3.11 HTML-dokumentin ulkoasu?

Transkriptio

1 3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? Rakenteisen dokumentin perusidea: - HTML-dokumentin rakenne kuvailee dokumentin tietosisällön -...jonka ulkoasun ja toiminnallisuuden (tai esitystavan!) sovellus päättää (esim. selain) Esim. XHTML: - tiedon esitysrakenne: otsikot ja kappaleet - toiminnallisuus: linkit ja lomakkeet - yhteydet muihin dokumentteihin: kuvat, objektit, yms. (HTML ~ Webin liimakieli) Muista puhesyntetisaattoriesimerkki! 45

2 3.12 Esimerkki: XHTML & CSS XHTML-dokumentin esitystapa voidaan asettaa esim. CSS-tyyliohjeen avulla (Cascading Style Sheet): body { background: yellow; /* Pohja */ font-family: "Arial", sans-serif; color: rgb(0,0,50); } p { text-align:right; } p a { background: white; font-size: 150%; } a:active { background: black; color: white; } <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <html xmlns=" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>virtual Library</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="pc-yell.css"/></head> <body> <p>check <a href=" </body> </html>  46

3 3.13 HTML-dokumentin ulkoasu ja tyylit, huomioita HTML-dokumentin esitystapa voidaan siis ohjeistaa esim. ns. tyylin (stylesheet) avulla CSS-tyyli voidaan päällekirjoittaa sovelluksessa, ts. esim. selain voi päättää tulkitako CSS-tyyliä vai ei (ja miltä osin) Tyyli kertoo miten rakenteinen dokumentti esitetään valitussa mediassa - tyyliohje määrittelee formatointiobjektit sekä näiden attribuutit (abstrakti käsite!) - yleisessä tapauksessa tyyliohje on tietokoneohjelma joka voi tehdä rakenteisella dokumentilla "mitä tahansa" Myös CSS-tieto pitää validoida 47

4 3.14 Cascading Style Sheets, ja esitystavan idea CSS jäsentää rakenteisen dokumentin tarjoten formatointimallin (tai malleja) johon sisältöä formatoidaan Visuaalinen formatointimalli: Viewport, block (display), property Yleisemmin, CSS-formatointiominaisuudet jaotellaan mediatyypeittäin: - all, aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen, tty, tv CSS määrittelee seuraava mediaryhmät: - continuous tai paged; visual, aural tai tactile; grid tai bitmap; interactive tai static; all 48

5 3.15 CSS, taulukot ja tuotettu sisältö CSS osaa (periaatteessa) jäsentää rakenteisen dokumentin myös taulukkona (a la HTML 4) Vastaavasti elementtien formatoinnin yhteydessä tulosdokumenttiin voidaan liittää myös esim. numerointitietoja ja vakiotekstiä Em. ominaisuuksien hyödyntäminen on kuitenkin sovelluksissa pulmallista, johtuen esim. selaintoteutusten vajavaisuuksista Vastaavasti ääniselainominaisuuksia yms. ei toistaiseksi ole yleisesti toteutettu (kehitystyötä: Voice Browser) CSS-suosituksen kehityskaari: CSS 1.0, , 3 ( moduulit) 49

6 3.16 Standardit tyylikielet, tyylikieli ja tieto Tyyliohjeita silmälläpitäen on kehitetty omia standardejaan: esim. XHTMLdokumentti voidaan esittää useilla eri tekniikoilla: - esim. CSS (Visual, Aural, Paged Media, Print, TV,...), XSL (XSLT, XSL-FO), mallikielet,... Käytännössä tyyliohje voi myös sisältää osan dokumentin välittämästä informaatiosta - Esim. XSL-tyyli voi olla funktionaalinen kuvaus: T:XHTML XHTML - esim. rakenne-elementtien asemointi, vakiotekstit, sivun ylläpitäjän tiedot, päivämäärä, kappaleiden numerointi, jne. - käytännössä esim. verkkopalvelun navigoinnin käyttöliittymä (linkit ja nappulat) tuotetaan tyypillisesti tyyliohjeen tai mallipohjan (template) avulla (yleensä "dynaamisesti", ylläpidollisista syistä) 50

