Kouvolan kylät esittäytyvät

Kouvolan kylät esittäytyvät

Kouvolan maaseutualueen kylät esittäytyvät: 1. Aitomäki 2. Anjala 3. Anttila 4. Enäjärvi 5. Hongisto 6. Hämeenkylä-Koskisto 7. Inkerilä 8. Jaalan kirkonkylä 9. Järvi-Anjala 10. Kaipiainen 11. Kannuskoski 12. Keltti 13. Kimola 14. Kirstinkallio-Viiala 15. Kytöaho 16. Kääpälä 17. Liikkala 18. Metsäuoti 19. Mettälä 20. Multamäki 21. Niinimäki 22. Oravala 23. Pihlajasaari 24. Rahikkala 25. Raussila 26. Rautakorpi 27. Saaramaa 28. Saarento-Jokela 29. Savero 30. Selänpää 31. Siikava 32. Sippola 33. Soiniitty 34. Takamaa 35. Teuroinen 36. Toikkalan seutu 37. Tuohikotti 38. Uimila 39. Ummeljoki 40. Valkealan kirkonkylä 41. Verla 42. Vuohijärvi. Lisäksi karttapohjassa mukana: 43. Elimäen kirkonkylä 44. Hartola 45. Hirvelä- Haapala 46. Huhdasjärvi 47. Keltakangas 48. Kouvolan kylä 49. Lamminranta 50. Lappakoski 51. Löytty 52. Mattila 53. Marinkylä 54. Markankylä 55. Mäkikylä (ent Kuusankoskella) 56. Paljakka-Pökölä 57. Pilkanmaa 58. Rasi 59. Ratula 60. Utti 61. Villikkala 62. Värälä-Vilppula

Kouvolassa 14.12.2010 Hyvät lukijat, Kouvolan kylien laatimat, uunituoreet kyläesitteet/suunnitelmat on koottu näiden kansien väliin. Kylien neuvottelukunnassa käsiteltiin ideaa kyläsuunnitelmien saattamisesta kaupungin käyttöön. Katsottiin olevan tarvetta myös kylien tunnetuksi tekemiseen. Asian eteenpäin viemiseksi perustettiin työryhmä, jossa pohdittiin vaihtoehtoja. Kyliltä saadun palautteen ja muutamaan malliin tutustumisen jälkeen päädyttiin tekemään sekä kuvia että tekstiä sisältävä kaksisivuinen kyläesite/suunnitelma. Sen tarkoitus on esitellä kylän vahvuuksia, voimavaroja, mahdollisuuksia sekä myös haasteita ja tarpeita tulevaisuutta ajatellen. On hienoa, että näinkin moni kylä innostui esitteen tekoon ja tuomaan kyläänsä ja Kouvolan maaseutua esille. Kiitokset yhteistyöstä toteuttamisessa: Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kylätalo-kyläsihteerihankkeelle ja Leena Borgille, Kymenlaakson Kylät ry:lle ja Sirpa Vähäuskille, Kouvolan kaupungin maaseututoimelle, työryhmän jäsenille ja erityisesti teille kylien ihmisille, jotka persoonallisella ja mielenkiintoisella tavalla kerroitte kylästänne sanoin ja kuvin. Toivomme tämän kirjasen kuluvan Kouvolan kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä muiden Kouvolan laajasta maaseudusta tietoa kaipaavien käsissä. Maija Mikkelä, puheenjohtaja Kouvolan kylien neuvottelukunta Kiitokset myös minunkin puolestani kaikille kyläesitteen/ kyläsuunnitelman tekoon osallistuneille. Kylätalo-kyläsihteerihankkeen aikana toteutetuista asioista tämä prosessi on ollut haastavin ja mukavin. Keväällä lähestyimme kylien ihmisiä sähköpostitse tiedotteella, jossa pyydettiin kesän aikana pohtimaan mm. oman kylän vetovoimatekijöitä ja valkkaamaan valokuvia omasta kylästä. Näiden alkuvalmistelujen jatkoksi järjestettiin starttipäivä Vilppulan Nuorisoseurantalolla lauantaina 14.8.2010. Tilaisuus kokosi paikalle 29 innokasta kyläläistä kuulemaan parhaimpia käytäntöjä asian tiimoilta. Asiantuntijana paikalla oli Linnaseutu ry:n hallinnoiman Pitäjärinki hankkeen vetäjä, kyläkoordinaattori Johanna Henttinen. Hänen selkeät ja kokemukseen perustuvat neuvonsa antoivat hyvän pohjan aineistojen työstäjille. Melko nopeasti starttipäivän jälkeen alkoi ilmestyä toinen toistaan upeampia teoksia sähköpostilla tai muistitikuilla, joita oli jaossa hankkeen kustantamana kaikille halukkaille. Johannan antamien ohjeiden perusteella laadittiin vielä tarkentava ohjeistus etenkin niille kylille, joiden edustajat eivät starttipäivään päässeet. Alkuperäistä aikataulua jouduttiin hieman venyttämään, mutta nyt on kädessäsi vihdoin tämä ainutlaatuinen teos uuden Kouvolan kaupungin syntyhistorian alkutaipaleelta. Anjalankosken alueen kylät ovat saaneet korvaamatonta apua aineistojen työstämisessä Kymenlaakson Kylät ry:n kyläasiamieheltä Sirpa Vähäuskilta. Työ on tehty Kehittämisyhdistys Sepra ry:n rahoittamassa Sopiva kylä Etelä-Kymenlaaksossa hankkeessa. Kiitokset saumattomasta yhteistyöstä. Tirvan kesäteatterin Tukkijoella näytelmän yleisöä kesällä 2009. Eturivissä oikealta vasemmalle: Sirpa ja Erkki Vähäuski, Pia Kleimola Kiinnostavia ja iloisia kylätoiminnan hetkiä toivoo: Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Kylätalo-kyläsihteerihankkeen hankevetäjä Leena Borg

