Kiinteistö Oy Vantaan Pumppupuiston Parkki Luonnos 5.11.2016 Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Vantaan Pumppupuiston Parkki ja kotipaikka Vantaa. 2 Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin X. kaupunginosan korttelissa 16131 sijaitsevia tontteja nrot xx,xx ja xx, rakentaa tonteille yhteispiha ja pysäköintialueet sekä pysäköintilaitos siihen liittyvine ajoluiskineen ja kulkuteineen ja omistaa ja ylläpitää sitä sekä huolehtia osakkeenomistajien yhteiseen lukuun tonttien 1-12 ulkoalueiden (yhteispiha) ja pysäköintialueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Yhtiö voi omistaa toimintaansa varten tarpeellisia tiloja sekä omistaa niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita. Toiminnassa osakkaisiinsa nähden yhtiö noudattaa omakustannusperiaatetta. Yhtiö voi tarjota toimialansa mukaisia palveluja myös ulkopuolisille, mikäli siitä ei aiheudu haittaa yhtiön osakkeenomistajille. 3 Yhtiön osakepääoma on kahdeksantuhatta (8.000) euroa. Yhtiön osakelukumäärä on kolmekymmentäyksituhattakahdeksankymmentäkahdeksan (30.866) osaketta. A-osakkeita on 476 kpl ja B-osakkeita 30.390 kpl. Jokainen A-sarjan osake oikeuttaa yhden (1) auton ympärivuorokautiseen pysäköintiin yhtiön pysäköintilaitoksessa siten, että osakkeen numero vastaa kyseisen autopaikan numeroa. 4 Yhtiökokouksen päätöksellä yhtiölle voidaan perustaa yhtiön toimintaa varten tarvittavat rahastot, kuten rakennusrahasto, lainanlyhennysrahasto ja vararahasto sekä muut yhtiön toiminnassa tarvittavat rahastot. 5 Osakkeenomistajat vastaavat yhtiön rakennustöiden rahoittamisesta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Yhtiölle toteutettavan pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien ajoyhteyksien ja luiskien rakentaminen toteutetaan vaiheittain tonttien 1-12 rakentamisen yhteydessä. Kuhunkin rakentamisvaiheeseen osallistuvat osakkeenomistajat (= osakkeenomistajat, joiden autopaikat toteutetaan ao. vaiheessa) vastaavat ko. vaiheessa toteutettavien pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien ajoyhteyksien ja -luiskien, rakennusten, johtojen, laitteiden sekä rakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta sekä muista pysäköintilaitoksen rakennustöiden aiheuttamien kustannusten suorittamisesta pysäköintiyhtiölle kyseisen pysäköintilaitoksen vaiheen osalta omistamiensa A- sarjan autopaikkaosakkeiden suhteessa rakennusrahastosuorituksin. Pysäköintiyhtiön hallitus vahvistaa kuhunkin pysäköintilaitoksen ja autopaikkojen toteutusvaiheeseen osallistuvan osakkeenomistajan maksettavaksi tulevan määrän siinä vaiheessa, kun ao. vaihe pysäköintiyhtiön omistamasta pysäköintilaitoksesta on valmistunut ja paikat on käyttöönotettu. Yhtiölle toteutettava yhteispiha-alue ja pysäköintialueet toteutetaan vaiheittain tonttien 1-12 rakentamisen yhteydessä. Kuhunkin rakentamisvaiheeseen osallistuvat osakkeenomistajat (= osakkeenomistajat, joiden osuus yhteispihasta toteutetaan ao. vaiheessa) vastaavat pysäköintiyhtiölle yhteispiha-alueen ja pysäköintialueiden rakentamisesta aiheutuvien kustannusten suorittamisesta omistamiensa B-sarjan osakkeiden suhteessa rakennusrahastosuorituksin. Pysäköintiyhtiön hallitus vahvistaa osakkeenomistajan maksettavaksi tulevan määrän yhteispihasta siinä vaiheessa, kun ao. vaihe osakkeenomistajan omistamasta yhteispiha-alueesta on valmistunut.
