SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2000 N:o 686 700 SISÄLLYS N:o Sivu 686 Laki yhteisaluelain muuttamisesta... 1803 687 Laki kalastuslain muuttamisesta... 1809 688 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta... 1812 689 Laki vesilain muuttamisesta... 1814 690 Laki maastoliikennelain 4 :n muuttamisesta... 1816 691 Laki vesiliikennelain 21 :n muuttamisesta... 1817 692 Laki ilmailulain 40 :n muuttamisesta... 1818 693 Laki metsälain 2 luvun kumoamisesta... 1819 694 Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain muuttamisesta... 1820 695 Valtioneuvoston asetus maidon kuljetusavustuksista vuonna 2000... 1821 696 Valtioneuvoston asetus hunajan menekinedistämiseen tarkoitetusta tuesta vuodelta 2000... 1822 697 Valtioneuvoston asetus Geodeettisesta laitoksesta... 1823 698 Valtioneuvoston asetus maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 12 :n 1 momentin muuttamisesta... 1826 699 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvinviljelyn kansallisen tuen ympäristöehdoista vuonna 2000... 1827 700 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Geodeettisen laitoksen suoritteista perittävistä maksuista 1829 N:o 686 Laki yhteisaluelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä elokuuta 1989 annetun yhteisaluelain (758/1989) 1 :n 2 momentti, 2 :n 2 momentti, 3, 8 :n 1 ja 3 momentti, 10 :n 2 momentti, 14 :n 2 momentti, 15 :n 2 momentti, 16 :n 1 momentti, 18 :n 1 momentin 7 kohta ja 3 momentti, 22 ja 23, 24 :n 2 momentti, 25, 26, 31 ja 33, sellaisina kuin niistäovat 8 :n 3 momentti ja 10 :n 2 momentti laissa 566/1995, sekä lisätään 19 :ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 23 a, 28 a, 30 a, 31 a, 32 a 32 c ja 33 a seuraavasti: 1 Tämä laki ei koske yhteismetsälain (37/1991) mukaista yhteismetsää. Tämä laki ei koske muunkaan yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallintoa ja käyttöä siltä osin kuin siitä säädetään erikseen. 2 Yhteiselläerityiselläetuudella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa oikeutta koskivoimaan, kalastukseen tai muuhun sellaiseen maa- tai vesialueen käyttöön toisen kiinteistön alueella. HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000 94 2000 400301
1804 N:o 686 Sellainen edellätarkoitettu käyttöoikeus, joka kohdistuu yhteiseen alueeseen mutta ei perustu yhteisen alueen osakkuuteen, katsotaan myös erityiseksi etuudeksi. Sama koskee muulle kuin omistajalle kuuluvaa kalastusoikeutta koskitilan alueella. 3 Yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan. Kalastuslaissa (286/1982) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii tämän lain mukainen osakaskunta. Jos koskitilan alueella omistajan ohella myös muilla on kalastusoikeus, heidän katsotaan muodostavan yhdessäomistajan kanssa erityisen etuuden osakaskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta. 8 Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksessa osanottajat yksimielisesti siitäsopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin päätökset tehdäsiten. Jos osakas on luovuttanut kiinteistöönsä kuuluvan koko osuuden yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun osuuden omistusoikeus on siirtynyt hänelle. Jos osakas on luovuttanut vain osan edellätarkoitetusta osuudesta, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen, kun osuus on kiinteistötoimituksessa siirretty tai määrätty hänen omistamaansa kiinteistöön kuuluvaksi taikka kun osuus on muodostettu tilaksi. Luovuttaja ja luovutuksensaaja voivat kuitenkin sopia aikaisemmasta ajankohdasta puhevallan siirtymiselle. 10 Jos osakas ei halua huolehtia järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja sen muusta järjestämisestä, hän voi pyytää maanmittaustoimistoa määräämään toimiston palveluksessa olevan virkamiehen, jonka tehtävänä on kiinteistötoimitusten suorittaminen, huolehtimaan kokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestäosakkaan ilmoittamalla tavalla. Edellä tässä momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta peritään valtiolle maksu noudattaen, mitävaltion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. 14 Osakaskunnan kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Jollei säännöissä toisin määrätä, kukaan ei saa äänestää äänimäärällä, joka on yli kolmekymmentäprosenttia kokouksessa läsnäolevien osakkaiden yhteisestä äänimäärästä. 15 Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa: 1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistätai vuokraamista viittävuotta pitemmäksi ajaksi; 2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista; 3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista; 4) velan ottamista; 5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä; 6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä; 7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla; 8) kalastuskunnan tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi; taikka 9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, ettäkukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä. 16 Edellä15 :n 2 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös
