Energian hankinta ja kulutus

Samankaltaiset tiedostot
Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2017

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus väheni 4 prosenttia tammi syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 24 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 3 prosenttia tammi kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 23 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 16 prosenttia vuonna 2014

Kivihiilen kulutus kasvoi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia vuonna 2016

Kivihiilen kulutus väheni 10 prosenttia vuonna 2017

Kivihiilen kulutus kasvoi tammi-kesäkuussa, pitkällä aikavälillä kulutus vähentynyt

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2012

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Energian hankinta ja kulutus 2011

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus 2016

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Energian hankinta ja kulutus 2015

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Energian hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat vuonna , 4. neljännes

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Polttoaineiden hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Sähkön hinta nousussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Sähkön ja lämmön tuotanto 2017

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2016

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Julkisten menojen hintaindeksi

Teollisuuden varastotilasto

Transkriptio:

Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2016, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus nousi prosenttia tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 387 petajoulea tammi-maaliskuussa, mikä oli prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli 2 terawattituntia (TWh), eli 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energia-sektorin hiilidioksidipäästöt nousivat 8 prosenttia viime vuodesta. Energian kokonaiskulutuksen nousuun vaikutti viime vuotta kylmempi sää. Energian kokonaiskulutus *ennakollinen Polttoaineista tammi-maaliskuussa eniten lisääntyi turpeen käyttö, 8 prosenttia. Toiseksi eniten nousi puupolttoaineiden käyttö, 4 prosenttia. Maakaasun, hiilen ja öljyn kohdalla kulutus nousi 2 prosenttia. Ydinenergian käyttö lisääntyi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa, mikä johtui viime vuoden helmikuussa sattuneesta ydinvoimayksikön seisokista. Runsaat sateet puolestaan lisäsivät vesivoiman tuotantoa 19 prosenttia. Tuulivoimatuotannon kasvu ei ollut enää yhtä voimakasta kuin aiemmin, jääden 9 prosenttiin. Sähkön nettotuonti lisääntyi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuonti Ruotsista lisääntyi 19 prosenttia, kun taas Venäjän tuonti supistui 21 prosenttia. Helsinki 22.6.201 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Tammi-maaliskuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 1, miljardin euron arvosta, joka oli 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli prosenttia. Energiatuotteita vietiin 0,7 miljardin euron arvosta, joka oli 27 prosenttia vähemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 86 prosenttia. Energiatuotteiden tuonnin ja viennin arvon supistumiseen on vaikuttanut öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Kivihiilivarastot olivat maaliskuun lopussa 20 TWh eli 18 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Maaliskuun lopussa turvevarastoissa arvioitiin olevan energiaturvetta 13 TWh eli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt) 4) Energialähde Öljy I/2016* 78 489 Vuosimuutos-%* 2 Osuus % energian kokonaiskulutuksesta* 20 Hiili 1) 36 869 2 10 Maakaasu 29 412 2 8 Ydinenergia 2) Sähkön nettotuonti 3) Vesivoima 3) 66 032 19 071 1 188 Tuulivoima 3) 2 422 9 1 Turve 21 801 8 6 Puupolttoaineet Muut ENERGIAN KOKONAISKULUTUS Ulkomaanliikenne Energiasektorin CO2-päästöt 99 682 17 91 386 8 9 6 13 1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. Maakaasun kulutus ei sisällä raaka-ainekäyttöä. 2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %) 3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %) 4) *ennakollinen 9 19 4 10 3 8 17 4 26 100.. 2

Sisällys Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset...4 Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt...4 Liitekuvio 3. Hiilen kulutus... Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus... Liitekuvio. Energiaturpeen kulutus... Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan...6 Tietojen tarkentuminen...7 Laatuseloste energian hankinta ja kulutus...8 3

Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset *ennakollinen, 12 kuukauden liukuva summa Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt *ennakollinen 4

Liitekuvio 3. Hiilen kulutus *ennakollinen Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus Lähde: Gasum, *ennakollinen Liitekuvio. Energiaturpeen kulutus Lähde: Bioenergia ry/turveteollisuusliitto ry, *ennakollinen

Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala ry, *ennakollinen 6

Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3. Energian kokonaiskulutuksen vuosimuutosten tarkentuminen 1) Energian kokonaiskulutus ja tilastoneljännes Energian kokonaiskulutus I-IV 201 I/201 II/201 III/201 IV/201 I/2016 Vuosimuutos (%) 1. Julkistus (%) Julkistus 22.6.2016 (%) -6 0 1. -4 Tarkentuminen (%-yks) 1) Tarkentuminen kuvaa uusimman ja ensimmäisen julkistuksen vuosimuutosprosenttien erotusta prosenttiyksiköissä. Ensimmäinen julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin kyseisen tilastoneljänneksen ennakollinen tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. 0 2 0 4. 7

