VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO. Sivut

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry. Vuosikertomus 2015

VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO Metsätalous ja puumarkkinat 2015 3 Puheenjohtajan katsaus 4 Yleistiedot Päijät-Hämeen yksityismetsistä 5 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yleistiedot 6 Puukaupallinen toiminta 7 Puunkorjuupalvelut 8 Metsänhoitopalvelut 9 Tiet ja ojat 10 Tuhot ja KEMERA 11 Metsäsuunnittelu- ja arviointi 12 Metsäomaisuuden hallintapalvelut ja kiinteistönvälitys 12 Hanketoiminta 13 Koulutus-, neuvonta- ja tiedotuspalvelut 13 Hallinto ja kokousedustajat 15 Henkilöstö 16 Talous 17 Tase 19 Tuloslaskelma, varsinainen toiminta 20 Tuloslaskelma, liiketoiminta 21 Rahoituslaskelma 22 Toimintakertomus vuodelta 2015 23 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 25 Tilintarkastuskertomus 26 Hallinnon tarkastuskertomus 27 Sivut MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/13 2

METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT SUOMESSA 2015 Metsäteollisuus pyristeli yleistalouden heikkoutta vastaan Talouden kehitys Suomessa ja metsäteollisuuden keskeisillä vientimarkkinoilla oli vuonna 2015 vaatimatonta. Rakentamisen kasvu sekä kotimaassa että monilla vientimarkkinoilla oli heikkoa. Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä jatkoi supistumistaan. Suomessa toimivan metsäteollisuuden markkinatilanne oli kuitenkin yleistalouden kehitykseen suhteutettuna selkeästi parempi. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen vientituloista vahvistui. Euron heikentymisen jatkuminen dollariin nähden osaltaan tuki hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla. Lisäksi hyvin myönteinen ilmapiiri puun käyttöä lisäävien investointisuunnitelmien ympärillä jatkui. Paperin vientimäärä supistui pari prosenttia, mutta keskimääräinen vientihinta nousi pari prosenttia. Kartongin vientihinta säilyi vuoden 2014 tasolla. Kartongin vientimäärä sen sijaan kasvoi viisi prosenttia, ja nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Sellun keskimääräinen vientihinta nousi vajaan kymmenyksen. Sellun vientimäärä oli historiallisesti tarkasteltuna korkealla tasolla. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta laski neljä prosenttia ja vientimäärä kasvoi neljä prosenttia vuodesta 2014. Sahatavaran viennissä Kiinan osuus kasvoi erittäin myönteisesti. Vanerin vientimäärä supistui kolmisen prosenttia, vientihinta puolestaan nousi pari prosenttia vuodesta 2014. Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus oli kokonaisuutena hyvä, puutuoteteollisuuden selvästi heikompi. Metsäteollisuuden tuotanto laski kokonaisuutena pari prosenttia edellisvuodesta. Paperia ja kartonkia tuotettiin vähän yli 10 milj. tonnia, mikä oli suunnilleen prosentin vähemmän kuin vuonna 2014. Sellua tuotettiin puolestaan saman verran kuin edellisvuonna eli seitsemän milj. tonnia. Selluteollisuudessa kapasiteetti oli täyskäytössä. Sahatavaran tuotanto supistui kolme prosenttia ja oli 10,6 milj. m 3. Vaneria tuotettiin noin prosentin vähemmän kuin vuonna 2014. Puukaupassa ja hakkuissa tasainen tahti Metsäteollisuuden tuotannon kehityksen perusteella puun käyttö vuonna 2015 supistui kokonaisuudessaan noin miljoonalla kuutiometrillä edellisvuodesta reiluun 64 milj. m 3. Puukauppa kävi alkuvuonna vaatimattomasti, mutta ero v. 2014 verrattuna supistui ennakoidusti vuoden loppua kohden. Tukkipuun kysyntä oli selkeästi kuitupuuta parempaa. Yksityismetsien puukauppamäärä oli kaikkiaan 32,9 milj. m 3. Se oli noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. V. 2015 puukauppamäärä vastaa noin 43 milj. m 3 hakkuumäärää yksityismetsistä. Pysty-kauppojen osuus puukaupasta oli noin 83 prosenttia. Metsäteollisuus osti tukkia kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän ja kuitua saman verran. Vuoden 2015 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan noin 54,4 milj. m 3, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vastaava ennakkoarvio vuodelta 2014. Markkinahakkuista kertyi puuta teollisuuden tarvitsema määrä, eikä kaadetun puun varastoissa tapahtunut muutosta. Sekä tukin että kuidun hakkuut supistuivat pari prosenttia vuodesta 2014. Markkinahakkuiden ja puukaupan erotuksena metsäteollisuuden pystyvarastot aavistuksen supistuivat vuoden 2015 aikana. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan 44,2 milj. m 3, eli noin prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hankintahakkuiden määrä supistui viisi prosenttia vuodesta 2014, ja niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli viime vuonna 17 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat noin 10,8 milj. m 3 ja supistuivat neljä prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2015 markkinahakkuista oli ennakko-arvion perusteella tukkipuuta 23,8 ja kuitupuuta 30,6 milj. m 3. Energiapuuta lämpölaitoksissa käytettiin ennakkoarvion mukaan noin 8,0 milj. m 3 eli kolmisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Energiapuun markkinatilanne oli koko viime vuoden ajan hyvin heikko. Puun hinnat säilyivät suhteellisen vakaina Vuonna 2015 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa olivat seuraavat: mäntytukki 54,4 /m3, kuusitukki 54,5 /m3, koivutukki 42,/ /m3, mäntykuitu 15,6 /m3, kuusikuitu 17,0 /m3 ja koivukuitu 15,4 /m3. Vuonna 2015 keskimääräinen nimellinen kantohintataso oli kaksi prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkien puutavaralajien nimelliset kantohinnat laskivat hieman koivutukkia lukuun ottamatta vuoteen 2014 verrattuna. Puuraaka-aineen tuonti ja vienti vähenivät Ulkomaankauppatilastojen perusteella raakapuun tuonti supistui edelleen vuonna 2015. Venäjän osuus puun tuonnissa kasvoi, mutta sieltäkin puun tuonti supistui ruplan voimakkaasta devalvoitumisesta huolimatta. Marraskuun loppuun mennessä raakapuuta oli tuotu 8,4 milj. m 3 eli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014 vastaavana aikana. Havupuun osuus tuonnista oli noin 1,2 milj. m 3 ja lehtipuun noin 4,5 milj. m 3. Sahahaketta tuotiin lähinnä sellun tekoa varten reilut 2,6 milj. m 3. Lähes 2/3 osaa puun tuonnista oli kuitua. Raakapuun vienti väheni noin viidenneksen edellisvuodesta ja oli noin 1,1 milj. m 3. Kuitupuun osalta vientiä haittasi koko Itämeren alueella vallitseva kuitupuun ylitarjontatilanne. Metsätalouden kannattavuudessa ei isoja muutoksia Yksityismetsien bruttokantorahatulot supistuivat markkinahakkuiden ja puun hintakehityksen perusteella kokonaisuudessaan kolmisen prosenttia edellisvuodesta, ja olivat hieman alle 1,6 miljardia euroa. Luke arvioi yksityismetsien puuntuotannon kokonaisinvestointien olleen 225 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tästä metsänomistajien omarahoitusosuus oli arviolta 160 miljoonaa euroa. Yksityismetsätalouden kokonaiskustannusten osuus bruttokantorahatuloista oli Luken ennusteen perusteella noin 18 prosenttia. Etelä-Suomessa kustannusten osuus oli noin 16 prosenttia bruttotuloista, mutta Pohjois-Suomessa yli 26 prosenttia. Julkisen tuen osuus yksityismetsätalouden bruttokustannuksista oli Luken arvion mukaan noin viidennes. Yksityismetsätalouden nettotulos ennen veroja ja vieraan pääoman kuluja oli ennakkoarvion mukaan vuonna 2015 keskimäärin 102 euroa metsämaahehtaaria kohti. Nettotulos oli Etelä- Suomessa 133 euroa ja Pohjois-Suomessa 40 euroa metsähehtaarilta. Metsätalouden kannattavuus heikkeni hieman Etelä-Suomessa ja pysyi Pohjois-Suomessa vuoden 2014 tasolla. Metsänhoito- ja perusparannustöihin investoitiin edellisvuosien tapaan Taimikon- ja nuorten metsien hoidon kokonaismäärä yksityismetsissä oli vuonna 2015 noin 170 000 hehtaaria. Tämä oli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Metsänviljelyala (kylvö + istutus) oli ennakkotietojen mukaan noin 66 000 hehtaaria. Metsänlannoitusta yksityismetsissä tehtiin vuonna 2015 suunnilleen 18 000 hehtaarilla. Kunnostusojitusta tehtiin noin 11 500 kilometriä. Uusia metsäautoteitä rakennettiin ja perusparannettiin yli 2 100 kilometriä, joka oli yli 400 kilometriä enemmän kuin vuotta aiemmin. Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö, MTK metsälinja 3