Aitomäen kylä Lähellä keskuksia, aidosti maalla * Rauhaa ja väljyyttä asumiseen * Turvallinen ja puhdas elinympäristö * Upeaa maalaisidylliä lähellä kaupunkia * Hyvät rauhalliset tiet * Laajakaista ja kaksi vesiosuuskuntaa * Paljon harrastusmahdollisuuksia * Vireää seuratoimintaa * Upea nuorisoseurantalo Mahdollisuuksien kylä

Aitomäen kylä Mitä tarjottavaa! Hyvä kylän sijainti Lyhyt matka palvelukeskuksiin Taajamista ja muualta tulevat uudet muuttajat sekä paluumuuttajat Hyvä tonttitarjonta ja näkyminen mm. Valkealan kylien nettisivuilla. Väestön ikärakenne on laaja Elinkeinorakenne on monipuolinen Kylän oma nuorisoseurantalo mahdollistaa monipuolista toimintaa Asukkaiden ja yhteisöiden välillä on aktiivista ja hyvää yhteistoimintaa Mitä halutaan! Rakentamis- ja asumistoiminnan tukeminen Myönteinen lupapolitiikka Kutsutaksin säilyttäminen tärkeää Suurin osa kylästä ilman julkista liikennettä Vanhusväestön palveluissa parannettavaa Esim. ruokahuollon järjestäminen Teiden peruskunnossa pidossa on parannettavaa Tievalaistuksen puute Päivähoito- ja koulupalveluita lisääntyville lapsiperheille Koska palveluita on karsittu, olemassaolevientukeminen tärkeää Nuorisoseurantalo www.aitomaki.net www.aitomaenns.net

ANJALA Anjala on viihtyisä noin 2000 asukkaan kylä eteläisessä Kouvolassa. Anjalan taajamaa ympäröi kaunis maalaismaisema sekä idyllinen Kymijoki. Anjalan kirkonkylältä on 2 km Inkeroisten taajamaan, noin 25 min ajomatka Kouvolan keskustaan sekä noin 30 min ajomatka Haminaan ja Kotkaan sekä noin 1,5h ajomatka Helsinkiin. Anjalan taajamasta saa peruspalvelut, lastenhoitopalvelut, ala-aste, vanhustenpalvelut, kaupat, posti ja yksityisiä palveluita sekä pelastustoimen peruspalvelut, joita tarjoaa Anjalan VPK, joka on vuonna 2010 valittu Suomen vapaaehtoispalokunnaksi. Inkeroisten taajamasta löytyy lisää palveluita kuten hammaslääkäri ja neuvola. Anjalan historiaa Anjala on erotettu itsenäiseksi kunnaksi Elimäestä vuonna 1863. Vuonna 1975 Anjala yhdistettiin Sippolaan, jolloin Anjalankosken kauppala perustettiin. Vuonna 1977 Anjalankosken kauppalasta tuli kaupunki. Vuonna 2009 Anjalankoski liitettiin Kouvolaan. Ranta-Pukin kievarimuseolta, museokerroksen jälkeen voin kesäisin tilauksesta /korvausta vastaan lähteä ihastelemaan Kymijoen ihastuttavia maisemia ja tutkailemaan entistä Ruotsin ja Venäjän valtionrajaa Anjala-seuran jokilautalla. Anjalan nuorisokeskuksen alueella saa tutustua palaan Anjalan historiaan Regina-koulu, Anjalan kartanomuseo. Nuorisokeskuksen alueella toimii myös, KSAO joka on Kaakkois-Suomen ainoa ammattiopisto, joka tarjoaa maatalousalan nuorisoasteen peruskoulutusta. KSAO tarjoaa myös Bioenergia-alan aikuiskoulutusta, Maatalousalan perustutkintoa, Metsänomistaja- / metsätalousyrittäjäkoulutusta ja Viljelijän ammattitutkintoa. Nuorisokeskus tuottaa erilaisia palveluita.

