Vaihtoraportti Koulutusohjelma: Konetekniikka Vaihtoyliopisto: Politecnico di Milano (Leccon kampus) Vaihto-ohjelma: Erasmus Opetuskieli: Englanti Ajankohta: syksy 2015 Yleiskuvaus kohteesta Huolimatta yliopiston nimestä, Politecnico di Milanolla on kampuksia myös muissa kaupungeissa Milanon ohella. Oma kampukseni sijaitsi Leccossa, joka on noin 50 000 hengen kaupunki 60 kilometriä pohjoiseen Milanosta. Lecco sijaitsee Como-järven rannalla, ja sitä ympäröi vuoret lähes joka puolelta. Sijainti on idyllinen, ja upeista näköaloista nautti koko vaihdon ajan. Koostaan johtuen kaupunki ei varmasti vetänyt vertoja Milanon yöelämälle tai turistikohteiden määrälle, mutta näköaloilla ja ulkoiluaktiviteettien määrällä se pesi Milanon mennen tullen. Koostaan huolimatta Leccosta löytyivät kaikki tarvitsemani palvelut, ja Milanoon tuli lähdettyä lähinnä shoppailu ja vierailutarkoituksissa. Italialainen kulttuuri tuli myös tutuksi erilaisten aperitivojen ja aktiviteettien kautta. Italialaiset ovat keskenään ehkä hieman äänekkäitä, mutta hyvin kohteliaita ja tuttavallisia myös tuntemattomia kohtaan. Ilmasto vastasi suomalaiselle lämpötiloiltaan melko pitkälti syksyä; suurimmaksi osaksi lämpötila pyöri viiden plusasteen tienoilla, ja vain joinakin päivinä oltiin nollan lähellä. Itselläni kävi sään kanssa onnea, sillä Lecco on usein hyvin sateinen kaupunki, mutta oman vaihtoni aikana Leccossa satoi vain kourallisena päiviä auringon helliessä kaupunkia muuten lähes päivittäin. Italialaisten englanninkielen taito oli todella polarisoitunutta. Yliopiston työntekijät, professorit ja opiskelijat osasivat melko hyvää englantia, eikä kommunikointi heidän kanssaan ollut koskaan ongelma. Tilanne oli kuitenkin täysin päinvastainen kaupoissa ja vanhemman väestön parissa. Oli erittäin harvinaista, että kaupassa työntekijät olisivat osanneet edes auttavasti englantia, mutta tämä toimi hyvänä motivaatioina opiskella ymmärtämään ja käyttämään italiaa edes auttavasti. En kuitenkaan koskaan joutunut ongelmiin kielimuurin vuoksi, vaan aina asiat hoituivat viimeistään eleiden ja sormella osoittamisen kautta. Järjestelyt Suomessa ja Italiassa Järjestelyt Suomessa ja Italiassa sujuivat pääosin hyvin ja kivuttomasti. Suomessa sain kaikkiin kysymyksiini vastauksen nopeasti, ja yleisestikin vaihdon asioissa autettiin kattavasti. Italian päässä asiat sujuivat myös suhteellisen hyvin; opiskelun aloittamisen vaatimat asiat ja paikallinen sosiaaliturvatunnus (codice fisciale) järjestyivät helposti yliopiston kautta lähettämällä vain valokopio passista yliopistolle etukäteen. Näin säästyi oman ajan haaskaamiselta byrokratian parissa. Ainoa miinus järjestelyissä liittyi Italian puoleisen tiedotuksen vähäisyyteen. En saanut yliopistolta sähköpostia tai muutakaan ilmoitusta esimerkiksi mahdollisesta orientaatiosta tai tärkeistä päivistä ilman, että pyysin sitä itse sähköpostitse. Myös sähköposteihin vastaaminen oli Italiassa usein hidasta, ja joskus vastausta ei tullut ollenkaan. Muilla Leccon kampuksen Erasmus-vaihtarit olivat myös kohdanneet saman ongelman. Vaihdon aikana Italiassa neuvonta pelasi hyvin, sillä toimisto sijaitsi kampuksella ja opastusta sai kasvokkain. Käytännön asiat vaihtokohteessa Politecnico di Milanolla on yhteensä 4 kampusta, joista Comon ja Leccon kampukset sijaitsevat kaukana Bovisan ja Leonardon kampuksista. Kursseja valitessa kannattaakin kiinnittää huomiota, että kurssit sijaitsevat omalla kampuksellaan, sillä vaikka kursseja saa toki ottaa myös muilta kampuksilta, voi matka kestää pahimmillaan yli tunnin.