N:o 686 1805 on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikäaiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut. 18 Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä on mainittava: 7) tilikausi, joka voi olla enintään neljä vuotta, jollei 32 b :n 2 momentista muuta johdu, ja milloin tilinpäätös on tehtävä; Osakaskunnan säännöt ja sääntöjen muutos on alistettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen vahvistettavaksi. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on vahvistettava säännöt, jos ne ovat lain mukaiset eikäniistäaiheudu vahinkoa osakkaalle. 19 Osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, ettähoitokunta voi osakaskunnan kokouksen sijasta käyttää päätösvaltaa osakaskuntaa koskevassa säännöissä määrätyssä merkitykseltään vähäisessä asiassa. 22 Osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, ettäosakaskunnalla on hoitokunnan sijasta tai sen lisäksi yksi tai useampi toimitsija. Toimitsijalla tulee olla varamies. Jos osakaskunnalla on useampi toimitsija, heidän välisestään työnjaosta on määrättävä osakaskunnan säännöissä. Jos osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta toimitsija, toimitsijasta on voimassa, mitä 19 :ssä säädetään hoitokunnasta. Mitä 21 :n 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti toimitsijaan ja hänen varamieheensä. 23 Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan, edustajiston tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty 23 a :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, kunnes 30 päivää on kulunut oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. Jos osakaskunnan, edustajiston tai hoitokunnan päätöstä on moitittu, tuomioistuin voi ennen asian lopullista ratkaisemista antaa luvan päätöksen täytäntöönpanoon heti, jos tähän on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 23 a Sen estämättä, mitä 23 :ssä säädetään, osakas, jonka oikeutta järjestäytyneen osakaskunnan, edustajiston tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan tai edustajiston kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan tai edustajiston kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan tai edustajiston kokouksen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. 24 Jos osakaskunta päättää, että yhteistä aluetta tai yhteistäerityistäetuutta koskevaa oikeudenkäyntiä tai viranomaisessa käsiteltävää asiaa ei panna vireille tai ei jatketa, taikka jollei osakaskunta muutoin valvo etuaan yhteistäaluetta tai yhteistäerityistäetuutta koskevassa, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa, osakas saa kuitenkin ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa. Mitäsiinä oikeudenkäynnissä tai muutoin tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa voitetaan, tulee osakaskunnan hyväksi. Muut osakkaat ovat velvollisia osallistumaan oikeudenkäynnistä tai osakaskunnan edun valvonnasta aiheutuneisiin
1806 N:o 686 kustannuksiin enintään siihen määrään, joka vastaa heille oikeudenkäynnistä tai edun valvonnasta tullutta hyötyä. 25 Asiassa, jossa osakaskunta on asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, myös osakkaalla on oikeus käyttää puhevaltaa omalla kustannuksellaan omasta osuudestaan sen estämättä, mitä 24 :ssä säädetään. 26 Jos osakaskunta on järjestäytynyt, haaste tai muu ilmoitus katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekulle hoitokunnan jäsenelle tai toimitsijalle. Järjestäytymätön osakaskunta voidaan haastaa vastaajaksi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 14 :n 1 momentin mukaisesti. Jollei muualla säädetä toisin, ilmoitus voidaan antaa järjestäytymättömälle osakaskunnalle tiedoksi noudattaen haasteen tiedoksiantomenettelyä. Järjestäytymättömän osakaskunnan kokous tai kaikki osakkaat yksimielisesti voivat päätöksellään valtuuttaa yhden tai useamman osakkaan tai muun henkilön osakaskunnan edustajana vastaanottamaan ja saattamaan osakaskunnan käsiteltäviksi 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja tiedoksiantoja. 28 a Osakkaalla on oikeus, jollei osakaskunta toisin päätä tai jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai jollei muussa laissa säädetätoisin, käyttääyhteistäaluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estämuita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Jollei kaikkien osakkaiden alueen käyttötarkoituksen vuoksi ole mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettäväosuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla. Jollei osakaskunnan päätöksestä, säännöistätai muusta laista muuta johdu, osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta tai osakaskunnan lupaa käyttää yhteistä aluetta hyväkseen alueen käyttötarkoituksesta poikkeavalla tavalla tai ryhtyämuuhun aluetta koskevaan toimenpiteeseen tapauksissa, joissa se ei aiheuta muille osakkaille haittaa tai häiriötätaikka estäheitävastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen osakkuuden mukaisessa suhteessa. Jos osakkaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun käyttöön tai alueeseen kohdistamaan toimenpiteeseen vaaditaan muussa laissa tarkoitettu lupa, osakkaalla on oikeus panna lupa-asia vireille. 30 a Hoitokunnan jäsen, toimitsija ja osakaskunnan toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia tai osakaskunnan sääntöjä rikkomalla osakaskunnan jäsenelle aiheutettua vahinkoa. Vahingonkorvauksen sovittelusta sekäkorvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitävahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään. Kanne osakaskunnalle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös osakaskunnan kotipaikan tuomioistuimessa. 