Laatuseloste energian hankinta ja kulutus 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Energian hankinta ja kulutus -tilastossa lasketaan energian kokonaiskulutusta energialähteittäin, sähkön hankintaa ja kokonaiskulutusta ja hankinnasta sekä tietoa energian tuonnista ja viennistä. Tilastoon on koottu tietoja mm. uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta, kaukolämmön kulutuksesta, sähkön hankinnasta. Lisäksi tilasto sisältää tietoa kivihiilen ja turpeen varastoista kuukausittain. Tietoja käytetään Euroopan unionin tilastovirastossa Suomen julkisessa hallinnossa ja päätöksenteossa sekä Eurostatissa, OECD:n energia-alan järjestössä IEA:ssa (International Energy Agency). Tilaston käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset. 1.2 Käsitteet Tilaston keskeisiä käsitteitä on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1.3 Luokitukset Tilaston laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta ja ulkomaankauppatilaston CN-nimikkeistöä. 1.4 Tietolähteet Osa tiedoista perustuu Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen yrityksiltä. Muita tietolähteitä ovat mm. Energiavirasto, Energiateollisuus ry, Säteilyturvakeskus, Bioenergia ry, /Turveteollisuusliitto ry, Tullin Ulkomaankauppatilasto, Öljy- ja biopolttoaineala ry ja Luonnonvarakeskus. 1. Lait, asetukset ja suositukset Suomessa tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Euroopan Unionin Energiatilastoasetus (2008/1099/EY), joka velvoittaa Tilastokeskusta raportoimaan EU:lle tietoja energian kulutuksesta ja lähteistä. Lisäksi tilaston tuottamia tietoja tarvitaan energiatehokkuutta ohjaavan direktiivin (2012/27/EU) ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskevan direktiivin (2009/28/EY) toimenpiteiden seuraamiseen. Suomi on sitoutunut energiatietojen toimittamiseen kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle liittyessään järjestön jäseneksi. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus ja pidetään huoli siitä, että tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukon muodostavat eri yritysten, eri viranomaisten, energia-alan järjestöjen sekä Tilastokeskuksen eri tarkoituksiin keräämät määrä- tai energiasisältötiedot. Eri lähteistä saadut tiedot korotetaan useimmissa tapauksissa kattamaan koko perusjoukko. Mikäli näin ei ole, asia ilmoitetaan kyseisen taulukon alaviitteessä. Tilastokeskuksessa tehtyjen korotusten perustana ovat yhden tai useamman edellisen vuoden kattavat tiedot. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin eri tietolähteistä ja osittain arvioihin. Energian hankintaa ja kulutusta varten eri polttoaineiden määrätiedot muutetaan energiasisällöksi polttoaineluokituksen kertoimilla. Energian neljännesvuosittaiset kulutustiedot muuttuvat lopullisen vuositilaston valmistuessa, Neljännesvuositiedot täsmäytetään kulutuksen suhteilla lopullisiin vuositietoihin, kun lopullinen vuositilasto valmistuu. Tiedot ovat ennakollisia kunnes lopullinen vuositilasto julkaistaan. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla. Julkaistuja tietoja voidaan myös korjata takautuvasti, jos todetaan tietolähteissä tai laskentamalleissa tapahtuneen merkittäviä muutoksia. 8

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Tilasto kuvaa energian kulutusta ja hankintaa neljännesvuosittain. Kulutustiedot koskevat kumulatiivisesti jo kuluneita vuosineljänneksiä: 1., 1.-2., 1.. ja koko vuotta. Tiedot ovat ennakollisia, kunnes lopullinen vuositilasto julkaistaan. Julkistamisajankohdat on esitetty Tilastokeskuksen julkistamiskalenterista: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan tilaston kotisivuilla. Aikasarjatiedot julkaistaan Tilastokeskuksen tilastokantapalvelusta (StatFin). Tietoja käytetään hyväksi kansainvälisissä energiakyselyissä, joita Tilastokeskus raportoi EU:n tilastovirastolle Eurostatille ja kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle (International Energy Agency). Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) julkaisee maakohtaisia tietoja omilla Internet-sivuillaan. Painettua vuosijulkaisua ei ole saatavissa uusimmista vuositiedoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Neljännesvuosittaiset tiedot ovat saatavissa vuosista 1990-1998 alkaen. Vuositiedot on saatavissa myös Energiatilasto -julkaisusta, jossa on aikasarjoja vuoteen 1960 saakka. Esitetyt aikasarjat ovat keskenään vertailukelpoisia lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista merkittävimmät on erikseen merkitty kuvioihin ja taulukoihin. Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden energia-aihealueen tilastojen kanssa. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilaston arviointimenetelmissä on jonkin verran eroja ennakollisen vuositilaston arviointimenetelmiin verrattuna. 9

Energia 2016 Lisätietoja Ville Maljanen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 029 1 2691 energia@tilastokeskus.fi www.stat.fi Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 1 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-79X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 40 0 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi