KILPAILUMÄÄRÄYKSIÄ 2017 KOSKEVAT LISÄYKSET JA MUUTOKSET 2017 Liite 1 16 Kasvattajaseuran määräytyminen Pelikaudesta 2017 alkaen pelaajan kasvattajaseura määräytyy siten, että pelaajat, jotka ovat syntyneet vuonna 2003 tai myöhemmin ja se seura, missä pelaajalla on ollut ensimmäinen kilpailulisenssi (ei pesiskoulupassi), on pelaajan kasvattajaseura. Kasvattajaseuramäärittely vuosien 2002-1992 aikana syntyneiden pelaajien osalta Pelaaja, jotka ovat syntyneet vuosina 2002-1992, kasvattajaseura on se seura, jolla on ollut pelaajaoikeudet kahtena pelikautena, kun pelaaja on ollut 13-, 14- ja 15-vuotias (kalenterivuodet). Mikäli pelaaja on pelannut kolmessa eri seurassa (kolmena eri vuotena) 13-15 -vuotiaana, määräytyy pelaajan kasvattajaseuraksi se seura, jolla oli oikeus ko. pelaajaan sen vuoden pelikaudella, kun hän täytti 13- vuotta. Mikäli pelaaja aloittaa pelaamisen vanhempana (16- vuotiaana tai sen jälkeen) määräytyy kasvattajaseuraksi se seura, missä hän aloitti pelaamisen. Mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen nuorempana kuin 13-vuotiaana, eikä hän ole edustanut mitään seuraa 13-15 -vuotiaana, määräytyy kasvattajaseuraksi se seura, jossa hän aloitti pelaamisen. 17 Kasvattajaseuramaksu Kasvattajaseuramaksun vuosimaksujärjestelmä siirtokaudesta 2006 alkaen (MSU, NSU, MYP) Kasvattajaseuran vuosimaksu maksetaan joka vuosi (pl. poikkeukset) pelaajista, jotka pelaavat Super- tai miesten Ykköspesiksessä ja ovat syntyneet v. 1992 tai myöhemmin (kausi 2017). Pelaaja vapautuu kasvattajaseuramaksun vuosimaksusta sen kalenterivuoden alusta, jolloin hän täyttää 26-vuotta. Vuosimaksu, täysseurasiirron vuosimaksu ja määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron vuosimaksu Miesten Superpesis, 3000 e Naisten Superpesis, 1050 e Miesten Ykköspesis, 1050 e Määräaikaisen 1-3 ottelun seurasiirron maksu Miesten Superpesis, 900 e Naisten Superpesis, 300 e Miesten Ykköspesis, 300 e ottelun vuosimaksuun kaudella 2017 Superpesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella uuteen superpesis- tai miesten ykköspesisjoukkueeseen, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta ko. kaudella uuteen maksuun. ottelun vuosimaksuun kaudella 2017 miesten Ykköspesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella täys- tai yli 3 ottelun seurasiirrolla miesten superpesisjoukkueeseen, on kasvattajaseuralla oikeus Superpesiksen ja Ykköspesiksen välisen vuosimaksun väliseen erotukseen. 1-3 ottelun seurasiirrossa maksetaan määräaikaisen 1-3 ottelun maksu. ottelun vuosimaksuun kaudella 2017 Ykköspesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella uuteen miesten ykköspesisjoukkueeseen, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta ko. kaudella uuteen maksuun. Mikäli pelaaja siirtyy ensin 1-3 ottelun määräaikaisella seurasiirrolla edustamaan uutta seuraa Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen kaudelle 2017 ja sen jälkeen saman kauden aikana täysseurasiirrolla
Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen, tulee ko. pelaajasta maksaa normaali täysseurasiirron vuosimaksu. Mikäli pelaaja siirtyy ensin 1-3 ottelun määräaikaisella seurasiirrolla edustamaan uutta seuraa miesten Ykköspesikseen tai Superpesikseen ja ko. pelaajan määräaikainen siirto jatkuu samassa joukkueessa suoraan (pelaaja ei pelaa missään muussa seurassa välillä) yli 3 ottelun ajan, on kasvattajaseuralla oikeus määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron sekä 1-3 ottelun määräaikaisen seurasiirtomaksun väliseen erotukseen. Mikäli em. pelaajasta tehdään vielä samalla kaudella uusi määräaikainen seurasiirto, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta uuteen maksuun. Mikäli pelaajasta tehdään useita vain 1-3 ottelun määräaikaisia seurasiirtoja, on kasvattajaseuralla oikeus kasvattajaseuramaksuun jokaisen seurasiirron osalta. Poikkeuskäytännöt Mikäli pelaaja on vapautunut täyssiirron kertamaksusta Superpesikseen (vuonna 2004 tai 2005), ei ko. pelaaja ole kasvattajaseuramaksun vuosimaksun alainen. Mikäli pelaaja on vapautunut täyssiirron kertamaksusta Ykköspesikseen (vuonna 2004 tai 2005), maksetaan ko. pelaajasta täysseurasiirron tai määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron vuosimaksua seuraavasti: miesten Superpesiksessä 1950 e ja naisten Superpesiksessä 900 e. Em. tapauksessa määräaikaisesta vain 1-3 ottelun seurasiirrosta maksetaan määräaikaisen 1-3 ottelun maksu. Seuran sarjanousu Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen ei poista pelaajien kasvattajaseuramaksun vuosimaksuvelvoitetta. Nuoren pelaajan pelaaminen jokerina Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä Superpesiksessä tai miesten Ykköspesiksessä vain jokeripelaajana pelaava tai jokeripelaamisen lisäksi ottelussa maksimissaan yhden vuoroparin yhdeksikössä pelaava 21-vuotias (A-pojat) tai alle 21vuotias poikajuniori (synt. 1996 tai myöh.) ja 19-vuotias (B-tytöt) tai alle 19-vuotias tyttöjuniori (synt. 1998 tai myöh.) voi pelata alemman sarjatason pelaajana omalla sarjatasollaan. Super- tai miesten Ykköspesiksessä vain jokerina pelaavan tai jokeripelaamisen lisäksi ottelussa maksimissaan yhden vuoroparin yhdeksikössä pelaavan nuoren pelaajan kasvattajaseuralla ei ole oikeutta kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun. Mikäli em. junioripelaaja vaihdetaan sarjakauden aikana pelaajaksi yhdeksikköön, (poikkeuksena pelaaja voi pelata ottelussa jokeripelaamisen lisäksi yhdessä vuoroparissa yhdeksikössä), tulee ko. pelaajista maksaa kasvattajaseuramaksun vuosimaksu ensimmäisenä arkipäivänä kasvattajaseuralle. Mikäli pelaajan kasvattajaseuramaksua ei ole maksettu, rangaistaan seuraa sakkomaksulla superpesispelaajan osalta 500 e/ottelu ja miesten ykköspesispelaajan osalta 300 e/ottelu. Pelaajan katsotaan olleen edustuskelpoinen, mikäli seura maksaa kasvattajaseuramaksun kasvattajaseuralle ja yllä mainitun sakkomaksun sarjaa johtavalle elimelle sarjaa johtavan elimen määräämässä aikataulussa. Mikäli em. mainittuja maksuja ei makseta sarjaa johtava elimen määräämässä aikataulussa, menettää maksuvelvollinen seura oikeuden kyseiseen sarjapaikkaan ja seuran ko. joukkueen ko. sarjavaiheen pelaamien otteluiden ottelutulokset mitätöidään. Huom! Nuorten pelaajan jokerisäännössä yhdeksi vuoropariksi lasketaan myös yhdeksikössä neljännen jakson tasoittavalla ja toisen jakson ensimmäisen aloittavalla vuoroparilla pelaaminen. Pelaajan nostaminen seuran ykköspesis- ja/tai superpesisjoukkueeseen Jos seura hankkii pelaajan oman seuran suomensarjan, A-poikien, B-tyttöjen joukkueeseen tai alemmalle sarjatasolle ja pelaaja nostetaan seurassa miesten ykköspesis- ja/tai superpesisjoukkueeseen saman kauden tai seuraavien kausien aikana, on ko. seuran maksettava pelaajasta em. kasvattajaseuramaksun vuosimaksut,