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2015 Ensimmäinen vuosi jäsenmaksupohjaista yhdistystoiminta on takana, ja metsänhoitomaksu on historiaa. Suoriuduimme tästä myllerryksessä erinomaisesti. Eroilmoituksissa on tullut paljon odotettua vähemmän, ja uusia liittyjäkin on kiitettävästi lähtenyt mukaan: tervetuloa heille yhdistykseen. Jäsenmaksun suuruutta on arvosteltu jonkin verran, mutta 119 euron taso on valtakunnallisessa vertailussakin onnistunut. Aivan pienellä maksulla ei kannata tuollaista edunvalvontapakettia lähteä pyörittämään. Näkyvin ja tärkein jäsenetu on metsiemme PEFCsertifiointi, jonka ulkopuolelle eroajat valitettavasti päätyivät. Ulospäin näkymätöntä edunvalvontaa on esimerkiksi johtajamme Jari Yli-Talosen jatkuva verkostoituminen eri toimijoiden ja neuvottelukumppaneiden kanssa. Onnistumisia on saatu aikaiseksi monella sektorilla ja toimeliaisuutta on riittänyt koko erikoisosaamisen omaavalle henkilöstöllemme, joka ansaitsee suuren kiitoksen erinomaisesta toiminnastaan. Hyvä esimerkki näistä uusista hankkeista on 110 kv-voimalinjojen vierihakkuut. Vuoden 2015 tulos oli suoraan sanottuna kaiken kaikkiaan kammottava. Alkuvuosi lähti kyllä reippaasti käyntiin, mutta sitten etenkin korjuupalvelun osuus vajosi voimakkaasti. Tämä oli tyypillinen suhdannehäiriö, johon emme voineet varautua millään tavoin: puuenergiaa ei vain Suomessa tarvittu entiseen tapaan, syynä kivihiilen halpa hinta. Toinen tulosta heikentävä seikka oli energiapuun aikaisempi hinnoittelu, joka koitui alueemme metsänomistajien hyväksi. Ei tulos taivaantuuliin lentänyt, vaan metsänomistajien taskuun. Talouden korjaustoimet ovat jo alkaneet ja uskon tilanteen kohenevan hyvinkin nopeasti. Hallinnon kesäretki suuntautui Fiskarsin ruukin alueelle, jossa tutustuimme 15000 hehtaarin kokoisen metsätilan hoidon arkeen. Puheenjohtajana olen ollut erittäin tyytyväinen hallituksen toimintaan: keskustelut ovat aina vilkkaita, ja päätökset hyvin perusteltuja. Jos omia ennustajan lahjojani tuon julki, on mielestäni taantuman pohja saavutettu ja suunta metsätaloudessa on ylöspäin. Tästä on hyvä jatkaa. Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja 4

YLEISTIEDOT PÄIJÄT-HÄMEEN YKSITYISMETSISTÄ METSÄT Pinta-ala Metsämaata Kitumaata Joutomaata tms. Yksityismetsien kokonaispinta-ala, yhteensä Siitä virallisesti suojeltuja alueita 281 678 ha 2 093 ha 546 ha 284 317 ha 37 000 ha PUUSTO Kokonaistilavuus Keskimäärin metsämaalla Keskikasvu Hakkuusuunnite Markkinahakkuumäärä 2015 (arvio) Markkinahakkuumäärä 2014 Myyntimäärä 2015 42,6 milj. m3 165,0 m3/ha (VMI 11, kaikki omistajaryhmät) 7,7 m3/ha/v (VMI 11, kaikki omistajaryhmät) 1 660 000 m3/v 1 800 000 m3 1 713 900 m3 1 650 000 m3 METSÄTULOT Yksityismetsänomistajien kantorahatulot 83 000 000 Yksityismetsänomistajien hankintatyötulot 5 000 000 Käytetty kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus yhteensä 1 184 947, josta uusi laki 215 140 josta mhy toteuttanut 637 028 + uusi laki arvio 160 000 5

METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN YLEISTIEDOT Metsänhoitoyhdistyksen perustamisvuosi 1999 Perustamisvuodet (historia): Asikkala 1933, Hartola 1939, Heinola 1947, Hollola 1933, Koski HL 1933 (Hämeenkoski), Kärkölä 1933, Nastola 1933, Padasjoki 1929, Sysmä 1928 Toimialue: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä Toiminnan strategiset linjaukset Valtakunnallisesti määritetty toiminta-ajatus: Yhdistyksen tavoitteena on auttaa metsänomistajia saamaan metsistään mahdollisimman suuren ja kestävän hyödyn. Mhy Päijät-Hämeen oma toiminta-ajatus: Toimimme jäsentemme tavoitteiden mukaisesti heidän metsätaloutensa parhaaksi ja autamme monipuolisesti jäseniämme ja muita metsänomistajia menestyksellisessä metsätalouden harjoittamisessa ja metsäomaisuuden hallinnassa. Olemme tärkeä osa jäsentemme metsätalouden arkea ja muutosvaiheita sekä luotettava yhteistyötaho asiakkaillemme ja kumppaneillemme. Metsäsertifiointiin sitoutuneet metsänomistajat: 4 938 hlöä Metsäsertifiointiin sitoutuneilla metsämaata 217 513 ha Jäsenmaksu 2015 ja 2016: 119 /verotusyksikkö Jäsenmaksun peruste: tasamaksu Toimistojen yhteystiedot: Asikkala Kustaankuja 2, 17200 Vääksy Hartola Metsolantie 7, 19600 Hartola Heinola Kaivokatu 8, 18100 Heinola Hollola Kansankatu 8, 15870 Hollola Hämeenkoski Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski Kärkölä Virkatie 1, 16600 Järvelä Nastola Kukkastie 24, 15560 Nastola Padasjoki Tammitie 3, 17500 Padasjoki Sysmä Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä Jäsenmetsälöt: Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä 4 966 kpl 217 760 ha Jäseneksi liittyneet vuonna 2015 77 kpl 2 501 ha Jäsenyydestä eronneet + erotetut vuonna 2015 2 068 kpl 41 526 ha joista eronneet 1 373 kpl 24 437 ha Jäsenyydestä eronneet 1.1.1999-31.12.2014 349 kpl 21 501 ha Mh-maksusta vapautetut 1.1.1999-31.12.2014 224 kpl 34 260 ha Jäsenyhteismetsät 12 kpl 7 871 ha Raivaussahauksen käyttökurssit ovat suosittuja metsänomistajien keskuudessa. 6

PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puukauppavuosi Päijät-Hämeen alueella muodostui aikaisempia vuosia hiljaisemmaksi. Keskihintataso oli loppuvuotta kohden hieman laskussa, jääden jälleen edellisvuoden keskihintojen alle. Puulla oli koko alkuvuoden erittäin hyvä kysyntä, mutta hyvä kysyntä hiipui vuoden viimeisten kuukausien aikana. Talvileimikoista oli selkeä ylitarjontatilanne pitkin vuotta. Puunmyyntisuunnitelmat Männyn ja kuusen runkohinnoittelukauppaa käytiin edelleen aktiivisesti. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen prosenttiosuus nousi ennätyksellisen korkealla tasolle. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen pääosin nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus rästien purkamiseen. Energiapuun kysyntä ja kauppa romahtivat loppuvuoden aikana. Yhdistyksen tekemät puunmyyntisuunnitelmat 1000 m3 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tukkipuu 285 488 385 372 534 427 364 Kuitupuu 334 404 352 316 444 354 308 Yhteensä 619 892 737 688 978 781 672 Leimikoita kpl 1 376 1 693 1 310 1 073 1 391 1 204 1 193 Leimikon keskikoko m3 450 527 563 641 703 649 563 Hakkuutavoittain Uudistushakkuut, ha 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Avohakkuut 1 088 1 695 1 415 1 372 1 885 1 647 1 320 Luontainen uudistaminen 84 176 130 103 145 155 161 Yhteensä 1 172 1 871 1 545 1 475 2 030 1 802 1 480 Kasvatushakkuut, ha 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ensiharvennus 2 697 2 030 1 814 1 667 2 034 1 758 1 420 Muu harvennus 2 584 4 834 3 377 2 835 4 340 2 859 2 816 Ylispuun poisto 743 616 481 372 633 470 352 Yhteensä 6 024 7 480 5 672 4 874 7 007 5 087 4 588 1000 m3 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Puunmyyntisuunnitelmat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Valtakirjakauppojen osuus Puukaupan toimeksiannot Vuonna 2015 puukaupantoimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista nousi 77,7 prosenttiin kokonaismäärän ollessa 522 000 m3. Metsänomistajat tukeutuvat metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkontaaineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Kilpailuttaminen toteutettiin puumarkkinat.fi- portaalin kautta. 7

