PÄÄTÖS Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta Pvm.: 3.6.2013 Dnro: POPELY/12/07.04/2013 HANKE Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimahanke HANKKEESTA VASTAAVA SG-Power Oy Tekniikantie 14 02150 Espoo HANKKEEN KUVAUS SG-Power Oy suunnittelee Pyhäjoen Jukonperälle Silovuoren tuntumaan 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitosten napakorkeus olisi 140 m ja yksikköteho olisi 3 MW eli yhteensä 27 MW. Suunnittelualue sijoittuu Pyhäjoen kunnan itäosaan, Liminkakylän eteläpuolelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,4 kilometrin etäisyydellä Pahkasalontien varrella. Lähin asuinkeskittymä on alueen luoteispuolella sijaitseva Jukonperä. Tuulivoimapuiston alueelle tullaan laatimaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Puolustusvoimat on hyväksynyt tuulipuistosuunnitelman alueeksi, joka Puolustusvoimien kannalta soveltuu tuulivoimaloiden rakentamiseen. Alueelle on allekirjoitettu maanvuokrasopimukset. ASIAN KÄSITTELY Vireille tulo SG-Power Oy on pyytänyt kirjeellään 5.3.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tarpeellisuudesta. YVA-asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon mukaan tuulivoimalahankkeisiin, joissa laitosten määrä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia, sovelletaan YVA-menettelyä. Hanke alittaa YVA-asetuksen rajan, mutta ELY-keskus voi tehdä päätöksen YVA-menettelyn soveltamisessa yksittäistapauksessa, mikäli hankkeen ominaisuudet, sijainti tai vaikutusten luonne sitä edellyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4.2 ja 4.3 :ssä tarkoitetulla tavalla. Kuuleminen Harkintapyynnön liitteenä SG-Power Oy on toimittanut WSP-Finland Oy:n suunnitelman, Puolustusvoimien hyväksynnän ja Pyhäjoen kunnanhallituksen päätöksen.
ELY-keskus on pyytänyt asiasta lausunnot Merijärven kunnalta, Pyhäjoen kunnalta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseolta. Saaduissa lausunnoissa tuodaan esiin seuraavaa. Merijärven kunta Merijärven kunta ei katso YVA-menettelyä tarpeelliseksi Pyhäjoen Silovuoren alueelle suunnitellussa tuulivoimahankkeessa. Pyhäjoen kunta Pyhäjoen kunta ei katso YVA-menettelyä tarpeelliseksi Pyhäjoen Silovuoren alueelle suunnitellussa tuulivoimahankkeessa. Pohjois-Pohjanmaan liitto Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita huomioon otettavia merkintöjä. Silovuoren alueen soveltuvuutta tuulivoimarakentamiseen on selvitetty Pohjois- Pohjanmaan liiton toimesta osana maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan valmistelua. Selvityksessä arvioitiin maakuntakaavan luonnosvaiheen palautteessa esitetyt alueet Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan mannertuulivoimaselvityksen (2011) kriteerejä vastaavalla tavalla. Selvitetyistä lisäalueista Silovuoren alue sai parhaan luokituksen (IIAB). Luokittelussa korostuivat ennalta arvioiden vähäiset ympäristövaikutukset; kohteen toteuttamisella arvioitiin olevan vaikutuksia maisemaan ja mahdollisesti lähialueen asutukseen. Tutkittu alue oli nyt vireillä olevaa hanketta laajempi. Hanke jää yva-asetuksen hankeluettelon tuulivoimahankkeiden kokorajan alapuolelle. Hankkeen vaikutukset ovat todennäköisesti lähinnä maisemallisia. Pohjois- Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan hankkeen vaikutukset on mahdollista selvittää riittävällä tavalla kaavoituksen yhteydessä. Museovirasto Kyseessä on 9 voimalan hanke alueelle, jolta ei ennestään ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöskohteita (lähde: muinaisjäännösrekisteri), mikä todetaan myös pyynnön liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Muinaisjäännösrekisterin tietoja tulee käyttää alueen