689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetussa laissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista (246/2010) rajaa hankealuetta karttakuvan 1 mukaisesti. Mustalla ympyrällä rajattu alue merkitsee, että alueelle rakennettu verkko ja sen rakentamiskustannukset eivät ole tukikelpoisia. Punaisella raidoitettu alue merkitsee, että alueelle rakennettu verkko ja sen rakentamiskustannukset ovat tukikelpoisia vain siltä osin, kun ne ovat välttämättömiä liittymien tarjoamiseksi tilaajille, jotka sijaitsevat tukikelpoisella alueella. Tukikelpoinen alue muodostuu punaisella raidoituksella ja mustalla ympyrällä rajattujen alueiden ulkopuolelle jäävästä alueesta. Kartalla näkyvän alueen pohjois-itäosassa sijaitsee viestintäverkon liityntäpisteitä, josta on mahdollista tarjota 100 Mbit/s-liittymiä. Tämä saattaa rajata tukikelpoisella alueella sijaitsevan verkon liittämisestä yleiseen viestintäverkkoon aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuutta. Analyysissä on huomioitu hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevat hankkeen tukikelpoisuutta rajoittavat alueet, joissa jo tällä hetkellä on sellaista viestintäverkkoa, josta on mahdollisuus tarjota 100 Mbit/s-liittymiä. Etäämmällä hankealueesta sijaitsevia 100 Mbit/s-liittymien tarjonnan jo tällä hetkellä mahdollistavia alueita ei ole Puhelin 09 69 661 Faksi 09 6966 410
689/9520/2010 2 (5) JULKISELLA KUULEMISELLA SAADUT LAUSUNNOT kartalle merkitty. Myös nämä alueet saattavat rajata tukikelpoisia kustannuksia, mikäli verkon rakentaminen tällaiselle alueelle on välttämätöntä hankealueella sijaitsevan tukikelpoisen verkon liittämiseksi yleiseen viestintäverkkoon. järjesti julkisen kuulemisen hankealueesta 9.4. - 24.5.2010. pyysi teleyrityksiä lausunnossaan ilmoittamaan: 1. yksityiskohtaisesti hankealueelle suunnitellut investoinnit, jotka tullaan toteuttamaan edistyksellisiin viestintäverkkoihin seuraavan kolmen vuoden aikana, 2. teleyrityksen näkemykset julkisen tuen vaikutuksista tämän hankealueelle jo tekemiin investointeihin sekä 3. julkisella tuella rakennettavan verkon vaikutuksista kilpailuun ja markkinatilanteeseen hankealueella. sai hankealuetta koskien neljä lausuntoa. Lausuntojen salassa pidettäviksi merkityt kohdat on poistettu ja merkitty hakasulkein. CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy (jäljempänä CSC), joka vastaa mm. tutkimuksen ja opetuksen tietoverkko Funetin kehittämisestä ja ylläpidosta, totesi lausunnossaan, etteivät investoi hankealueille kaupallisin perustein toimintansa luonteesta johtuen. CSC ei odota tuella olevan merkittäviä suoria vaikutuksia toimintaansa vaan päinvastoin onnistuessaan hankkeet tukevat R&D-sektorin olemassaoloa ja kehittymistä kohdealueillaan. CSC:n mielestä on tärkeätä, että huolehditaan eri toimijoiden mahdollisuuksista hyötyä tuen avulla tehdyistä investoinneista.
689/9520/2010 3 (5) Digita Oy (jäljempänä Digita) tukee lähtökohtaisesti Suomen tietoyhteiskunta- ja laajakaistastrategian mukaista tavoiteasettelua, mutta pitää tärkeänä, että palvelut rakennetaan kustannustehokkaasti ja erilaisten palvelualustojen välistä kilpailua vääristämättä. Digitan näkemyksen mukaan haja-asutusalueiden peruspalveluiden turvaaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa yleispalveluvelvoitteen mukaisella laajakaistayhteydellä täydennettynä DVB-T2 teknologiaan perustuvalla maanpäällisellä TV-jakeluverkolla. Digita on ilmoituksensa mukaisesti aloittanut suunnittelemaan DVB-T2 teknologiaan perustuvan TVjakeluverkon rakentamista Suomeen. Digita katsoo, että julkisen tuen vaikutukset yrityksen jo tekemiin investointeihin ovat merkitykseltään vähäisiä. Digitan näkemyksen mukaan tuki saattaa vaikuttaa markkinalähtöisten palvelujen tarjontaan modernien langattomien laajakaistaratkaisujen ja perinteisen kiinteän verkon laajakaistapalvelujen osalta. Näihin palveluihin TV-palvelu tuotetaan modernilla TV-jakelutekniikalla. Tästä syystä Digitan näkemyksen mukaan tukea jaettaessa on huolellisesti harkittava, että tuki ei vääristä kilpailua, eikä synnytä ratkaisuja, jotka ovat kalliita sekä yhteiskunnalle että kansalaisille. Elisa Oyj (jäljempänä Elisa) totesi lausunnossaan [...] TeliaSonera Finland Oyj (jäljempänä TSF) toteaa lausunnossaan, että [...] [...]