Anttilan kyläyhdistys ry. Anttilan kyläsuunnitelma ja kyläesite 2010 AKTIIVINEN KYLÄ ANTTILA - MATKALLA REPOVEDELLE Anttila on 350 asukkaan kylä Pohjois-Valkealassa. Kylän vahvuuksia ovat runsasmuotoinen ja vahva yritystoiminta perinteisen maatalousyrittäjyyden ohella sekä Hevoskylän maine. Karjataloustilojen määrä on vähentynyt vuosien saatossa ja jäljellä olevien tilojen yksikkökoot ovat kasvaneet. Karjataloudesta luopuneista tiloissa on siirrytty viljanviljelyyn ja tämä on mahdollistanut kodin ulkopuolisen työssäkäynnin. Kylässä on runsaasti erialaista yritystoimintaa mm. kone- ja metsäkoneurakointia, majoituspalvelua, uudis - ja saneerausrakennuspalvelua, ohjelmapalvelun tarjontaa, saha, hirsimökkien toimittaja, parturi-kampaamo jne. Kylässä on ratsastuskoulu ja ravitalli. Anttilan hevoskasvattajilla on myös oma harjoitusravirata ja vuosittain järjestettävät ravit ovat joka kesäinen tapahtuma johon ihmisiä saapuu pitkistäkin matkoista. Anttilassa on useita seuroja ja yhdistyksiä. Kylätoiminnan rooli on muuta toimintaa kokoava. Siihen on valittu edustus muista seuroista. Mikään ei saa asettua muita suuremmaksi tai kauniimmaksi. Kaikkia tarvitaan, kaikki ovat tärkeitä omassa toiminnassaan. Toimiva kylä on miellyttävä perintö jättää tulevillekin sukupolville. Anttilan kylällä on kyläyhdistyksen lisäksi useita muitakin aktiivisesti toimivia yhdistyksiä. Anttilan Erämiehet, Anttilan Osakaskunta, Hevoskasvattajat, Martat ja Maamiesseura. Kuva: Valkealan Sanomat Anttila on sekä pinta-alaltaan että asukasmäärältään Valkealan suurimpia kyliä.vanhoja kantataloja on kymmenen ja isäntiä oli jo 1500-luvulla lähes kaksikymmentä. Kylännimi Anttila ilmestyi asiakirjoihin vasta 1560-luvulla. Kylässä on ilmeisesti ollut Anttila niminen talo, joka on saanut nimensä ensimmäisestä isännästään Antista. Anttilan vanhempi ja alkuperäinen nimi oli Metsännenä (Medhsenenä). Metsännenä ei esiinny paikannimenä muualla Suomessa. Jukolan rantamajan (kuva yllä) Vuohijärven rannalla omistavat kylän yhdistykset. Jukolan toiminnasta, kehittämisestä, taloudesta sekä tilojen vuokrauksesta vastaa rantajaosto kyläyhdistyksen alaisuudessa. Lisätietoa kylästä, kylän palveluista ja ajankoh-taisista tapahtumista sekä tonttiasiamiehen - ja yhdistyksen jäsenten yhteystiedot ovat kylän nettisivuilla osoitteesta http://anttila.suntuubi.com/?cat=1 Ratsastustunti Kiviharjun tilalla.

Anttilan kyläyhdistys ry. Kylätoiminta 17.9.1980 runsaslukuinen joukko kyläläisiä mukanaan sen aikainen Valkealan kunnanjohtaja Ilpo Mäkinen kokoontuivat Jukolaan tarkoituksenaan perustaa ensimmäisten joukossa Valkealaan Anttilan kylätoimikunta. Maaseutu, tarvitsee kaikenlaista väkeä, elinkeinoja ja joustavia maaseutuolosuhteisiin joustavia palveluja. Kylätoimikunnan tehtävänä ja tavoitteena on avata ihmisten silmät näkemään asioita uusista näkökulmista ja saada alueen väestö arvostamaan sekä omaa että toisten työtä. sanoi Ilpo Mäkinen. Kylätoimikunta rekisteröitiin Anttilan kyläyhdistykseksi vuonna 1995. Yhdistyksen säännöissä sen tarkoitukseksi määriteltiin kylän asukkaiden etujen ajaminen, viihtyvyyden ja yhteishengen lisääminen, perinteiden vaaliminen sekä kaikinpuolinen hyvinvoinnin edistäminen kylässä. Kyläyhdistys pyrkii järjestämään vuosittain kyläläisille erilaisia tapahtumia. Perinteiseksi ovat tulleet jokavuotinen Karjala turnaus matka, entisten ja nykyisten anttilalaisten kesäpäivä Jukolassa, elonkorjuujuhla ja jääkiekkoturnaukset kylien kesken. Kylässä on jääkiekkokaukala, jonka jäädyttämisestä ja ylläpidosta vastaa kyläyhdistys, ja kesällä 2010 aloitettiin jalkapallokentän perustaminen. Anttilan kylä on valittu Kymenlaakson vuoden kyläksi vuonna 1989. Kylän vahvuudet * aktiivinen yhdistystoiminta * hyvät liikenneyhteydet * viihtyisä ja rauhallinen maalaisympäristö Kylän mahdollisuudet * Repoveden kansallispuiston toimintaan ja palveluiden kehittymiseen liittyvät toimenpiteet. Kylän haaveet * uusia asukkaita * maisemasuunnitelman kokonaisvaltaisempi toteutus * kyläläisten aktiivisempi osallistuminen yhteisiin tapahtumiin * uusia aktiiveja yhdistysten johtokuntiin Kylätoiminnan haasteet * väestön ja kylätoiminta aktivistien ikääntyminen * nuorten vähäinen osallistuminen yhdistysten toimintaan * lasten, nuorten ja vanhusten vapaa-ajan toiminnan puute * yhteisen kokoontumispaikan puute kyläkoulun lopettamisen johdosta * joukkoliikenne yhteyksien väheneminen Elovalkeat Anttilan myllyllä 2007. Valokuvat Kaarina Mikkola, ellei erikseen ole mainittu. Vetämällä yhtä köyttä onnistumme.

