Varsinais-Suomi PÄÄTÖS 13/2017 Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2017 VARELY/25/07.02/2014 Liitteet 2 kpl ASIA Kokemäenjoen kunnossapitoruoppauksen työnaikaisten vaikutusten vesistötarkkailusuunnitelman hyväksyminen HAKIJA Porin kaupunki TARKKAILUVELVOLLISUUS Tarkkailu perustuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston Porin kaupungille 22.10.2014 myöntämän vesilain mukaisen luvan nro 185/2014/2 lupamääräykseen 7, jossa hakija velvoitetaan tarkkailemaan ruoppauksen ja läjityksen vesistövaikutuksia Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. ASIAN VIREILLE TULO Porin kaupunki on lähettänyt 16.3.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman ja 16.3.2017 päivätyn tarkkailusuunnitelman Kokemäenjoen kunnossapitoruoppauksen työnaikaisten vesistövaikutusten tarkkailemiseksi. TARKKAILUSUUNNITELMA Ruoppauksen ja läjityksen aiheuttamia vesistövaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi kuudelta havaintoasemalta. Ruoppausalueen yläpuolella sijaitsevat asemat K1 ja K2 toimivat vertailuasemina. Ruoppausalueen alapuolella sijaitsevat tarkkailuasemat K3 Luotsinmäenhaarassa ja K4 Raumanjuovassa, joista K4 sijaitsee myös läjitysalueen alapuolella. Asemat K5 ja K6 sijaitsevat alempana Luotsinmäenhaarassa ja Raumanjuovassa ennen niiden yhtymistä. Vesinäytteet otetaan ennen töiden aloittamista, töiden aikana kahden viikon välein sekä kahden viikon kuluttua töiden loppumisesta. Ruoppaustöiden arvellaan kestävän 3 kuukautta. Ylimääräisiä näytteitä haetaan, mikäli havaitaan poikkeuksellista samentumista. Näytteet otetaan pintavedestä, vesipatsaan keskiosasta ja pohjan läheltä. Näytteistä määritetään näkösyvyys, lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine ja kokonaisfosfori. Samentumishaitan voimakkuutta ja leviämistä kartoitetaan kenttämittauksilla (YSI-sarjan moniparametrisondi) kerran kuukaudessa töiden aikana. Kartoitus tehdään ruoppausalueiden ylä- ja alapuolella, siten että koko samentunut alue jää pisteverkoston sisään. Sameutta mitataan vertikaalisesti pinnasta pohjaan noin 20 havaintopaikalta. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) 230 0009 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 TURKU Valtakatu 12, 28100 PORI
2/3 Sedimentin sisältämien haitta-aineiden leviämisen tarkkailemiseksi otetaan vesinäytteitä ruoppausalueiden ylä- ja alapuolelta tarkkailupisteiltä K1, K3 ja K4. Näytteet otetaan ennen töiden aloittamista, kerran töiden aikana sekä jälkitarkkailuajankohtana. Näytteistä määritetään arseeni, kadmium, kupari, nikkeli ja elohopea. Tutkimustulokset raportoidaan välittömästi niiden valmistuttua Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Lisäksi valvoville viranomaisille järjestetään on line -yhteys suorittavan tahon laboratoriojärjestelmään. Sameuskartoituksista laaditaan kunkin kartoituskerran jälkeen havainnolliset vaikutusaluekartat. Vesistövaikutustarkkailusta laaditaan yhteenveto viimeistään kolmen kuukauden kuluttua töiden päättymisestä ja toimiteen tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISU Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy tarkkailusuunnitelman seuraavin muutoksin ja lisäyksin: Vedenlaatua tulee tarkkailla myös Hevosluodon läjitysalueen yläpuolelta Raumanjuovasta Lana- ja Huvilajuovan haaraumakohdan jälkeen. Kiintoaine analysoidaan määritysmenetelmällä 364 (SS;F6;GVS). Vesinäytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa tulee noudattaa laatusuosituksia, jotka koskevat ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävää tietoa (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2016). Tämän päätöksen mukainen päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Perustelut Läjitysalueen vaikutuksia Raumanjuovan vedenlaatuun seurataan lisäämällä läjitysalueen yläpuolelle vedenlaadun havaintoasema. Kiintoainemäärityksen menetelmä 364 (suodatus 0,4 µm) on vakiintunut menetelmä vesistön tilan tarkkailuissa ja seurannoissa Varsinais- Suomen alueella. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/201) 64 65 :t ja 200 Vesilaki (587/2011) 3 luku 11 ja 15 luku 9
