-Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö tai kalastus on kestävää, jos se ei aiheuta pysyviä negatiivisia muutoksia kalakannoissa. Kestävä kalastus ei heikennä kalakantojen lisääntymistä eikä aiheuta muita pitkäaikaisia muutoksia. Saimaan Lohikalat hanke: Kalakantaa verotetaan niin, että kannan uusiutumiskyky säilyy, eivätkä tulevien vuosien saaliit vähene. - YK:n ympäristöohjelma UNEP: Maailman kalakanta uhkaa ehtyä vuoteen 2050 mennessä -
Mitä vältettävä, mitä suosittava? Vuonna 2010 valmistui Suomen neljäs lajien uhanalaisuuden arviointi Luokitusta varten arvioitiin 73 kalalajia tai muotoa Näistä uhanalaisiksi luokiteltiin 12, silmälläpidettäviksi 6 ja puutteellisesti tunnetuiksi 10 Elinvoimaisia lajeja 43 Laji luokka 2010 luokka 2000 monni hävinnyt hävinnyt sinisampi hävinnyt hävinnyt lohi äärimmäisen luonnosta hävinnyt uhanalainen * UH (järvilohikannat) taimen * äärimmäisen erittäin uhanalainen UH (merivaelteiset kannat) uhanalainen nieriä äärimmäisen äärimmäisen (Saimaan kanta) uhanalainen uhanalainen UH harjus * äärimmäisen silmälläpidettävä (merikannat) uhanalainen UH ankerias erittäin uhanalainen jätetty arvioimatta UH vaellussiika * erittäin uhanalainen vaarantunut UH taimen (sisävesien kannat erittäin uhanalainen UH napapiirin eteläpuolella) rantanuoliainen * vaarantunut erittäin uhanalainen UH planktonsiika vaarantunut vaarantunut UH karisiika vaarantunut UH lohi * vaarantunut erittäin uhanalainen UH (Itämeren lohikannat) lohi * (Jäämeren lohikannat) vaarantunut erittäin uhanalainen UH toutain * silmälläpidettävä vaarantunut järvisiika silmälläpidettävä silmälläpidettävä nahkiainen silmälläpidettävä silmälläpidettävä Lähde: RKTL taimen (sisävesien kannat napapiirin pohjoispuolella) silmälläpidettävä silmälläpidettävä nieriä (Lapin kannat) silmälläpidettävä silmälläpidettävä harjus (Etelä-Suomen sisävesikannat) silmälläpidettävä
mm. äärimmäisen uhanalaiset: Vapauta rasvaevälliset lohet ja -taimenet Rasvaevälliset kalat turvaavat kannan säilymisen (joki-istukkaita tai luonnonkantaa) Rasvaeväleikatut kalat on tarkoitettu kalastettaviksi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on aloittanut Vastuullinen vapaa-ajankalastaja-nimellä kulkevan hankkeen. Tarkoituksena on ohjata suomalaista vapaa-ajankalastusta yhä kestävämpään ja eettisempään suuntaan. Avainasemassa ovat harrastajien omat valinnat. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hankkeessa neuvotaan kalastuksen harrastajia toimimaan oikein ja tekemään luonnon sekä kalakantojen kannalta oikeita valintoja. Hanke pohjautuu Euroopan sisävesikalastuskomission (EIFAC) virkistyskalastuksen käytännesääntöihin
Heittokalastus Perhokalastus Pilkintä Uistelu Onginta Katiskakalastus jne jne.
Noudata asetettuja alamittoja Vältä alamittaisten kalojen pyyntiä! mielellään vieläpä noudatetaan alueellisia suosituksia! Kalasta monipuolisesti eri kalalajeja Suosi elinvoimaisia, luontaisesti lisääntyviä lajeja Pyydä kalaa vain omiin tarpeisiin
Vähennä uistimissa koukkujen määrää Silmä- ja kidusvauriot vähenevät ja kalojen vapautus helpottuu Vähennä vapojen määrää uistelussa Aseta itsellesi saaliskiintiö (esim. päiväkiintiö 1-2 lohikalaa, vuosikiintiö 5-10 lohikalaa, uistele monipuolisesti eri lajeja) Vähennä verkkojen määrää Yleensä 4 verkkoa/vapaa-ajankalastaja on jo riittävä määrä Valitse verkot, joiden solmuväli on sopusoinnussa alamittarajoitusten kanssa Lohi/-taimen 60 cm / 80 mm Kuha 45 cm / 60mm Suosi pyydyksiä joista kalat on mahdollista vapauttaa Rysä Katiska
Perustuu voimassaolevaan ja tutkittuun tietoon perustuvaan vesialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa voi olla strategisia linjauksia ja toimintasuunnitelmia omilla otsikoillaan muistakin aluetta koskevista kalatalouden kehittämisen kannalta merkittävistä asioista Kalastusalueet laativat/tilaavat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joita sitten noudattavat
Kalastusalue/kalojen vaellusalue: Alamitat, solmuvälit, rauhoitusajat/-alueet, sallitut/kielletyt pyydykset ja pyydyksien lukumäärä jne. Nämä kaikki huomioitava!