Vesihuolto-osuuskunta Enäjärven Kylätalolla perustettiin 15.7.2008 Pohjois- Sippolan Vesihuolto-osuuskunta, joka järjestää vesihuoltoa alueilla Enäjärvi-Kuoppala-Rautoja-Kaipiainen- Mikkolankulma, Savero sekä Utin Metso-Kattilaharju. Osuuskunnan puheenjohtajana toimii Kaisu Metsärinne Saverolta, hallitusjäsenet edustavat em. alueita mahdollisimman kattavasti. Kylän pässi Kun enäjärveläiseen taloon saadaan perheenlisäystä, lähtevät kylän miehet ensimmäisen hämärän turvin viemään vauvataloon puista pässinkuvatusta. Pässi viedään talon pihaan, tienvarteen isketään "Pässivaara" -kyltti ja pässin ruokkimiseksi viskellään matkan varrelle oljensilppua ts. "rehutetaan". Tuoreen isän kuuluu ottaa onnittelijat asiallisesti vastaan tarjoten tietysti miestä väkevämpää. Vauvaonni on näin talossa ja koko kylässä turvattu jatkossakin. Perinnettä on toteutettu jo vuosikymmenten ajan Rehuttaminen ja pässinvienti ovat miehinen perinne, jossa naisväellä ei ole sijaa. Enäjärven Martat pitävät yllä rotinaperinnettä. Vauvan syntymä tuo taloon suuren makoisan rinkelipullan, rotinarinkelin. Näillä kahdella tavalla halutaan uusi kyläläinen toivottaa tervetulleeksi ja toivottaa perheelle onnea. Kehittämiskohteita Koulumaasta koko kylän taloksi hanke huhtikuu 2010 huhtikuu 2013. Kylätalon ulkomaalaus ja piha-alueen kehittäminen Kylätaloa vuokrataan Kylätalon vuokrauksesta vastaa Henna Pekala 040-7268527 henna.pekala@pp.inet.fi Vapaita tontteja Vapaista tonteista voit kysellä tonttiasiamies Esko Sorsalta 0400-586 115 harju.sorsa@pp.inet.fi Uudet kotisivumme: www.enajarvi.net Kuvat: Henna Pekala

Hämeenkylä ja Koskisto- Täällä olet kuin herran kukkarossa! Kylät sijaitsevat Kouvolan eteläisimmässä päässä, nykyisen Loviisan rajalla. Hämeenkylässä on kartano, joka on perustettu 1600- luvulla, nykyinen päärakennus on rakennettu vuoden 1810 tienoilla. Kartanon ansiosta Hämeenkylään rakennettiin kansakoulu vuonna 1865, jossa koulun toiminta päättyi 1967. Koulu on nykyisin paikallisen urheiluseuran Hämeenkylän Pyrintö ry:n omistuksessa ja toimii kyläläisten kokoontumistalona. Siellä toimii myös tuoremehupuristamo. Koskistossa on vuonna 1905 perustettu meijeri, joka oli aikoinaan Euroopan suurin Emmentaljuustomeijeri. Nykyisin meijerissä toimii taidekeskus ja kahvila. Muusta yritystoiminnasta kylissä voidaan mainita Hyvämäen tuoremehupuristamo, voimakas maa- ja metsätalous toiminta. Hämeenkylä lienee lehmätiheydeltään suurin kylä Kouvolassa.

Hämeenkylän alueella on kaksi järveä. Tammijärvi on Kymijoen pullistuma ja sen rannalla on suosittu kyläläisten uimapaikka. Teutjärvi puolestaan on arvokas lintujärvi ja se kuuluu tästä syystä Natura 2000 luokituksen piiriin. Järven rannalla on lintutorni, josta voi kätevästi bongailla erilaisia harvinaisia lintuja, kuten pikkuja luhtahuitteja sekä liejukanoja. Teutjärveen laskeva Teutjoki on suosittu kalastuspaikka sekä harrastelijoille että kilpaonkijoille. Kylissä toimii aktiivisesti kolme yhdistystä, jotka järjestävät erilaista toimintaa kyläläisille: Urheiluseura Hämeenkylän Pyrintö ryn toiminta on liikuntapainotteista, metsästysseura Etelä-Elimäen Erän toiminta keskittyy metsästysaiheisiin tapahtumiin ja Hämeenkylän-Koskiston martat marttailevat monipuolisesti. Seurojen välillä on yhteistyötä runsaasti. Kesällä 2010 Hämeenkylän Pyrintö ry (100 v) ja Hämeenkylä- Koskiston martat (40 v) järjestivät yhteiset kesäjuhlat vuosipäivien kunniaksi. Juhlat olivat lämminhenkiset. Tulevaisuutemme Tämä on hyvä paikka asua, mutta pientä parannettavaakin olisi. Toivomme että lähikoulumme Ratulan alakoulu jatkaa toimintaansa edelleen, jotta pienten koululaisten koulumatkat eivät muodostu kohtuuttomiksi. Pulmia kylällä aiheuttaa myös lukiolaisten koulumatkan kulkeminen, sillä nykyaikatauluilla se ei onnistu julkisilla kulkuvälineillä ollenkaan. Lisäksi olemme jo pitkään toivoneet paikallisen maantien päällystämistä asfaltilla.

