Sanna Tuominen YHTEISEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU RFM-POLIKSELLE JA YLIVIESKAN TEKNOLOGIAKYLÄ YTEK OY:LLE

Sanna Tuominen YHTEISEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU RFM-POLIKSELLE JA YLIVIESKAN TEKNOLOGIAKYLÄ YTEK OY:LLE Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 VÄRIMAAILMA 8 2.1 Väriopin teoria 8 2.2 Värien käyttö Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä 10 3 TYPOGRAFIA 12 3.1 Typografian suunnittelun teoria 12 3.2 Ylivieskan teknologiakylän typografia 15 4 VISUAALINEN SOMMITTELU JA GRAAFISET ELEMENTIT 18 4.1 Visuaalisen sommittelun ja kuvakerronnan perusteet 18 4.2 Visuaalinen sommittelu ja graafiset elementit Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä 19 4.3 Ylivieskan teknologiakylän nimilogo ja liikemerkki 28 4.4 Ylivieskan teknologiakylän viestintämateriaalien kuvamaailma 30 5 TULOKSET JA POHDINTA 31 LÄHTEET 33 LIITTEET Ylivieskan teknologiakylän graafinen ohjeisto

3 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika 9.2.2009 Tekijä Sanna Tuominen Koulutusohjelma Mediatekniikan koulutusohjelma Työn nimi Yhteisen visuaalisen ilmeen suunnittelu RFM-Polikselle ja Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy:lle Työn ohjaaja yliopettaja Maarit Tammisto Työelämäohjaaja Jukka Saarela Sivumäärä 32 + 1 liite Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella yhteinen visuaalinen ilme sekä sen mukaiset markkinointiviestinnän tuotteet RFM-Polikselle sekä Ylivieskan Teknologiakylälle. RFM-Poliksen visuaalinen ilme oli ollut käytössä jo kauan, ja se kaipasi uudistusta. Ylivieskan Teknologiakylällä ei ollut omaa visuaalista ilmettä lainkaan. Opinnäytetyö piti sisällään koko graafisen ilmeen suunnittelun väreistä ja typografiasta lähtien. Suunnittelun myötä tilaaja sai käyttöönsä logon, käyntikortin, lomakepohjan, kirjekuoret, www-sivun layoutin, julistepohjan, sähköisen kirjelomakkeen ja PowerPoint-presentaatiopohjan. Opinnäytetyöhön ei sisältynyt tuotteiden painatus eikä www-sivujen toteutus. Opinnäytetyön myötä syntyi kahden yrityksen yhteinen graafinen ilme sekä sen mukaiset tuotteet. Näin tilaajataho voi profiloitua vahvemmin langattoman tietoliikenneteollisuuden digitaalisen median osaamis- ja yrityskeskittymänä. Asiasanat graafinen ohjeisto, yritysilme, Ylivieskan teknologiakylä, visuaalinen ilme, typografia, nimilogo, liikemerkki

4 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Department of Ylivieska Date Author 9 February 2009 Degree programme Degree Programme of Media Technology Name of thesis Designing consistent visual appearance for RFM-Polis and Ylivieskan teknologiakylä Instructor Maarit Tammisto Supervisor Jukka Saarela Sanna Tuominen Pages 32 + 1 appendix The purpose of this thesis was to design consistent visual appearance for Ylivieskan teknologiakylä and RFM-Polis. The Visual appearance of RFM-Polis had been used for a long time and needed updating, and Ylivieskan teknologiakylä did not have its own visual appearance at all. The Thesis also included design of products for marketing and communication. This thesis contained design of the whole graphic appearance from colours to typography. It also included design of several products, for example logo, business card, forms, envelopes, layout for www-pages, poster and PowerPoint presentation files. As a result of this thesis a consistent visual appearance was created for two corporations. The corporations, who were also commissioners of this thesis, can thus strengthen their profile as a centre of expertise and enterprises in the field of digital media in wireless technology. Key words graphic appearance, Ylivieskan teknologiakylä, visual appearance, typography, logotype

5 ESIPUHE Tämän opinnäytetyön aiheena oli uuden ja yhteisen visuaalisen ilmeen suunnittelu Ylivieskan teknologiakylälle ja RFM-Polikselle. Työn tilaaja oli RFM-Poliksen markkinointipäällikkö Jukka Saarela. Työn ohjaavana opettaja toimi yliopettaja Maarit Tammisto. Opinnäytetyön työstäminen alkoi keväällä 2007 ja Ylivieskan teknologiakylän graafinen ohjeisto saatiin valmiiksi tammikuussa 2008. Haluan osoittaa kiitokset Maaritille, joka antoi asiantuntemuksensa käyttööni, jaksoi kannustaa opinnäytetyötä tehdessäni ja potki muissakin opinnoissa eteenpäin. Kiitos myös Jukalle, niin esimerkillisestä asiakkuudesta kuin luottamuksesta näkemyksiini. Kiitos myös perheelleni kannustuksesta, tuesta ja hyvistä hermoista ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista. 9.2.2009 Sanna Tuominen

6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY CMYK Nelivärijärjestelmä, väriavaruus, joita käytetään yleisimmin valokuvien kuvatiedostoissa ja painotuotteiden värimäärittelyissä. CMYK-lyhenne tulee sanoista Cyan (syaani, sininen), Magenta (magenta, punainen), Yellow (keltainen) ja Key (musta, eli avainväri) Graafinen ohjeisto Liikemerkki Nimilogo RGB YTEK Yrityksen tai yhteisön visuaalista ilmettä ja sen mukaisia tuotteita määrittelevä ohjeisto, jossa on ohjeistettu muun muassa yrityksen viralliset värit, fontit ja graafiset elementit. Yrityksen nimeen yhdistettävä graafinen elementti, yrityksen tunnus Yrityksen nimen vakiintunut kirjoitustapa Väriavaruus, joka yhdistelee punaista, sinistä ja vihreää valonlähdettä. Käytössä yleisimmin tietokoneiden näytöillä ja televisioissa. Ylivieskan teknologiakylä, opinnäytetyön tilaaja