Rahastosuoritukset rakennuskustannusten kattamiseksi erääntyvät maksettavaksi pysäköintiyhtiön hallituksen päättämällä tavalla sen jälkeen kun kuhunkin rakentamisvaiheeseen kuuluva osa pysäköintilaitoksesta ja yhteispihasta on valmistunut ja hyväksytty vastaanottotarkastuksessa käyttöön otettavaksi. 6 Yhtiökokous määrää osakkeenomistajien yhtiölle suoritettavan yhtiövastikkeen määrän. Yhtiövastike jakautuu hoito- ja pääomavastikkeeseen. Pääomavastike jakautuu A- ja B- vastikkeisiin. Pääomavastikkeella A katetaan yhtiön pysäköintilaitokseen ja siellä sijaitseviin autopaikkoihin sekä niihin liittyvien ajoyhteyksien ja -luiskien, rakennusten, johtojen, laitteiden sekä rakenteiden peruskorjauksiin ja perusparannuksiin kohdistuvat pitkäaikaiset lainat kuoletuksineen, korkoineen ja lainoista aiheutuvine kuluineen. Pääomavastikkeella B katetaan yhtiön yhteispihan ja pysäköintialueiden peruskorjauksiin ja perusparannuksiin kohdistuvat pitkäaikaiset lainat kuoletuksineen, korkoineen ja lainoista aiheutuvine kuluineen. Hoitovastikkeella katetaan yhtiön muut kuin pääomavastikkeella katettavat menot. Hoitovastike jakautuu A- ja B-vastikkeeseen. A -vastikkeella katetaan pysäköintiyhtiön yleiset hallintokustannukset ja pysäköintilaitoksesta ja siihen liittyvistä rakenteista ja laitteista aihetuvat käyttö-, hoito- ja ylläpitokustannukset. A vastikkeen perusteena on A-osakkeiden lukumäärä B -vastikkeella katetaan yhteispiha-alueen ja pysäköintialueiden hoidosta, käytöstä, kunnossapidosta, huollosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. B vastikkeen perusteena on B- osakkeiden lukumäärä Osakkeenomistaja, jonka hallitseman pysäköintipaikan osalta yhtiö on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, on velvollinen maksamaan jokaista muutoin maksamaansa vastiketta vastaavaa arvonlisäverovastiketta. Hakeutuminen edellyttää kunkin pysäköintipaikan osalta sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan nimenomaisen suostumuksen. Yhtiökokous määrää kuhunkin vastikkeeseen liittyvän arvonlisäverovastikkeen suuruuden käyttäen perusteena verovelvolliseksi hakeutuneiden pysäköintipaikkojen yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikeperusteita seuraavasti: 1. Arvonlisäverovastikkeilla katetaan yhtiölle arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset, kuten tilitettävä veroja sen laskentakustannukset. 2. Yhtiössä peritään kutakin vastiketta vastaava oma arvonlisäverovastike. Arvonlisäverovastikkeita määrättäessä huomioidaan vähennyksenä yhtiön arvioiduista arvonlisäverollisista ostoista, niiden pysäköintipaikkojen vastikeperusteen mukainen osuus, joiden osalta yhtiö on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi ja jonka osuuden yhtiö hakeutumisen jälkeen tai kiinteistöinvestointia koskevan tarkistuskauden aikana pysäköintipaikkojen käyttötarkoituksessa tapahtuneen muutoksen johdosta voi vähentää omassa arvonlisäverotilityksessään. 3. Arvioon perustuva laskelma tarkistetaan vuosittain jälkilaskennalla ja yli- tai alijäämä otetaan huomioon seuraavaan vuoden arvonlisäverovastikkeita määrättäessä. Jos yhtiö arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisen seurauksena saa palautuksena takaisin uudisrakentamiseen sisältynyttä arvonlisäveroa, tulee mainittu määrä käyttää palautukseen oikeutettujen pysäköintipaikkojen yhtiölainaosuuksien lyhentämiseen.
Jos yhtiö joutuu kiinteistöinvestointeja koskevien tarkistus säännösten perusteella tarkistamaan jo tekemiään vähennyksiä, lasketaan tästä aiheutuneet kustannukset palautuksen aiheuttaneen pysäköintipaikan hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan arvonlisäverovastikkeeseen. Mikäli pysäköintipaikan osalta arvonlisäverovelvollisuus lakkaa, on paikan hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja velvollinen suorittamaan mahdollisen laskennallisen alijäämän myöhemmin tehtävän jälkilaskelman perusteella. Vastikkeiden maksuajan ja -tavan määrää yhtiön hallitus. A- ja B -vastikkeen maksuvelvollisuus alkaa vaiheittain seuraavasti: A -vastikkeen maksuvelvollisuus alkaa kunkin osakasyhteisön osalta siinä vaiheessa, kun viranomainen on hyväksynyt osakasyhteisön rakennuksen/rakennukset käyttöönotettavaksi tai osakasyhteisö on muutoin ottanut autopaikat tai yhtiön osoittamat väliaikaisautopaikat käyttöönsä. B -vastikkeen maksuvelvollisuus alkaa kunkin osakasyhteisön osalta siinä vaiheessa, kun viranomainen on antanut osakasyhteisön asuinrakennukselle/rakennuksille käyttöönottohyväksynnän tai kun osapuoli muuten ottaa yhteispiha-alueen käyttöönsä. Mahdollisten muiden palveluiden käyttömaksut osakkeenomistajille päättää yhtiön yhtiökokous. 7 Osakkeenomistajat ovat oikeutetut maksamaan yhtiölle A-osakkeiden lukumäärän (pysäköintilaitokseen liittyvä laina) tai B-osakkeiden lukumäärän (yhteispihaan liittyvä laina) mukaan lasket tavan osuuden yhtiön pitkäaikaisista tai niitä vastaavista lainoista, mikäli lainan ehdot sen salli vat. Lainaosuuden suoritusten tulee tapahtua hallituksen määrääminä aikoina. Hallitus määrää kerralla vastaanotettavan lainaosuuden suorituserän suuruuden. Osakkeenomistajilta vastaanotetut lainaosuussuoritukset yhtiön on viipymättä käytettävä yhtiön lainojen lyhentämiseen sen mukaan kuin maksettaessa on tarkoitettu. Lainaosuusmaksut on määrättävä siten, että osuus suorituksena kertyneillä varoilla voidaan maksaa lainaosuutta vastaavan lyhennyksen lisäksi siitä menevä korko ja mahdolliset muut kulut laskettuna siihen päivään saakka, jolloin yhtiö osuussuorituksella lyhentää vastaavia lainojaan. Jos yhtiö lainoja osuussuorituksella lyhentäessään joutuu maksamaan enemmän kuin osakkeenomistaja on lainaosuutenaan ja muina maksuina suorittanut, osakkeenomistajan on korvattava yhtiölle tästä aiheutuva lisämeno. Lainaosuutensa kokonaan maksaneelta osakkeenomistajalta ei peritä pääomavastiketta eikä sen aiheuttamia kuluja. Milloin osakkeenomistaja on maksanut lainaosuudestaan vain osan, määrätään hänen osaltaan pääomavastike siten, että siihen edellä mainituista muista menoista aiheutuvan osuuden lisäksi lasketaan kuuluvaksi osakkeenomistajan vielä maksamattoman lainaosuuden yhtiölle aiheuttamat menot. 8 Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa 3 :n nojalla oleva pysäköintipaikka on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos 1) osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta; 2) autopaikka hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa;
3) autopaikkaa käytetään oleellisesti muuhun tarkoitukseen kuin mitä se on aiottu tai muuten yhtiöjärjestyksen tai yhtiön hallintaan vahvistamien määräysten vastaisesti; 4) osakkeenomistaja tai muu autopaikkaa käyttävä jättää noudattamatta, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Hallintaanottoon ja siinä noudatettavaan menettelyyn sovelletaan Asunto-osakeyhtiölain 8. luvun säännöksiä. 9 Jos yhtiön osake millä saannolla tahansa siirtyy muulle kuin yhtiön osakkeenomistajalle, on osake jäljempänä määrätyin poikkeuksin lunastusoikeuden alainen. Siirronsaajan on tällöin kahden (2) viikon kuluessa saannostaan ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle kirjallisella ilmoituksella, johon on liitettävä saantokirja tai muu selvitys saannosta. Hallituksen tulee viivytyksettä ja viimeistään kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle, antaa ilmoituksesta ja lunastusehdoista tieto yhtiön osakkeenomistajille siten kuin tiedonannoista osakkeenomistajille yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Yhtiön osakkeenomistajalla on oikeus lunastaa osake. Osakkeenomistajan, joka haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, tulee esittää lunastusvaatimuksensa yhtiön hallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Lunastusoikeus ei koske perustajaosakkaan luovuttamaa