31 Osakaskunta voi hankkia osakaskiinteistölle kuuluvan osuuden yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Hankittu osuus on liitettävä osakaskiinteistöihin niiden osuuksien mukaisessa suhteessa toimituksessa, josta on voimassa, mitäkiinteistönmuodostamislain (554/1995) 13 luvussa osuuden tai etuuden siirtämisestä kiinteistöstä toiseen säädetään. Siirto voidaan suorittaa siinäkin tapauksessa, että jokin osakaskiinteistö sijaitsee toisessa kunnassa. Osakaskunnan luovutuksella saaman alueen liittämisestä yhteiseen alueeseen säädetään kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa. 31 a Jos yhteisen alueen tai erityisen etuuden osakaskunta on järjestäytynyt tässä laissa säädetyllä tavalla, yhteistä aluetta tai yhteistä erityistäetuutta koskeva korvaus maksetaan osakaskunnalle. Edellä1 momentissa tarkoitettu korvaus maksetaan järjestäytymättömän osakaskunnan osakkaille, jos osakkaat ovat tiedossa ja jos korvaus on merkittävä. Korvaus maksetaan kuitenkin järjestäytymättömälle osakaskunnalle, jos korvaus on vähäinen tai jos osakaskunta on kokouksessaan päättänyt ilmoittaa, miten korvaus sille on maksettava. Jollei järjestäytymätön osakaskunta ole teh-
N:o 686 1807 nyt edellä tarkoitettua päätöstä taikka jollei yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ole selvitetty siten, ettäosakkaille maksettava korvaus voidaan jakaa osakkaiden kesken, korvaus talletetaan lääninhallitukseen. Jos talletettua korvausta ei nosteta 14 päivän kuluessa, lääninhallituksen on talletettava korvaussumma pankkiin sitä varten perustettavalle tilille. Talletettu korvaus on maksettava osakaskunnalle sen jälkeen, kun osakaskunta on järjestäytynyt taikka kokouksessaan päättänyt korvauksen nostamisesta sekävalinnut tehtävän hoitamista varten asiamiehen. Ennen kuin korvaus on maksettu osakaskunnalle, lääninhallituksen on maksettava korvaussummasta järjestäytymättömän osakaskunnan osakkaalle kuuluva osuus, jos osakas esittää luotettavan selvityksen osuutensa suuruudesta. 32 a Osakaskunnan rahavarat on talletettava osakaskunnan lukuun avatulle tilille pankissa, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitävaativat. Osakaskunnan merkittävä rahaliikenne on hoidettava pankin kautta. 32 b Jos osakaskunta ei ole kirjanpitolain (1336/1997) mukaan kirjanpitovelvollinen ja jos osakkaat eivät yksimielisesti toisin sovi, osakaskunnan tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt, siten järjestettyinä, ettätositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta. Osakaskunnasta, joka harjoittaa sellaista liike- tai ammattitoimintaa, jonka perusteella osakaskunta on kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollinen, on voimassa, mitäkirjanpitolaissa säädetään. 32 c Osakkaalla on oikeus osakaskunnassa tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekäoikeus saada jäljennöksiäkirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista. 33 Osakaskunnan säännöistä on lähetettävä maanmittaustoimistolle ja työvoima- ja elinkeinokeskukselle ote, josta ilmenevät 18 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Samoin maanmittaustoimistolle ja työvoima- ja elinkeinokeskukselle on lähetettävä tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään sekä heidän osoitteistaan. 33 a Jos koko yhteinen alue lunastetaan tai jaetaan osakaskiinteistöjen kesken taikka myydään ulosottotoimin tai muutoin osakaskunnan kokouksen päätöksellä osakkaiden hyväksi, osakaskunnan kaikki velat erääntyvät maksettaviksi, ja osakaskunta on katsottava purkautuneeksi, kun sen velat on maksettu. Jos kaikki osakaskunnan velkojat eivät ole osakaskunnan tiedossa, osakaskunnan on otettava julkinen haaste tuntemattomille velkojille. Jos osakaskunnan varat ovat velkoja suuremmat ja osakaskunnan osakkaiden välisistä oikeussuhteista ei muuta johdu, ylijäämäon jaettava heidän keskensäosakaskiinteistöjen osuuksien mukaan. Kun yhteinen alue 1 momentin mukaisesti on lunastettu, jaettu tai myyty, hoitokunnan tai toimitsijan taikka, jollei näitä ole, jonkun osakkaista on ilmoitettava osakaskunnan purkautumisesta maanmittaustoimistolle 45 päivän kuluessa siitä, kun osakaskunnan velat on maksettu. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään yhteisen alueen osakaskunnan purkamisesta ja purkautumisesta, koskee soveltuvin osin yhteisen erityisen etuuden osakaskuntaa, jos koko yhteinen erityinen etuus jaetaan osakaskiinteistöjen kesken tai lakkautetaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Jos yhteisen vesialueen osakkaat ovat tämän lain voimaan tullessa järjestäytyneet sekäyhteisaluelain mukaisena osakaskuntana ettäkalastuslain mukaisena kalastuskuntana, yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan säännöt lakkaavat olemasta voimassa, ja osakaskunnassa ovat voimassa kalastuskunnan säännöt, kunnes ne on muutettu yhteisaluelain säännösten mukaisiksi. Siltä osin kuin