3/3 Hallintolaki (434/2003) 7 luku 43 45 :t ja 47 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tätä päätöstä on noudatettava muutoksen hausta huolimatta. Perustelut KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Vesilain 15 luvun 9 ja ympäristönsuojelulain 200 :n mukaan viranomainen voi määrätä vesilain 3 luvun 11 :n ja ympäristönsuojelulain 64 :n nojalla antamansa päätöksen noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Tästä päätöksestä perittävä maksu on 385 (55 /tunti). Maksu perustuu valtioneuvoston 30.12.2016 antamaan asetukseen (1554/2016) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2017 ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Asian on esitellyt ylitarkastajatitta Lahtinen ja ratkaissut ylitarkastaja Asko Sydänoja. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Porin kaupunki Jäljennös päätöksestä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Varsinais-Suomen ELY-keskus/vesiyksikkö Päätöksestä ilmoittaminen MUUTOKSENHAKU Kuulutus päätöksen antamisesta on Porin kaupunginviraston ilmoitustaululla. Kuulutus ja päätös liitteineen ovat nähtävillä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen www-sivuilla. Tähän päätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Päätöksestä perittyyn suoritemaksuun voi hakea oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiaan haetaan oikaisua. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Liitteet Kopio tarkkailusuunnitelmasta Oikaisuvaatimusosoitus
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Sydänoja Asko 22.05.2017 08:16 Esittelijä Lahtinen Titta 22.05.2017 08:22
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 Porin kaupunki KOKEMÄENJOEN KUNNOSSAPITO- RUOPPAUKSEN TYÖNAIKAISTEN VAIKUTUSTEN VESISTÖTARKKAILU- OHJELMA Marika Paakkinen 16.3.2017 Kirjenro 400/17
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. HANKKEEN JA HANKEALUEEN YLEISKUVAUS... 1 3. TUTKIMUKSET HANKEALUEELLA... 3 4. TARKKAILUOHJELMAESITYS... 3 4.1 Vedenlaatutarkkailu... 3 4.1.1. Tarkkailupisteet... 3 4.1.2. Tarkkailuajankohdat... 3 4.1.3. Näytesyvyydet ja analyysit... 4 4.2 Sameuskartoitus... 4 4.3 Haitta-aineiden seuraaminen... 5 4.4 Tarkkailuohjelman kehittäminen... 5 4.5 Raportointi... 5 LIITTEET: Liite 1. Tarkkailupistekartta
Vesiosasto/MPa 16.3.2017 Kirjenumero 400/17 Porin kaupunki PL 121 28101 Pori KOKEMÄENJOEN KUNNOSSAPITORUOPPAUKSEN TYÖNAIKAISTEN VAIKUTUSTEN VESISTÖ- TARKKAILUOHJELMA 1. JOHDANTO Porin kaupunki haki 20.12.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa Kokemäenjoen tulvasuojeluun liittyvään kunnossapitoruoppaukseen Porin kaupungissa. Lupa myönnettiin 22.10.2014 (ESA- VI/183/04.09/2013, päätös 185/2014/2). Lupapäätöksen yhteydessä annettiin velvoite tarkkailla ruoppauksen ja läjityksen vesistövaikutuksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen Elykeskukselle kuukautta ennen tarkkailun ja ruoppauksen aloittamista. Kunnossapitoruoppaus sijoittuu Kokemäenjoelle Porinsillan alavirran puolelle, Luotsinmäenhaaraan ja Raumanjuopaan. Suunniteltu ruoppausaika on 1.9. 