INKERILÄ

Jaalan kirkonkylä KIRKONKYLÄN PERINTEISIÄ TAPAHTUMIA: Kesätorit ja markkinat tuovat eloa Jaalan keskustaan. JAALAN KYLÄYHDISTYKSEN TAVOITTEITA: Kesäkauden avajaisissa kastetaan vuoden kesäjaalalainen

JAALAN KIRKONKYLÄN HUOLENAIHEET Kyläporttien pystytystä syksyllä 2010. Iso-Ruhmas syysasussa.

Pyhä kuusi kartanolla. Vilja varttuu vainiolla. Järvi-Anjala Järvi-Anjala on yhteistointa-alue Kouvolan kaupungissa, entisen Anjalan pitäjän alueella. Siihen kuuluvat Ahvion, Muhniemen, Korvenkylän, Junkkarin ja Kaukasuon kylät. Alue sijaitsee kahden puolen Anjala-Elimäki maantietä Junkkarin- ja Muhjärvestä länteen, aina Elimäen rajaan saakka. Asukkaat Kylien alueella asuu noin 500 asukasta, joista 15 64 vuotiaita on 60 %, alle 15-vuotiaita 20 % ja yli 65- vuotiaita 20 %. Luonto Järvi-Anjalan maasto on vaihtelevaa ja kylämaisema yleensä hyvin hoidettua. Järvi-Anjalan alueella on kaksi kalarikasta järveä, Junkkarinjärvi ja Muhjärvi. Junkkarinjärvi on matala ja siellä on runsas lintukanta. Onpa siellä vieraillut harmaa haikarakin. Junkkarinvuorelta avautuvat mahtavat näkymät Muhniemelle ja Korvenkylään. Paikka on retkeilijöiden ja lintuharrastajien suosiossa. Metsät ovat täälläkin marjastajan ja sienestäjän aarreaittoja. Alueella toimii neljä metsästysseuraa, sillä tuottavat myös riistaa sitä haluaville. Kymijoen Ahvionkosket ovat suosittu retkikohde koskimelojille ja kalamiehille, pääkaupunkiseutua myöten. Myös Kuovinkallio, uusine laavuineen ja tulisijoineen houkuttelee retkeilijöitä eripuolilta kaupunkia ja maakuntaa. Korven koulu Korvenkylän koulun toiminta loppui vuonna 1993, minkä jälkeen Anjalankosken kaupunki lahjoitti koulun kyläläisten käyttöön. Koulun hoitoa ja ylläpitoa varten perustettiin Korven koulun kannatusyhdistys ry. Koulua on kunnostettu talkoovoimin, sisältä ja päältä. Olemme saaneet siitä upean kulttuurikeskuksen. Useat järjestöt, toimintaryhmät ja ryhmäperhepäiväkoti kokoontuvat päivittäin koulun tiloissa. Koulu on myös Korvenkylän Kesäteatterin sydän. Korvenkylän Kesäteatteri Korvenkylän Nuorisoseura vastaa kesäteatteritoiminnasta. Nykyisellä paikallaan Korven koululla, Korvenkylän kesäteatteri on toiminut jo vuodesta 1993. Kesäteatterin ystävät tulevat kaukaakin ihastelemaan innostuneen ja taitavan näyttelijäkaartin esityksiä. Väliajalla on mukava kahvin- ja virvokkeiden juonnin lomassa kysellä kuulumisia ja haastella mukavii, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Korvenkylän kesäteatterin kymmenes kesä 2003, oli läpimurto kesäteattereiden eliittiin. Arimo Haltsosen vuosia jatkunut ohjaus työ alkoi tuottaa tulosta. Wiulunsoittaja katolla, saavutti yli 6000 katsojan ennätysyleisön. Siitä lähtien yleisömäärät ovat olleet 5000-12000 välillä. Metsässä voi marjastaa, vaeltaa tai suunnistaa. Impivaaran vahvasti rakettu pirtti kävi hiiliksi ja tuhkaksi. Aapo: Tulesta pelastuimme, mutta pakkasen uhreiksi. ku voimaa on.