7 3.17 HTML ja sisällöntuotanto ((X)HTML=julkaisuformaatti!) Vaikka HTML-dokumentteja voi kirjoittaa suoraan tekstieditorilla, laajemmat sivustot tuotetaan hallittuun sisällöntuotantoprosessiin nojautuen: - sisältö kuvataan mediariippumattomasti sopivalla XMLsanastolla (+mediaobjektit) - kutakin julkaisumediaa (esim. HTML) kohti kirjoitetaan formatointiohje(lma tai tyyli) - käsikirjoitus formatoidaan kunkin median mukaisesti julkaisuprosessin yhteydessä ( monikanavajulkaisu) - jälkikäsittelyä pyritään välttämään, ylläpito, versiointi jne. hoidetaan keskitetysti 51

8 3.18 XHTML-esimerkki: Opettajan käyntikortti Halutaan esittää seuraavat tiedot rakenteisena dokumenttina, verkossa Opettajan käyntikortti: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Matematiikan laitos, Hypermedialaboratorio Sähköposti: Huone: TD303 Opetusala: Hypermedia Opintojaksot: saavutettavuus, rakenteiset dokumentit,... Miten käytännössä? (Entäpä jos muille opettajille tehtäisiin vastaavat?) 52

9 3.19 Toteutustapa #1: Staattinen sivu käsityönä Suoraviivaisin tapa on kirjoittaa sovellus käsin tai sopivalla WWW-editorilla sivu sivulta (edistynyt tuotantoympäristö voi myös sisältää mallipohjia tms.) Perusidea: Tuotetaan (X)HTML-koodia esim. tekstieditorilla (esim. PFE) Kysymyksiä: - Kuinka paljon sisältöä on, onnistuuko tuotanto ja ylläpito käsin? - Osataanko kaikki suunnitella ennen käyttökokeita? (Saavutettavuus?) Hyviä ja huonoja puolia: - Nopeasti alkuun mutta sovellus heikosti hallittavissa volyymin kasvaessa - Kaikki sovelluksen piirteet periaatteessa täysin räätälöitävissä, mutta esim. resurssisyistä johtuen, sovellus rämettyy helposti (esim. päivitykset ja versiointi, korjaukset, systemaattiset muutokset) - Tiedon esitystapa pitää käytännössä suunnitella täysin valmiiksi ennen toteutusta, täysin staattinen toteutus 53

10 3.20 Ettei totuus unohtuisi: verkkosivuista verkkopalveluun Verkkopalvelun (teknisessä) toteuttamisessa on aina kaksi näkökulmaa: - sovellus toimii loppukäyttäjän näkökulmasta ( saavutettavuus ja käyttökelpoisuus) - toteutus- ja ylläpitokustannukset ovat järkeviä ( tuotantotyön menetelmät) Käytännössä verkkopalvelu on kuitenkin aina osa suurempaa kokonaisuutta Toiminta verkossa Verkkopalvelu Verkkopalvelun tuottaminen Toiminta verkon takana (lue: sisältö) Taustaorganisaation palvelu Taustaorganisaation palvelutuotanto 54

11 3.21 Verkkopalvelun tyypillinen suunnittelu Verkkosovelluksen tekninen suunnittelu johtaa yleensä tilanteeseen jossa sovellus jäsennetään puumaiseksi rakenteeksi osioittain tai toiminnoittain - palvelulla on tietty yleisjäsennys ja esim. hakutoiminto ( "navigointi") - varsinainen asiasisältö (esim. aihealueittain) välittyy keskeisiltä osiltaan sivupohjien osoittaman jäsennyksen keinoin ( "viestiminen") Uutiset Etusivu Uutiset Artikkelit Ryhmätyö... Ryhmätyö <?...?> <?...?> <?...?> - palvelu sisältää dynaamisia osia jonka tuloksena Ohjelmoitava palvelualusta palvelun jäsennys, esitystapa, sisältö tai toiminnallisuus saattaa vaihdella tai muuttua ( "vuorovaikutus") <?...?> Artikkelit 55