7 1. JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä suunnittelin yhteisen visuaalisen ilmeen Ylivieskan teknologiakylälle (YTEK) ja RFM-Polikselle. Työn lähtökohtana oli, että RFM- Poliksen visuaalinen ilme oli vanhentunut, eikä YTEKillä ollut omaa visuaalista ilmettä lainkaan. Tilaaja halusi kahdelle yritykselle yhteisen visuaalisen ilmeen, jotta se pystyy profiloitumaan entistä vahvemmin langattoman tietoliikenneteollisuuden digitaalisen median osaamis- ja yrityskeskittymänä. Tämä opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee visuaalisen suunnittelun periaatteita värimäärittelyistä visuaaliseen sommitteluun ja graafisten peruselementtien muotokielen symboliikkaan. Opinnäytetyössäni perehdyin myös typografian suunnitteluun, sen lainalaisuuksiin ja sovelsin oppeja käytäntöön suunnitellessani Ylivieskan teknologiakylän typografisia linjauksia. Opinnäytetyössäni paneuduin myös valokuvaan viestinvälittäjänä ja pohdin, kuinka Ylivieskan teknologiakylä pystyy profiloitumaan alansa ammattilaisena mielenkiintoisen kuvakerronnan myötä. Näiden osa-alueiden pohjalta syntyi Ylivieskan teknologiakylän graafinen ohjeisto.

8 2. VÄRIMAAILMA 2.1 Väriopin teoria Colorian mukaan väri on valoa, joka puolestaan on auringosta peräisin olevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä. Jokaisella tunnetulla värisävyllä on oma aallonpituutensa, pisin aallonpituus on punaisella ja lyhyin violetilla. Ihmisen väriaistimus tapahtuu, kun valo heijastuu silmän verkkokalvolle jostakin värillisestä kohteesta. Värin havainnointi perustuu siis kolmeen eri tekijään: valoon, objektiin ja silmään. Ihmisen aivot tulkitsevat ja muuntavat silmän kautta tulevan impulssin väriksi. Väri on joskus tehokkaampi ja huomattavampi sommitteluelementti kuin muoto, toteavat Loiri ja Juholin. Sommittelussa pitää ottaa huomioon myös se, että useimmat ihmiset suhtautuvat väreihin tunteenomaisesti. (Coloria 2007; Loiri & Juholin 1998, 68.) Kaikki ihmiset eivät koe värejä samalla tavalla, sillä näkökyky ja värien erottamiskyky ovat yksilöllisiä. Samoin värit herättävät eri ihmisillä erilaisia mielikuvia, vaikka kulttuurillisesta tai uskonnollisesta taustasta johtuen. Värien fysiologinen kokemisprosessi on kuitenkin jokaisella ihmisellä samanlainen. Länsimaissa vihreä väri mielletään symbolisoimaan kasvua, kehitystä ja eteenpäin pyrkivää mieltä. Colorian mukaan ihmissilmä erottaa eniten juuri vihreitä värisävyjä luonnon monimuotoisuuden vuoksi ja se on ihmisen fysiologialle rauhoittava väri. Coloriassa todetaan myös, että vihreän värin elinvoimaisuus antaa positiivisia mielikuvia, sillä vihreästä väristä tulee usein mieleen kukoistava luonto. Poliittisesti ajateltuna vihreä väri luo mielikuvia ekologisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Se mielletään usein myös uuden alkamisen symboliksi. (Coloria 2007.) Vihreässä värissä on hyvin paljon eri sävyjä. Oikein kirkas vihreä antaa mielikuvan aggressiivisuudesta ja se saattaa olla jopa silmille hyppivän kirkas. Toisaalta hyvin tumma vihreä taas on hieman taustaan uppoava, jopa passiivinen. Tumma vihreä mielletään myös kirkolliseksi väriksi. (Coloria 2007.)

9 Usein vihreä väri koetaan lupana toimia siinä missä punainen puolestaan pysäyttää ja kieltää. Tämä asetelma toimii esimerkiksi liikennevaloissa. Päävärejä, eli sinistä, punaista ja keltaista, sekoittamalla saadaan aikaan kaikki muut värisävyt, mutta pääväriä ja sen vastaväriä sekoitetaan, syntyvä värisävy on harmaa, joka syntyy siis värisävyjen kumotessa toisensa (Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 10 12.) KUVIO 1. Väriympyrä. Keräsen mukaan värisävyjen ilmaisussa voidaan käyttää apuna esimerkiksi väriympyrää (Kuvio 1). Se sisältää kaikki valon aallonpituudet. Päävärien sininen, punainen ja keltainen välissä sijaitsevat niin sanotut välivärit. Punaisen ja keltaisen värin välissä on oranssi. Keltaisen ja sinisen väliväri on vihreä. Sinisen ja punaisen väliväri puolestaan on violetti. Välivärit ovat siis niitä värejä, jotka saadaan yhdistämällä päävärejä. (Keränen ym. 2003, 10 11.) Välivärejä voidaan kutsua myös vastaväreiksi, koska ne sijaitsevat pääväreihin nähden vastakkaisilla puolilla. Esimerkiksi keltainen sijaitsee sinisen vastakkaisella puolella, joten se on sinisen vastaväri. Mustavalkoisessa sommittelussa vain harmaan eri sävyt vaikuttavat kuvan voimatasapainoon, kun taas värejä käytettäessä pienikin värillinen koroste (esimerkiksi punainen piste vihreässä metsässä) voi dominoida koko kuvaa ja järjestellä kuvan painotukset uudelleen. (Loiri ym. 1998, 68.)