PUUKAUPALLINEN TOIMINTA Puukaupallinen tiedottaminen Puukaupallinen tiedottaminen hoidettiin suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Tärkeässä roolissa on ajantasainen hintatietous hakkuutavoittain mm. mhy:n nettisivuilla ja sähköisessä uutiskirjeessä. Sähköinen puukauppa alkoi Päijät-Hämeessä jo tammikuussa 2013. Puukaupan hintaseuranta Mhy P-H valtakirjakauppojen keskihinnat hakkuutavoittain 2014-2015 Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Ensiharvennus 2014 43,5 42,4 34,6 12,2 12,4 13,2 Ensiharvennus 2015 43,8 41,6 34 11,8 12,3 12,4 Muutos-% 0,7 % -1,9 % -1,7 % -3,3 % -0,8 % -6,1 % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Harvennus 2014 50,5 49,4 38,1 15,1 15,8 15,6 Harvennus 2015 49,4 49 39,1 15,2 15,3 14,9 Muutos-% -2,2 % -0,8 % 2,6 % 0,7 % -3,2 % -4,5 % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Päätehakkuu 2014 58,2 58,1 43,5 17,8 19,7 17,5 Päätehakkuu 2015 57,8 57,1 46,3 17,7 19,5 17,3 Muutos-% -0,7 % -1,7 % 6,4 % -0,6 % -1,0 % -1,1 % Hankintahinnat Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Kokopuu/ ranka Hankintahinta 2014 60,5 60,2 49,0 31,5 32,0 33,0 29,5 Hankintahinta 2015 59,5 59,5 48,5 29,5 31,0 32,0 29,0 Muutos-% -1,7 % -1,2 % -1,0 % -6,3 % -3,1 % -3,0 % -1,7 % PUUNKORJUUPALVELUT Vuodesta 2015 muodostui hyvin vaiherikas korjuupalvelun osalta. Vuosi käynnistyi korjuumäärillä mitaten ennätyksellisellä tahdilla. Kevään edetessä kokopuun ja karsitun rangan hinta oli laskeva. Tähän syynä oli viime vuosien lämpimiltä talvilta käyttämättä jääneet varastot. Energiapuun laskeva hinta ja pienentyneet korjuukiintiöt käänsivät korjuupalvelun painopisteen kuitupuun korjuuseen vuoden loppupuoliskolla. Kaikkiaan metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu korjasi jäseniensä metsistä 229 000 kiintokuutiometriä puuta. Tästä ainespuuta oli 66 000 kiintokuutiometriä. Energiapuun korjuussa edustettuina olivat kaikki työmuodot kannonnostoa lukuun ottamatta. Energiatoimituksia metsänhoitoyhdistys teki 127,5 GWh. Suurimmat toimituskohteet olivat Lahti Energia sekä Elenian voimalaitos Hämeenlinnassa. Tukkitoimituksia yhdistyksellä oli kaikkien alueen merkittävien sahojen kanssa. Kuitupuuta toimitettiin vuonna 2015 Stora Ensolle sekä UPM:lle. Vuonna 2015 puunkorjuupalvelu suoritti myös 110 kv:n voimalinjojen vierimetsähakkuita. Elenialle hakkuita suoritettiin Kuhmoinen-Hämeenlinna ja Asikkala-Heinola alueilla. Eltel Networks Oy:n alihankkijana linjoja hakattiin Carunalle Pirkanmaalla. Hankkeet suoritettiin yhteistyönä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. 300 Korjuupalvelun välittämä puumäärä 1000 m3 250 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Energiapuu Ainespuu 8

METSÄNHOITOPALVELUT Metsänviljelyn määrä mhy Päijät-Hämeen alueella laski hieman edellisvuoden tasosta, olleni pienempi kuin viiden edellisvuoden keskiarvo. Viljelyala oli 1360 ha. Taimikonhoidon määrä laski selkeästi edellisvuoden tasosta. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten lisäksi tehtiin nuorten harvennusmetsien ennakkoraivausta yli 1000 ha. Taimikonhoitomäärien nousua yritettiin vauhdittaa taimikon varhaishoitokampanjalla. Ajallaan tehty taimikonhoito säästää kustannuksia ja parantaa taimikon alkukehitystä. METSÄNHOIDON KUSTANNUSKEHITYS Kylvön määrä kasvoi hieman. Muokkausmäärä pieneni selvästi. Bräcke-laikkurin muokkaama ala siitä oli noin 204 ha. Lannoitusala oli 485 ha. Metsurit Normaali talvi sekä linjan raivaukset mahdollistivat metsurityöt kohtuullisen hyvin. Valtaosa metsureista oli pääosan talvesta töissä. Vakinainen metsurikanta oli vuoden vaihteessa 16. Metsuriyrittäjien määrä on lisääntynyt ja näin työmäärät on pystytty toteuttamaan. Metsänhoitopalvelut (mhy tehnyt+valvonut) ha 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Maanmuokkaus 1027 1005 1178 1115 1315 1386 1237 Metsänviljely 1759 1944 1136 1408 1241 1442 1347 Taimikon ja nuoren metsän hoito 6563 4547 5979 5378 4804 4890 3407 Lannoitus 1916 630 0 294 208 475 501 Metsänhoitotöiden kustannuskehitykseen ja uudistamiskustannuksien alentamiseen vaikutetaan tehokkaimmin kun otetaan kustannustehokkaimmat uudistamismenetelmät käyttöön. Tämä tarkoittaa Bräckelaikkumätästyksen ja -laikutuksen sekä 1,5 2 - vuotiaiden keskipaakkujen osuuden lisäämistä uudistamistöissä. Taimikonhoidon keskikustannuksia alennetaan tehokkaimmin lisäämällä voimakkaasti varhais- perkauksen osuutta taimikonhoidossa sekä tehdään muutoinkin taimikonhoidot mahdollisimman ajoissa kustannusten ollessa edullisimmillaan. Keskikustannukset v. 2015 olivat: muokkaus 461 /ha, kuusen paakkutaimet 442 /ha, kuusen istutus 458 /ha, kuusen uudistamisketju yhteensä 1361 /ha ja taimikonhoito 442 /ha (alv 0). Metsänhoidon keskikustannuskehitys 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Muokkaus Kuusen paakkutaimien Kuusen paakkutaimen istutus (1800 kpl/ha) keskihinta (1800 kpl/ha) Uudistamisketju Taimikonhoito 2010 2011 2012 2013 2014 2015 9

TIET JA OJAT Uuden Kemera-lainsäädännön voimaan tulo 1.6.2015 toi tullessaan joitakin tiukennuksia mutta myös positiivisia muutoksia tie- ja suometsänhoidon työlajien rahoitusehtoihin. Merkittävimpiä muutoksia ovat mm. se, että suunnittelukustannuksia ei enää rahoiteta kokonaan valtion varoin kuten aiemmin. Uusien säännösten mukaan suunnittelu sisällytetään toteutustyöhön ja siihen saa työlajikohtaisen toteutustuen. Perusparannettavilla teillä vaatimus metsäliikenteen osuudesta putosi 10 prosenttiyksiköllä entiseen verrattuna, joka mahdollistaa yhä useamman tien pääsyn valtion rahoituksen piiriin. Toisaalta nyt on sallittava virkistysliikenne 10 vuoden ajan siitä kun valtion tuki on kokonaan maksettu. Tiellä tulee myös olla perustettuna tiekunta, jotta se voi tukea saada. Suometsän hoitohankkeen tuki porrastettiin siten, että suunnittelun, ojaston kunnostuksen, vesiensuojelutyön ja tarpeellisten piennarteiden tekemisen tuki alle viiden hehtaarin hankkeessa on 40 % ja yli viiden hehtaarin hankkeessa 70 % todellisista toteutuskustannuksista. Uuden lain voimaantulon jälkeen uusia Kemera- rahoitteisia suunnitelmia ei ole tehty yhtään, vaikka tarve onkin silminnähtävä niin tiestön kuin suometsien hoidonkin puolella. Vanhan rahoituslain mukaisin tukivaroin kunnostettua ojaa valmistui toimialueella 31 kilometriä noin 110 hehtaarin pinta-alalla. Menneenä vuonna toteutustöitä tehtiin vielä keskeneräisiksi jääneillä vanhan rahoituslain mukaisin tukivaroin rahoitetuilla tiehankkeilla. Lisäksi maanomistajien omin varoin suunniteltiin ja tehtiin joitakin uusia metsätierunkoja, laadittiin tieyksikkölaskelmia ja tehtiin muita lähinnä tieoikeuskysymyksiin liittyviä konsultointeja ja selvitystöitä. Kemera-tukivaroin toteutetun kunnostusojituksen keskikustannus oli 0,96 /ojametri eli vajaa 269 /ha. Näissä hankkeissa on suunnittelutyö maksettu vielä varsinaisesta toteutuksesta erillisenä työnä valtion varoin. Kunnostusojituksissa maanomistajien maksettavaksi on tukien jälkeen jäänyt reilut 161 /ha. Verohyödyt (15 % poistomenettely) huomioiden maanomistajalle jäävät lopulliset kustannukset tulevat olemaan vielä noin kolmanneksen alhaisemmat. Isovuoren metsätien perusparannus Kärkölän Lappilassa. Rakenteilla oleva vesiensuojelurakenne Asikkalan Isojoella. 10