Viemäriverkostoa rakennetaan, maaperän puhtautta varjellaan. Wredebyn kartanossa laadittiin lakiehdotus Suomen hallitusmuodoksi. Paroni (Waapi) Wrede on kertonut mielellään perustuslain laatimisen vaiheista Wredebyn kartanossa. Kymenlaakson Marttapiiriliiton aloitteesta ja Kymenlaakson Maakuntaliitton toimesta kiinnitettiin itsenäisyytemme 60-vuotisjuhlavuonna 1977 muistolaatta, johon oli kirjoitettu teksti: Kaarlo Juho Ståhlberb, Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen laativat kesällä 1917 Anjalassa Wredebyn kartanossa lakiehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi. Tämä laatta kiinnitattiin Suomen itsenäisyyden 60- vuotisjuhlavuonna 1977. Osuuskunta Kymenlaakson Kyläkuitu Vesiosuuskunnat ovat tehneet hyvää työtä ympäristön ja asukkaiden hyväksi. Myös Osuuskunta Kymenlaakson Kyläkuitu antaa mahdollisuuksia kehittää Järvi-Anjalasta viihtyisän asumisen ja taloudellisen toiminnan mallikylän. Valokuitukaapeli antaa huikeat mahdollisuudet tietotekniikan ja sähköisten viestimien käytölle sekä työssä, että harrastustoiminnassa. Järvi-Anjalassa on aina panostettu laatuun niin työssä, kuin harrastuksissakin. Olemme saaneet laadukkaalle toiminnallemme sekä ihmisten, että yhteiskunnan tuen. Siihen luotamme jatkossakin. Uskomme, että kun me täällä kylillä yksituumaisesti rakennamme yhteyksiä, saamme myös kaupungin päättäjien luottamuksen ja tuen. Vesipisara, yksin voimaton. Kuohussa kosken alkuvoimaa on.

Kaipiainen Entisen Sippolan emäpitäjän, sittemmin Anjalankosken kaupungin pohjoiskolkassa 6-tien kupeessa sijaitsee Kaipiainen. Kuntaliitosten myötä Kouvolalaiseksi kyläksi muuttuneen Kaipiaisten historiaan liittyy voimakkaasti rautatiet. Rautatiet antaa oman leimansa kylälle vielä nykyäänkin, vaikka junat eivät enää aikoihin ole pysähtyneet maan ainoalle saariasemalle. Rautatiet tarjoaakin edelleen työtä Kaipiaisissa, kiskohitsaamolla ja vaihdehallilla sekä monille kiskojen ja vaihteiden valmistukseen ja asennukseen liittyville alihankkijoille. Kaipiaisten rautatiehistoria olisikin elvytettävä ja kehitettävä siitä vetävä matkailuvaltti vilkkaasti liikennöidyn 6-tien kulkijoille. Kaipiaisten teollisuusalueella toimii myös Raision rehutehdas sekä kemiantehtaat CH-Polymers Oy ja Chemigate Oy. Logistisesti ajatellen Kaipiaisten sijainti on erinomainen. Rauta- ja maantie kulkevat aivan kylää sivuten. Matkaa Kouvolan keskustasta on vain reilut 20 kilometriä. Tontteja Kaipiaisissa riittää niin teollisuuden, kuin maaseudun rauhaan kaipaavien asukkaidenkin tarpeisiin. Kylällä toimii kauppa, jonka yhteydessä asiamiesposti. Kaipiaisten koulu on pieni ja viihtyisä. Vuoden 2011 aikana koulu saa laajennuksen myötä uudet liikunta- ja teknisen työn tilat. Liikuntatilojen myötä toivotaan harrastusmahdollisuuksien lisääntyvän myös aikuisväestön osalta.

Niin kuin niin monella muullakin pikkukylällä niin Kaipiaisissakin palvelut ovat kuitenkin supistuneet lähes olemattomiin ja se vaikeuttaa erityisesti vanhusväestön arkipäivää. Lääkkeet, reseptit ja lääkärit, pankkipalvelut ja monet muut ovat kaukana, eikä kulku vähäisillä linja-autovuoroilla enää iän myötä ole yhtä helppoa kuin ennen. Kaiken lisäksi osa linja-autovuoroista lopetti kylän kautta ajamisen. Matka 6-tien varteen onnikkaa odottelemaan on ikäihmiselle pitkä eikä pysäkillä ole edes katosta saati sitten paikkaa mihin rollaattorinsa turvallisesti jättäisi. Vilkkaasti liikennöidyn tien ylittäminen, varsinkin hitaasti liikkuvalle vanhukselle on aina vaarallista. Edellämainitusta syystä Kaipiaisten uimarantakin autioituu muutamaa uskalikkoa uimaria ja paria ahvenen narraajaa lukuun ottamatta. Lasten on mahdoton turvallisesti ylittää tietä, jossa niin rekkakuin henkilöautoliikennekin on melkoinen. Kovasti toivottu alikulkutunneli Järventielle jäi toteutumatta ja kulku rantaan tehtiin uuden liittymän ja tien myötä vaaralliseksi ja hankalaksi. Puutteista huolimatta Kaipiainen on hyvä paikka asua ja yrittää. Ihmiset ovat ystävällisiä, lähes kaikki tuntevat toisensa, koulu on turvallinen ja harrastusmahdollisuuksia vapaan liikunnan, sienestämisen, marjastamisen, kalastamisen lisäksi tarjoavat kylällä toimivat eri järjestöt, kuten esim. metsästysseura, nuorisoseura, vapaapalokunta tai jalkapallosta kiinnostuneille Kaipiaisten Kajastus, jonka riveissä moni on saanut lähtemättömän kipinän sydämeensä jalkapalloa kohtaan. Ida Elomaan kyläläisille perinnöksi jättämässä Elomaan talossa toimii seurakunnan päiväkerho sekä diakoniatyön vanhuksille suunnattu Idan-kyökki. Seurakunnan ylläpitämässä talossa pidetään Jumalanpalvelus kerran kuukaudessa sekä erilaisia harrastuspiirejä viikoittain. On aika ryhtyä kehittämään Kaipiaista uuteen nousuun yhdessä Kouvolan päättäjien kanssa kaivaa kylän potentiaalit esiin ja toteuttaa ne.