10 Säämänen ja Coloria kertovat, että voimakkaat värit kilpailevat helposti keskenään, esimerkiksi neonvalotauluissa, mutta vaalealla taustalla pieninä alueina ne korostavat yksityiskohtia ja auttavat luomaan ja säilyttämään kuvan harmoniaa. (Säämänen 2005; Coloria 2007.) Harmaa sävy mielletään usein neutraaliksi, mutta juuri sen neutraaliuden vuoksi se sopii yhteen kaikkien muiden värisävyjen kanssa. Näin ollen sen yhdistäminen esimerkiksi vihreään väriin saa aikaan harmonisen kokonaisuuden. 2.2 Värien käyttö Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä RFM-Poliksen aiemman visuaalisen ilmeen tehostevärinä oli sininen. Tilaajan mielestä sinistä ei enää haluttu käyttää, eikä se tukenut mielikuvatavoitteita eteenpäin pyrkivänä yhteistyötahona, joten tilalle haluttiin jotakin uutta ja raikasta. Ylivieskan teknologiakylän visuaalisen ilmeen tehosteväriksi valittiin vihreä, logoteksti puolestaan on harmaata. Hieman murrettu vihreä ja harmaa muodostavat tasapainoisen ja harmonisen kokonaisuuden. KUVIO 2. Ylivieskan teknologiakylän värisävyt. Ylivieskan teknologiakylän vihreä väri on hieman murrettu. Se koostuu neliväriajattelun mukaan kolmesta eri osaväristä: cyanista (sininen), keltaisesta ja mustasta. Pelkkä keltaisen ja sinisen yhdistelmä saa aikaan puhtaan vihreän sävyn, joka on toki raikas, mutta ehkä myös hieman hyökkäävä väri. Lisäämällä vihreän sekaan hieman mustaa saatiin aikaan murrettu vihreä. Vihreän CMYK-

11 arvot ovat 54c 9m 100y 25k, Pantone-värijärjestelmän koodi on DS 301-1 U ja RGB-arvot ovat 84r 113g 33b. Sävymaailmaa pohtiessa ei haluttu lähteä tavoittelemaan trendikkyyttä, jota olisi saatu esimerkiksi limenvihreällä värisävyllä. Tämä olisi toki tällä hetkellä hyvin ajan hengen mukainen, mutta se vanhenisi nopeasti ja aiheuttaisi näin paineita ilmeen uudistamiselle. Tavoitteiden mukaisesti suunnitelman pohjana oli saada aikaan aikaa kestävä, mutta silti ajan hengen mukainen visuaalinen ilme.

12 3 TYPOGRAFIA 3.1 Typografian suunnittelun teoria Itkosen mukaan typografian suunnittelu alkaa kirjaimesta. Kirjaimista muodostetaan sanoja, sanoista rivejä, rivistä kappaleita ja kappaleista palstoja. Kirjaimiin vaikuttaa kirjainkoko, sanoihin merkkivälit, riveihin rivien pituudet ja sanavälit, kappaleisiin rivivälit, palstan muodot ja sisennykset ja palstoihin palstavälit. Näistä kaikista elementeistä syntyy typografia. (Itkonen, 1999, 10.) Myös Ylivieskan teknologiakylän typografian suunnittelu alkoi eri fonttien kirjainten tutkimisella. Osa kirjaimista on päätteellisiä, osa päätteettömiä, osa moderneja ja osa vanhahtavia. Kirjaimet saattavat olla myös hyvin koukeroisia tai vastaavasti askeettisen yksinkertaisia. Typografian suunnittelussa oli selvää, että siinä pyritään nykyaikaiseen linjaan ja yksinkertaisuuteen, joten fonteissa haluttiin korostaa ajattomuutta. Kun fontit saatiin valittua, oli mahdollista aloittaa typografian muiden osa-alueiden, eli suunnittelu, eli välistyksien, rivivälien ja palstoituksien. Itkonen korostaa, että hyvä typografia on sekä taidetta että viestintää. Typografiassa tarvitaan kontrastia, jotta asiat asettuisivat haluttuihin suhteisiin. Kontrasti tuo taittoon myös vaihtelua ja rytmiä, joita ilman vastaanottaja menettää mielenkiintonsa. Typografiset kontrastin keinot ovat muotokontrasti, värikontrasti ja vahvuuskontrasti. Mikäli kontrastin tehokeinona halutaan käyttää muotokontrastia, pitää Itkosen mukaan valita kaksi toisistaan täysin poikkeavaa fonttia. Muotokontrasti on varsin vahva silloin, kun groteskin parina käytetään antikvatyyppistä fonttia. (Itkonen, 1999, 14.) Ylivieskan teknologiakylälle valittiin käyttöön kaksi eri fonttia; Tahoma ja Optima. Näiden keskinäinen kontrasti on nimenomaan muotokielessä. Tahoma on päätteetön ja pelkistetty groteskifontti, kun Optima taas pyöreydellään enemmän