maankäytön suunnittelussa mutta tietopohjaa tulee vielä täydentää osana hankkeen vaikutusarviointia: suunnitelmassa tulee huomioida se, että alueella saattaa olla muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettavia kohteita, jotka selvitysten puuttuessa eivät voi olla tiedossa. Silovuoren alueella on peruskartalle merkittynä kaksi tervahautaa. Nämä ovat mahdollisia kiinteitä muinaisjäännöksiä (tosin suunniteltujen tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ulkopuolella) ja osoitus alueen historiallisen ajan elinkeinotoiminnasta. Alue vaikuttaa myös mahdolliselta kivikautisten muinaisjäännösten sijainnille. Riippumatta siitä, katsotaanko hankkeen edellyttävän YVA-menettelyä hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi, Museovirasto näkee arkeologisen inventoinnin toteuttamisen edellytykseksi hankkeen toteuttamiseksi, mikä todettakoon myös täydennyksenä hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Inventoinnin tulee olla riittävästi resursoitu ja se tulee toteuttaa muuttuvan maankäytön alueella. Myös hankkeen aikana tapahtuviin muutoksiin on syytä varautua selvitysvaiheessa ja hankeaikaiset muutokset on syytä kirjata myös maankäytön suunni- 2 (8)
telmien vaiheissa, jotta ne ovat hahmotettavissa. Inventoinnin toteuttamisessa on varauduttava myös maaperän koekuopitukseen ja kairaukseen. Inventoitu alue tulee selkeästi käydä ilmi kartoilta, ja raportissa tulee myös näkyä maastotyöhön käytetty aika. Näin siksi, että viranomaisen on mahdollista arvioida selvitysten riittävyyttä. Laadukkaan selvityksen toteuttamiseksi on tarpeen noudattaa Museoviraston verkkosivuilla olevia Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/laatuohjeet Luettelo arkeologisia selvityksiä tekevistä toimijoista on niin ikään Museoviraston verkkosivuilla: http:i/www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_ kenttatoiden_tilaaminen Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun osalta kaavan osallinen viranomainen ja lausunnonantaja on Pohjois-Pohjanmaan museo. 3 (8) Pohjois-Pohjanmaan museo SG-Power Oy on suunnittelemassa 9 tuulivoimalayksikön rakentamista Pyhäjoen Jukonperän Silosvuoren alueelle. Tuulipuistohankkeen hankealueen ja hankkeen yleiskuvauksen yhteydessä on selvitetty hankealueen läheisyydessä ja vaikutusalueella sijaitsevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. Hankealueen etäisyys niihin on lähimmillään noin 9 kilometriä, joten vaikutukset maisemallisesti arvokkaisiin alueisiin tulevat olemaan kohtalaisen vähäiset. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden osalta on selvitetty hankealueen läheisyydessä ja vaikutusalueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Lähin RKY kohde, Merijärven Kalaputaan kylä, sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei hankkeen yleiskuvauksen yhteydessä ole vielä selvitetty. Maakunnallisesti merkittäviä kohteita on sekä Pyhäjoen että Merijärven kuntien alueella. Nämä kohteet tulee selvittää ja hankkeen vaikutus niihin tutkia viimeistään hankkeen yleiskaavoituksen yhteydessä. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantajana toimii Museovirasto. Maankäytön suunnittelu Alueella on voimassa vuonna 2005 vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Hankealue sijoittuu pääosin maakuntakaavassa osoitettujen Raahen seudun ja Oulun eteläisen kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalueiden (kmk) väliselle alueelle. Alueelle ei kohdistu muita maakuntakaavamerkintöjä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei alueen välittömään läheisyyteen ole osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Alueen läheisyydessä ei ole