TUHOT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Tuhoarvioita tehtiin kaikkiaan 570 hehtaarille (119 kpl). Tuhot olivat pääosin myrsky-, hyönteis- ja hirvituhoja. Suomen metsäkeskus teki Häme-Uusimaan alueella vuonna 2015 vahinkoarvioita hirven vioittamissa puustoissa vain 21,4 hehtaarin alalla (12 kpl vahinkoarvioita), joista oli 1,4 ha Hartolassa ja 4,2 ha Sysmässä. Vahingot kohdistuivat taimikoiden kasvuun ja laatuun, eivätkä aiheuttaneet täydennysistutuksia. Valtion korvaamien hirvivahinkojen määrä on ollut poikkeuksellisen vähäinen viimeisten viiden vuoden ajan. Hirvikanta on onnistuttu pitämään kohtuullisella tasolla ja kannan aleneminen näkyy viiveellä myös metsävahinkojen vähenemisenä. Arviointien perusteella korvattavia vahinkoja oli metsäkeskuksen alueella yhteensä 12 563 euron arvosta, josta mhy Päijät-Hämeen alueen osuus oli 4 477 euroa. Summa on viitenä viime vuonna ollut vain murto-osa vuosille 2003-2007 ajoittuneista huippuluvuista. Korvausta hirvivahingoista voivat saada yksityiset metsänomistajat Tavallisin vahinkokohde on männyn tai koivun taimikko hirvien talvilaidunalueella. Vahinkojen tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta Luonnonvarakeskuksen tekemän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan taimikoiden laatua alentavia hirvituhoja on selvästi suuremmalla alalla kuin mitä ovat valtion korvaamat vahinkopinta-alat. Metsänomistajien maksettavaksi jäävät pienimmät vahingot, jotka eivät ylitä 170 euron korvauskynnystä tai jäävät muuten ilmoittamatta. Muut kuin yksityiset maanomistajat ja yhteismetsät eivät saa korvausta vahingoista, joten kuntien, seurakuntien, yhtiöiden ja valtion maiden hirvivahingot jäävät näiden tilastojen ulkopuolelle. KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN MUKAINEN TUKI Vuoden 2015 aikana käytettiin aktiivisesti Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista (KEMERA) tukea mhy Päijät-Hämeen alueella. Tukea maksettiin sekä vanhan että uuden kemeralain mukaisiin toimiin. Tilastointitapa muuttui vuoden kuluessa: uuden lain mukaisia lukuja ei ole vielä yhteismitallisesti raportoitu, joka aiheuttaa epätarkkuutta. Lisäksi uuden lain tukia ei ehditty paljoa maksaa Metsäkeskuksesta tietoteknisissä järjestelmissä esiintyneiden ongel-mien takia. Kemera-tukea käytettiin mhy Päijät-Hämeen alueella yhteensä 1 184 947 euroa (uusi laki 215 140 ). Tästä tie- ja ojaryhmään käytettiin 65 000 (josta mhy Päijät-Hämeen käyttö 25 194 ) sekä luonnonhoitoryhmän hankkeisiin eli mm. ympäristötukiin käytettiin 36 551 euroa (mhy PH käyttö 0 euroa). Poistuvista tukilajeista erilaisia tuhometsityksiä (ml. pellonmetsitys) toteutettiin 88,9 hehtaarin alueella (mhy PH toteutus 77,8 ha) kulotusta 3,0 hehtaaria ja pystykarsintaa 23,8 ha. Metsien terveyslannoituksia tuettiin 9,3 ha (kunnostuslannoitusta tehtiin 494 ha) ja kunnostusojituksia 25,5 km. Nämä olivat kaikki mhy:n tekemiä. Pääkohteena oli nuorten metsien hoito, johon varoja käytettiin 830 815 euroa, josta mhy:n kautta meni 78 %. Kemera-tuen avulla toteutettiin alueella kaikkiaan nuoren metsän hoitoa yhteensä 2 324 ha (uusi laki 278 ha) sekä energiapuunkorjuuta 918 ha (uusi laki 120 ha). Uuden kemera-lain mukaista taimikon varhaishoitoa toteutettiin kaikkien toimijoiden toimesta yhteensä 232 hehtaaria. Kaikkiaan kemera-tukea kohdistui Päijät- Hämeessä 5 753 ha toteutusalalle, josta uuden lain mukaisia kohteita oli 1 488 ha. Metsänomistajien omia varoja käytettiin näissä kemera-tuki kohteissa lisäksi yhteensä 489 516 euroa. 11

METSÄSUUNNITTELU JA ARVIOINTIPALVELUT Metsäsuunnittelua ja -arviointia toteutti vuonna 2015 Suti tiimin neljän henkilön voimin. Viime vuoden tavoitteet alittuivat metsäsuunnittelussa. Metsäsuunnitelmia tehtiin 7 747 ha (239 kpl) ja niiden päivityksiä 601 ha (8 kpl). Metsäarvioiden osalta viime vuosi oli kohtuullisen vilkas, sukupolvenvaihdokset ja myytävät metsä- tilat lisäsivät metsän arvon määritystarvetta. Tila-arvioita tehtiin 5 523 ha (123 kpl). Suuremmilta luonnontuhoilta vältyttiin viime vuonna, joten vahinkoarvioita toteutettiin keskimääräinen määrä, 246 ha (82 kpl). 20000 Metsäsuunnittelu, tila- ja vahinkoarviot 15000 ha 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Metsäsuunnittelu Tila- ja vahinkoarviot METSÄOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT JA KIINTEISTÖNVÄLITYS Metsäomaisuuden hallintapalvelut ovat vakiintuneet mhy:n palveluvalikoimaan. Metsänhoitoyhdistyksellämme on tällä hetkellä hyvät valmiudet tällä osa-alueella. Pystymme tekemään perinnönjakoja, peru-, lahja- ja kauppakirjoja ym. vastaavia toimia. Pystymme myös neuvomaan metsänomistajia näissä asioissa. V. 2015 toteutettiin useita sukupolvenvaihdoksia ja muita omaisuuden hoitoon liittyviä palveluita. Kiinteistönvälittäjät tekevät jonkin verran myös kauppakirjoja metsänomistajille esim. tonttikauppoihin. Kiinteistönvälityksellä on tärkein osuus metsäomaisuuden hallintapalveluista. V. 2015 kaikki metsätilat tekivät hyvin kauppaansa, mutta ostajat eivät ole valmiita maksamaan mitä vain. Uutta oli isohkojen ja kalliidenkin metsätilojen erittäin hyvä kysyntä. Isojen tilojen osalta alitarjonta on suurinta ja se näkyi myös hinnoissa. Ostajia olisi enemmän kuin myyjiä. Tilojen välityksellä saadaan useasti vähällä käytöllä olleita tiloja takaisin aktiiviseen käyttöön. Vuonna 2015 metsätilojen lisäksi välitettiin rantatontteja, peltoja ja kokonaisia maatiloja. Nämä ovat tärkeä lisä metsätilojen välityksen rinnalla. Rantatonteilla ja pelloilla kysyntä on huonompaa kuin metsillä. Kokonaiset maatilat ovat tehneet hyvin kauppansa. Vuosi 2015 oli kiinteistönvälityksen osalta menestys. Kaikkiaan välitettiin 41 kohdetta, joka oli pinta-alana 1050 hehtaaria. Kiinteistönvälityksemme toimii yhteistyössä Etelä-Suomen Metsätilat LKV:n kanssa. Välitystyötä tekevät Timo Hannonen LKV, Piia Sahramies LKV ja Jyrki Mäkiranta LKV ja apuna Markku Nieminen. Kiinteistönvälittäjät vastaavat myös metsäomaisuuden hallintapalveluista. 12