osaketta, sulautumista tai yhtiön tai yhteisön purkautumiseen tai elinkeinoverolaissa tarkoitettuun liiketoiminnan siirtoon tai jakautumiseen perustuvaa saantoa, eikä tilannetta, jossa ostajana on kiinteistön omistaja tai - haltija, jonka pysäköintipaikat on asemakaavamääräyksen tai rakennusluvan ehdon mukaisesti sijoitettava yhtiön omistamaan pysäköintilaitokseen. Lunastushinta on luovuttajan ja luovutuksensaajan sopima kauppahinta. Vastikkeettoman saannon ollessa kyseessä lunastushinta on osakkeen käypä markkinahinta. Jos useampi osakkeenomistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan eikä lunastuksen kohteena olevia osakkeita voi jakaa lunastajien kesken, ratkaistaan asia hallituksen toimesta arpomalla. Hallituksen tulee viipymättä lunastusajan päätyttyä ilmoittaa kirjallisesti siirronsaajalle tehdystä lunastusvaatimuksesta ja siitä, miten lunastushinta siirronsaajalle maksetaan. Lunastushinta suoritetaan ainoastaan sitä osakekirjaa vastaan, joka on lunastuksen kohteena olevasta osakkeesta annettu. Lunastushinta on maksettava siirronsaajalle kahden viikon kuluessa edellä lunastusvaatimuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymisestä tai mikäli on kyse vastikkeettomasta saannosta, lunastushinnan vahvistamisesta. 10 Yhtiön osakkeen hankkimiseen luovutustoimin, mikäli osaketta ei lunasteta, on saatava yhtiön hallituksen suostumus. Suostumus on annettava, mikäli hakija sitoutuu noudattamaan yhtiöjärjestystä, yhtiön toimielimien laillisia päätöksiä sekä yhtiön ja osakkeenomistajien välillä solmittua pysäköinti- ja yhteistiloja ym. koskevia sopimuksia. Em. suostumusta ei tarvita perustajaosakkaan tekemiin luovutuksiin. 11 Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään kuusi (6) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valintaa ensimmäiseksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat sitä vaativat. Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on kaikkien läsnäolijoiden allekirjoitettava. 12 Yhtiöllä voi olla hallituksen nimittämä toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Toimitusjohtajalle suoritettavan palkkion määrää hallitus. 13 Yhtiötä edustaa hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä hallituksen siihen oikeuttamat edustajat, aina kaksi yhdessä. 14 Yhtiöllä on yksi (1) varsinainen tilintarkastaja jollaiseksi on valittava Keskuskauppakamarin tai Kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. 15 Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajien mahdollisesti tekemistä muistutuksista antakoon hallitus kirjallisen selityksen yhtiökokoukselle. 16 Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan kirjallisesti kullekin osakkeenomistajalle hänen yhtiölle ilmoittamallaan osoitteella, jona voidaan pitää myös tähän tarkoitukseen nimenomaisesti ilmoitettua sähköpostiosoitetta. Kokouskutsut on toimitettava aikaisintaan kahta (2) kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta. Kutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Milloin asia koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kutsussa. 17 Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun lop puun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus tai yhtiökokous niin päättää tai, kun se lain mukaan on pidettävä. Yhtiökokous voidaan pitää yhtiön kotipaikkakunnalla tai Helsingissä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat: esitetään - tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus; - selvitys rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisista ja muista suoritetuista korjaus- ja huoltotoimenpiteistä sekä tarkistuksista. päätetään - tilinpäätöksen vahvistamisesta - yhtiön päättyneen tilikauden hallinnon hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä ja toimenpiteistä, joihin hallituksen ja toimitusjohtajan toiminta antaa aihetta
- toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta, sekä mahdollisen osingon jakamisajankohdasta ja -tavasta - talousarvion ja yhtiövastikkeiden vahvistamisesta - hallituksen jäsenille ja tilintarkastajalle maksettavista palkkioista - hallituksen jäsenten lukumäärä valitaan - hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtaja - tilintarkastaja Jos osakkeenomistaja haluaa esittää jonkin asian yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 18 Muilta osin noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa osakeyhtiölakia.