15.11.2017. Ruoppaus toteutetaan imuruoppaamalla ja imuruoppausmassat pumpataan paineputkea pitkin läjitysalueelle. Ruopattava massa on pääasiassa joen kuljettamaa ja kasaamaa hiekkaa. Ruoppausmassojen läjittämiseen käytetään Hevosluodon vanhaa läjitysaluetta, jolle Länsi-Suomen vesioikeus on vuonna 1984 myöntänyt luvan läjitysten tekemiseen. Hevosluodon vanha läjitysalue tullaan kunnostamaan läjittämistä varten. Läjitysaltaasta ylivuotovedet johdetaan ylivuotokaivon kautta Raumanjuopaan. Vesistövaikutukset on arvioitu lyhytaikaisiksi ja näkyvän lähinnä veden samenemisena työ- ja läjitysalueen alapuolisella vesistönosalla. Ruoppausmassat ovat hiekkaa savipitoisuuden ja orgaanisen aineksen määrän ollessa pieniä, minkä vuoksi työnaikainen samentuminen on arvioitu jäävän vähäiseksi. Hiekkaa laskeutuu nopeasti joenpohjaan virtaaman ollessa pieni. Isoilla virtaamilla jokivesi samenee luonnostaan voimakkaasti, mikä vähentää vesistövaikutusten havaitsemista. 2. HANKKEEN JA HANKEALUEEN YLEISKUVAUS Hankkeen tarkoituksena on parantaa Porin kaupungin alavan alueen tulvasuojelun tasoa. Uhkaavimmat tulvatilanteet aiheutuvat hyyde- ja jääpadoista sekä samanaikaisesta suuresta virtaamasta. Ruopattavaksi aiottu mataloitunut Kokemäenjoen haarautumisalue Porin kaupungin kohdalla on toden- www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere
2 näköisimpiä paikkoja hyyde- ja jääpadon muodostumiselle. Tämä alue on ruopattu 1980-luvulla, mutta alue on mataloitunut virran kuljettaman ja kasaaman hiekan vaikutuksesta. Kunnossapitoruoppaus sijoittuu Kokemäenjoelle Porinsillan alavirran puolelle, Luotsinmäenhaaraan ja Raumanjuopaan (kuva 2.1). Ruoppaus toteutetaan imuruoppaamalla ja imuruoppausmassat pumpataan paineputkea pitkin Hevosluodon läjitysalueelle. Ruopattava massa on pääosin joen kuljettamaa ja kasaamaa hiekkaa. Kuva 2.1. Ruopattavien alueiden sekä Hevosluodon läjitysalueen sijainti. Hankealue sijaitsee alueella, jota tarkkaillaan Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun puitteissa. Tarkkailu on aloitettu vuonna 1975. Tarkkailulla seurataan Kokemäenjokeen ja Porin edustan merialueelle johdettavan kuormituksen määrää ja sen vaikutuksia vesistön tilaan. Alueelle johdetaan ns. pistemäistä vesistökuormitusta kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta, teollisuuden piiristä sekä Porissa sijaitsevilta lämpövoimalaitoksilta. Myös Porin satamat ovat osallistuneet vuodesta 2010 alkaen Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun. Pistemäisen kuormituksen lisäksi Kokemäenjokea kuormittaa hajakuormitus. Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme. Se kuuluu jokityypiltään erittäin suuriin kangasmaiden jokiin. Valuma-alueen pinta-ala on joen laskiessa Pohjanlahteen yhteensä 27046 km 2 (Ekholm 1993). Kokemäenjoki alkaa Sastamalasta Liekoveden luusuasta, josta se virtaa Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, jonka alapuolella se laskee Pihlavanlahden kautta Pohjanlahteen. Keskivirtaama on Vammalassa (Hartolankoski) 175 m 3 /s ja Harjavallassa 223 m 3 /s. Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut ja rehevöitynyt maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineksen vaikutuksesta. Pihlavanlahden pohjukan vesi on lähes kokonaan peräisin Kokemäenjoesta, minkä seurauksena se on sameaa ja runsasravinteista. Lisäksi sähkönjohtavuus on alhaisempi kuin merialueella, joten jokiveden leima alueella on vahva. Padotuksen, perkausten ja säännöstelyn