Halusin välttää asunnonhaun vaihtoni alussa, ja päädyin siksi hakemaan huonetta yliopiston asuntolasta. Täytin hakemuksen yliopiston nettisivujen kautta elokuun alussa, ja tieto huoneen saamisesta tuli noin kuukauden päästä. Ratkaisu oli toimiva etenkin Leccossa, jossa asuntola oli juuri remontoitu ja siten myös siisti. Haittapuolena oli se, että yliopisto ei tarjonnut opiskelijoille omia huoneita, vaan huoneet oli jaettu kahden ihmisen kesken. Ajoittain oman yksityisyyden puute harmitti, mutta vaihdon ajan tätäkin asumistapaa sieti. Asuntolan huoneissa oli oma vessa ja peseytymistilat, mutta keittiö oli koko asuntolan yhteinen. Asuntolassa oli myös muita yhteisiä tiloja, kuten pelihuone, pesuhuone, kuntosali, olohuone yms. Hintataso Leccossa oli yllättävän korkea; maksoin omasta jaetusta huoneestani 330 /kk vuokraa, johon kuului vesi, sähkö ja netti. Muilta vaihtareilta kuulin, että yksityisiltä markkinoilta vuokrattuna huoneita olisi saanut samassa hintaluokassa. Ruoka oli Suomeen verrattuna hieman halvempaa, joskin ero ei ollut kovin suuri. Julkista liikennettä ei Leccossa ollut tarvetta käyttää, etenkään jos asui asuntolassa, joka sijaitsi kampuksella. Ruokakaupat, ravintolat ja nähtävyydet olivat kaikki kävelymatkan etäisyydellä. Satunnaiset vierailut Milanoon hoituivat paikallisjunilla, joissa hinta on 4,80 / suunta riippumatta siitä onko opiskelija vai ei. Metromatka Milanossa maksoi yksittäislippuna ostettuna 1,80 suuntaan. Terveydenhuollon palveluja en joutunut käyttämään, mutta Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa terveyskeskuksista tarvittaessa hoitoa. Opinnot Opiskelu Milanossa oli pitkälti samanlaista kuin Aallossa. Kursseihin kuului luentoja ja luennoilla tehtäviä lasku- ja caseharjoituksia. Omilla kursseillani ei annettu palautettavia tehtäviä tai pakollisia ryhmätöitä kertaakaan. Luennot olivat kestoltaan 4 tuntia taukoineen, joskin ne usein loppuivat noin puoli tuntia etuajassa. Omat kurssini olivat laajoja 10 op:n kursseja, ja niillä luentoja oli 8 tuntia viikossa kurssia kohden. Luennot olivat samanlaisia kuin Aallossa; luennoitsija luennoi salin edessä, opiskelijat kirjoittivat muistiinpanoja ja satunnaisesti luennoitsija kysyi opiskelijoilta luennon aihetta koskevia kysymyksiä. Luennoitsijoiden englanninkielentaito oli italia-aksentillakin höystettynä suhteellisen hyvä, eikä haitannut opiskelua. Luentomateriaalit olivat kaikilla kursseillani saatavilla netissä, mukaan lukien laskuharjoitusten kysymykset, mutta ei vastauksia. Tästä syystä on hyvä ystävystyä muiden kurssilaisten kanssa, jotta saa tarvittaessa muistiinpanot kopioitua itsellensä. Luentojen pituudesta johtuen ainakin oma keskittymiseni alkoi herpaantumaan usein ensimmäisen puoliskon jälkeen. Tentit koostuivat molemmilla kursseillani pakollisesta kirjallisesta ja suullisesta tentistä. Kirjallisissa tenteissä aikaa oli usein vain 1 h 15 min, ja kysymykset käsitellä melko pieniäkin yksityiskohtia kursseista. Tämä tarkoitti sitä, että tenttejä varten luentokalvot ja muistiinpanot oli todellakin päntättävä niin, että asiat muistuivat välittömästi mieleen, sillä aikaa miettimiseen ei