3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on hyvä lähteä nyt liikkeelle. Web-teknologioiden yleiskuva ja standardointi Sisällön kuvauskielten tekniikan ideoita (XML-tekstiformaatit) (X)HTML ja CSS Muita XML-tekstiformaatteja: SVG ja SMIL 34
3.1 Tekniikka, ohjeet ja standardointi, peruskysymyksiä Tietotekniikasta kirjoitetaan "teknisiä määrityksiä", saavutettavuutta "ohjeistetaan" miksi? Koska... - toimiva tietotekninen standardi jättää paljon liikkumavaraa soveltamiseen - esim. asiakirjan sisällön liian tiukka standardointi koetaan yleensä luovuutta rajoittavaksi tekijäksi Miksi standardeista kannattaa puhua? Koska... - standardiin tukeutuminen tuo muassaan olemassa olevia sovelluksia ja välineitä - standardointi tarjoaa taloudellisesti järkevän tavan kehittää sovelluksia 35
3.2 World Wide Webin (WWW) tekninen yhteensopivuus Perusidea: Web nimeää ja välittää resursseja joiden esitystapa voidaan tarvittaessa valitaan päätelaitteen tms. mukaan - nimi (verkko-osoite), resurssi (entiteetti, "thing"), esitystapa Yhtenäinen nimeämiskäytäntö URI ja tiedonsiirtoprotokollat (HTTP) asettavat yhteensopivan Webin teknisen perustan - Uniform Resource Identifier - Hypertext Transport Protocol "Arkikielessä" resurssi ja sen esitystapa usein samaistetaan (kaikilla resursseilla ei esitystä) Kuva: W3C/TAG 2004 36
3.3 Tiedon esitystavan yhteensopivuus Web välittää dokumentteja jotka voivat koostua useasta tiedostosta - (tarkemmin: Web välittää yksittäisiä tiedostoja, yhteen loogisesti kuuluvia tiedostoja ja/tai entiteettejä, "XML-fragmentteja" [range]) Sisällön näkökulmasta keskeistä on tiedon käytön semantiikasta sopiminen; tekniikan näkökulmasta erilaisista tietorakenteista sopiminen Koska tekninen standardointi tähtää mahdollisimman laajaan sovellettavuuteen, pitää esim. sovellusten saavutettavuus käytännössä ohjeistaa erikseen Webin Perusinfrastruktuuri on käsitteellisesti erittäin yksinkertainen! - dokumenttien koostaminen, yhteyden tilan käsite, tietoturva, versiointi, yms. hoidetaan sovellusten tasolla 37
3.4 Standardoinnin tasot, luonnehdinta Toimiva Webstandardointi koostuu eritasoisesta työstä Kärjistäen, standardointia tapahtuu nykyisellään neljällä eri tasolla 38
3.5 Webin standardipinon yleisrakenne Saavutettavuus sovellusten sanastot yms. merkkausk. yms. Tiedonsiirto 39
3.6 Pari sanaa XML:n ideoista Webin merkkauskielten melko yhtenäinen tekninen perusta helpottaa - eri sovellusten teknistä ja semanttista yhdistämistä, - Web-sovellusten opiskelua sekä - välineiden ohjelmointia (siirrettävyys). Sisällöllisesti keskeinen standardoinnin muoto ovat eri sovelluksiin tarkoitetut merkkauskielet Extensible Markup Language eli XML tarjoaa perustan eri sovelluksiin kehitettävien merkkauskielten tekniikalle - yhtenäinen merkistö ja merkkauskielioppi (<e a="v"><!-- elem. --></e>) - sovelluskohtaiset XML-tekstiformaatit ja näihin liittyvät sanastot 40
3.7 Esimerkki: XHTML-dokumentti XHTML-dokumentti on XML-dokumentti joka rakenteellisesti noudattaa tiettyä dokumentin tyyppimääritystä (DTD) <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-strict.dtd"> <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>virtual Library</title> </head> <body> <p>check <a href="http://example.org/">example.org</a>.</p> </body> </html> <!-- Mod. --> XML "näkyy läpi" XHTML-sanaston pohjalla: fyysinen ja looginen rakenne (tiedosto ja elementit), kommentit yms., nimiavaruuden käsite, jne. XHTML-dokumentin kirjoittajan ei tarvitse tietää "kaikkea" XML:stä 41
3.8 Hypertext Markup Language, HTML HTML on tarkoitettu verkkosivujen sisällön kuvailemiseen, tehtävä on: - sisällön loogisen rakenteen kuvailu (ulkoasu on sovelluksen heiniä) Useita suosituksia (ks. http://www.w3.org/markup/): - vanhat HTML-versiot (2.0, 3.2) ja HTML 4.01 - XHTML-perhe - XHTML 1.0 The Extensible HyperText Markup Language (Second Edition) (Kolme versiota: Strict - Transitional - Frameset) - Modularization of XHTML - XHTML 1.1 - Module-based XHTML - XHTML Basic - Suositus "XHTML 2.0" kehitteillä Huom! (X)HTML on "vain julkaisuformaatti" ja hyvin rajoittunut sellainen 42
3.9 XHTML Basic, se pieni & järkevä XHTML-sanasto XHTML Basic määrittelee HTML:n kuvailevan ytimen Rajaus ja moduulijako on hyödyllinen, vaikkei kirjoittaisi varsinaisesti XHTML Basic - dokumentteja Jatkossa XHTML kehittynee entistä selvemmin juuri moduulien suuntaan - yhdisteltävyys ja profilointi - XML-tekniikoiden hyödyntäminen 43
3.10 Tärkeää: dokumenttien ja tiedon korrekti rakenne Koska tietokoneet eivät ymmärrä sisältöjä, niiden käsittelemien tietorakenteiden tulee olla rakenteeltaan täsmälleen määriteltyjä (X)HTML-dokumentin validoimisella tarkoitetaan testiä jossa valitun dokumentin rakenteen oikeellisuus selvitetään vertaamalla sitä (X)HTMLdokumentin tyyppimäärittelyyn ("malli tai muotti") Huom #1. Validius ei takaa että - dokumentti olisi sisällöllisesti mielekäs, tai että - dokumentti olisi saavutettava...koska dokumenttien rakenteella ja esim. tekstisisällöllä (merkkidata) on validiuden puitteissa varsin runsaasti liikkumavaraa (esim. kieli) Dokumentin tietojen järkevyys on siis tarkistettava muuten - Huom. #2 validointi on abstrakti XML-prosessi sopiva sovellusta ymmärtävä apuohjelma voi kuitenkin tukea myös sisällön tarkastamista 44