mikäli ko. pelaaja on kasvattajaseuramaksun alainen. Ko. kasvattajaseuramaksun vuosimaksu on maksettava kasvattajaseuralle ennen ko. pelaajan ensimmäistä miesten ykkös- ja/tai superpesisottelua. Seuran, joka aikoo käyttää ko. pelaajaa miesten ykköspesis- ja/tai superpesisottelussa, on toimittava kuitti maksetusta kasvattajaseuramaksusta sarjaa johtavalle elimelle. Mikäli kasvattajaseuramaksun vuosimaksua ei makseta täysimääräisenä, on maksukuitin mukana toimitettava kasvattajaseuran kanssa tehty sopimus kasvattajaseuramaksun suuruudesta. Kasvattajaseuramaksut aikuisten farmisopimuksissa Kasvattajaseuramaksut koskevat myös farmisopimuksia farmisopimuksen ehtojen mukaisesti (ks. aikuisten farmijoukkuesopimus). Kasvattajaseuramaksun maksaminen (Superpesis, miesten Ykköspesis) Kasvattajaseuramaksu pitää olla maksettuna sekä kirjallinen tosite maksusta lähetettynä sarjaa johtavalle elimelle ennen pelaajan ensimmäistä peliä. Mikäli kasvattajaseuramaksua ei makseta täysimääräisenä, on sarjaa johtavalle elimelle toimitettava erillinen kasvattajaseuran kanssa tehty sopimus kasvattajaseuramaksun suuruudesta kuten edellä. Jos pelaajan kasvattajaseura tekee muunlaisen sopimuksen pelaajan kasvattajaseuramaksun vuosimaksun maksuaikataulusta uuden seuran kanssa, on kyseessä seurojen välinen asia, johon sarjaa johtava elin ei puutu. Kasvattajaseuramaksun maksamatta jättäminen (Superpesis, miesten Ykköspesis) Mikäli pelaajan kasvattajaseuramaksua ei ole maksettu ennen pelaajan ensimmäistä peliä, rangaistaan seuraa sakkomaksulla superpesispelaajan osalta 500 /ottelu ja ykköspesispelaajan osalta 300 /ottelu. Pelaajan katsotaan olleen edustuskelpoinen, mikäli seura maksaa kasvattajaseuramaksun kasvattajaseuralle ja yllä mainitun sakkomaksun sarjaa johtavalle elimelle sarjaa johtavan elimen määräämässä aikataulussa. Mikäli em. mainittuja maksuja ei makseta sarjaa johtava elimen määräämässä aikataulussa, menettää maksuvelvollinen seura oikeuden kyseiseen sarjapaikkaan ja ko. seuran ko. joukkueen ko. sarjavaiheen pelaamien otteluiden ottelutulokset mitätöidään. Kasvattajaseuramaksuoikeus Ellei seuralla ole rekisteröityä ja kontrolloitua pesäpallotoimintaa, sinä vuonna, kun seuralla on oikeus kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun, sillä ei ole oikeutta kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun ko. vuonna. Pesäpallokoulun katsotaan riittävän em. maksujen saamiseen. Mikäli seura ei osallistu sarjatoimintaan, luopuu sarjasta kesken pelikauden tai pelaajalla ei ole sukupuolensa puolesta mahdollisuutta pelata seuran joukkueessa, on pelaaja kesken pelikaudenkin vapaa edustamaan haluamaansa uutta seuraa. Kasvattajaseuramaksun vuosimaksu on tällöin kuitenkin maksettava. Kasvattajaseuraoikeuksien siirtäminen uudelle ry:lle Toiminnallisen ja taloudellisen vastuun siirtyessä uudelle ry:lle, voivat sopijaosapuolet luovuttaa kasvattajaseuraoikeudet uudelle ry:lle. Siitä on ilmoitettava kirjallisesti sarjaa johtavalle elimelle, jonka on ennen hyväksyntää varmistettava, että uusi seura hoitaa vanhan seuran voimassa olevat velvoitteet.