1808 N:o 686 säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan kuitenkin yhteisaluelakia. Edellä2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kalastuskunnan johtokunta jatkaa yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokuntana, kunnes osakaskunnan kokouksessa valitaan uudet hoitokunnan jäsenet. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1809 N:o 687 Laki kalastuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 48 :n edellä oleva väliotsikko, 49 52 ja viimeksi mainitun pykälän edellä oleva väliotsikko, 53 60 ja viimeksi mainitun pykälän edellä oleva väliotsikko, 63, 65 ja 66 ja viimeksi mainitun pykälän edellä oleva väliotsikko sekä 67, 125 ja 130, sellaisina kuin niistäovat 49 ja 50 osaksi laissa 1355/1993, 55 laissa 562/1995 ja 125 mainitussa laissa 1355/1993, muutetaan 3 :n 1 ja 2 momentti, 7 :n 2 momentti, 15 :n 1 momentti, 18 ja 62, 69 :n 3 momentti, 75 :n 1 kohta ja 79 :n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistäovat 3 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti ja 79 :n 1 momentti mainitussa laissa 1355/1993 ja 75 :n 1 kohta laissa 493/1997, sekä lisätään lakiin uusi 17 a ja lailla 328/1988 kumotun 86 :n 2 momentin tilalle uusi 2 momentti seuraavasti: 3 Yhteisen kalaveden osakkaiden muodostama yhteisaluelain (758/1989) mukainen osakaskunta toimii tässä laissa tarkoitettuna kalastuskuntana. Kalatalouden edistämistä ja muiden 1 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamista varten vesialueet jaetaan niiden omistussuhteista sekäkunnallisesta ja valtionhallinnollisesta jaotuksesta riippumatta kalastusalueisiin. 7 Muusta kalastuksesta 1 momentissa tarkoitetulla vesialueella päättää kalastusalue. Päätöstätehtäessäon otettava erityisesti huomioon ammattikalastajien tarpeet. Kalastusalue saa periätässämomentissa tarkoitetusta kalastuksesta kohtuullisen maksun. Kalastusalue saa käyttää maksuina kertyvät varat kalakannan hoitoon siinävesistössä, jossa yleinen vesialue sijaitsee. 15 Se, jolla on kalastusoikeus tietyllävesialueella, voi antaa sen vuokralle. Kalastuskunta voi antaa kalastuskunnalle kuuluvan vesialueen vuokralle siten kuin yhteisaluelaissa säädetään. HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000
1810 N:o 687 17 a Jos yhteisen alueen osakaskiinteistö kalastusoikeuksineen on annettu vuokralle maanvuokralain (258/1966) 5 luvussa säädetyllä tavalla, vuokramiehellä on oikeus käyttää osakaskunnan kokouksissa asianosaisen puhevaltaa vuokrasopimuksen voimassaoloajan kalastusta koskevissa asioissa, jollei vuokranantaja tätä puhevaltaansa käytä tai jollei muuta ole sovittu. 18 Yhteisen vesialueen osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan. Muutoin on voimassa, mitä osakkaiden päätösvallan käyttämisestäkysymyksessäolevan yhteisen omaisuuden osalta muualla laissa säädetään. 62 Jollei kalaveden käytöstä muuta päätetä, pyydysyksiköt jakautuvat yhteisen kalaveden osakkaiden kesken heidän vesialueosuuksiensa mukaisesti. Kalastuskunta voi antaa tarkempia määräyksiä osakkaille kuuluvan kalastusoikeuden käyttämisestä. 69 Jos olosuhteiden muuttuminen tai erityiset syyt sitä edellyttävät, kysymys kalastusalueen jakamisesta, sen yhdistämisestä toiseen kalastusalueeseen tai sen rajojen muuttamisesta voidaan saattaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen ratkaistavaksi. Tätä tarkoittavan hakemuksen työvoima- ja elinkeinokeskukselle voi tehdäkalastusalue, kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi asianomaisia kalastusalueita, kalastuskuntia sekävesialueen omistajia kuultuaan myös oma-aloitteisesti päättää kalastusalueen rajojen muuttamisesta. Jos syntyy epäselvyyttäsiitä, minkätyövoima- ja elinkeinokeskuksen toimivaltaan kalastusalueen rajojen muuttaminen kuuluu, maa- ja metsätalousministeriö ratkaisee toimivaltaa koskevan kysymyksen. 75 Kalastusalueen kokous: 1) ratkaisee 7 :n 2 momentissa, 11 :n 3 momentissa, 16 :n 3 momentissa, 26 :n 2 ja 4 momentissa, 32 :n 2 ja 3 momentissa, 35 :n 2 momentissa, 37 :n 2 momentissa, 43 :ssä, 46 :n 1 momentissa sekä 79 ja 81 :ssätarkoitetut asiat; 79 Edellä1 :ssätarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kalastusalueen tulee työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämän ajan kuluessa ottaa käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekäkalavesien hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat. Käyttö- ja hoitosuunnitelma voi olla useamman kalastusalueen yhteinen. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, mitätässälaissa ja erityisesti 1 ja 2 :ssä säädetään. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa valmisteltaessa on myös huolehdittava riittävän yhteistoiminnan järjestämisestä toisten kalastusalueiden ja kalastusviranomaisten kanssa. 86 Jos kalastusalue sijaitsee useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella, kalastusaluetta koskevat asiat käsitellään siinätyövoima- ja elinkeinokeskuksessa, jonka toimialueella suurin osa kyseisen kalastusalueen vesipinta-alasta sijaitsee. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Tämän lain estämättä ne kalastusoikeuden vuokraamista tai muuta luovuttamista koskevat sopimukset ja muut sopimukset, jotka on tehty kalastuslain (286/1982) nojalla ennen tämän lain voimaantuloa, pysyvät voimassa. Järjestäytyneet kalastuskunnat toimivat yhteisaluelaissa tarkoitettuina järjestäytyneinä osakaskuntina tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden sääntöjensä mukaisesti, kunnes kalastuskuntien säännöt on tarkistettu yhteisaluelain säännösten mukaisiksi. Siltä osin kuin säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan kuitenkin yhteisaluelakia. Kalastuskunnan johtokunta jatkaa yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokuntana, kunnes osakaskunnan kokouksessa valitaan uudet hoitokunnan jäsenet.