13 vanhoja typografisia arvoja kunnioittava. Kun näihin yhdistetään vielä modernisti pyöristetty logoteksti, on typografian kontrasti oikeassa suhteessa. KUVIO 3. Optima-fontti. KUVIO 4. Tahoma-fontti. Frieddlin, Ottin ja Steinin mukaan Optiman on suunnitellut Hermann Zapf vuonna 1958. Zapf on vuonna 1918 syntynyt saksalainen, itseoppinut kirjainmuotoilija. Pitkän työuransa aikana hän on toiminut myös opettajana ja kirjailijana. Saksan lisäksi hän on työskennellyt myös Yhdysvalloissa. Zapf on suunnitellut elämänsä aikana kymmenittäin fontteja. Niistä kuuluisimmat ovat Optima ja Palatino. Zapfin

14 työfilosofia yhdistää perinnetietoa ja nykyajan tuomia mahdollisuuksia. (Friedl, Ott, Stein, 1998, 564 565.) Tahoma on kapealeikkauksinen fontti ja se on suunniteltu erityisesti sähköisiä viestintävälineitä ajatellen. Tahoman on suunnitellut Microsoftille Matthew Carter. Kyseisen fontin nerokkuus on siinä, että se toimii niin pienessä kuin suuressakin koossa. (Microsoft, 2009.) Optimassa yhdistyy vanha ja uusi muotoilu, juuri kuten Zapfin työskentelyfilosofiakin kertoo. Optiman perinteinen muotoilu yhdistettynä Tahoman moderniuteen tekee fonttiparista dynaamisen kaksikon. Tahoma valittiin myös sähköisiä viestintävälineitä ajatellen, sillä se kestää suurennoksen esimerkiksi valkokankaalle heijastetuissa PowerPoint-esityksissä. Typografian suunnitteluun kuuluu myös tekstin toimimisen varmistaminen myös silloin, kun tekstiä on enemmän, esimerkiksi ilmoituksissa, esitteissä ja julisteissa. Itkonen sanoo, että oikean reunan liehutus on yleinen ratkaisu, koska sen etuna on tasaiset sanavälit. Vaikka liehu asettuukin automaattisesti kohtalaisen siistin näköisesti, vaatii sekin silti muutamia varmistuksia ollakseen oikeaoppinen typografiasuunnittelun tulos. Oikean reunan liehutaitossa rivien pituudet eivät saa vaihdella liikaa, eikä palstojen reunoihin saa syntyä säännöllisiä kuvioita. Myöskään peräkkäisillä rivillä ei soisi olevan useita tavutettuja sanoja peräjälkeen, eikä sanoja kannata tavuttaa parin kirjaimen jälkeen. Liehupalsta korostaa varsinkin aloitus- ja lopetusrivejä, joten aloitusrivi ei saa olla liian pitkä muihin riveihin verrattuna, eikä lopetusrivi puolestaan pidempi kuin sitä edeltävä rivi. (Itkonen, 1999, 28 29.) Ylivieskan teknologiakylän typografia suunniteltiin Itkosen ohjeiden mukaisesti. Kun tekstiä on enemmän, esimerkiksi esitteissä tai lehti-ilmoituksessa, taitetaan teksti oikean reunan liehuna. Myös tavutukseen kiinnitetään huomiota, ettei liian lyhyitä tavuja jää rivin loppuun.

15 3.2 Ylivieskan teknologiakylän typografia Tilaaja toivoi, että fontti, tai ainakin toinen niistä olisi semmoinen, joka löytyy pc:n järjestelmäfonteista. Tämä olikin järkevää jo pelkästään kustannussyistä: tilaajalle olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi hankkia kaikille työasemille lisenssit maksulliseen fonttiin. Oma tavoitteeni typografian suunnittelussa oli, että toinen fontti olisi selkeälukuinen ja päätteetön. Yleisesti päätteettömistä järjestelmäfonteista on käytössä Arial, Arial Narrow tai Franklin Gothic, mutta halusin fontin olevan hieman jämäkämpi ja persoonallisempi. Tilaajan toive järjestelmäfontista rajoitti typografian suunnittelua jonkin verran, mutta järjestelmäfonteista löytyi selkeälukuinen Tahoma, joka sitten valittiinkin leipätekstifontiksi. Tahoma on groteski tekstityyppi, josta käytetään Ylivieskan teknologiakylän viestinnässä sekä plain- että bold-leikkauksia. Tahoman pelkistetyn muodon lisäksi halusin käyttöön myös toisen fontin. Toisen fontin tulisi olla ihan erilainen, näin se antaisi jäntevyyttä ja kontrastia nimilogolle. Tahoman pariksi tuli Optima, joka on hienostunut ja pehmeälinjainen fontti kiemuraisine g-kirjaimineen. Juuri g-kirjaimen vuoksi päädyin typografiasuunnitelmissani siihen, että Ylivieskan teknologiakylä -logoteksti kirjoitetaan Optima-fontilla. Näin sen herkkyys pääsee oikeuksiinsa. Tahomasta on käytössä kaksi eri leikkausta, plain ja bold. Tahomaa käytetään leipätekstissä, otsikoissa, ingresseissä ja kuvatekstityyppinä kaikissa painotuotteissa. Painotuote voi olla esimerkiksi esite, juliste, flyer tai kirjelomake. Molemmista leikkauksista voidaan käyttää sekä versaalia että gemenaa. Optimaa käytetään enemmän tehostetekstinä, esimerkiksi isomman taittotyön nostoissa tai sitaateissa. Vaikeinta typografian suunnittelussa oli Ylivieskan teknologiakylästä käytettävä lyhenne YTEK. Lyhenne on vakiintunut ilmaisu puhuttaessa tilaajatahosta, joten