689/9520/2010 4 (5) TSF:n arvion mukaan julkisella tuella on vaikutusta kilpailuun ja markkinatilanteeseen. Julkisen tuen negatiivisia vaikutuksia tulee pyrkiä minimoimaan myöntämällä tukea teknologianeutraalein periaattein sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- ja sijaintipaikkaan toteutettavien liittymien tarjonnassa. Lausuntojen vaikutukset hankealueen tukikelpoisuuteen Yhteenvetona voidaan todeta, että yksikään teleyritys ei ilmoittanut lausunnossaan investoivansa laajakaistatukilain mukaisen edistyksellisen viestintäpalvelun määritelmän täyttävien palvelujen tarjontaan hankealueella seuraavien kolmen vuoden aikana. Ilmoitetut investointisuunnitelmat kohdistuivat hitaampiin yhteyksiin eivätkä nämäkään suunnitelmat olleet varmoja ja yksityiskohtaisia. Yksikään lausuja ei todennut, että laajakaistatuella olisi vaikutusta aikaisempiin edistyksellisiin viestintäpalveluihin tehtyihin investointeihin. Sitä vastoin kahdessa lausunnoista todettiin, että valtion tuella voi olla vaikutusta perustason laajakaistapalveluihin tehtyjen investointien kannattavuuteen ja markkinatilanteeseen hitaampien laajakaistapalvelujen markkinoilla. Yhdessä lausunnossa todettiin, että tuella ei ole vaikutusta nykyisiin investointeihin, kun otetaan huomioon alueiden haasteellisuus. Yhdessä lausunnossa katsottiin, että tuki saattaa edistää tiettyjen palvelujen kysyntää ja kehittymistä. Osassa lausunnoista on myös nostettu esiin, että julkisen tuen negatiivisia vaikutuksia tulisi pyrkiä minimoimaan. Tämä on otettu myös lähtökohdaksi laajakaistatukilaissa, jonka 11 mukaan tukea on mahdollista myöntää vain sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Lausunnoissa ei ole tuotu esiin sellaisia edistyksellisten viestintäpalvelujen tarjontaan ja kyseisen markkinan kilpailutilanteeseen vaikuttavia tekijöitä, joilla olisi vähäistä suurempia vaikutuksia markkinan kilpailuun. katsoo, että tuen myöntämisellä hankealueelle voidaan lausuntojen perusteella arvioida olevan enintään vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Lausuntojen perusteella katsoo, että julkisen kuulemisen yhteydessä ei ole tullut esiin sellaisia investointisuunnitelmia, jotka estäisivät tuen myöntämisen hankealueelle rakennettavaan edistykselliseen viestintäverkkoon.
689/9520/2010 5 (5) MARKKINA-ANALYYSIN LOPPUTULOS katsoo, että olemassa olevan tarjonnan kartoituksen ja kuulemisen yhteydessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka vaikuttavat hankealueen tukikelpoisuuteen. Hankealueen lähistöllä on kuitenkin sellaista edistyksellisten viestintäpalvelujen tarjontaa, mikä saattaa vaikuttaa verkon rakentamiskustannusten tukikelpoisuuteen liitettäessä verkkoa yleiseen viestintäverkkoon. katsoo, että valtion tuki edistyksellisen viestintäverkon rakentamiseksi hankealueen sille osalle, joka täyttää valtioneuvoston asetuksen (246/2010) tukikelpoiselle maantieteelliselle alueelle asetetut vaatimukset, ei ole vähäistä suurempia vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimintaan. Tukea voidaan kuitenkin myöntää kaikkiin sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- ja sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Mikäli hankealueeseen sisältyy loma-asuntoihin tarjottavia liittymiä, eivät hankkeen rakentamiskustannukset näiltä osin ole välttämättä kokonaisuudessaan tukikelpoisia. Lisätietoja markkina-analyysistä antaa viestintämarkkina-asiantuntija Päivi Peltola-Ojala, p. 09 6966 732, paivi.peltola-ojala@ficora.fi. Yksikön päällikkö Petri Makkonen Viestintämarkkina-asiantuntija Päivi Peltola-Ojala