HANKETOIMINTA Vuosi 2015 oli pitkälti välivuosi hanketoiminnassa. EU:n maaseuturahaston uusi ohjelmakausi käynnistyi viiveellä tietoteknisistä järjestelmistä johtuen vuoden 2015 aikana. Uusia hankkeita pystyttiin hakemaan vasta kesästä alkaen. Kahdelle uudelle hankkeelle on varmistumassa rahoitus maaseuturahastosta. Metsäpelit huvia ja hyötyä metsästä-hankkeessa metsien käyttöä esitellään eri kohderyhmille pelillistämisen ja erilaisten tavanomaisten metsänhoitotoimien kautta. Hankkeessa perustetaan kiinteitä metsätaitoratoja, joihin yhdistetään metsän pelillistäminen erilaisten luontoaktiviteettien kautta. Kokonaisuudessa hankkeessa on tarkoitus kehittää metsäisiä tuotepaketteja matkailijoille, yrityksille ja koululaisille. Toinen rahoituksen saava hanke on Aalto yliopiston vetämä energiapuun ja tuhkan kiertotalouteen paneutuva hanke, jossa kehitetään logistista tilaaja-toimittaja-järjestelmää puu- ja tuhkaketjun osapuolille. Mhy on tässä testaamassa järjestelmää. Lisäksi Marjatta ja Eino Kollin säätiön kautta rahoitettuna on v. 2016 loppuun asti toteutettava Erirakenteinen metsänkasvatus tutuksi metsänomistajille-hanke. Hankkeessa metsänomistajia ja metsäkoneyrittäjiä perehdytetään koulutuksilla, hakkuutyömaakohtaisella neuvonnalla ja tilakäynneillä erirakenteisen kasvatuksen mahdollisuuksiin. Rahoituksen hakuvaiheessa on Suomen kauneimman maisemareitin Asikkalasta Sysmän ja Luhangan kautta Korpilahdelle johtavan tien maisemien kunnostamiseen ja tarinallistamiseen mobiilireitistöksi tähtäävä hanke. Uusia rahoituskanavia ja yhteistyökumppaneita etsitään koko ajan. Hankkeiden tarkoituksena on aktivoinnilla kannustaa metsänomistajien metsien käyttöä ja hoitoa, kehittää mhy:n omaa toimintaa sekä osaltaan suomalaista metsätaloutta ja metsien hoitoa. KOULUTUS-, NEUVONTA- JA TIEDOTUSPALVELUT Koulutus- ja tiedotustoimintamme oli vilkasta. Vuoden aikana järjestimme (tai olimme mukana) 50 erilaista tapahtumaa, kurssia, kilpailua, esittelyä ja koulutusta. Isoina tapahtumina olivat valtakunnalliset metsänomistajien SM-metsätaitokilpailut ja Metsänomistajat-iltamat samana viikonloppuna elokuussa Hartolassa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen markkinoinnin kulmakivenä säilyi henkilökohtaisten yhteydenottojen lisäksi Kotimetsälehti. Lehti ilmestyi kaksi kertaa ja Kotimetsikköasiakastiedote kolme kertaa. Joulukuun alussa jäsenille lähetettiin mhy:n omin tiedoin varustettu seinäkalenteri. Painettua tiedotusta tuetaan sähköisen uutisoinnin, kotisivujen, tapahtumien ja median saumattomalla yhteistyöllä. Markkinoinnissa ja tapahtumiin kutsuissa testataan myös tekstiviestikampanjoita. Tiedotus- ja markkinoin-tikirjeitä lähetettiin kolme. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 1-2 kpl/kk ja kotisivut päivitettiin viikoittain. Paikallis-, alue- ja valtakunnantason, sekä kansainvälisissä lehdissä julkaistiin n. 150 mhy Päijät-Hämettä ja sen toimintaa käsittelevää artikkelia. Alueradion lähetyksissä olimme mukana useita kertoja. Markkinointinimen Metsänomistajat käyttö on vakiintunut. Uutena valtakunnallisena yhteistyökumppanina on hiihtäjä Kerttu Niskanen teemalla Mhy:ssä homma luistaa! Jyri Makkonen SM-metsätaitokilpailuissa käytettiin aika tarkkaan, osallistujia oli lähes 350. 13

KOULUTUS-, NEUVONTA- JA TIEDOTUSPALVELUT ANNETUT KOULUTUKSET, KURSSIT, TAPAHTUMAT, KILPAILUT, ESITTELYT Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry. 1.1.-31.12.2015 Pvm Koulutuksen tai tapahtuman aihe osallistujat tuntia hlöä Toimihenkilöt maaliskuu Myynnin jatkovalmennus 1 toimihenkilöt 3 16 8.4. Tuomo Pesälä: sovittelukoulutus 1 toimihenkilöt 7 25 14.4. Hätäensiapu 1 toimihenk. + metsurit 7 15 14.4. Erirakenteisen kasvatuksen koulutus 1 urakoitsijat 6 7 21.4. Työturvallisuuskortti 1 metsurit, urakoitsijat 8 16 28.4. Tieturva1 -kortti 1 metsurit, urakoitsijat 8 14 6.5. Sähköturvallisuus-pätevyys 1 metsurit, urakoitsijat 4 26 28.5. Uuden Kemeran koulutus, Metsäkeskus 1 toimihenkilöt 7 20 29.10. Arvonlisäverokoulutus 1 toimistohenkilöt 7 3 17.11. Kasvinsuojelukoulutus ja tutkinto, Heinola, Hollola 1 th:t, metsurit, urakoitsijat 1,5 38 Tilaisuuksia 9 Henkilöitä 164 Hallinto 30.3. Valtuuston seminaari ja kevätkokous, Asikkala 1 hallinto + th:t 4 50 21.8. Hallinnon kesäretki, Fiskars 1 hallinto + th:t 6 23 23.9. Hallinnon ja toimihenkilöiden kehittämisseminaari, Asikkala 1 hallinto + th:t 6 40 8.12. Valtuuston kaavoitusseminaari ja syyskokous, Asikkala 1 hallinto + th:t 4 35 Tilaisuuksia 4 Henkilöitä 148 Esittelyt 21.1. Mhy-toiminnan esittely, Rotaryt, Sysmä 1 sidosryhmä 1 16 12.3. Veromessut, Helsinki 1 mo:t + sidosryhmät 2 30 12.3. MTK-Sysmän kokous 1 sidosryhmä 1 11 9.4. Mhy-toiminta, Sahamiehet ry:n kokous, Helsinki 1 sidosryhmä 1 46 18.7. Hartola, Vuorenkylän kesäjuhla 1 metsäno+sidosr. 3 150 30.9. Liettualaisten metsänomistajien vierailu, Hollola 1 sidosryhmä 3 30 6.10. Mhy:n puukauppatoiminta, HAMK/Evo 1 opiskelijat 2 46 29.10. Eteläkorealaisen metsähallinnon vierailu, Lahti 1 sidosryhmä 4 16 6.12. Hartolan kunta, itsenäisyyspäivän puhe, metsä 1 sidosryhmät 1 68 Tilaisuuksia 9 Henkilöitä 413 Kilpailut 12.6. Metsätaitokisa, Mhy Päijät-Häme, Sysmä Mynnilä 1 metsänomistajat 4 37 17.2. Metsätaitokisa, VASTUU, Hartola 1 metsäno+toimih. 6 75 21.8. Metsätaitokisa, VASTUU, Sysmä 1 metsänom. + toimih. 6 92 Tilaisuuksia 3 Henkilöitä 204 Retkeilyt 6.5. Retki Tampereen Energialle, Lahti Energia 1 sidosryhmät 6 9 12.6. Retkeily, Mynnilän Arboretum 1 metsänomistajat 5 45 2.8.-7.8 Metsämatka Espanjan Kataloniaan 1 metsänomistajat 50 25 15.9. Retkeily erikoispuiden kasvatukseen 1 metsänomistajat 8 30 Tilaisuuksia 3 Henkilöitä 100 Kurssit ja koulutukset 2.2. Metsävero Padasjoki 1 metsänomistajat 3 23 3.2. Metsävero, Hämeenkoski 1 metsänomistajat 3 18 4.2. Metsävero, Heinola 1 metsänomistajat 3 35 5.2. Metsävero, Hartola 1 metsänomistajat 2,5 22 6.2. Metsävero, Asikkala 1 metsänomistajat 3,5 37 9.2. Metsävero, Kärkölä 1 metsänomistajat 3,5 23 10.2. Metsävero, Sysmä 1 metsänomistajat 3 15 11.2. Metsävero, Lahti 1 metsänomistajat 3 30 26.3. Metsäilta, Asikkala 1 metsänomistajat 2 18 27.3. Erirakenteinen kasvatus, perusteet, Heinola 1 metsänomistajat 6 16 22.4. Aloittelijoiden raivaussahakurssi, Hollola 1 metsänomistajat 6 12 28.4. Aloittelijoiden raivaussahakurssi, Heinola 1 metsänomistajat 6 7 syksy 2015 Metsä tutuksi-kurssi Wellamo-opistolla 1 metsänomistajat 10 28 19.10. Erirakenteinen kasvatus, syventävä, Asikkala 1 metsänomistajat 4 13 24.10. Erirakenteinen kasvatus, perusteet, Heinola 1 metsänomistajat 4 11 17.11. Kasvinsuojelukoulutus ja tutkinto, Heinola, Hollola 1 metsänomistajat 1,5 7 Tilaisuuksia 16 Henkilöitä 315 Tapahtumat, näytökset 14.3. Metsänomistajan Maalislauantai; avoimet ovet 6 metsänomistajat 3x6 80 7-8.8. Anianpellon markkinat, teema: kotimainen energia, Asikkala 1 metsänom.+sidosr. 14 200 7.8. Metsänomistajien SM-metsätaitoilut, Hartola 1 metsänom.+sidosr. 8 400 8.8. Metsänomistajat-iltamat, Hartola 1 metsänomistajat 6 900 18.12. Jouluglögit toimistoilla 7 metsänom.+sidosr. 5 130 Tilaisuuksia 10 Henkilöitä 1630 Nuorten ja opettajien koulutus 13.5. Vääksyn yhteiskoulun 8-9-luokkalaisia Keudassa ja Fazerilassa 1 koululaiset 8 20 16.9. Hälvälän 4-6-luokkalaiset Huovilanpuistossa 1 koululaiset 4 50 18.9. Herralan 3-6-luokkalaiset Huovilanpuistossa 1 koululaiset 5 45 5.10. Tiilikankaan 6-luokkalaiset Huovilanpuistossa 1 koululaiset 4 30 koko vuosi TET-harjoittelu, Nastola, Kärkölä, Hollola, Sysmä yht. 1 koululaiset 5-10 pv 6 kesä 2014 Th-harjoittelu, kaikki tsto:t 1 opiskelijat 2 kk 5 kesä 2014 Suorittavan työn harjoittelu 1 opiskelijat 2 vkoa 1 Tilaisuuksia 5 Henkilöitä 151 Hallinto 4 tilaisuutta 148 henkilöä Esittelyt 9 tilaisuutta 413 henkilöä Kilpailut 3 kilpailua 204 henkilöä Retkeilyt 3 retkeä 45 henkilöä Kurssit ja koulutukset 16 tilaisuutta 315 henkilöä Tapahtumat, näytökset 10 tapahtumaa 1630 henkilöä Nuorten ja opettajien koulutus 5 tapahtumaa 151 henkilöä Yhteensä 50 tilaisuutta 2906 henkilöä