16 sen näkyminen logossa oli suotavaa. YTEK lyhenteenä on kova ja jopa aggressiivisen oloinen, koska siinä on kovia konsonantteja ja kirjoitusasu on hyvin terävä. Terävänoloisen lyhenteen saaminen pehmeäksi ja visuaalisesti miellyttäväksi oli haastavaa. Lyhenteeseen yritettiin etsiä tarpeeksi pehmeälinjaista fonttia, mutta mielikuvia vastaavaa fonttia ei ollut käytettävissä työn suunnitteluprosessin aikana. Tämä muodostui melkein ongelmaksi asti, kunnes päädyttiin tekemään lyhenne käsin grafiikkaohjelmalla vektoreita käyttäen. Näin lyhenteestä saatiin tarpeeksi pehmeä ja sujuvalinjainen. Samantyyppisiä fontteja on toki olemassa, mutta koska käytettävänä ei ollut yhtään tilanteeseen sopivaa, oli helpointa muodostaa nimilogo vektoroimalla. YTEK-lyhenteen pyöristetyt linjat sopivat visuaaliselta ilmeeltään myös pyöreän liikemerkin pariksi. Ylivieskan teknologiakylä -teksti Optimalla kirjoitettuna antaa nimilogo-liikemerkki-yhdistelmään mielenkiintoisen otteen. KUVIO 5. YTEK-logoteksti. Näiden typografisten suunnitelmien pohjalta suunniteltiin tekstien taittotyylit eri painotuotteisiin. Kantavana ajatuksena oli, että kaikki tekstit taitetaan vasemmalle tasattuna oikea reuna liehuna Itkosen typografiaoppien mukaisesti. Oikea liehu on hyvin käytetty taittotyyli, mutta se istuu tekstin taittamiseen usein parhaiten ja on luonnollinen verrattuna pakotettuun tasapalsta. Palstojen riviväli on vähintään +2 fonttikokoon verrattuna.

17 4 VISUAALINEN SOMMITTELU JA GRAAFISET ELEMENTIT Visuaalinen sommittelu yhdistää eri elementit toimivaksi kokonaisuudeksi. Tekstit, kuvat, grafiikat ja piirrokset sijoitellaan sivuille ja hiotaan lopulliseen muotoonsa. Näistä syntyy viimeistelty ja miellyttävä ulkoasu. Taiton tulee tukea julkaisun tai muun painotuotteen pääviestejä. Taittovaiheessa päätetään suunniteltavan tuotteen värimaailma ja tekstityylit, joiden avulla julkaisulle luodaan kaunis ja toimiva visuaalinen ulkoasu. 4.1 Visuaalisen sommittelun ja kuvakerronnan perusteet Visuaalisen ilmeen suunnittelu aloitetaan siinä vaiheessa, kun on saatavilla tekstit, kuvat, piirrokset ja muut taittoon vaikuttavat elementit, sanovat Keränen, Lamberg ja Penttinen teoksessaan Julkaisu ja kuvankäsittely. Visuaalisen ilmeen suunnitteluun kuuluu kaikki ulkoasuun vaikuttavat tekijät: värimaailma, kuvat, fontit, palstoitukset ja marginaalit. Keräsen ym. mukaan ulkoasun yksi tärkeä tekijä on myös formaatti. Formaattia suunnitellessa on otettava huomioon sivumäärä, sivukoko, paperi ja mahdolliset jälkikäsittelyt. Kaikki formaatin määrittelyt vaikuttavat osaltaan painokustannuksiin. Myös suunniteltavan työn värillisyys ja painosmäärä vaikuttavat kustannuksiin myös, nelivärinen on kalliimpi painattaa kuin mustavalkoinen. (Keränen ym. 2003, 76.) Jos painosmäärä on pieni, voidaan harkita tuotetta painettavaksi digipainossa, jonka kustannukset ovat nykyaikaisella tekniikalla varsin huokeat. Vaihtoehtona on myös teettää työ neliväripainossa, mutta painattaa vain osa sivuista värillisenä. Näin kustannukset pysyvät yleensä kohtuullisina. Keränen ym. korostavat, että monta huonoa kuvaa ei korvaa yhtä hyvää. Tämä on ehdottomasti otettava huomioon ulkoasun visuaalista suunnittelua tehdessä. Yksi

18 isokokoinen ja pysäyttävä kuva esimerkiksi esitteen kannessa tekee esitteestä huomiota herättävän ja mielenkiintoisen. Näin se myös erottuu edukseen muiden esitteiden rinnalla. (Lamberg ym. 2003, 77.) Viestinnässä käytetään nykyään yhä raflaavampia keinoja, sanoo Lévy. Kaiken nykyajan teknologian mahdollistamien keinojen viisaus piileekin siinä, että niitä kaikkia ei tule käyttää, vaikka se olisikin teknisesti mahdollista. Tehokkaan viestinnän ja aggressiivisen markkinoinnin ero on joskus hiuksenhieno. (Lévy, 2006, 311.) Yksinkertainen ulkoasu on aina houkutteleva, se saa katsojan avaamaan esitteen ja tutustumaan sisältöön tarkemmin. Liiat elementit antavat helposti sekavan, luotaantyöntävän ja jopa tyrkyttävän vaikutelman aiheuttaen vastareaktion, eikä katsojan kiinnostus herää lainkaan. 4.2 Visuaalinen sommittelu ja graafiset elementit Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä Ylivieskan teknologiakylän visuaalisen ilmeen ja graafisten elementtien suunnittelussa lähtökohtana oli selkeys, yksinkertaisuus ja nykyaikaisuus. Pelkistetty visuaalinen ilme oli ihan jotain muuta, kuin RFM-Poliksen olemassa oleva ilme, joten tilaaja halusi tilanteeseen selkeän muutoksen. Ytekille valittu vihreä väri on itsessään huomiota herättävä ja raikas, joten sille ei haluttu kilpailijaksi liian täyteen ahdetun taiton elementtejä. Toistuviksi elementeiksi visuaaliseen ilmeeseen suunniteltiin pyöristetty palkki, vihreä pinta ja pyöreät, pisteviivoitetut ympyrät. Palkin muotokieli on samaa sukua liikemerkin kanssa, samoin pisteviivoitettujen ympyröiden ilme. Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä toistuvat siis pyöreät muodot eri tavoin, jotka tuovat ilmeeseen persoonallisuutta ja tunnistettavuutta.