Tuore Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että ensi kertaa kutevilla ahvenilla ei ole juuri merkitystä lisääntymisen kannalta, sillä ensikutijoiden munien ja niistä kuoriutuneiden poikasten kuolevuus oli lähes sataprosenttista. yleisenä käsityksenä tuntuu olevan, että kaikkien emokalojen mätimunat ja niistä kuoriutuneet poikaset ovat samanarvoisia. Siksi kalastuksen säätelyssä lähtökohdaksi on usein asetettu se, että kalojen pitäisi antaa kutea ainakin kerran ennen pyydystetyksi tulemistaan. Tällöin kalastus kohdistetaan suuriin kaloihin
Suurilla emokaloilla on lukumääräisesti enemmän ja kookkaampia mätimunia kuin pienillä kaloilla. Joillakin lajeilla isojen emokalojen poikaset kasvavat jopa kolminkertaisella nopeudella ja kestävät ravinnon puutetta yli kaksinkertaisen ajan nuorten emokalojen jälkeläisiin verrattuna. Isojen yksilöiden kalastus pienentää kalakannan kasvunopeutta, hedelmällisyyttä ja perinnöllistä monimuotoisuutta. Koon suhteen valikoivat pyydykset, kuten verkot, poistavat ensin nopeakasvuisimpia yksilöitä, jolloin jäljelle jäävistä yhä suurempi osa on hidaskasvuisia, jolloin kalastus jalostaa kalakantaa tällöin väärään suuntaan.
Ruotsin Hjälmaren-järvellä kuhan alamittaa nostettiin 40 senttimetristä 45:een vuonna 2001. verkon pienintä solmuväliä kasvatettiin 50 millimetristä 60:een. Vuosien 1996-2000 keskisaalis, 59 tonnia, nousi 153 tonniin vuosina 2001-2007. Viereisellä Mälaren-järvellä pyyntikokoa ei muutettu ja kuhasaalis pysyi entisellä tasolla. Vuonna 2008 kuhien keskikoko oli Hjälmarenissa 53 senttimetriä ja 1492 grammaa. Mälarenin vastaavat luvut olivat 45,6 senttimetriä ja 923 grammaa Säätelyllä saatiin keskipainoa nousemaan 569 grammaa!
Pyyntikoossa tapahtuneiden muutosten ansiosta Hjälmarenin kuhakanta on nyt aikaisempaa vakaammalla pohjalla. Tästä syystä järvelle on myönnetty muun muassa Marine Stewardship Councilin (MSC) sertifikaatti kestävästi suoritettavasta kalastuksesta. Palkinnon jakoperusteina ovat kalakannan tila, kalastuksen vaikutus ympäristöön ja kalakantojen hoito. Lähde: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/isot+kalat+vahvistavat+ kalakantaa/hs20090321si1ma01tud
MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. MSC:n tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. MSC-sertifikaatti pyrkii takaamaan sertifioitujen tuotteiden ekologisuuden asettamiensa ympäristönormien kautta MSC-sertifikaattia voi anoa kuka tahansa kalastusoikeuden haltija ja minkä tahansa kalaveden yhteyteen riippumatta alueen koosta tai sijainnista. Etelä-Karjalassa on kalatalouskeskuksen toimesta hanketuen avulla selvitetty irtopakastetun muikun tuotteistamista ja markkinointia ja MSC-sertifiointia
www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ www.wwf.fi/kalaopas/kestava-kalastus/ www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/ www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/mertensuoj elu/ratkaisut/kestava-kalastus/
KIITOS! www.ekkalatalouskeskus.fi Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Hietakallionkatu 2 53850 Lappeenranta