myöskään maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen itäpuolella oleva Telkkisaarten Natura 2000 -alue on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä luonnonsuojelualue (SL). Vireillä olevan Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa aluetta ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Luonnoksessa tuulivoimantuotantoon osoitetut alueet perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on teknis-taloudellisesti ja ympäristökriteerien perusteella osoittaa parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Vaihekaavan luonnoksessa on
osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve kaakko-luoteissuuntaisena hankealueen itäpuolelle. Pohjois-Pohjanmaan liiton toimesta tehdyssä selvityksessä on arvioitu maakuntakaavan luonnosvaiheen palautteessa esitetyt alueet Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan mannertuulivoimaselvityksen (2011) kriteerejä vastaavalla tavalla. Selvitetyistä lisäalueista Silovuoren alue sai parhaan luokituksen (IIAB). Luokittelussa korostuivat ennalta arvioiden vähäiset ympäristövaikutukset; kohteen toteuttamisella arvioitiin olevan vaikutuksia maisemaan ja mahdollisesti lähialueen asutukseen. Alueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavaa. Pyhäjoen kunnanhallitus on kokouksessaan 14.1.2012 hyväksynyt ehdotuksen käynnistää osayleiskaavan laatimisen tuulivoimapuiston sijoittamiseksi Silovuoren alueelle. 4 (8) Liittyminen muihin hankkeisiin Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Leivinnevan turvetuotantoalue, joka on saanut ympäristöluvan vuonna 2008. Merijärven Ristivuorella oleva kuuden tuulivoimalan puisto sijoittuu noin 11 km etäisyydelle lounaaseen suunnitellusta Silovuoren tuulipuistohankkeesta. Merijärven- Pyhäjoen Pyhänkosken tuulivoimahankkeessa on tarkoitus laajentaa Ristivuoren tuulipuistoa neljällä voimalalla nykyisen tuulipuiston koillispuolelle. Voimaloista kaksi sijoittuisi Merijärven ja kaksi Pyhäjoen kunnan alueelle. Raahen Annankankaan - Karhukankaat alueelle (hankenimi Annankangas - Nikkarinkaarto) suunnitellaan 30-60 voimalan tuulipuistoa. Hankealue sijaitsee noin 12,5 km etäisyydellä koillisessa suunnitellusta Silovuoren tuulipuistohankkeesta. Ympäristöselvitys YVA-tarveharkintaa varten Asiakirjoihin sisältyy SG-Power Oy:n laadituttama selvitys hankkeen vaikutuksista. Hankealueen luontotyyppejä on inventoitu yhden maastopäivän ajan 29.11.2012. Ennen maastotarkastelua luontotyyppirajaukset on tehty ilmakuvien avulla. Luontotyypit on kartoitettu noin 100 metrin säteellä suunnitellun tuulivoimalan sijoituspaikalta. Kartoitettu alue edustaa selvityksen mukaan pääosin ojitettua turvekangasta ja kuivahkoa, metsänhoitotoimenpitein käsiteltyä talousmetsää. Alueella esiintyvistä luontotyypeistä kuivat kankaat ja puolukkakorpi ovat Etelä-Suomessa luokiteltu vaarantuneiksi. Kuivahko kangas on alueella ojitettujen turvekankaiden ohella yleisin luontotyyppi. Tarkastetulla alueella ei havaittu Luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain mukaisia vähätuottoisia kallioalueita sijaitsee pienialaisina kohteina turbiinien nro 1 ja 9 ympäristössä. Ympäristöhallinnon UHEX-rekisterin (nykyisin Hertta eliölajit -tietojärjestelmä) mukaan suunnitellulta tuulipuistoalueelta ei ole tavattu uhanalaisia eläinlajeja. Lähimmät pohjavesialueet (Viinikangas, Pitkäslähde) sijaitsevat noin 8-9,5 kilometrin etäisyydellä. Suunnitellun tuulipuistoalueen lähin suojelualue Telkkisaarten Natura 2000 -alue sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä idässä. Alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi (SCI-alue). Alue on myös vanhojen metsien suojelualue.