N:o 687 1811 Jos kalastuskunnalla tämän lain voimaan tullessa on varoja tai velkoja, ne katsotaan yhteisen vesialueen osakaskunnan varoiksi ja veloiksi. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 2 400301/94
1812 N:o 688 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 133 ja 134 sekä168 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistäon 134 osaksi laissa 273/1998, seuraavasti: 133 Alue, jonka yhteisen alueen osakaskunta on saanut omistukseensa, liitetään osakaskunnalle kuuluvaan yhteiseen alueeseen. Yhteiseen alueeseen voidaan liittää kiinteistöön kuuluva alue antamalla kiinteistölle aluetta vastaava osuus yhteiseen alueeseen, jos kiinteistön omistaja ja yhteisen alueen osakaskunta siitäsopivat. Sellaiset yhteiset alueet, joiden osakaskunnat ovat sopineet niille kuuluvien yhteisten alueiden yhdistämisestä, liitetään yhteen muodostamalla niistäuusi yhteinen alue. 134 Alue erotetaan yhteiseksi alueeksi ja 133 :n 1 momentissa tarkoitettu alue liitetään jo olemassa olevaan yhteiseen alueeseen toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään, tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Alue liitetään yhteiseen alueeseen ja yhteiset alueet liitetään yhteen 133 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sitä varten suoritettavassa kiinteistötoimituksessa. Osuuksien määrittämistä varten liitettävä alue ja yhteiset alueet arvioidaan toimituksessa, ja kunkin kiinteistön osuus muodostettuun yhteiseen alueeseen määrätään sellaiseksi, ettäse vastaa arvoltaan kiinteistöön kuuluneen alueen tai kiinteistölle aikaisemmin kuuluneen yhteisalueosuuden arvoa. Muodostettavan yhteisen alueen tulee olla pääosin samaa laatua, joko maa-aluetta tai vesialuetta. Alueen yhteiseen alueeseen liittämisen edellytyksenä on lisäksi, että kiinteistöön, josta alue otetaan, ei kohdistu kiinnityksiätai ettäliitettäväalue vapautetaan vastaamasta sanotun kiinteistön kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiinteistö, josta alue otetaan, riittää liittämisen jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista. 168 Jos toimitus koskee usean yhdessäomistamaa kiinteistöä tai määräalaa, kutsukirje toimitetaan erikseen kaikille yhteisomistajille. Jos toimitus koskee yhteistäaluetta eikätoimituksessa ole kysymys sen jakamisesta tai 101 :n 1 momentin 2, 4 tai 5 kohdassa tarkoitetusta kiinteistönmäärityksestä tai vastaa- HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000
N:o 688 1813 vasta toimenpiteestä, kutsukirje toimitetaan järjestäytyneelle osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 :ssä säädetään ja järjestäytymättömälle osakaskunnalle noudattaen haasteen tiedoksiantomenettelyätai antamalla kutsukirje tiedoksi jollekin osakkaalle ja tiedottamalla kutsukirjeestävähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Jos toimitus koskee aluetta, johon usealla kiinteistölläon rasiteoikeus tai yksityisistäteistäannetun lain mukainen oikeus, eikäkysymys ole tällaisen oikeuden poistamisesta, siirtämisestä tai muuttamisesta, riittää, että kutsukirje toimitetaan yhdelle oikeuden haltijoista. Kirje toimitetaan kuitenkin tiekunnalle, jos toimitushakemuksesta ilmenee tai muutoin on tiedossa, ettätoimitus koskee tiekunnan tietä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1814 N:o 689 Laki vesilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 19 luvun 7 :n 3 momentti ja 20 luvun 5 :n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat 19 luvun 7 :n 3 momentti laissa 646/1992 sekä20 luvun 5 :n 3 momentti laissa 88/2000, muutetaan 1 luvun 10 ja 30 :n 1 momentti, 16 luvun 8 :n 3 momentti, 19 luvun 7 :n 2 momentti sekä20 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistäovat 1 luvun 30 :n 1 momentti laissa 79/1995, 16 luvun 8 :n 3 momentti laissa 629/1991, 19 luvun 7 :n 2 momentti mainitussa laissa 646/1992 sekä20 luvun 5 :n 2 momentti mainitussa laissa 88/2000, seuraavasti: 1 luku Yleisiä säännöksiä 10 Yhteisen alueen osakkaan oikeudesta käyttää hyväkseen yhteistä aluetta säädetään yhteisaluelaissa (758/1989). Yhteisesti omistetun kiinteistön tai alueen osaomistajalla on oikeus alueelta saatavan pohjaveden käyttämiseen sillä tavoin, ettei se aiheuta muille osaomistajille haittaa tai häiriötäeikäestäheitävastaavanlaisella tavalla käyttämästä alueelta saatavaa pohjavettä. 30 Jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus ilman lupaa toisenkin vesialueella suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellinen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamista koskeva toimenpide, jos siitä ei aiheudu tämän luvun 12 15 tai 19 :ssätarkoitettua muutosta tai seurausta eikätyön suorittamisesta johdu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. Työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on, jos toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajalle tai, vesialueen kuuluessa yhteisalueen osakkaille, yhteisalueen osakaskunnalle yhteisaluelain 26 :n mukaisesti sekä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, alueelliselle ympäristökeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16 luku Hakemusasioiden käsittely ympäristölupavirastoissa 8 Yhteisalueen järjestäytymättömälle osakas- HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000
N:o 689 1815 kunnalle voidaan hakemuksesta antaa tieto yhteisaluelain 26 :n estämättä noudattaen, mitätiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/1966) 7 :n mukaisesta julkisesta kuulutuksesta säädetään. Jos hakemus koskee osakkaiden oikeutta muutoin kuin vähäisessä määrin, noudatetaan sanotuilta osin kuitenkin, mitäyhteisaluelain 26 :ssäsäädetään. 19 luku Ojitustoimitus 7 Jos ojitusasia koskee yhteisen maa- tai vesialueen järjestäytymätöntä osakaskuntaa, loppukokouksesta on ilmoitettava osakaskunnalle noudattaen soveltuvin osin, mitä16 luvun 8 :n 3 momentissa säädetään. 20 luku Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 5 Siltäosin kuin asia koskee yhteisen maatai vesialueen järjestäytymätöntä osakaskuntaa, tiedoksi antamisesta osakkaille on soveltuvin osin voimassa, mitä16 luvun 8 :n 3 momentissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1816 N:o 690 Laki maastoliikennelain 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun maastoliikennelain (1710/1995) 4 :n 3 momentti seuraavasti: 4 Oikeus liikkua maastossa Jokaisella on oikeus liikkua jääpeitteisellä vesialueella, siten kuin siitä säädetään vesilain (264/1961) 1 luvun 24 :ssä, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. Jos liikkumiseen tai toimintaan tarvitaan vesialueen omistajan tai haltijan lupa, yhteisen vesialueen osakaskunnan suostumuksesta päätetään yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti. Jos kysymys on yleisestävesialueesta, luvasta päättää se viranomainen tai valtion laitos, jonka hallinnassa alue on. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000
1817 N:o 691 Laki vesiliikennelain 21 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun vesiliikennelain (463/1996) 21 :n 4 momentti seuraavasti: 21 Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin Tässä pykälässä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenäon, ettätapahtuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset ja ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle. Lupa voidaan myöntää vain, jos vesialueen omistaja on antanut siihen suostumuksensa. Jos vesialue on yhteinen, suostumuksesta päätetään yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000
1818 N:o 692 Laki ilmailulain 40 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun ilmailulain (281/1995) 40 :n 4 momentti seuraavasti: 40 Lentopaikkojen ja tilapäisten lentoonlähtöja laskupaikkojen käyttö Jos 3 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvitaan maa- tai vesialueen omistajan tai haltijan lupa, yhteisen maa- tai vesialueen osakaskunnan suostumuksesta päätetään yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000
1819 N:o 693 Laki metsälain 2 luvun kumoamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain (29/1886) 2 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä HE 198/1999 MmVM 6/2000 EV 70/2000 3 400301/94
1820 N:o 694 Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta 24 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (378/1974) 5 :n 1 3 momentti, 6 :n 1 momentti ja 8 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistäon 5 :n 1 momentti laissa 205/1987, sekä lisätään 2 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 2 Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitäpelastustoimilaissa (561/1999) säädetään kuntien yhteistoiminnasta, pelastustoimen valmiudesta ja pelastustoiminnasta. 5 Tässä laissa tarkoitettujen öljyvahinkojen torjunnan ylin johto ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle. Suomen ympäristökeskus ohjaa ja valvoo torjunnan yleistäjärjestämistä ja kehittämistä. Alueellinen ympäristökeskus ohjaa ja valvoo kunnan sekäöljyvaraston omistajan velvollisuudeksi säädetyn öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä sekä tarvittaessa osallistuu torjuntaan. Kunnan on huolehdittava alueellaan öljyvahinkojen torjunnasta. Kunnalla on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekänimetty viranomainen, joka on vastuussa tässä laissa tarkoitettujen öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä ja johtamisesta kunnan alueella. Kunnan hyväksymä torjuntasuunnitelma on saatettava alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi. Kunta voi sopia 2 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisestä yhteistoiminnassa naapurikuntien tai 4 :n 2 momentissa tarkoitettujen öljyn varastoijien kanssa. 6 Tässä laissa tarkoitettuja öljyvahinkojen torjuntaviranomaisia ovat edellä5 :ssätarkoitetut valtion ja kunnan viranomaiset sekä kunnallista torjuntahenkilöstöätorjuntatehtävässä johtava henkilö. 8 Jos öljyvahinko tai sen leviämisen vaara on niin suuri, ettäöljyvahinkojen torjuntaviranomaisten käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitäsen tehokkaaseen torjumiseen tai ehkäisyyn, on kunnan torjuntaviranomaisilla oikeus määrätä sen, jolla on torjuntakalustoa tai -tarvikkeita taikka niiden käyttöön perehtynyttähenkilöstöä, asettamaan nämä torjuntaviranomaisten käyttöön. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Satu Hassi HE 66/2000 YmVM 8/2000 EV 85/2000
1821 N:o 695 Valtioneuvoston asetus maidon kuljetusavustuksista vuonna 2000 Annettu Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1343/1996: 1 Soveltamisala Meijereille voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa vuodelta 2000 tämän asetuksen mukaisesti maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 6 :ssätarkoitettua valtion tukea, jota jäljempänä sanotaan maidon kuljetusavustukseksi. Maidolla tarkoitetaan tässä asetuksessa täysmaitoa ja kermaa. 2 Maidon kuljetusavustus Maidon kuljetusavustusta voidaan vuonna 2000 myöntää meijereille yhteensä enintään 8,9 miljoonaa markkaa seuraavasti: meijeri milj. markkaa Kainuun Osuusmeijeri... 3,1 Koilliskuntain Osuusmeijeri... 0,3 Jk Juusto Kaira Oy... 1,4 Osuuskunta Lapin Maito... 3,6 Tornionlaakson Maito Oy... 0,5 Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 3 Maidon kuljetusavustuksen maksaminen Maa- ja metsätalousministeriö maksaa maidon kuljetusavustuksen saajan pankki- tai postisiirtotilille. 4 Oikaisu, takaisinperintä, valvonta ja salassapito Tässä asetuksessa tarkoitetun tuen hallinnoinnissa noudatetaan oikaisun, maksetun tuen takaisinperinnän, valvonnan ja salassapitovelvollisuuden osalta maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystäannettua lakia (1336/1992). 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä heinäkuuta 2000. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Lainsäädäntöneuvos Esko Laurila
