Eteläpohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta

Maakuntapuntari 0 Eteläpohjalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Etelä-Pohjanmaan valttikortteja tulevaisuudessa ovat paremmat kulutus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet, tarjolla olevat työpaikat ja vireä yritystoiminta. Uhkia puolestaan ovat asumisen kustannukset, terveysja sosiaalipalveluiden heikentyminen ja kuntien talousongelmat. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yrittäjyyden edistämiseen haluttaisiin panostaa enemmän. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Vain pieni osa Etelä-Pohjanmaan asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. Etelä-Pohjanmaan asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on varsin voimakasta. Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti Eteläpohjalaisten samaistuminen omaan maakuntaan on varsin voimakasta Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran ( %). Enemmän kuin kaksi kolmesta ( %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Varsin vahvasti Etelä-Pohjanmaalla samaistutaan myös kotikuntaan/-kaupunkiin (0 % vähintään jonkin verran ja % erittäin tai melko voimakkaasti) sekä maakuntaan ( % ja %) ja Eurooppaan kokonaisuudessaan ( % ja %). Samaistuminen kuntaa pienempiin alueellisiin kokonaisuuksiin kylä, kunnanosa, kaupunginosa tai asuinalue (kortteli, naapurusto) on vähemmän voimakasta kuin yhteenkuuluvuus omaan kotikuntaan/-kaupunkiin kokonaisuutena. Muihin maakuntiin verrattuna käy ilmi se, että samaistuminen omaan maakuntaan on varsin voimasta. Samaistuminen omaan maakuntaan on koko maan väestöön verrattuna selvästi

keskimäärää voimakkaampaa. Kiinnittyminen Eurooppaan on hieman keskimäärää vaisumpaa. Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin omaleimaisen kulttuurin vaalimiseen Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Etelä-Pohjanmaalla haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta omaleimaiseen kulttuuriin (esim. heimo, murre jne.) ( %). Melko tärkeiksi identiteettitekijöiksi osoittautuvat myös historia ja perinteet ( %) sekä esteettiset tekijät, luonto, maisemat ja rakennukset ( %) Oman maakunnan vahva media, asukkaiden menestys kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa sekä kansainvälinen, elävä ilmapiiri eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisimpiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Maakunnan omaleimaisen kulttuurin vaaliminen, maakunnan hyvä imago ja menestyvät yritykset saavat Etelä-Pohjanmaalla enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Luontoa, maisemia ja rakennuksia korostetaan keskimäärää vähemmän maakunnallisen identiteetin rakennusaineksina. Miten maakunta muuttuu? Asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kuntien talous ovat Etelä- Pohjanmaan kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy neljä asiaa, joissa enemmistö Etelä-Pohjanmaalla odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat asumisen hinta ( % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), terveys- ja sosiaalipalvelut (0 %), kuntien taloustilanne ( %) sekä maahanmuuton ongelmat (0) %. Yleistä järjestystä ja rikollisuutta koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Moni epäilee myös maakunnan liikenneyhteyksien ja koulutusmahdollisuuksien heikkenevän. Optimisisiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia ( % arvioi kehittyvän parempaan suuntaan), harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia ( %) ja työllisyyttä ( %). Aika moni odottaa yritystoiminnan vireyden paranevan entisestään ( %). Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa kulutus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet maakunnassa sekä työpaikkojen määrä voisivat lisääntyä. Kuntien ja maakunnan talouden kuitenkin epäillään asettavan rajoitteita odotusten toteutumiselle. Odotukset Etelä-Pohjanmaalla poikkeavat eräiltä osin selvästi koko maan keskiarvosta. Keskimäärää optimistisempia eteläpohjalaiset ovat, kun arvioivat yritystoiminnan vireyttä, kulutusja harrastusmahdollisuuksia sekä työllisyyden kehitystä. Hieman keskimäärää useammin eteläpohjalaisia arveluttaa kuntien talouden kehitys, koulutusmahdollisuudet ja maakunnan liikenneyhteydet. Muilta osin näkemykset tulevaisuudesta ovat lähellä koko maan keskiarvoa.

Luottamus päättäjiin Luottamus päättäjiin on heikkoa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. Etelä-Pohjanmaan asukkaista ainoastaan yksi seitsemästä luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja neljännes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää juuri paremmin. Vain reilu neljännes antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myös oman kotikunnan päättäjät ovat melko huonossa hapessa Etelä-Pohjanmaan asukkaiden keskuudessa. Kolmannes ( %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö ( %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Etelä-Pohjanmaan asukkaiden näkemykset eivät juurikaan poikkea koko maan väestön keskiarvosta. Eteläohjalaiset luottavat kuitenkin hieman keskimäärää vähemmän Euroopan unionin päättäjiin. Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Asukkaiden mielestä Etelä-Pohjanmaan valttikortteja ovat hyvät palvelut sekä pienet ja keskisuuret yritykset Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Etelä-Pohjanmaalla nousee neljä tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä nämä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvät palvelut ( % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon), pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella ( %), maaseudun elinvoimaisuus ( %) sekä hyvät liikenneyhteydet ( %). Vailla merkitystä eivät ole myöskään viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt. Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen hinta ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Etelä-Pohjanmaalla panostettaisiin etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä maaseudun elinvoiman parantamiseen. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 0 lähtien Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 0 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä.

Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Kaksi kolmesta ( %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi Etelä-Pohjanmaan asukkaat nostavat alueiden ja elinkeinojen kehittämisen mukaan lukien rahoitus ( %). Varsin keskeiseksi tehtäväksi noteerataan myös pelastustoimi ( %) sekä työ- ja elinkeinopalvelut mukaan lukien alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. Etelä-Pohjanmaan asukkaat pitävät maaseudun kehittämistä ja pelastustointa keskimäärää tärkeämpinä maakunnan tehtävinä. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen on puolestaan vähemmän tärkeä tehtävä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta Enemmistön mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää vain omia itsenäisiä toimielimiä Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisinä. Kuntien osalta enemmistö Etelä-Pohjanmaan asukkaista edellyttää ainakin kolmen kriteerin täyttymistä. Nämä ovat omat ja itsenäiset toimielimet ( %), oikeus omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus ( %) ja suora kansanvaali ( %). Enemmän kuin kaksi viidestä ( %) näkee, että kunnan itsenäisyys edellyttää myös yleistä toimialaa (oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin). Maakuntien osalta vaatimukset itsenäisyydestä eivät ole yhtä ehdottomia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii vain itsenäisiä toimielimiä ( %). Lähes joka toinen asettaa ehdoksi myös suoran vaalin ( %). Oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön edellytys, ei myöskään yleinen toimiala. Eteläpohjalaiset eivät ole täysin vakuuttuneita maakunnallisen itsehallinnon tarpeellisuudesta Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Alle puolet Etelä-Pohjanmaan asukkaista ( %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla kolmannes ( %). Moni ei osaa ottaa kantaa ( %). Kunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi, mutta maakunnan osalta ei olla yhtä vakuuttuneita. Enemmistö Etelä-Pohjanmaan asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa ( %). Reilu neljännes ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon.

Maakunnallinen itsehallinto jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yli kolmannes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Lähes kaksi viidestä ( %) kuitenkin taklaa moisen väittämän. Etelä-Pohjanmaan asukkaiden mielipiteet poikkeavat koko maan väestön näkemyksistä. Keskimäärää useampi Etelä-Pohjanmaan asukkaista suhtautuu maakunnalliseen itsehallintoon varauksellisesti. Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Etelä-Pohjanmaan asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Lähes kolme neljästä ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa (0 %) ja saavutettavuudessa ( %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan ( %). Parempaa ei ole luvassa palveluiden määrän suhteen, jos eteläpohjalaisten näkemyksiin on luottaminen. Enemmistö uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä ( %). Etelä-Pohjanmaan asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat pessimistisempiä kuin koko maan väestön keskimäärin. Tämä saattaa selittää myös keskimäärää varauksellisempaa suhtautumista maakuntaitsehallintoon. Tutkimuksen toteutus KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 0. Haastatteluja tehtiin Etelä- Pohjanmaalla 00. Vastaajat edustavat maakunnan - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Pohjanmaalla vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 000-00.

Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: ETELÄ-POHJANMAA (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Maakunta Eurooppa Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Koko maailma Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: ETELÄ-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) 0 0 Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Kotikunta/ kotikaupunki 0 0 0 Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) 0 Maakunta 0 Suomi 0 0 Eurooppa Koko maailma 0 0 00 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: ETELÄ-POHJANMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan hyvät palvelut Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakuntahenki Vahva aluetalous Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Ei mihinkään Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: ETELÄ-POHJANMAA vs. KOKO MAA (kolmen tärkeimmän joukk., %). Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan hyvät palvelut Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakuntahenki Vahva aluetalous Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Ei mihinkään Ei osaa sanoa ETELÄ-POHJANMAA KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -. JOS AJATTELEE 0 VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: ETELÄ-POHJANMAA (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Yritystoiminnan vireys Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Kansainvälisyys Vetovoima matkailukohteena Asuinviihtyvyys Elämisen laatu maakunnassa Luonnon ja ympäristön tila Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Maakunnan liikenneyhteydet Maakunnan taloudellinen tilanne Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Terveys- ja sosiaalipalvelut Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Asumisen hinta Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: ETELÄ- POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: ETELÄ-POH- JANMAA (%). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: ETELÄ-POHJANMAA () vs. koko MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät 0 0 Euroopan unionin päättäjät 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: ETELÄ-POHJANMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Maaseudun elinvoima Hyvät liikenneyhteydet Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Monipuolinen koulutustarjonta Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman korkea osaaminen Energian edullinen hinta Luonnonvarojen kestävä käyttö Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: ETELÄ-POHJANMAA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Maaseudun elinvoima Hyvät liikenneyhteydet Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Monipuolinen koulutustarjonta Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot 0 Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman korkea osaaminen Energian edullinen hinta Luonnonvarojen kestävä käyttö Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 0 ETELÄ-POHJANMAA KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio 0-. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: ETELÄ-POHJANMAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Maaseudun kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio 0-v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: ETELÄ-POHJANMAA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Maaseudun kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä ETELÄ-POHJANMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ- POHJANMAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ- POHJANMAA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 0 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu ETELÄ-POHJANMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: ETE- LÄ-POHJANMAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 0 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ-POHJANMAA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin 0 Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu ETELÄ-POHJANMAA KOKO MAA Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: ETELÄ-POH- JANMAA () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 0 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: ETELÄ-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne 0 Terveys- ja sosiaalipalvelut Elämisen laatu maakunnassa Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: ETELÄ-POHJANMAA (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden määrä Palveluiden laatu Palveluiden saavutettavuus Palveluketjun toimivuus* Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla 0 0 0 0 00 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: ETELÄ-POHJANMAA () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden laatu 0 Palveluiden saavutettavuus Palveluiden määrä Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla 0 0 0 Palveluketjun toimivuus* 0 0 00 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin