GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M101-9413 Kauko Puustinen 18.4.1 994 SUOMEN MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO, LILKOMAANKALIPPA JA HUOLTOTASE VUONNA 1993
Ttimti raportti kdsittelee Suomen 1 1 l:n mineraalisen raaka-aineineen tuotantoa ja ulkomaankauppaa vuodelta 1993. Se on aikaisemmin laadittujen vastaavien selvitysten ajanmukaistettu laitos. Kuitenkin toisessa raportissa (Puustinen 1994a) on jo kdsitelty mineraalisten raaka-aineiden kansainvdlistd hintakehitystd tammikuusta 1980 tammikuuhun 1 994. -- Suomen ulkomaankaupan tilastojen avulla on arvioitu erdiden metallisten rikasteiden, metallien sekd teollisuusmineraalien ja rakennuskivien strategisuutta. Kriteereind ovat ulkomaankaupan tase (viennin ja tuonnin arvon erotus) sekti ertidt strategisuus-, riittdvyysja riskialttiuskertoimet. Vuonna 1993 tuotannon perusteella arvoltaan 10 merkittdvintti mineraalia olivat (suluissa ttimtin raportin mukainen tuotannon laskennallinen arvo) rauta (1 822 Mrnk), sinkki (917 Mmk), kupari (704 Mmk, talkki (643 Mmk), ferrokromi (526 Mmk), kromirikaste (464 Mrnk), nikkeli (445 Mrnk), koboltti (402 Mmk), sementti (247 Mmk) ja graniitti (vdhintddn 218 Mmk). Ulkomaankaupan perusteella 5 merkittiivintd mineraalia olivat taseen (vienti miinus tuonti) arvon mukaan (suluissa taseen arvo) viennin suhteen sinkki (+779 Mrnk), koboltti (+402 Mrnk), kupari (+368 Mrnk), graniitti (+210 Mmk) ja ferrokromi (+I98 Mrnk), sekd 5 merkittdvintii mineraalia tuonnin suhteen kaoliini (-875 Mrnk), kuparirikaste (-669 Mrnk), rautarikaste (-482 Mrnk), sinkkirikaste (-376 Mmk) ja nikkeli (-353 Mmk). Mineraalisten raaka-aineiden kokonaistarjonnan (tuotanto plus tuonti) ja kokonaiskysynndn (kulutus plus vienti) pohjalta on laskettu huoltotase. Tdmd taseyhtd1u osoittaa mybs sen mistd mineraalitalouden kdytettdvissd olevat raaka-aineet ovat perdisin ja mihin niitd kdytetddn. Huoltotaseen yhteisarvon perusteella (suluissa huoltotaseen arvo) merkittdvimmat mineraalit olivat tdssd raportissa kiiytettyjen laskentaperusteiden mukaan rauta (2 033 Mrnk), nikkeli (1 295 Mrnk), kupari (1 153 Mmk), sinkki (929 Mrnk), kaoliini (875 Mrnk), talkki (646 Mrnk), ferrokromi (549 Mrnk), koboltti (420 Mrnk), alumiini (348 Mmk), sementti (302 Mrnk), graniitti (vdhintddn 227 Mmk), karbonaattikivet (209 Mmk), fosfaatit (195 Mmk), maanparannuskalkki (145 Mrnk), rikki (122 Mrnk), kulta (121 Mrnk), mangaani (112 Mmk) ja liitu (102 Mmk). Valtiovarainministeribn katsauksen mukaan Suomen kysyntd vtiheni vuonna 1993 edellisiin vuosiin verrattuna yhd tuntuvasti. Kuitenkin kuluttajahintaindeksi oli keskimddrin vain 2.2 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin ja toukokuusta 1993 ldhtien indeksi on pysynyt Idhes muuttumattomana. Ulkomaankaupassa tavaroiden ja palvelusten viennin mdbii lisdtintyi, esimerkiksi Euroopan markkinoilla kaikkiaan 3 %, mutta metalliteollisuudessa kahden vuoden aikana yhteensd 40 %. Tuonnin mddrii on pysynyt samana, vaikka tuontihinnat kohosivatkin vuoden alussa, mutta alenivat sitten markan vahvistumisen ja Uljytuotteiden halpenemisen myutd. Keskimiidrin tavaroiden ja palvelusten tuonnin hinnat kohosivat vuodesta 1992 ldhes 9 %. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 9 % vuonna 1993 ja sen odotetaankin viennin kasvun myotii kasvavan edelleen.