1822 N:o 696 Valtioneuvoston asetus hunajan menekinedistämiseen tarkoitetusta tuesta vuodelta 2000 Annettu Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1343/1996: 1 Yleistä Valtion vuoden 2000 talousarviossa maaja puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitettuja varoja saadaan käyttää hunajan menekinedistämiseen enintään 0,5 miljoonaa markkaa sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Tuen hakeminen ja maksaminen Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea haetaan kirjallisesti maa- ja metsätalousministeriöltä, joka päättää tuen määrästä, myöntämisestäja maksamisesta. 3 Oikaisu, takaisinperintä, valvonta ja salassapito Tässä asetuksessa tarkoitetun tuen hallinnoinnissa noudatetaan oikaisun, maksetun tuen takaisinperinnän, valvonnan ja salassapitovelvollisuuden osalta maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystäannettua lakia (1336/1992). 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä heinäkuuta 2000. Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Lainsäädäntöneuvos Esko Laurila
1823 N:o 697 Valtioneuvoston asetus Geodeettisesta laitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään Geodeettisesta laitoksesta 16 päivänä kesäkuuta 2000 annetun lain (581/2000) 3 ja 5 :n nojalla: 1 Tehtävät Laissa säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi Geodeettinen laitos: 1) harjoittaa tieteellistätutkimusta geodesian, kartografian ja paikkatietotekniikan, fotogrammetrian sekämuun lentokoneesta ja satelliitista tehtävän mittauksen ja kuvauksen aloilla; 2) huolehtii geodeettisesta, fotogrammetrisesta ja muusta paikkatietojen metrologiasta; 3) suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset ja sitoo ne naapurimaiden vastaaviin mittauksiin ja kansainvälisiin järjestelmiin; 4) kehittää ja kokeilee geodeettisia, paikkatietoteknisiäja kaukokartoituksen menetelmiäsekägeodeettisia ja kaukokartoituksen kojeita ja laitteita; 5) edistää geodeettisten, paikkatietoteknisten ja kaukokartoituksen menetelmien ja teknologian käyttöönottoa; 6) seuraa alansa kehitystäja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön; 7) julkaisee tietoja tutkimustensa tuloksista ja edistää niiden hyväksikäyttöä; sekä 8) antaa toimialaansa koskevia lausuntoja ja tekee tarpeellisiksi katsomiansa esityksiä. Geodeettisen laitoksen tulos-, palvelu- ja muut toimintatavoitteet vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö. Geodeettinen laitos voi tehdäsopimuksia toimintaansa kuuluvien tehtävien ja toimialaansa koskevien tutkimusten suorittamiseksi sekäyhteisten tutkimushankkeiden ja -ohjelmien toteuttamisesta. 2 Johtokunnan asettaminen Geodeettisen laitoksen johtokuntaan kuuluu ylijohtaja ja enintään kuusi muuta laitoksen tehtäväalaa tuntevaa jäsentä, joista yhden tulee edustaa laitoksen henkilöstöä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää johtokunnan jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi sekävahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot. 3 Johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää laitoksen yleisistä toimintalinjoista ja merkittävistä kehittämishankkeista; 2) päättää laitoksen talousarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja pitkän aikavälin suunnitelmasta;
1824 N:o 697 3) päättää laitoksen toiminnallisista tavoitteista; 4) määrätä ylijohtajan esityksestä hänen sijaisensa; sekä 5) päättää muista laitoksen kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, jotka johtokunta ylijohtajan esityksestä ottaa käsiteltäviksi. 4 Johtokunnan kokoontuminen ja päätöksenteko Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä. Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Tarkemmat määräykset asian käsittelystä johtokunnassa antaa johtokunta ohjesäännössään. 5 Henkilöstö Geodeettisen laitoksen päällikkönä on ylijohtaja. Lisäksi laitoksessa on osastonjohtajia sekämuuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. Ylijohtaja johtaa, valvoo ja kehittää laitoksen toimintaa ja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja laitokselle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Laitoksen johtotehtävissä työskentelevät henkilöt vastaavat johtamansa yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta. Ylijohtajalla ja osastonjohtajilla on professorin arvonimi. 6 Sijaisten määrääminen Ylijohtajan sijaisen määrää johtokunta. Osastonjohtajan sijaisen määrää ylijohtaja. 7 Asioiden käsittely ja ratkaiseminen Geodeettiselle laitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta tai ylijohtaja taikka muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä tai taloussäännössä annettu. Ylijohtaja ratkaisee asiat, joita johtokunta ei ratkaise tai joita ei ole työjärjestyksessä tai taloussäännössä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. Ylijohtaja tai muu esimiesasemassa oleva virkamies voi ottaa yksittäitapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Asia ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä tai johtokunnassa käsiteltävien asioiden osalta johtokunnan ohjesäännössä toisin määrätä. 8 Virkojen täyttäminen Ylijohtajan nimittää valtioneuvosto. Osastonjohtajan nimittää ylijohtaja hankittuaan lausunnot hakijoiden tieteellisestäpätevyydestä vähintään kahdelta laitoksen ulkopuoliselta asiantuntijalta ja kuultuaan asiassa johtokuntaa. Muut virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 9 Kelpoisuusvaatimukset Ylijohtajalta vaaditaan käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Osastonjohtajalta vaaditaan tehtävien edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Lisäksi vaaditaan: 1) ylijohtajalta tohtorin tutkinto ja julkaisuilla osoitettu kyky tieteelliseen tutkimustyöhön laitoksen toimialalla sekähyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; ja 2) osastonjohtajalta tohtorin tutkinto ja julkaisuilla osoitettu kyky tieteelliseen tutkimustyöhön osaston toimialalla sekähyväperehtyneisyys viran tehtäväalaan.
