Raahe Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2.,.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=634 Alue, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry, N=311 Kunta, Raahe, N=30 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 6,3 2014,0 Kunta 10 1 20 40 13 ALUE 2016 6,6 2014 6,6 KOKO MAA 2016 6, 4 5 6 8 9 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Pohjois-Pohjanmaa, N=311) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue Pyhäjoki Tyrnävä Kempele Liminka Siikalatva Utajärvi Taivalkoski Oulainen Haapavesi Kuusamo Oulu Raahe Muhos Pyhäjärvi Pudasjärvi Ii 6, 6,6,5,3,3,1,1,0,0,0 6,9 6,5 6,5 6,3 6,1 6,0 5,9 5,
Mittariston koonti osa-alueittain (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 8 12 15 19 14 8 19 24 19 2 15 21 15 15 22 20 15 23 19 29 24 35 33 35 44 42 29 24 19 15 15 4 5 6 8 9 10 4 44 6,3 6,6 6, 5,9 6,3 6,5 6,3 6,6 6, 6,3 6,8 6,8 5,9 6,3 6,3 6,1 6, 6, 6,3 6,6 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Raahe, N=30) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 6,3 6,9 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 5,9 6, Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6,3,1 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka 6,3 5,9 6,2,5 2016 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6,1 6,8 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,3,4 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 10 30 3 20 3-0,2 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 14 31 41 10 3-0,4-0,2-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 1 21 55-0,5-0,1-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 2 50 13 3-0,2-0,2-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 18 25 50-0,5-0,4-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 25 25 46 4-0, -0,6-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 15 3 41-0,6-0,4-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 19 41 33-0, -0,5-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,4 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 1 23 4 10 3-0,3-0,2 0,0 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 14 11 39 32 4 0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 14 52 21 0,1 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 14 38 38 3 0,2 0,4 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 3 41 41 0,1 0,1 0,4 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 21 1 59 3-0,6-0,3-0,3 1-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 11 21 1 21 1 19 11 21 24 15 31 31 5 56 59 52 38 41 18 10 11 4 3-0,6-0,5-0,4-0,1-0,1-0,1-0,5-0,5-0,5-0, -0, -0,6-0,5-0,5-0,4-0,4-0,5-0,4 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 14 29 46 11-0,5-0,3-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 21 24 45 3-0,5-0,1-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 10 31 38 21-0,3-0,3-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 1 21 41 21-0,3-0,1 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 21 28 38 14-0,6-0,2-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Raahe, N=30) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 14 64 11 4-0,2-0,1-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 14 61 18-0,1-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 11 18 5 14-0,3-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 10 14 59 1-0,2-0,3-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Raahe, N=30) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen Elinkeinopolitiikka ja resurssit Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen 32 34 33 30 30 2 23 23 25 23 22 23 43 49 46 43 45 41 63 4 3 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 2
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 29kuntaa. 4 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 85 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 24 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 03 Yhteensä 1 3 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 1,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 16 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32