~ ~. ~ ~ ~ ~ ~ ~-~ ~ ~ ~~... ~ 1 ~ ~ 3-1 ~ ~.-~~~~ ~ - ~~ -3' ~ ~ ~ ~. Oksidit 28.25.60.00 2 ~ I 116 0,0 48 193 I SELE~ENI %!?l!i~ yhde?teet Sulfidi E E E A Metalll.- --- -~~ -~uokkaarnaton,muula 166. Yhdlsteet -- - -- - - - - I -2-116 01 11; o,oi 5 5 0 0 ~ 17561 53 259 28.04.90.00 O! 11! 0.01 5500000 32, 1 5951 49W 28.13.90.10, I i i! I rell- 0.01 lsssos 1 1611 0.0 165808 1. 0!!S! 318 182 228 3396 0,1 14881 22e - 3382 Metalll 28.05.40.00 01 141 318 182 228 3396 0,l 14881 228 3 382 BOORI~JATELLUURI 0 I 541 O,O] 1 741 935 0 0 Metallit 28.64.50.00 01 54 1 0,01 1 741 935 01 0-46 PII~ 1596! 194371 0,9l 12176 a, ~ ~ 594-1s41s Met+ll 1 596! 0,91 12176-1 594-19416 ~lihint~in 99.99 % Si 28.04.61.00 52 1 3 2 1.~ -9250 Muu 28.04.69.00 15441 6 597 3I 191 0,O AH~M~N~ 1821 a I 7 552-1 541, -10166 ~- 26 04 -~ 4 791-1% ~ - -2 314 ~eplll 5 2 s 0.0 ~. 4 791 ~~ ~.. -41 ~ -156 Muokkaamaton, muu ja jbte 81.l0.00.06 26 08 4791 ~ ~ - - ~.. -4.--. -1 56 Yhdiste~t -1 73 ~~ Oksidi 28.25.80.00 1731 2158) 0,l 12502 -~ -173) -2 'SS -2158 I AMEN! - ~ - - - --.. ~~~... - - 0~. 2.... 6525 0..- ~. 2 Metalll 28.04.80.00 I 61 2 O,o 5 525 0 2 VlsMPT- ~-~ ~ ~-.~ -~ -. 671 o - 7 ~ ~.-. OD0638364 ~ ~ - ~ - ~~ - -1 -~-80 -- -~ ~~~.- 81.06-00.00~ - --! I -- 0,O... 71-El? 33~ 32 1 745 1584 161 161 Mwr MFT&LlT~-.!!u!@x!-!at~\~iate_ia MUU~ ja~aune.. 81.12.91.00 S!) -. 81.12.99.00-5, I.EL.. 90.........-.- - -- 3 -. -.-. -.R.. op 18 917 7 -. 232. - 0,O..-- 5 109 7 719 0,O 147851 Y~EENSA... i 2 283 923, i00,ol.... s 131 5001 100,o..,... 867 577 I 0.0!' 352 10352-44 -39-5 -.. I -883-1.V -719
1 Taulukko 5.1.4. Metallien ja niiden yhdisteiden strategisuus vuoden 1993 Suomen ulkomaankaupan taseen arvon perusteella sek8 lisaksi kerrottuna strategisuuden (TSR x lo4), riittavyyden (DRP x lo6), riskialttiuden (RKZ x 1 0-') ja tuotantokohtaisen maakeskittyneisyyden (MIN x 1 D5) kertoimilla. Ihletalll j Taw 1993, TSR ~ DRP 1 RKZ, MIN 1 Rauta ' -176467' -167,6 1-152' -264,7-188,8 Alumiinl --135428'311,5-16,5 - -109.7 Mangaanl -112009-411,l -13,4-429,O -152,3 Magnesium -28 908-17,11 0,O -43,4l -443 Molybdeenl I -27 323, -448-6,8-51,l -W,8 Sekalalwt jalometallit -20 993-46,8-62 -53,l -45-3 PI1 I -19416-83 08-29,l -16.7 Nlobl 1-14 327 31.9-0.6-293 -712 Lyijy I -10 0201-9,O -4,O -162 --69, Hawinalwt maametalllt -9 0091-5.9-0,4-14,4 1-14,l Vanadilnl i -70221-12,4-02 -23.5 1-17,6 Antlmonl -2 3141 47-0.9-4,9 3,O i 1 Tltaanl -2 302 1-4,l -02-2 295-32 -0,5-1 4561-42 -a1 Tlna -- -1 414-3.1 I -02 Zlrkonlum -1 341 I -08 MUU~ metalllt 883-1,7-1 2-0,3-0,4-02 0.0! 0,O 0.0 1 R~dlum -434 Tanteal1 I -256 Beryllium -191-0.3 Gmnlum ja=onlum -116: -0.1! O,O Vlsmuttl -80, 0,O 1-0.1-4,6-5.5 49 3,4-2,7-2,O -13-0,6-0,4-0,3-02 -2,7-2,9 47-1,6-3,l 49-1,4-0,4 a$ -02 41.- 17451 0,8 03 2.6' 2,4 Eloho 1 - -- - 3 3821 3,O 1,o 5,7 1 5,3 --- 4 871 I - 22 1,9 7.3 1 3,O