HALLINTO Valtuuston kevätkokous pidettiin 30.3.2015 Asikkalassa ja syyskokous 8.12.2015 Asikkalassa. Hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Valtuuston jäsenet toimikaudella 2013-2016 Valtuuston jäsenet Arola Veli-Matti Havumäki Janne Heikkilä Petri *) Heikkilä Markku Hennala Pekka Hiitiö Seppo Horkka Vesa Hongisto Olli Hämeenniemi Tiina *) Hämäläinen Mika *) Hännikäinen Tero Ilván Tuula Kataja Jukka-Pekka *) Katajisto Heini Kommeri Ilkka Kotilainen Pekka Laakso Ilkka Lahtinen Juha *) Liikonen Ari Mäkelä Asko Mäyrä Tero Niemi Timo Peltola Kalle Pennanen Karoliina Riutta Tuulikki Pilli-Sihvola Mikko Pentikäinen-Laine Maija Saarinen Hannele Sankari Markku *) Syrjälä Anssi Rosenberg-Riihimäki Eine Upola Seija Virta Eero Vuorela-Miikkulainen Heli Ylä-Sulkava Aapo Hallitus Puheenjohtaja Poutiainen Jarmo 1. varapuheenjohtaja Kalliokoski Maire Jäsenet Iso-Kuusela Paula Leppänen Jussi Roppo Mikko Ruoppi Janne Ylätalo Jarmo Valtuuston ulkopuolisena hallituksen varajäsenenä Olkkonen Timo *) Hallituksen varajäsenet Tilintarkastaja Jukka Peltola KHT Hallinnon tarkastajat Heini Katajisto ja Kalle Peltola Muut kokousedustajat Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Poutiainen Jarmo Kalliokoski Maire 15

HENKILÖSTÖ Yhdistyksen vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 50 henkeä. Henkilöstön keski-ikä toimihenkilöillä oli 48 vuotta ja metsureilla 51 vuotta. Vakinaiset toimihenkilöt ovat olleet yhdistyksen palveluksessa keskimäärin 17,6 vuotta ja metsurit 18,0 vuotta. Toimihenkilöiden sairauspoissaolot olivat vuonna 2015 2,2 % (2014 4,1 %) työssäoloajasta laskettuna. Henkilömäärä 31.12 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimihenkilöt, vakinaiset 36 34 38 37 34 33 31 Toimihenkilöt, määräaik. 7 8 7 3 1 3 2 Toimihenkilöt yhteensä 43 42 45 40 35 36 33 Metsätyöntekijät, vakinaiset 21 20 20 18 17 17 18 Henkilöstö yhteensä 64 62 65 58 52 53 51 Työpanos henkilötyövuosina 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimihenkilöt 43 41 43 38 37 35 32 Metsätyöntekijät 37 30 31 31 25 25 25 Yrittäjät ja urakoitsijat 163 138 142 112 173 188 192 Yhteeensä 243 209 216 181 235 248 249 Metsätoimi- ja toimistohenkilöt Yhdistyksen palvelukseen /palveluksessa Vakinaiset Alhola Antti 13.02.2006 Auvinen Tarja 17.03.1997 Hannonen Timo 01.01.2001 Heikkilä Juuso Heikkinen Mikko 27.04.2015 21.12.1999 Heinonen Tarja 13.04.1989 Hendunen Juha 01.06.1988 Hirvonen Juha 15.11.2008 Honkanen Kirsti 15.02.1980 Ikonen Reijo 02.04.1990 Jaskari Juhani 01.03.1991 Juhola Arttu 01.08.2009 Karjalainen Joonas 01.01.2011 Koiravuori Risto 01.05.1981 Laakso Vilho 12.04.1980-31.7.2015 Laine Teppo 14.04.2008 Laukkanen Katja 31.01.2011 Lautala Minna 01.04.2007 Lehti Antero 01.06.1981 Leppäaho Jussi-Tapio 19.10.1987 Leppälä Marko 01.10.2008 Leskinen Jarmo Lilja Thomas Martikainen Ake Mäkiranta Jyrki Nevalainen Juha Nieminen Markku Mansikkamäki Tiina Pasanen Marko 04.12.1989 20.08.2007 15.04.1986 01.02.2009 24.04.1989 01.02.2000 01.10.2008 01.02.2000 Saarinen Sinikka Sahramies Piia Sorjonen Seppo 01.08.1980-30.09.2015 01.01.2013 01.10.2008 Upola Mikko 01.10.2007-13.03.2015 Ylisirniö Perttu 01.04.1985 Yli-Talonen Jari 01.11.1999 Määräaikaiset Makkonen Marjut Sarvaala Mari Siltala Heli Metsätyöntekijät Vakinaiset Aaltonen Juha Gullsten Juha Honkanen Juha Lindfors Janne Järvinen Janne Kinnunen Vilho Kähönen Janne Leppänen Mauri Luukkanen Lars Mäkelä Pasi Nieminen Pentti Nieminen Reijo Paukkunen Jorma Purovirta Hannu Raninen Esa Salonen Ismo Schildt Eero Tähkänen Seppo 18.08.2014-14.09.2015 06.04.2010-30.06.2016 01.11.2014-30.06.2016 16