19 Pelaaminen eri sarjatasoilla Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 10 vuorokauden jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 1-4. Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 15 vuorokauden jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 5-8. Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 20 vuorokauden jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 9-12. Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 25 vuorokauden jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 13 tai enemmän. Karenssiaikojen laskenta aloitetaan viimeistä ylemmällä sarjatasolla pelattua ottelua seuraavasta päivästä. Alemmalla sarjatasolla sarjakautensa aloittanut pelaaja: Pelaaja, joka pelaa välillä ylemmällä sarjatasolla, aloitettuaan kauden seuransa alemman sarjatason joukkueessa, saa edustusoikeuden takaisin seuransa alemman sarjatason joukkueeseen kolmen (3) vuorokauden jälkeen. Karenssiaika on aina sama, riippumatta siitä pelaako pelaaja seuransa ylemmällä sarjatasolla yhden tai useampia otteluja. Laskenta aloitetaan ottelua seuraavasta päivästä. 21.7. jälkeen noudatetaan sarjakautensa seuransa alemmalla sarjatasolla aloittaneen pelaajan osalta samaa karenssikäytäntöä kuin ylemmällä sarjatasolla aloittaneen pelaajan kohdalla. Tässä tapauksessa (alemmalla sarjatasolla aloittanut pelaaja) ennen tai 21.7. pelattuja ylemmän sarjatason otteluja ei huomioida karenssiaikoihin. Esimerkki: Pelaaja aloittaa sarjakautensa suomensarjajoukkueessa (normaali-ikäinen pelaaja) ja pelaaja nostetaan 22.7 seuransa kahteen superpesisotteluun, on pelaaja edustuskelpoinen suomensarjassa 10 vrk:n päästä viimeksi pelaamastaan superpesisottelussa. Laskenta aloitetaan viimeksi pelatun superpesisottelun jälkeisenä päivänä. Pelipäivien välissä tulee tällöin olla 10 pelaamatonta vuorokautta. Karenssiaikana pelaaminen kolmannessa seurassa ei poista pelaajan karenssiaikaa lähtöseurassaan tai farmiseurassaan. Nuorten junioripelaajien poikkeukset: Em. säännöistä poiketen seuransa ylemmällä sarjatasolla vain jokeripelaajana pelaava tai jokeripelaamisen lisäksi ottelussa maksimissaan yhdessä vuoroparissa yhdeksikössä pelaava v. 1995 tai myöhemmin syntynyt poikajuniori ja v. 1997 tai myöhemmin syntynyt tyttöjuniori voi pelata seuransa alemman sarjatason pelaajana tai jokerina omalla sarjatasollaan ilman karensseja. Jos em. junioripelaaja aloittaa sarjakauden ylemmällä sarjatasolla ainoastaan jokerina tai ko. ottelussa jokeripelaamisen lisäksi pelaaja pelaa maksimissaan yhdessä vuoroparissa yhdeksikössä ja ko. pelaaja pelaa tämän jälkeen yhdeksikössä seuransa alemmalla sarjatasolla, katsotaan ko. pelaaja seuransa alemmalla sarjatasolla aloittaneeksi pelaajaksi. Junioripelaajan, joka on aloittanut seuransa alemmalla sarjatasolla ja hänet vaihdetaan sarjakauden aikana ylemmän sarjatason ottelun yhdeksikköön (poikkeuksena pelaaja voi pelata ottelussa yhdessä vuoroparissa numeroilla 1-9), noudatetaan ko. pelaajan alemman sarjatason edustusoikeusajoissa normaaleja karenssiaikoja (3 vrk:n sääntö 21.7. saakka ja sen jälkeen sama karenssikäytäntö kuin ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja, niin että ennen 21.7. pelattuja ylemmän sarjatason otteluita ei huomioida). Jos ko. pelaaja pelaa karenssiaikana ainoastaan jokeripelaajana tai jokeripelaamisen lisäksi pelaaja pelaa ko. ottelussa maksimissaan yhdessä vuoroparissa yhdeksikössä ylemmällä sarjatasolla, ei siitä seuraa lisää karenssiaikaa pelaajalle koko kauden aikana.
Mikäli juniori-ikäinen pelaaja (v. 1995 tai myöhemmin syntynyt poikajuniori ja v. 1997 tai myöhemmin syntynyt tyttöjuniori) katsotaan ylemmällä sarjatasolla sarjakautensa aloittaneeksi pelaajaksi (ko. pelaaja pelannut ensimmäisessä yhdeksikössä pelaamassaan ottelussa enemmän kuin yhden vuoroparin ylemmän sarjatason ottelun yhdeksikössä), noudatetaan ko. pelaajan osalta normaaleja ylemmällä sarjatasolla aloittaneen pelaajan karenssiaikoja, sillä poikkeuksella, että ylemmällä sarjatasolla ainoastaan jokerina pelaaminen tai jokeripelaamisen lisäksi ottelussa maksimissaan yhden vuoroparin yhdeksikössä pelaaminen ei tuo alemmalle sarjatasolle lisää karenssiaikaa. Huom! Nuorten pelaajan jokerisäännössä yhdeksi vuoropariksi lasketaan myös yhdeksikössä neljännen jakson tasoittavalla ja toisen jakson ensimmäisen aloittavalla vuoroparilla pelaaminen.