Kannuskoskella tehdään arkista työtä navetoissa, pelloilla ja metsissä. Jotkut matkaavat työnsä ääreen lähikaupunkeihin ja taajamiin, toiset taas viettävät ansaittuja eläkepäiviä, ovat asuneet Kannuskoskella koko ikänsä tai palanneet jostain. Tyhjiin taloihin muuttaa nuoria perheitä lapsineen. Lapset aloittavat opintiensä Mansikkamäen koulussa. Meitä on noin pari sataa kannuskoskelaista. Paljon on myös mökkiläisiä, jotka kääntävät autonsa nokan kuutostieltä asettuakseen jonnekin alueen lukuisien järvien rannoista. Väliväylän vesistö halkoo kylää verkkaisina kapeikkoina, paikoin avautuu järviksi tai ryöppyää koskina alaspäin. Nykyisellään Kannuskosken mylly virralla melotaan tai kalastetaan, tukinuitto ja Kannuskoski Fabrikin vuorotyö ovat kylän värikästä historiaa. Poissa ovat myös suutarit ja räätälit, sepät ja sällit. Mutta koski kohisee ja mylly jauhaa yhä. Tervetuloa Kannuskoskelle!

Kannuskoski sijaitsee Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien rajalla. Taavettiin on matkaa 25 km ja Kouvolaan 38 km. Luumäen puolella oleva osa kylää on virallisesti Kannuskoskea ja Kouvolan puolella oleva Sorsalaa. Kylä on toiminnallisesti yhtenäinen. Kylän nähtävyyksiä ovat mm. Tolpankankaan luontopolku, Kyykosken viehekalastusalue sekä kylää kiertävä kylänraitti. Seurantalo Kylän peruspalveluihin kuuluvat koulu, kauppa ja asiamiesposti. Matkailija löytää kylältä aamiaismajoitusta, maatilamatkailua ja mökkivuokrausta. Palveluihin kuuluvat lisäksi mm. taksi, baari, kampaamo, mylly ja saha. Seurantalolla järjestetään jumppaa ja juhlia, pidetään kokouksia, konsertteja yms. Kylällä toimivat yhdistykset: Kannuskosken kyläyhdistys ry Kannuskosken Martat ry Juurikkalan Martat Luumäen Metsästysseura ry - Pöljön hirviryhmä Juurikkalan Metsästäjät ry Vainosen Metsästysseura Kylän palveluhakemisto löytyy nettisivultamme www.kannuskoski.fi Kannuskoskipäivän yleisöä Myönteiset tekijät ja mahdollisuudet sijainti elinvoimainen perheystävällinen kylä, jossa toimivat peruspalvelut vesiosuuskunta Väliväylä ja sivuvesistöt, puhdas ja monimuotoinen luonto metsästys- ja kalastusmahdollisuudet runsas kesäasutus, kylän asukkaiden ja kesäasukkaiden välinen vuorovaikutus yhteiset tapahtumat monipuolinen yhdistystoiminta kylän hyvä imago Kylän heikkoudet, ongelmat ja uhat tonttien ja asuntojen järjestäminen mahdollisille muuttajille vanheneva väestö nuorten osaavien ihmisten poismuuton uhka palvelujen heikkenemisen uhka maa- ja metsätalouden rakennemuutos uusien asukkaiden saanti varmistettava tietoliikenneyhteyksien alueellinen heikkous tiestön kunto

Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminnan tarkoitus 1. Kannustaa maaseudun asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi 2. Säilyttää kymenlaaksolainen maaseutu elinvoimaisena 3. Lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä, kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien.

KIMOLA

Kuvat: Antero Toikka, Pentti Ilonoja, Markku Luukka, Veijo Tervonen ja Kimolan kyläyhdistys

