jäsentä niin, että jokaisella piirillä on hallituksessa vähintään yksi edustaja, kuudella suurimmalla piirillä kaksi edustajaa sekä lisäksi hallituksessa on kolme naisedustajaa. Suuren koon johdosta hallitus kokoontuu vain 4-5 kertaa vuodessa ja käytännössä monia hallitukselle kuuluvia asioita päätetään nyt liiton valiokunnassa sekä puheenjohtajistossa. Hallituksen työskentelyn kustannukset vuonna 2014 olivat 18.517 euroa. Valiokuntien ja työryhmien kulut olivat 9.024 euroa. Liittohallitus esitti vuosikokoukselle hallituksen pienentämistä niin, että siihen olisi jatkossa kuulunut puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä, joista jokaisella olisi ollut henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen muodostamisen pelisäännöt olisi määritelty liittokokouksen hyväksymällä työjärjestyksellä, johon liittovaltuusto olisi tukeutunut hallitusta muodostaessaan. Muutoksen myötä erillistä valiokuntaa ei enää olisi tarvittu. Minkälainen hallitus liitolla pitäisi jatkossa olla? Nykymuotoinen hallitus, jonka vahvuus on puheenjohtaja ja 24 piirien nimeämää edustajaa sekä kolme on erikseen valittua naisedustajaa 15,6 % Hallitus, jossa jokainen reserviläispiirillä on yksi edustaja ja, jossa on lisäksi kaksi naisedustajaa, jolloin hallituksen vahvuus olisi puheenjohtaja ja 20 jäsentä 32,9 % Hallitus, jossa on puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä sekä heillä henkilökohtaiset varajäsenet 51,5 % Kaikki (KA:2.36, Hajonta:0.74) (Vastauksia:167)
Liiton kokous Reserviläisliitossa järjestetään nykysääntöjen pohjalta kaksi liittokokousta vuodessa, joissa päätösvaltaa käyttävät liiton jäsenyhdistykset (1 ääni per 100 jäsentä). Liittokokouksista aiheutui vuonna 2014 kustannuksia yhteensä 12.167 euroa. Yhdistysten into osallistua näihin kokouksiin on vuosien saatossa laskenut niin, että tyypilliseen vuosikokoukseen osallistuu nykyään kolmisenkymmentä yhdistystä ja syyskokoukseen kuutisenkymmentä yhdistystä. Tällä hetkellä Reserviläisliitossa on 342 jäsenyhdistystä. Liittohallitus esitti em. syiden johdosta siirtymistä malliin, jossa liittokokous olisi järjestetty vain joka kolmas vuosi, jolloin olisi valittu liitolle puheenjohtaja sekä hyväksytty strategia. Lisäksi olisi muodostettu piirien edustajista (1 per tuhat jäsentä) liittovaltuusto, joka olisi käyttänyt korkeinta, vuosittaista päätösvaltaa. Minkälainen liittokokousjärjestelmä liitolla tulisi olla jatkossa? Nykyinen malli, jossa järjestetään vuosikokous huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa 9,6 % Yhden, vuosittaisen liittokokouksen malli, jossa liittokokous järjestettäisiin esim. marraskuussa ja se käsittelisi kaikki liittokokouksille nykysäännöissä määrätyt asiat 36,5 % Joka toinen vuosi järjestettävä liittokokous, jonka valitsisi liitolle puheenjohtajan ja tilintarkastajat, hyväksyisi toiminnan ja talouden suuntaviivat seuraavan kahden vuoden ajalle sekä muodostaisi piirien edustajista (1 per tuhat jäsentä) 19,8 % Kerran kolmessa vuodessa järjestettävä liittokokous, jonka valitsisi liitolle puheenjohtajan ja hyväksyisi strategian sekä muodostaisi piirien edustajista (1 per tuhat jäsentä) liittovaltuuston, joka käyttäisi vuosittaista, korkeinta päätösvaltaa. 34,1 % Kaikki (KA:2.78, Hajonta:1.02) (Vastauksia:167)
60-vuotispykälä Liittohallituksen sääntömuutosesitykseen oli kirjattu, että hallituksen ja valtuuston jäsenen tulee valittaessa olla alle 60- vuotias, liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Ikärajan taustalla on asevelvollisuuslaista löytyvä ikärajaus mutta tällä perinteisellä ns. 60-vuotispykälällä on haluttu myös turvata riittävä vaihtuvuus em. hallintoelimissä. Miten yhdistys suhtautuu tähän asiaan? 60-vuotisrajaus on hyvä säilyttää liiton hallintoelimissä pois lukien liittokokoukset 42,5 % Ikärajauksen sijasta tulee rajata hallitus- ja mahdollisten valtuustokausien määrä esim. kahteen tai kolmeen, peräkkäiseen kauteen 40,2 % Liiton hallintoelimissä ei tarvita mitään ikärajoja tai kausien määrien rajauksia 17,2 % Kaikki (KA:1.75, Hajonta:0.73) (Vastauksia:174)