jäänyt yhtään. Suullisissa tenteissä taas annettiin jokin aihealue kurssilta, josta piti kertoa kaikki, mitä mieleen juolahti. Ne olivat yleensä melko helppoja. Lunttaamista tapahtui jonkun verran, ja mielestäni valvojat eivät olleet erityisen tarkkoja sen suhteen. Muuta Politecnico di Milano tarjoaa opiskelijoilleen ns. urheilukorttia, jolloin maksamalla 50 saat vuoden ajaksi käyttöösi kortin, jolla pääsee hyödyntämään alueen urheilupalveluja kattavasti. Kortilla pääsee esimerkiksi uimaan, kuntosalille tai laskettelemaan ilman maksuja. Kortin hankkimiseen kuuluu peri- Italialainen byrokratia, sillä kortin saamiseksi täytyy käydä lääkärintarkastuksessa ja ottamassa sydänkäyrä. Onneksi, ainakin Leccossa, yliopisto järjesti kyseiset palvelut ilman lisämaksua kampukselle, joten kortin saaminen ei sinänsä ollut haastavaa. Toinen mieleeni painunut seikka on asuntolan ja kampuksen internetin ällistyttävä hitaus. Vaikka Suomessa, ja erityisesti Otaniemessä asuneena, on ehkä tottunut turhan hyvään, on päivisin alle yhden
megatavuun työaikaan hidastuva internet-yhteys suorastaan naurettava. Jos halusi päivällä esimerkiksi kerrata luentokalvoja, oli ne paras ollut ladata edeltävänä iltana, sillä tavallisen kalvosetin lataaminen saattoi arkena 9-18 välillä viedä 10 minuuttia. Onneksi netti nopeutui illan tullen kampuksen hiljennyttyä, jolloin se ylsi käytettäviin nopeuksiin. Matkailu muualle Italiaan ja Eurooppaan onnistuu Leccosta helposti junalla Milanon kautta. Varteenotettavia vierailupaikkoja lähellä ovat esimerkiksi Torino ja Venetsia, joihin junamatkat maksavat muutamia kymppejä. Itse tein muiden vaihtareiden kanssa automatkoja esimerkiksi Nizzaan ja Monacoon, jolloin kuluiksi tulivat polttoaine ja tiemaksut sekä eläminen ja yöpymiset. Leccossa nähtävää luontoa ja vuoristoa riittää todella paljon, erityisesti kevätlukukaudella Como-järven urheilumahdollisuuksien auetessa. Mitä opit itsestäsi Epäröin vaihtoon lähtöä pitkään, jopa niin pitkään, että tein hakemuksen viimeisellä viikolla viimeisenä opiskeluvuotenani kun vaihtoon lähteminen oli ylipäätänsä mahdollista opintopisteiden suhteen. Olen kuitenkin tyytyväinen päätökseeni lähteä, ja ymmärrän nyt paremmin eri kulttuureita. Opin myös arvostamaan Suomea, ja sitä kuinka asiat täällä ovat, esimerkiksi siisteyttä, järjestelmällisyyttä, ruokaa ja juomaa. Vaihdossa tapasin ihmisiä myös maista, joita en todennäköisesti tulisi koskaan tapaamaan Suomessa. Myös vaihdon aikana tavatut uudet ystävät ympäri maailmaa ovat ehdottomia plussia, jotka olisivat todennäköisestä jääneet saamatta koto-suomeen jäämällä. Kehoitan siis kaikkia niitä, joita vähänkin kiinnostaa ajatus vaihdosta lähtemään ja oppimaan uutta. Euroopasta on lyhyt matka takaisin Suomeen koti-ikävän iskiessä, eikä ystävyyssuhteiden luominen ole muitten vastaavaa kokevien kanssa vaikeaa.
Kuvia vaihdon ajalta Kuva 1. Asuntola
Kuva 2. Lecco läheiseltä nyppylältä kuvattuna. Kuva 3. Tyypillinen luentosali
Kuva 4. Lähivuorista korkeimman huipulla. Kuva 5. Como-järvellä veneilemässä Kuva 6. Como-jörven rannalla Leccossa.
Kuva 7. Asuntolan yhteiset ruokatailutilat Kuva 8. Leccon kampus