Hankealueen linnustoa on selvitetty olemassa olevan aineiston pohjalta. Selvityksessä on hyödynnetty Kalajoen ja Raahen tuulipuistojen yhteisvaikutusten arviointia, Lintuatlaksen tuloksia, RKTL:n riistakolmiolaskentojen tuloksia sekä Metsähallituksen petolinturekisteriä. Selvityksessä on taulukoilla esitetty alueella pesivät lintulajit ja niiden suojelullinen tilanne. Alueella varmasti pesivistä lajeista lintudirektiivin liitteen I lajeja on 13, alueellisesti uhanalaisia 3, Suomen vastuulajeja 7 ja uhanalaisia lajeja 1. Metsäkanalinnuista eniten alueella tavataan teeriä ja pyitä. Suunnitellun tuulipuistoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Leivinnevan turvetuotantoalue, joka on maakunnallisesti merkittävä kahlaajien pesimäalue. Lähimmät laulujoutsenten ja harmaahanhien muutonaikaiset lepäilyalueet (Parhalahti, Överstinperä-Välimaanperä) sijaitsevat 18-24 km etäisyydellä Silovuoren tuulipuistoalueesta. Joutsenten ja hanhien pääasialliset muuttoreitit sijoittuvat Silovuoren tuulipuistoalueen ulkopuolelle. Petolintujen osalta todetaan, että arvioiden mukaan Parhalahden kautta muuttaa keväässä keskimäärin 3 800 petolintuyksilöä, joista merikotkia 120-200 yksilöä ja piekanoista 800-1200 yksilöä. Hailuodon, Siikajoen ja Parhalahden kautta muuttavat linnut saattavat kulkea Silovuoren tuulipuistoalueen yli siirtyessään rannikon muuttolinjalta päämuuttoreittiin Nivalan alueella. Silovuoren suunnitellun tuulipuiston maisemavaikutusta on havainnollistettu alueelle laadittujen kuvasovitteiden avulla. Leivinnevan ja alueella olevien laajojen peltoaukeiden yli avautuu paikoitellen avoimia näkymiä tuulipuiston suuntaan. Myös Pahkasalontielle voi paikka paikoin avautua melko esteettömiä näkymiä kohti voimaloita. Suunnitellun tuulipuistoalueen lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Kalajokilaakso, sijoittuu hankealueen etelä-kaakkoispuolelle yli 30 km etäisyydelle. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Kalapudas-Vaikkolan sekä Pyhänkosken maisema-alueet) sijaitsevat 9-13,5 km etäisyydellä hankealueesta. Museoviraston ylläpitämän rekisteriportaalin mukaan lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Merijärven Kalaputaan kylä, joka sijaitsee noin 10 km etäisyydellä. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan lähimmät tiedossa olevat kiinteät muinaismuistot sijaitsevat yli 5 km etäisyydellä. Selvityksessä esitetään melu- ja varjostusmallinnukset. Silovuoren tuulipuiston melutasot jäävät kaikissa häiriöityvissä kohteissa alle Ympäristöministeriön asettamien uusien suunnitteluohjearvojen. Melun 35 desibelin vyöhyke jää pääosin tuulipuistoa ympäröiville metsä- ja suoalueille, mutta voi levittäytyä paikoin Liminkakylää ja Pahkasaloa ympäröiville peltoaukeille. Silovuoren tuulipuiston ympärillä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten kohdalla välkevaikutusta ei mallinnuksen perusteella pääse syntymään. Mukana on lisäksi alustava selvitys tuulivoimatoiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. 5 (8) RATKAISU Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus päättää, että Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Perustelut Arviointimenettelyä tulee 1.6.2011 voimaan tulleen YVA-asetuksen (713/2006) muutoksen perusteella soveltaa tuulivoimalahankkeeseen, kun yksittäisten laitosten lu-
kumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. ELY-keskus voi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 :n 2 momentin perusteella tehdä sen lisäksi päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa, jos hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioiden, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeella ei ole ennalta arvioiden sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia asutukseen, ihmisen terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen, suojelu- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin, kaukomaisemaan tai luonnon monimuotoisuuteen, jotka olisi selvitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisessa menettelyssä. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat todennäköisesti maisemaan ja linnustoon. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan ennalta arvioiden ole niin merkittäviä, että niiden selvittäminen edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lähialueilla tiedossa olevat tuulivoimahankkeet ovat niin etäällä tai vähäisiä, ettei niillä ole ennalta arvioiden merkittäviä yhteisvaikutuksia puheena olevan hankkeen kanssa. Yhteisvaikutuksia erityisesti maisemaan ja linnustoon saattaa kuitenkin olla. Puheena olevien tuulivoimaloiden rakentamismahdollisuus tulee tutkia osayleiskaavoituksen yhteydessä. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaisten yleiskaavan sisältövaatimusten lisäksi tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77b ). Hankkeen jatkosuunnittelussa on syytä ottaa huomioon Museoviraston esiin tuomat seikat arkeologisen kulttuuriperinnön osalta sekä Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto koskien maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Arvioitaessa vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön tulee ottaa huomioon Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjelma (Pyhäjoen kunta, Sanna Heikkinen 2012). Kuten selvityksessä todetaan, alueen linnustollinen merkitys on mahdollista selvittää vain alueelle kohdistettujen pesimä- ja muuttolintukartoitusten avulla. Varsinkin petolintujen muutto on jatkosuunnittelussa otettava huomioon. Myös metsälain mukaiset pienialaiset kallioalueet tulisi rajata rakentamisen ulkopuolelle. Meluvaikutuksia arvioitaessa on noudatettava ympäristöhallinnon tuulivoimarakentamista koskevia ohjeita (YM, 4/2012) sekä ympäristöministeriön tuleva tarkempi ohjeistus melun mallintamiseksi. Yleiskaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota selvitysten riittävään tasoon. Hankkeen ja hankealueen kuvaus on vielä osin alustavalla tasolla. Myös sähkönsiirto ja sen vaikutukset ovat olennainen osa hanketta ja selvitettäviä vaikutuksia. Mikäli hanke muuttuu nyt esitetystä tai sitä myöhemmin laajennetaan, tulee YVAmenettelyn tarve arvioida uudestaan. 6 (8) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja laki sen muuttamisesta (458/2006). Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) ja asetus sen muuttamisesta (359/2011).
7 (8) MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Oulun hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 19 :n 3 momentti). KUULUTTAMINEN Päätös on nähtävillä Pyhäjoen kunnan ja Merijärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Johtaja Rakennusneuvos Heikki Aronpää Ympäristöasiantuntija Heli Kinnunen PÄÄTÖS MAKSU LIITE TIEDOKSI SG-Power Oy, Tekniikantie 14, 02150 Espoo, saantitodistuksin maksutta Valitusosoitus Merijärven kunta Pyhäjoen kunta Pohjois-Pohjanmaan liitto Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristönsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesistöyksiköt, E-vastuualue, L-vastuualue Puolustusvoimat Suomen ympäristökeskus
8 (8) V A L I T U S O S O I T U S Liite ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n mukaiseen päätökseen Valitusviranomainen Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta Oulun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Oulun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta, - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, - asiamiehen valtakirja sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Oulun hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00-16.15. Valituskirjelmän toimittamisesta telekopiona tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) Oulun hallinto-oikeuden yhteystiedot postiosoite: PL 189, 90101 Oulu käyntiosoite: Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin: 029 56 42800 ja 050 406 1147 telekopio: 029 56 42841 sähköpostiosoite: oulu.hao@oikeus.fi Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Oulun hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.