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS Ensimmäisestä vuodesta metsänhoitomaksun poistumisen jälkeen muodostui taloudellisesti erittäin vaikea johtuen pääosin korjuupalvelun suurista ja nopeista muutoksista. Kirjauskäytännön muutos Vuoden 2015 lopulla päätettiin muuttaa keskeneräisten töiden kirjauskäytäntöä tilinpäätökseen. Aiempina vuosina keskeneräiset työt (ns. laskuttamattomat työt) kirjattiin tilinpäätöksessä suoraan myyntituottoihin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä keskeneräisten töiden kulut on aktivoitu taseeseen ja tuloslaskelmassa ne näkyvät varaston muutoksena. Keskeneräisten työt on aktivoitu taseeseen muuttuvin kuluin laskettuna. Kirjauskäytännön muutos pienentää liikevaihtoa vuodelta 2015 n. 525 000 euroa. Tulokseen vaikuttaneet kertaluonteiset erät Etelä-Suomen Metsänomistajien liiton toiminta lopetettiin 31.12.2014. Liitolle kertyneet varat jaettiin liittoon kuuluneiden yhdistysten kesken. Mhy Päijät-Hämeen osuus liiton varoista oli 128 416 euroa, jotka kirjattiin tilinpäätöksessä varsinaisen toiminnan satunnaisiin tuottoihin. Energiapuutoimituksiin liittyen yhdistys on solminut ostajan kanssa sopimuksen, jonka perusteella yhdistys on päättyneellä tilikaudella hyvittänyt ostajaa toimitushinnoista noin 195 000 euroa. Tulevina vuosina sopimuksen perusteella hyvitetään noin 505 000 euroa, mikä on kirjattu liiketoiminnan kuluksi ja taseeseen pakollisena varauksena. Päättyneen energiapuusopimuksen kumulatiivinen voitto purettiin vuonna 2015. Purkamisen tulosvaikutus oli 141 241 euroa. Toiminnallinen tulos Liiketoiminnan liikevaihto oli 8,2 milj. euroa. Materiaalivälityksen liikevaihto pieneni hieman vuodesta 2014 katteen säilyessä samalla tasolla. Metsänhoitopalvelujen vertailukelpoiset tuotot alenivat reilut 10 % edellisestä vuodesta. Parantuneen kannattavuuden ansioista kate heikkeni kuitenkin vain n. 4 %. Asiantuntijapalvelutuottojen kehitys oli hyvä, ennen kaikkea kiinteistövälityksen tuotot kasvoivat reilusti (76 %). Myös puukauppapalvelujen tuotot olivat selvässä nousussa. Korjuupalvelun vuosi oli erittäin vaikea. Alkuvuoden kiivas energiapuun korjuutahti, ostajien ylisuuret varastot sekä ostomäärien lähes pysähtyminen kevään aikana aiheuttivat suuria ongelmia löytää toimituskohteita korjatulle puulle. Ilman toimituskohteita olleet energiapuuvarastot aiheuttivat myös nopean kassatilanteen heikkenemisen, mikä helpotti vasta osittain loppuvuoden aikana, kun energiapuille löydettiin uusia toimituskohteita. Lisäksi liian pitkälle ajalle luvatut takuukantohinnat aiheuttivat hintojen tippuessa puun korjuun kannattavuuden romahtamisen. Korjuupalvelun vertailukelpoinen liikevaihto tippui vuodesta 2014 reilut 5 %. Katetta kertyi puolestaan yli 60 % edellistä vuotta vähemmän. Kiinteät kulut alenivat n. 5 % edellisestä vuodesta. Suurimmat säästöt tulivat leasingkulujen ja ostopalvelujen vähenemisestä. Jäsenmaksuja kertyi vuoden aikana kaikkiaan 564 397 euroa, mikä oli selvästi tavoitetta suurempi. Jäsenien edunvalvonnan, koulutuksen ja neuvonnan kustannukset olivat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaksuista ja muista edistämistoiminnan tuotoista saadut tulot; alijäämä oli 107 990 euroa. Vuoden 2016 suurin haaste ja pääpainoalue talouden kannalta tulee olemaan kassatilanteen palauttaminen vakaalle tasolle. Korjuupalvelun hankala tilanne tulee jatkumaan ainakin kuluvan vuoden. Tilannetta yritetään parantaa tasapainottamalla toimitusmääriä ja kohteita sekä parantamalla varsinaisen korjuun kannattavuutta. Vertailukelpoinen tulos vuoteen 2014 1000 2015 2014 Liikevaihto * 8 250 8 700 Liiketoiminnan kate * 2 046 2 563 Liiketoiminnan tulos * - 267 +181 Varsinaisen toimin nan tulos - 108 +158 Toiminnallinen tulos - 375 +339 Varaus ** - 700 MOLES** * +128 Muut kertaerät**** +141 ------------------------------------------------------------------------- Tilikauden yli -/alijäämä - 806 +339 * Vuoden 2014 keskeneräiset työt on huomioitu samalla kirjausperiaatteella kuin 2015 ** Energiapuutoimituksiin liittyvä hyvitys *** Etelä -Suom en Metsänomistajien Liitolta saadut varat **** Päättyneen energiapuusopimuksen kumulatiivisen voiton purku taseesta 17

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TALOUS 1000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 600 Liiketoiminnan liikevaihto 12112 9528 8201 8646 8250 7653 6848 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Liiketoiminnan tulos ja tilikauden yli-/ alijäämä 400 200 1000 0-200 -400 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-600 -800-1000 4000 3800 3600 3669 Liiketoiminnan tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kiinteät kulut 3903 3819 3715 3552 3536 1000 3400 3200 3342 3000 2800 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 18

TASE TASE V A S T A A V A A 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 18 208,80 13 870,48 Yhteensä 18 208,80 13 870,48 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat 59 555,17 61 659,95 Koneet ja kalusto 45 223,18 58 797,57 Yhteensä 104 778,35 120 457,52 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 615 893,34 505 063,34 Yhteensä 615 893,34 505 063,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 169 002,98 345 280,24 Keskeneräiset tuotteet 683 281,15 54 272,69 Yhteensä 852 284,13 399 552,93 SAAMISET Myyntisaamiset 1 123 712,77 2 732 776,40 Muut saamiset 0,00 39 850,59 Siirtosaamiset 15 733,16 122 405,82 Yhteensä 1 139 445,93 2 895 032,81 RAHAT JA PANKKISAAMISET 757 269,41 1 313 092,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 487 879,96 5 247 069,53 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Arvonkorotusrahasto 20 900,04 20 900,04 Vararahasto 1 212 488,42 1 212 488,42 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 585 620,53 175 512,98 Tilikauden yli-/alijäämä -805 647,85 410 107,55 Oma pääoma yhteensä 1 013 361,14 1 819 008,99 PAKOLLISET VARAUKSET 504 277,50 211 794,25 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Saadut ennakot 94 381,11 188 660,53 Ostovelat 684 270,17 449 279,03 Muut velat 666 580,78 1 855 079,36 Siirtovelat 525 009,26 723 247,37 Yhteensä 1 970 241,32 3 216 266,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 487 879,96 5 247 069,53 19

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA 1.1-31.12.2015 1.1-31.12.2014 TUOTOT Edistämistoiminta 63 248,32 0,00 Muut tuotot 19 119,57 66 310,90 TUOTOT YHTEENSÄ 82 367,89 66 310,90 KULUT Henkilöstökulut - 418 745,17-461 862,77 Poistot - 5 486,05-6 706,92 Muut kulut - 330 523,70-327 226,70 KULUT YHTEENSÄ - 754 754,92-795 796,39 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ -672 387,03-729 485,49 LIIKETOIMINTA Tuotot 8 520 087,79 9 955 760,23 Kulut -9 354 648,88-9 711 583,21 LIIKETOIMINNAN TULOS -834 561,09 244 177,02 VARAINHANKINTA Jäsen-/metsänhoitomaksut 564 396,94 887 432,78 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ 564 396,94 887 432,78 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 11 491,17 11 069,47 Kulut - 3 004,27-3 086,23 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ 8 486,90 7 983,24 TILIKAUDEN TULOS -934 064,28 410 107,55 SATUNNAISET TUOTOT 128 416,43 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -805 647,85 410 107,55 20

LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA 1.1-31.12.2015 1.1-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 8 250 258,90 9 528 400,84 Liiketoiminnan muut tuotot 269 828,89 426 751,19 MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot - 384 585,67-816 906,35 Varaston muutos 507 003,89 147 644,00 Ulkopuoliset palvelut - 6 194 299,28-5 495 861,04 MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ -6 071 881,06-6 165 123,39 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot -1 742 032,81-1 822 559,96 Henkilösivukulut Eläkekulut - 421 105,04-381 611,20 Muut henkilösivukulut - 53 305,68-81 757,80 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ - 2 216 443,53-2 285 928,96 POISTOT - 18 493,80-21 439,65 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT - 1 041 226,25-1 232 426,41 LIIKEVOITTO/-TAPPIO -827 956,85 250 233,63 RAHOITUSTUOTOT JA - KULUT Tuotot 0,00 608,20 Kulut - 6 604,24-6 664,81 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -6 604,24-6 056,61 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -834 561,09 244 177,02 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -834 561,09 244 177,02 21

RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma 2015 I II III IV V TULORAHOITUS Tilikauden tulos - 805 647,85 Muut tuotot ja kulut * 292 483,25 Poistot 23 979,85 Tulorahoitus yhteensä - 489 184,75 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS Muutos - 452 731,20 I ja II yhteensä -941 915,95 PYSYVÄT VASTAAVAT Käyttöomaisuusinvestoinnit - 123 469,00 Käyttöomaisuuden myynnit 0,00 I, II ja III yhteensä -1 065 384,95 RAHOITUSERÄT Pitkäaikaisten lainojen nosto 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0,00 Lyhytaik. saamisten muutos 1 755 586,88 Lyhytaik. velkojen muutos - 1 246 024,97 I, II, III ja IV yhteensä -555 823,04 TÄSMÄYTYS Rahoitusarvopaperit, muutos 0,00 Rahat ja pankkisaamiset, muutos -555 823,04 Muutos yhteensä - 555 823,04 * pakollisen varauksen purku 0,00 22