3 vuoksi Kokemäenjoki on nimetty EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisessa luokittelussa voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Kokemäenjoen ekologinen tila on Varsinais- Suomen ELY-keskuksen päätöksen mukaan tyydyttävä. Pihlavanlahden ekologinen tila on välttävä. Jokiveden laadussa on kuitenkin tapahtunut merkittävää parantumista viime vuosikymmeninä. Merialueen kannalta suurin merkitys on ollut ravinnepitoisuuksien alenemisella. Pihlavanlahdella myös happitilanteen parantuminen ja metsäteollisuuden jätevesien leiman huomattava vähentyminen ovat parantaneet veden laatua merkittävästi. Runsaan hajakuormituksen takia veden samentuneisuus ja rautapitoisuus eivät ole Pihlavanlahdella suuresti muuttuneet. Lisäksi ravinnetaso on ylivalumien aikana edelleen korkea. 3. TUTKIMUKSET HANKEALUEELLA Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun puitteissa vedenlaatua seurataan Kokemäenjoessa. Kokomäenjoessa hankealueen yläpuolella sijaitsee yhteistarkkailupiste KOJO/35 ja alapuolella ennen Raumanjuovan ja Luotsinmäenhaaran yhtymistä yhteistarkkailupisteet KOJO/46 ja KOJO/47. Näiltä tarkkailupisteiltä on siten runsaasti vedenlaatutuloksia käytettävissä. Vedenlaatutuloksia on esitelty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimassa Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna 2015 -tarkkailuraportissa (Alajoki 2016). 4. TARKKAILUOHJELMAESITYS 4.1 Vedenlaatutarkkailu 4.1.1. Tarkkailupisteet Ruoppaustöiden aikaisia sekä läjityksen aiheuttamia vesistövaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi yhteensä 6 pisteeltä: K1-K6 (liite 1). Vertailupisteinä toimivat tarkkailupisteet K1 (KOJO/35) ja K2. Tarkkailupiste K3 sijaitsee Luotsinmäenhaarassa ruoppausalueen alapuolella ja K4 Raumanjuovassa ruoppausalueen ja läjitysalueen alapuolella. Tarkkailupisteet K5 (KOJO/46) ja K6 (KOJO/47) sijaitsevat Luotsinmäenhaarassa ja Raumanjuovassa ennen niiden yhtymistä. Pintasamennuksen laajuudesta tehdään lisäksi havaintoja maastokäynnin yhteydessä ja mikäli samentuminen leviää laajemmalle alueelle, otetaan ylimääräisiä näytteitä. 4.1.2. Tarkkailuajankohdat Työn aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä työnaikaisten vesistövaikutusten tarkkailua suorittavalle taholle. Esitarkkailunäytteet haetaan kaikilta tarkkailupisteiltä ennen töiden aloittamista.
4 Varsinaiset ruoppaustyöt vesialueella arvioidaan kestävän noin 3 kuukautta. Veden laadun seurantaa esitetään tehtäväksi kahden viikon välein töiden aikana. Tarkkailu pyritään ajoittamaan samaan aikaan Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun kanssa. Jälkitarkkailu tehdään kahden viikon kuluttua töiden loppumisesta. Mikäli töiden aikana havaitaan poikkeuksellista samentumista, tulee siitä ilmoittaa välittömästi tarkkailun suorittajalle, jolloin voidaan hakea lisänäytteitä. Myös tarkkailuajankohtina voidaan harkinnan mukaan ottaa lisänäytteitä samentuneilta alueilta siten, että samentumisen laajuudesta saadaan kattava kuva. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4.1.3. Näytesyvyydet ja analyysit Kaikilta tarkkailupisteiltä otetaan näytteet pintavedestä (1,0 m), vesipatsaan keskiosasta (kokonaissyvyys/2) ja pohjan läheltä (kokonaissyvyys -1,0 m). Tarkkailupisteiltä otetuista näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - näkösyvyys (kentällä) - lämpötila (kentällä) - sähkönjohtavuus - sameus - kiintoaine - kokonaisfosfori Analysoinnissa ja näytteenotossa käytetään vesi- ja ympäristöhallituksen hyväksymiä standardimenetelmiä. 4.2 Sameuskartoitus Kokemäenjoen kunnossapitoruoppauksen samentumishaitan voimakkuutta ja leviämistä kartoitetaan kenttämittauksilla (YSI-sarjan moniparametrisondi). Sameuskartoitus toteutetaan kerran kuukaudessa töiden ollessa käynnissä. Töiden arvioitu kestoaika on 3 kuukautta, joten sameuskartoituksia tehdään yhteensä kolmena ajankohtana samanaikaisesti vesistönäytteenoton kanssa. Kartoitus tehdään ruoppausalueiden ylä- ja alapuolella, siten että koko samentunut alue jää pisteverkoston sisään. Veden sameus mitataan vertikaalisesti pinnalta pohjaan, jolloin saadaan tietoa myös sameuden mahdollisesta leviämisestä eri vesikerroksissa. Kartoitusta tehdään noin 20 havaintopaikalla.