Kirstinkallion-Viialan kyläyhdistys ry Myllykoski Pala parasta Kouvolaa Kirstinkallion-Viialan kyläyhdistys ry (perustettu 16.05.2005) toimii omistamassaan entisessä koulukiinteistössä Myllykosken taajaman kupeessa kivenheiton päässä vilkkaasta Kouvola-Kotka tiestä. HARRASTUSMAHDOLLISUUDET KYLÄTALON TOIMINTA Kylätalossamme on tarjolla monenlaista harrastustoimintaa kaikenikäisille. - Vilkkaasti toimiva kutomo, josta löytyvät yhdeksät kangaspuut - Idearikkaat Martat kokoontuvat tiistaisin - Kymenlaakson Opiston posliininmaalaajat taiteilevat kahdesti viikossa - Anjalankosken Taideseuran tiloissa on mahdollisuus mm. maalata ja muotoilla savea - Painimolskilla on vilskettä useana päivänä viikossa - Aktiiviset juoksijat, iältään 12 45, kokoontuvat viikoittaiselle yhteislenkilleen, tavoitteenaan puolitai kokomaraton - Taidelasipaja ja pimiö Tiloja käytetään aktiivisesti myös mm. - eri yhdistysten ja järjestöjen kokouksiin - yksityistilaisuuksiin, juhliin laidasta laitaan - myyjäisiin, messuihin ja muihin tapahtumiin Martoilta voi kysyä tarjoilua, ja tarvittaessa järjestämme tilaisuuksiin musiikkipitoista ohjelmaa TEKNIIKKA JA INFRA Kylätalomme on liittynyt Myllykosken Itäpuolen vesihuolto-osuuskuntaan. Vesiosuuskunta sai hankkeelle EU-rahoitusta, josta kertoo kylätalon seinään kiinnitetty kilpi. LUONTO JA YMPÄRISTÖ Talvisin hiihtoladut ja kesäisin kävelyreitit vetävät kylätalon läheisyyteen runsaasti kuntoilijoita nauttimaan luonnon kauneudesta. Kuva Kari Huusari Kuva Juha Tompuri

HYVÄT PUOLET Harrastemahdollisuudet Mukavat ihmiset ja hyvä yhteishenki Lyhyt etäisyys Myllykosken keskustaan HAAVEET Lisää tilaa Valaistus ulkoilureitin/kevyenliikenteen väylän varrelle Kurkimäki-Kirstinkallio välisen tien perusparantaminen Kuva Tarja Colliander Kuva Helena Berg Kuva Kari Huusari Kuva Kari Huusari TERVEISET KOUVOLAN KAUPUNGILLE Jotta voisimme jatkossakin mahdollistaa kylätalon runsaat harrastusmahdollisuudet, kaipaamme Kouvolan kaupungilta tukea kylätalon ylläpitokustannusten kattamiseksi. Kirstinkalliontien kunnostaminen, mahdollinen leventäminen, sekä valaistus ainakin kevyenliikenteen väylän varrelle odottavat myös kaupungin panosta. Kuva Helena Berg

KYTÖAHO IDEARIKKAIDEN IHMISTEN RAUHALLINEN ASUINALUE Kyläesite/kyläsuunnitelma 2010 Kytöaho sijaitsee Kouvolan ja entisen Kuusankosken kaupunkien välissä mutta on kuitenkin maaseutumainen kaupunkimiljöö. Tervaskankaan kauppakeskus tulee sijoittumaan aivan kylän välittömään läheisyyteen mikä tuo haasteita asutukselle ja liikenteelle. Kytöahoon on ensimmäisiä taloja alettu rakentaa jo -50 luvun alkupuolella ja uudemman alueen rakentaminen alkoi -90 luvun taitteessa. Alueella on nykyisin n. sata savua. Kylätoiminta aloitettiin jo vuonna -85 kun ensimmäiset siivoustalkoot keräsivät kyläläiset yhteen.toimintaa on jatkettu sen jälkeen tiiviisti ja suurin yhteishengen näyttö tehtiin 2004-2005 kun päätettiin rakentaa talkoilla kylätalo johon EU antoi rahoitusta ja Kuusankosken Kaupunki myönsi tilapäislainan. KYLÄTALON RAKENNUSKUVIA 2004 Ensimmäinen lankkukuorma Tässä muurataankin jo sokkelia NOIN 30 KYTÖAHOLAISTA NAISTA JA MIESTÄ OSALLISTUI TALKOILLA KYLÄTALON RAKENTAMISEEN JA ALUEEN RAKENNUSLIIKKEET SEKÄ KUUSANKOSKEN KAUPUNKI AVUSTIVAT HANKKEEN ONNISTUMISESSA JA RAHOITUKSESSA. Tällä hetkellä tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi koetut asiat: KEHITTÄMISKOHDE Pururata / kuntopolku / luontopolku Lisää toimintaa kylätalolle Tiedotus Kylätalo Lasten leikkipaikat ja ympäristö siistiksi TOIMENPIDE Merkitään selkeästi = opasteet ja valaistus reitille, kaupungin kanssa yhteistyössä. Lettuillalliset = Ostetaan muurikkapannu ja kokoonnutaan herkuttelemaan kesäiltoina. Jatketaan sitkeästi tapahtumien järjestämistä, suosittuja ovat pikkujoulut ja kesäjuhlat. Tiedotusta on sitkeästi toistettava, kylätiedotteet, sähköpostit, tekstiviestit, ilmoitustaulutiedotus jne. Etenkin kylätalon mahdollisuuksista tietoa kylälle uudestaan ja uudestaan. Tiedotus monipuolisista käyttömahdollisuuksista. Esimerkkejä: valokuva- ja käsityönäyttelyt, perhejuhlat, seurakunnan tilaisuudet, lasten kerhot jne.. Talkoot, siistitään paikat turvalliseksi ja maalataan leikkikentän rakenteita siistimmiksi