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Katsaus vuoden 2015 toimintaan Jäsenmaksun maksaneiden määrä ylitti selvästi asetetun tavoitteen. Jäsenmäärä oli vuonna 2015 n. 5000. Jäsenyyden tasamaksu aiheutti sen, että pääasiassa pienten metsätilojen omistajat erosivat jäsenyydestä, jolloin jäsenien omistamien tilojen keskikoko kasvoi 44 hehtaariin. Jäsenyydestä eronneille on kuitenkin pyritty vahvasti viestimään, että myös heitä palvellaan tulevaisuudessa samalla tavalla kuten aiemminkin hoitoym. töissä, ainoastaan jäsenedut jäävät saamatta. Vuodesta 2015 muodostui yhdistyksen talouden kannalta huomattavasti ennakoitua huonompi. Tähän vaikuttivat ennen kaikkea korjuupalvelun kannattavuuden romahtaminen sekä energiapuuostajan kanssa sovittu hyvitys. Vertailukelpoinen liikevaihto aleni 450 t euroa eli n. 5 %. Toiminnallinen tulos oli 375 t alijäämäinen. Siitä liiketoiminnan alijäämän osuus oli 267 t. Lisäksi tulokseen vaikuttaneita kertaluonteisia tai satunnaisia eriä oli kaikkiaan 431 t, jolloin tilikauden alijäämä oli 806 t. Päättyneestä tilikaudesta muodostui täten yhdistyksen historian huonoin. Tuloksen painuminen selkeästi tappiolle heikensi myös maksuvalmiutta ja omavaraisuusastetta. Vaikea toimintavuosi on vaikeuttanut myös kassatilannetta loppusyksyn ja alkutalven 2016 aikana. TALOUDEN KEHITTYMINEN 1 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 * TUOTOT Jäsen-/metsänhoitomaksut 865 868 849 877 872 887 564 Muut varsinaisen toiminnan tuotot 0 83 140 152 113 66 82 Liiketoiminnan liikevaihto 12 112 8 201 7 653 6 848 8 647 9 528 8 250 Liiketoiminnan muut tuotot 364 469 364 351 422 427 270 TUOTOT YHTEENSÄ 13 341 9 621 9 006 8 228 10 053 10 909 9 167 KULUT Varsinaisen toiminnan kulut 937 923 1 011 990 914 796 755 Liiketoiminnan kulut 12 273 8 611 8 355 7 140 8 958 9 703 9 346 KULUT YHTEENSÄ 13 210 9 534 9 366 8 130 9 872 10 499 10 101 TILIKAUDEN TULOS 131 87-360 98 181 410-934 SATUNNAISET TUOTOT/KULUT 128 PAKOLLINEN VARAUS 479 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 131 87-360 98-298 410-806 OMA PÄÄOMA 1 883 1 969 ottamalla 1 609 käyttöön 1 707 tehokkaampia 1 409 1 työmenetelmiä 819 1 013 sekä ajoittamalla töiden tekoa kokonaisuuden TASEEN LOPPUSUMMA 3 969 3 815 kannalta 3 917 paremmin. 4 540 4 522 5 247 5 247 OMAVARAISUUSASTE (%) 48 52 Metsäsuunnittelussa 42 44 palattiin 32 vilkkaamman 36 30 MAKSUVALMIUS (quick ratio) 1,4 1,6 1,3 1,3 1,4 1,3 1,0 * Aiemmat vuodet eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoteen 2015 keskeneräisten töiden kirjaustavan muutoksen takia Tilikauden aikana vakinaisten toimihenkilöiden määrä väheni kahdella eläkkeelle siirtymisten takia. Vakinaisten metsurien määrä sen sijaan kasvoi yhdellä henkilöllä. Yhdistyksen välillinen työllistämisvaikutus oli toimintavuoden aikana noin 250 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot vähenivät selvästi edellisestä vuodesta (2,2%, vuonna 2014 4,1%). Puukauppa hiljeni selvästi loppuvuonna vilkkaan alkuvuoden jälkeen. Varsinkin talvileimikoita oli vaikea saada kaupaksi. Puukaupassa onkin nyt hieman odottelun makua. Kysyntä parantunee viimeistään, kun Äänekosken sellutehtaan puunhankinta pääsee täydellä voimalla vauhtiin. Vaikka sen puunhankinta painottuukin toimintaalueemme pohjoispuolelle, tullee sillä olemaan vaikutusta myös oman alueemme kysyntään. Yhdistyksen tekemien puunmyyntisuunnitelmien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta, mutta puukaupan toimeksiantojen prosenttiosuus nousi ennätyksellisen korkealla tasolle ollen n. 76 % puunmyyntisuunnitelmien määrästä. Korjuupalvelussa vuosi käynnistyi korjuumäärillä mitaten ennätyksellisellä tahdilla. Kaikkiaan korjuupalvelu välitti aines- ja energiapuuta 229 000 m3. Energiapuuta toimitettiin laitoksille kaikkiaan 127,5 GWh, joka vastaa reilun 5000 omakotitalon lämmitystarvetta. Uutena työmuotona aloitettiin jo vuonna 2014 voimalinjojen vierimetsähakkuita. Metsänviljely- ja taimikonhoitomäärät laskivat vuodesta 2014. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostusten lisäksi tehtiin nuorten harvennusmetsien ennakkoraivausta yli 1000 ha. Lisäksi tehtiin myös linjaraivauksia eri puolella Hämettä. Taimikonhoito- ja raivausmääriä pyritään nostamaan selvästi vuonna 2016 uudella kampanjalla, jotta hoitorästejä saataisiin vähennettyä. Tie- ja ojatoiminta oli edelleen sangen vähäistä kunnostustarpeisiin nähden. Nähtäväksi jää, miten tiukentunut Kemera-lainsääntö vaikuttaa työmääriin. Metsäsuunnitelmia tehtiin suunnilleen vuoden 2014 tahtia. Metsäarvioita tehtiin viime vuonna kohtuullisen vilkkaasti, sukupolvenvaihdokset ja myytävät metsä-tilat lisäsivät metsän arvon määritystarvetta. Kiinteistönvälityksessä lähenneltiin ennätysvuotta, kaikkiaan tiloja välitettiin 41 kpl (1050 ha). 23

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Tiedotus- ja koulutustoiminta eri tahoille jatkui vilkkaana. Noin 50 tilaisuuden kautta saavutettiin lähes 3 000 henkilöä. Mhy Päijät-Häme järjesti elokuussa ensimmäisenä metsänhoitoyhdistyksenä metsänomistajien SM-metsätaito-kilpailut Hartolassa. Ympäristöasiat Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenten metsät ovat olleet sertifioituja PEFC-ryhmäsertifioinnin kautta. Kuulumalla jatkossakin yhdistykseen, jäsenet saavat jäsenetuna edelleen vastaavan sertifioinnin. Käytännön haasteita tulee jatkossa aiheuttamaan vaatimus tilakohtaisesta sertifiointitiedosta. Toiminnan riskit Kilpailu yhdistyksen liiketoiminnan eri osa-alueilla tulee entisestään kiristymään. Asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet kasvavat, jolloin yhdistyksen toiminnan on oltava entistä joustavampaa ja asiakaslähtöisempää. Operatiivisen toiminnan kannalta jatkossa avaintekijöitä tulevat olemaan toimintatapojen selkeyttäminen ja sitä kautta turhan ja ylimääräisen työn välttäminen. Henkilömäärä tullee asettumaan lähivuosina toiminnan laajuuden kannalta oikealle tasolle, joten kustannustehokkuutta voidaan jatkossa parantaa vain työmenetelmiä kehittämällä ja toimintaperiaatteita kriittisesti arvioiden. Uudet kauppatavat, yhteistyökumppanit sekä rahoitusmallit asettavat suuren haasteen kassatilanteen hallitsemiseksi. Kuluva vuosi ja tulevaisuuden näkymät Vuonna 2016 jatketaan totuttautumista uuteen toimintaympäristöön, jossa jäsenien määrä on vähentynyt ja jäsenpalveluihin käytettävä rahamäärä on reilut 300 000 euroa pienempi. Se tulee vaatimaan entistä tarkempaa rajausta siitä, mitä ovat jäsenmaksuilla katettavia palveluja ja mitkä maksullisia liiketoiminnan ehdoilla toteutettavia. Hieman pidemmällä aikavälillä metsäteollisuudessa sekä myös energiateollisuudessa on menossa positiivinen usko tulevaisuuteen. Uudet tehtaat ja voimalaitokset tulevat lisäämään puun kysyntää ja sitä kautta tarjoamaan lisää työtä kaikille metsätalouden eri tahoille. Uskomme, että tämä tulee heijastumaan lähivuosina myös yhdistyksen toimintaan. Hallitus Erirakenteinen kasvatus on vaihtoehtoinen menetelmä myös Päijät-Hämeen metsissä. 24

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINTÄ 25

TILINTARKASTUSKERTOMUS 26