4.3 Haitta-aineiden seuraaminen 5 Sedimentin sisältämät haitalliset aineet voivat levitä alueella ruoppausten yhteydessä ympäristöön leviävän kiintoaineen mukana. Haitta-aineiden tarkkailemiseksi ruoppausalueiden ylä- ja alapuolelta otetaan vesinäytteet kolmelta tarkkailupisteeltä, joista yksi on ruopattavien alueiden yläpuolella (K1) ja kaksi alapuolella (K3 ja K4) (liite 1). Tarkkailupiste K4 sijaitsee lisäksi läjitysalueen alapuolella. Näytteet otetaan ennen töiden aloittamista, kerran töiden aikana ja töiden loputtua jälkitarkkailuajankohtana. Turun yliopiston maaperägeologian osaston tekemän sedimenttitutkimuksen perusteella sedimenttiä ei voida pitää ruoppausalueella pilaantuneena verrattaessa haitta-ainepitoisuuksia maaperän pilaantuneisuutta osoittaviin raja-arvoihin (VNa 214/2007). Tutkimuksessa asetuksen mukainen kynnysarvo ylittyi vain arseenin osalta, mutta pitoisuustaso jäi alemman ohjearvon alle. Verrattaessa sedimentin haitta-ainepitoisuuksia Sedimentin ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöministeriö 2004) mukaisiin pitoisuustasoihin, tason 2 ylittäviä pitoisuuksia ei todettu. Tason 1 ylittäviä pitoisuuksia todettiin kadmiumin, kuparin, nikkelin ja elohopean osalta. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - arseeni - kadmium - kupari - nikkeli - elohopea Analysoinnissa ja näytteenotossa käytetään vesi- ja ympäristöhallituksen hyväksymiä standardimenetelmiä. 4.4 Tarkkailuohjelman kehittäminen Tarkkailuohjelmaa muutetaan tarvittaessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 4.5 Raportointi Tutkimustulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Tarkkailua valvoville viranomaisille järjestetään myös on line yhteys tarkkailua suorittavan tahon laboratoriojärjestelmään, jolloin vedenlaatutulokset ovat nähtävissä jatkuvasti ja ajantasaisesti. Sameuskartoituksista laaditaan kunkin kartoituskerran jälkeen havainnolliset vaikutusaluekartat, jotka toimitetaan tarkkailua valvoville tahoille. Vesistövaikutusten tarkkailusta laaditaan yhteenveto, jossa tarkastellaan vesistön tilaa ja ruoppaustöiden mahdollisia vaikutuksia sekä arvioidaan töistä mahdollisesti aiheutuneita haittoja. Yhteenveto laaditaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua töiden päättymisestä. Raportti toimitetaan tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille.
6 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi Marika Paakkinen Hyväksynyt: Toiminnanjohtaja, Limnologi Jukka Mattila VIITTEET Alajoki, H. 2016. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu nro 757. 147 s. Pöyry Finland Oy. 2013. Kokemäenjoen kunnossapitoruoppaus, Porin kaupunki. Yleissuunnitelma, 9.12.2013. 25 s. + liitteet.
Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Etelä-Suomen aluehallintovirastolta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja allekirjoittaminen Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: * oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta * jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan oikaisua * miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen liitteet Oikaisuvaatimukseen on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen niin määrää * toimitettaessa oikaisuvaatimus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Oikaisuvaatimuksen toimittaminen perille Oikaisuvaatimus on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimuksen tekemiselle asetetun määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuksen on oltava käytettävissä aluehallintoviraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimuksen tekijältä peritään asian käsittelystä aluehallintovirastossa käsittelymaksu 120 euroa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot: Postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki Käyntiosoite: Ratapihantie 9 Puhelin: 029 501 6000 Telekopio: (09) 6150 0533 Sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä perittyä suoritemaksua koskeva muutoksenhaku Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiaan haetaan oikaisua. (oikaisuvaatimus AVI-YSL)