19 Käyntikortti sommiteltiin niin, että sen toisella puolella on logoversio, jossa ei ole Ylivieskan teknologiakylä -tekstiä. Sen sijaan yrityksen nimi laitettiin yhteystietokentän ylimmälle riville. Tähän ratkaisuun päädyttiin ainakin toistaiseksi siitä syystä, että tilaaja toimi sekä Ylivieskan teknologiakylän että RFM-Poliksen nimissä. Käyntikortin typografia on selkeä, henkilön nimi on kirjoitettu versaalein ja muut tekstit gemenoin. Teksti on 100 % mustaa, väriä kortin tekstipuolelle tuo liikemerkki, www-osoite ja vihreä, pyöristetty palkki kortin oikeassa reunassa. Käyntikortin kääntöpuoli on vihreä, ja vihreän päälle on sommiteltu eri kokoisia pisteviivoitettuja ympyröitä. Käyntikortin koko on 90 x 50 mm, paperiksi suunniteltiin hohtavanvalkoinen ja päällystämätön materiaali, esimerkiksi Munken Polar 300 g. KUVIO 6. Ytekin käyntikortti. Kirjelomakkeessa toistuvat samat visuaaliset elementit, eli vihreä palkki ja logo. Kirjelomakkeeseen sijoitettiin logoversio, jossa on Ylivieskan teknologiakylä -teksti. Logo sijoitettiin kirjelomakkeen vasempaan yläreunaan, sillä oikea yläreuna on kirjeissä usein varattu päivämäärälle. Yrityksen yhteystiedot löytyvät lomakkeen

20 alareunasta. Kirjelomakkeen toinen puoli on painatettu vihreällä, jota korostaa pisteviivoitetut ympyrät, samoin kuten käyntikortissakin. KUVIO 7. Ytekin kirjelomake. Kirjekuoriksi suunniteltiin kaksi eri kokoa, C4 ja C5. Nämä ovat yleisimmin käytössä olevat kuorikoot. Kirjekuorien painattaminen on joskus haastavaa, sillä kaikki painokoneet eivät pysty painamaan kuorta ihan reunaan saakka, vaan reunaan pitää jättää esimerkiksi 5 mm marginaalit. Myös läppäpainatus yhtenäisenä pintana etupuolen kanssa saattaa osoittautua ongelmaksi. Nämä reunaehdot mielessä kuoreen sijoitettiin sama, tunnistettava palkki, mutta 5 mm marginaaleilla. Yrityksen yhteystiedot painatettiin läppään. Kirjekuorien materiaali on puhtaanvalkoinen Primus.

21 KUVIO 8. Ytekin kirjekuoret. Julisteen suunnittelussa otettiin huomioon se, että usein niitä kiinnitetään ilmoitustauluille monien muiden julisteiden sekaan. Tämä on haasteellista erottuvuuden kannalta. Juliste päädyttiinkin suunnittelemaan formaatiltaan erikoisemmaksi, julisteen koko on 100 x 35 cm. Se on erikoisuudestaan huolimatta kustannustehokas ottaen huomioon painotaloissa yleisimmin käytössä olevat paperien arkkikoot. Julistepaperiksi suunniteltiin sama materiaali, kuin kirjelomakkeissa ja käyntikorteissakin, eli Munken Polar. Julisteen pääosassa on kuva, joka on mustavalkoinen pienellä vihreällä yksityiskohdalla. Esimerkkikuvassa on lähikuva silmästä, jonka iiris on värjätty vihreäksi. Iiris heijastaa kuvaa ikkunasta. Kuva on rajattu niin, että sen oikea reuna toistaa pyöristetyn palkin muotoja. Näin sukulaisnäkö muiden painotuotteiden kanssa säilyy. Kuvan päälle on sijoitettu valkoisia pisteviivoitettuja ympyröitä, samalla tavalla kuten muihinkin tuotteisiin. Varsinainen teksti-informaatio on julisteen oikeassa reunassa, parhaassa huomiopisteessä. Oikeaan reunaan on sijoitettu myös yrityksen ja mahdollisten rahoittajien logot.

22 KUVIO 9. Ytekin juliste. Www-sivupohja suunniteltiin käytettävyys pääosaan asettaen. Sivupohjasta oli tarkoitus tehdä mahdollisimman selkeä ja kuitenkin tunnistettava. Sivupohjan yläosassa toistuu sama kuva kuin julisteessakin, ja sivupohjan oikeassa yläkulmassa, parhaassa huomiopisteessä, on Ytekin logo. Linkit sijoittuvat vasempaan reunaan vihreän palkin päälle. Palkin muotokieli jatkuu ylös asti kuvan päälle niin, että kuvan päällä erottuu vihreä viiva siinä kohtaa, missä palkki kulkisi näkyessään kokonaan. Yhteystiedot ovat sivun alareunassa, mistä niitä kokeneen www-käyttäjän silmä usein hakeekin. Sivupohjan taustalla näkyy himmeästi pisteviivoitettua, vihreää ympyrägrafiikkaa.