12 3.22 Huomioita saavutettavuustyöstä Matkaketjun hengessä, saavutettavuuden tulisi tietenkin toteutua koko palvelun osalta; - "saavutettava verkkopalvelu" voi hyvin hyödytön ellei palvelun varsinainen sisältö ole saavutettavissa (riippuvuudet vrt. esim. transaktion vahvistaminen paperikirjeellä johon allekirjoitus rapussa B2) Suunnittelurakenteita kannattaa tietenkin hyödyntää saavutettavuustyössä: - verkkopalvelun arviointia ja kehittämistä kannattaa järkeistää arvioimalla saavutettavuutta sovelluksen verkkosivujen ja sivupohjien perusteella - (kognitiivinen) saavutettavuusarviointi kannattaa jakaa osiin myös esim. yleisrakenteen ja aihealueittaisen sisällön kesken, jne. Palvelutuotannon hyvä hallittavuus ("ohjelmoitavuus") mahdollistaa palvelun saavutettavuuden systemaattisen ja taloudellisen kehittämisen (profilointi?) 56

13 3.23 Toteutustapa #2: Dynaaminen sivu template-tekniikalla Sovelluksen "ohjelmoitavuus" paranee siis esim. mallipohjien käytöllä Tietomalli Lähdedokumentit Perusidea: sovellus tuotetaan dynaamisesti skriptikielen avulla (esim. PHP) Kysymyksiä: - Minne sivuilla näytettävä tieto talletetaan? (Tietokantaan) - Tarvitaanko dynaamisuutta? Riittääkö palvelimen teho? Mitä lisäarvoa ohjelmakoodilla haetaan? (Keksitäänkö pyörä uudelleen?) Hyviä ja huonoja puolia: - Nopeasti alkuun, lisäarvot suunnittelun myötä, volyymin kasvaessa työn painopiste siirtyy palvelun abstrahointiin ja esim. tietokantaohjelmointiin - Sovelluksen piirteet räätälöitävissä, myös vuorovaikutteisuus (yleisessä tapauksessa sivupohja-ajattelu on vain esim. ohjelmistonäkymä [view]) 57

14 3.24 Toteutustapa #3: Sivu julkaisuprosessin tuloksena Suunnitelmallisempi lähestymistapa on mallintaa sovelluksen tiedot ja tietojen julkaisuprosessi Tietomalli Lähdedokumentit formatointi Tulosdokumentit Idea: Mallinnetaan data ja määritellään datan esitystavat Kysymyksiä: - Miten käsikirjoituksen (lähdedokumentin) tai tietokannan tiedot valitaan? - Onko sovellus tarpeeksi laaja jotta systemaattisen lähestymistavan edut realisoituvat? Hyviä ja huonoja puolia: - Työ alkaa selkeällä suunnitteluvaiheella, sovelluksen piirteet keskitetysti hallittavissa, mutta vuorovaikutteisuuden toteuttaminen edellyttää yhä esim. mallipohjatekniikoita, "ei räätälöintiä, geneerinen ratkaisu" 58

15 3.25 Tekniikan mahdollisuudet Johtopäätös: XHTML 1.0 on "vain" tiedon julkaisuformaatti! Monikanavajulkaisemiseen pohjautuva julkaisuprosessi mahdollistaa teknisesti mm. - sisällön/median valinnan / mediapohjaisen julkaisuprosessin - sisällön ja vuorovaikutuksen profiloinnin käyttäjäryhmittäin (tai käyttötapauksittain) Käytännössä mietintää aiheuttaa myös verkkopalvelun saumattomuus ja jatkuvuus laite- tai profiiliympäristöstä toiseen 59

16 3.26 Saavutettavuusohjeistus vs. tekniikan mahdollisuudet Verkkopalvelun toteuttamisen menetelmät asettavat esim. verkkosisällön saavutettavuusohjeistuksen oikeaan perspektiiviin: - periaatteelliset mahdollisuudet (menetelmät, tekniikat, laitteet) - käytännölliset rajoitukset (mainstreaming-ideologia, inhorealismi esim. todellisen sisällön ja ylläpidon rämettymisen suhteen, jne.) Normatiivinen verkkosisällön saavutettavuusohjeistus on pitkälti kirjoitettu "toteutustavan #1 hengessä" -...koska standardoinnin näkökulmasta rajaus on perusteltu - käytännössä (informatiivinen) ohjeistus ottaa kantaa myös prosesseihin 60