N:o 697 1825 10 Virkavapauden myöntäminen Virkavapauden ylijohtajalle myöntää maaja metsätalousministeriö. Muille virkamiehille virkavapauden myöntää ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Viran hoidosta virkavapauden aikana ja viran ollessa avoinna päättää se, joka myöntää virkavapauden. 11 Tilaustutkimukset Geodeettinen laitos voi tilauksesta suorittaa tehtäväalaansa kuuluvia selvityksiä, tutkimuksia ja muita asiantuntijapalveluja. 12 Valtion edustaminen Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 Geodeettinen laitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekävalvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa laitokselle kuuluvissa asioissa. 13 Työjärjestys Tarkemmat määräykset Geodeettisen laitoksen organisaatiosta, yksiköiden ja henkilöstön tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta ja laitoksen toiminnan muusta järjestämisestä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa ylijohtaja johtokuntaa kuultuaan. 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Geodeettisen laitoksen nykyinen johtokunta toimii tämän asetuksen mukaisena johtokuntana toimikautensa loppuun saakka. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Hallitussihteeri Martti Niemelä
1826 N:o 698 Valtioneuvoston asetus maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 12 :n 1 momentin muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan maanmittauslaitoksesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun asetuksen (1631/1993) 12 :n 1 momentti seuraavasti: 12 Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Hallitussihteeri Martti Niemelä
1827 N:o 699 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvinviljelyn kansallisen tuen ympäristöehdoista vuonna 2000 Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä marraskuuta 1994 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 3 :n 2 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2000 annetun valtioneuvoston päätöksen (27/2000) 6 :ssä säädettyjäympäristöehtoja. Tämän asetuksen säännökset eivät koske Ahvenanmaata. 2 Ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät Luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 7 :ssätarkoitetun sitoumuksen vuonna 2000 antaneet viljelijät ovat oikeutettuja valtioneuvoston päätöksessä kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2000 säädettyyn tukeen. Myös maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (760/1995) säädettyjen ehtojen noudattamiseen vuosina 1996 1998 sitoutuneet viljelijät ovat oikeutettuja kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2000 annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyyn tukeen. 3 Yksivuotisen sitoumuksen antavat viljelijät Kasvinviljelyn kansallista tukea voidaan myöntää viljelijöille, jotka eivät ole antaneet 2 :ssätarkoitettua sitoumusta, mutta ovat maa- ja metsätalousministeriön tukihakulomakkeella numero 101B vuodelle 2000 sitoutuneet noudattamaan vastaavia ehtoja yhden vuoden ajan sitoumuksen antopäivästä alkaen. Yksivuotisen sitoumuksen antaneiden viljelijöiden on noudatettava ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä annetussa maaja metsätalousministeriön asetuksessa (646/2000), jäljempänä ympäristötukiasetus, säädettyjä ehtoja lukuun ottamatta 4 10 :ssä säädettyjä poikkeuksia. Sitoumus koskee tilan koko peltoalaa riippumatta siitä, ovatko kaikki tilalla viljeltävät kasvit ja lohkot oikeutettuja kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2000 annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuun tukeen. 4 Viljavuustutkimus Jos tilalla ei ole voimassaolevaa ympäristötukiasetuksen 4 :ssä säädettyä viljavuustutkimusta, on sellainen tehtävä yhden vuoden kuluessa sitoumuksen antopäivästä. 5 Viljelijäkoulutus Viljelijän on yhden vuoden kuluessa sitoumuksen antopäivästä osallistuttava vähintään yhden päivän kestävään ympäristötukiasetuksen 6 :ssä säädettyyn koulutukseen. 4 400301/94
1828 N:o 699 6 Fosforin tasaus Ympäristötukiasetuksen 8 :ssä säädettyä fosforin tasausta ei yksivuotisen sitoumuksen antaneella tilalla sovelleta. Tilalla suositellaan käytettävän kuitenkin enintään ympäristötukiasetuksen liitteen 1 A-osassa säädettyjä fosforin käyttömääriä. 7 Kasvinsuojelu Jos kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettävää ruiskua ei ole aikaisemmin testattu, on se testattava yhden vuoden kuluessa sitoumuksen antopäivästä. Kasvinsuojeluaineita maatilan pelloille levittävän henkilön on käytävä kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutuksessa yhden vuoden kuluessa sitoumuksen antopäivästä, jos koulutusta ei ole aikaisemmin suoritettu eikä siitäole voimassaolevaa todistusta. 8 Tarkennettu lannoitus Jos viljelijävalitsee ympäristötukiasetuksen 15 :ssätarkoitetuksi lisätoimenpiteeksi tarkennetun lannoituksen, fosforin tasausta ei yksivuotisen sitoumuksen antaneella tilalla sovelleta. Tilalla suositellaan käytettävän kuitenkin enintään ympäristötukiasetuksen Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000 liitteen 1 A-osassa säädettyjä fosforin käyttömääriä. 9 Maatilan monimuotoisuuskohteet Ympäristötuen lisätoimenpiteeseen liittyvä neuvonnallinen koulutus on suoritettava yhden vuoden kuluessa sitoumuksen antopäivästä. 10 Kotieläintilan lisätoimenpiteet Kotieläintilan lisätoimenpiteen voi valita viljelijä, jonka tila täyttää luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 :ssä ja ympäristötukiasetuksen 1 :ssä säädetyt edellytykset. Jos kotieläintilan ympäristötukiasetuksessa säädetty lisätoimenpide edellyttää koulutusta tai investointeja, ne on toteutettava yhden vuoden kuluessa sitoumuksen antopäivästä. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä heinäkuuta 2000. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Tommi Kämpe