23 KUVIO 10. Www-sivupohja. Ilmoituspohjia tehtiin kahdenlaisia. Kuvallinen ilmoituspohja on tarkoitettu imagolliseen ilmoitteluun ja tekstipainotteinen esimerkiksi rekrytointi-ilmoitteluun. Ilmoituspohjissa toistuvat samat elementit kuin muissakin tuotteissa: pisteviivoitetut ympyrät ja palkin pyöreä muoto. Ilmoituspohjien reunoja on pyöristetty 3 pt, näin ne ovat osa kokonaisuutta. Ilmoitusten otsikot ovat Optimaa, leipäteksti Tahomaa. Imagoilmoituksen sommittelu on sukua julisteelle, ainoa ero on yhteystietopalkki ilmoituksen alareunassa. Tekstipainotteisissa ilmoituksissa otsikko on ylimmäisenä, sillä tämäntyyppisissä ilmoituksissa silmä hakee aina otsikkoa ensin. Logo ja yhteystiedot ovat ilmoituksen alareunassa, jotta ilmoituspohja olisi sommitelmaltaan tasapainoinen.

24 KUVIO 11. Ytekin imagoilmoitus. KUVIO 12. Ytekin ilmoituspohjat. Ylivieskan teknologiakylälle suunniteltiin myös PowerPoint-pohja sähköisiä esityksiä varten. Näin yritys voi esitellä toimintaansa samalla visuaalisella ilmeellä ja imagolla, mikä muistakin tuotteista välittyy. Esitys alkaa aina aloituskalvolla, jossa on muissakin tuotteissa esiintyvä silmä ja Ytekin nimilogo. Varsinainen asiasisältö alkaa sivulta 2. Esityspohjaan on tehty myös valmiit typografia-

25 asetukset, jotta esittelymateriaali pysyisi samankaltaisena käyttäjästä riippumatta. Käytettävä tekstityyppi on Tahoma, otsikko on vihreällä, muu teksti on mustaa. KUVIO 13. PowerPoint-pohja. Tuoteperheeseen suunniteltiin myös sähköinen kirjepohja, joka on pelkistetty versio painetusta kirjepohjasta. Sähköisenä aikakautena dokumentteja lähetetään usein pelkästään sähköisessä muodossa, joten Ytekin visuaalisen ilmeen yhtenäisyyden ja imagon kannalta tuote on tarpeellinen. Kirjepohjaan on tehty valmiiksi asetukset käytettävistä tekstityyleistä, jotta kaikki Ytekistä lähtevät dokumentit olisivat sukunäköisiä keskenään. Sähköisessä kirjepohjassa käytetään Tahoma-fonttia, otsikko on vihreää Tahoma Boldia, muu teksti on mustaa.

26 KUVIO 14. Ytekin sähköinen kirjepohja. Kaikkiin painotuotteisiin valittiin paperiksi Munken Polar. Se on hohtavanvalkoinen ja ympäristömerkitty designpaperi, jolla on FSC-sertifikaatti. Sileäpintainen Munken Polar toistaa värit erittäin hyvin, ja sitä onkin käytetty juuri kirjelomakkeissa, esitteissä ja muissa painotuotteissa. Munken Polar soveltuu sekä offset- että digipainamiseen. Se on myös ISO 9706 -standardin mukaisesti arkistointikelpoinen paperi.

27 4.3 Ylivieskan teknologiakylän nimilogo-liikemerkki Ylivieskan teknologiakylän liikemerkki on vihreä ympyrä, jonka läpi menee kaksi viivaa. Toinen viiva on suora ja toinen kaartuva. Yhdessä viivat muodostavat kuvion, joka on tyylitelty Y-kirjain. Y-kirjain viittaa Ylivieskaan, yrittämiseen ja yhteistyöhön. Liikemerkin symboliikasta löytyy myös tienristeys, joka kuvasta muutosta ja eteenpäin menemistä. KUVIO 15. Ytekin liikemerkki. Liikemerkin vihreä väri kuvastaa uutta alkua ja kasvua. Vihreä väri luo myös positiivia mielikuvia. Logoteksti liikemerkkeineen on muotoiltu pehmeästi ja yksinkertaisesti. Liikemerkin yhteyteen on sijoitettu grafiikkaohjelmalla vektoroitu YTEK-teksti. Liikemerkin ja nimilogon yhteyteen voidaan sijoittaa myös Ylivieskan teknologiakylä -teksti, joka on ladottu Optima-fontilla. Kaiken tekstin väri on harmaa, jotta tasapaino vihreän liikemerkin kanssa säilyy. Logosta on olemassa myös mustavalkoiset versiot, mutta ensisijaisesti käytetään värillistä logoa.

28 Logosta on olemassa kolme eri variaatiota: pelkkä nimilogo ja liikemerkki -yhdistelmä; nimilogon, liikemerkin ja Ylivieskan teknologiakylä -tekstin yhdistelmä sekä liikemerkin, nimilogon ja.info-päätteen yhdistelmänä. Viimeisin versio toimii markkinointiviestinnän välineenä semmoisenaan markkinoidessaan yrityksen www-sivuja. KUVIO 16. Ytekin logoversiot.

29 4.4 Ylivieskan teknologiakylän viestintämateriaalien kuvamaailma Ylivieskan teknologiakylän valokuvat ovat mustavalkoisia. Ne ovat aina tiukasti rajattuja lähikuvia jostain yrityksen toimintaan liittyvästä asiasta. Kuvien aiheiden ei tarvitse olla kuitenkaan alleviivaavia, vaan niiden sisältö voi olla vain viitteellinen varsinaiseen liiketoimintaan liittyen. Kuva-aihe voi useassa tuotteessa käytetyn silmän lisäksi olla esimerkiksi kynää pitelevä käsi, joka viittaa liiketoimintaan useallakin tasolla. Silmän symboliikkaarvo on iiriksestä heijastuvassa ikkunassa, joka viittaa vapaasti lentäviin ajatuksiin. Ne lienevät tarpeellisia myös yrityselämässä. Kuvien mustavalkoisuuden rikkoo pelkästään vihreä väri. Kuvan aihe tai yksityiskohta värjätään kuvankäsittelyohjelmalla vihreäksi vastaamaan Ylivieskan teknologiakylän värimaailmaa, esimerkiksi silmään iiris tai kädessä oleva kynä. Mustavalkoinen kuvitus herättää nykypäivänä enemmän huomiota kuin nelivärinen, ja vielä kun kuvasta muokkaa pienen osan värilliseksi, on huomion saaminen helpompaa.

30 5 TULOKSET JA POHDINTA Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda yhteinen visuaalinen ilme Ylivieskan teknologiakylälle ja RFM-Polikselle. Tilaaja halusi yrityksensä pystyvän esiintymään kaikessa viestinnässä yhtenäisellä ulkoasulla. Opinnäytetyön tuloksena syntyi Ylivieskan teknologiakylän ja RFM-Poliksen yhteinen, visuaalinen ilme. Ytekin logosta suunniteltiin kolme eri versiota eri käyttötarkoituksia varten. Ilmeeseen valittiin vihreä väri korostamaan kasvua, kehitystä ja pehmeitä arvoja, liikemerkin pyöreä muoto puolestaan symboloimaan jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Liikemerkin tyylitelty y-kirjain muistuttaa yrittämisestä, yhteistyöstä ja eteenpäin kulkevasta toiminnasta. Y-kirjain tuo mieleen myös Ylivieskan. Lähteinä käytettyjen typografiaohjeiden mukaisesti syntyi Ylivieskan teknologiakylän typografiaohjeistus. Fonteiksi valittiin Optima ja Tahoma, joka tilaajan toiveiden mukaisesti löytyy pc:n järjestelmäfonteista. Optima-fonttia käytetään tuotteiden tehostefonttina esimerkiksi otsikoissa ja nostoissa. Visuaalista ilmettä toteutettiin useisiin eri tuotteisiin. Suunniteltiin käyntikortti, kirjelomake, kirjekuoret, juliste ja ilmoituspohjat. Ilmoituspohjia suunniteltiin kaksi eri versiota. Toinen on imagolliseen ilmoitteluun tarkoitettu kuvallinen ilmoituspohja, ja toinen esimerkiksi henkilöstön rekrytoinnissa käytettävä tekstipainotteinen ilmoituspohja. Tekstipainotteisesta ilmoituspohjasta tehtiin myös mustavalkoinen versio. Ytekille suunniteltiin myös www-sivupohja, jota tilaaja hyödyntää parhaillaan tekeillä olevassa, yrityksiä ja yrittäjiä palvelevassa portaalissa. Ytekille suunniteltiin myös sähköiseen työskentelyyn ja asiointiin PowerPointpohja, jolla tilaaja voi esitellä omaa toimintaansa uuden visuaalisen ilmeen puitteissa. Sähköiseen kirjeenvaihtoon suunniteltiin myös sähköinen kirjepohja,

31 jotta tietoliikenteellä liikuteltavat asiakirjat olisivat linjassa uudistetun ilmeen kanssa. Painotuotteiden paperiksi valittiin Munken Pure, joka on ympäristömerkin saanut SFC-sertifioitu paperi. Se on puhtaanvalkoista ja päällystämätöntä paperia, joka toistaa värit ja kuvat hyvin. Työtä tehdessä kävi kuten uuden ilmeen suunnittelussa usein tapahtuu, ruokahalu kasvaa syödessä. Kaikki graafisen ilmeen mukaiseksi suunnitellut tuotteet eivät olleet mukana alkuperäisessä suunnitelmassa, vaan ne on lisätty tuoteperheeseen, koska ne syntyivät luonnollisesti osaksi kokonaisuutta. Jos työtä olisi voinut vielä kehittää eteenpäin, olisin voinut suunnitella Ytekille vielä esitteen ja lehtipohjan. Myös sähköinen newsletter olisi toiminut paketissa hyvin ja kuvien käyttöä olisi voinut pohtia syvällisemmin. Tilaaja vaikutti tyytyväiseltä työn tuloksiin, ja uusi visuaalinen ilme on jo otettu käyttöön. Mielestäni opinnäytetyölle asetetut tavoitteet täyttyivät.

32 LÄHTEET Friedl, F. Ott, N. Stein, B. Typography. Black Dog & Leventhal Publishers, Inc. 1998. Hintsanen, P. 2000 2007. Www-sivu. Saatavissa www.coloria.net. Luettu 27.9.2008. Itkonen, M. 1999. Typoteesejä. Tampere: Tammer-Paino Oy. Itkonen, M. 2000. Typoteesejä. Toinen painos. Vaasa: Ykkös-Offset Oy. Keränen, V. Lamberg, N. Penttinen, J. 2003. Julkaisu & Kuvankäsittely. Porvoo: WS Bookwell. Levy, M. 2006. Born in 1842. Paris: Mundocom. Loiri, P. Juholin, E. 1998. Visuaalisen viestinnän kasikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Microsoft. 2009. Www-sivu. Saatavissa www.microsoft.com/typography. Luettu 13.1.2009.