Sivuaineen opinnot / TLT... 2 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S

Samankaltaiset tiedostot
AS TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUOSI päiv as

Lisäykset, poistot ja muutokset lukuvuoden opetusohjelmaan Osastoneuvosto

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Päivätty S-alkuisten kurssien tentit Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ilm.aika 1.tenttijakso

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

S-kurssit syksylle 2012 kronologisessa listassa Pdi* Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

TFM-osaston tuottamat vain sivuaineet lv

Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011

10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Vie-98 VIESTINTÄ

Tärkeää huomioitavaa:

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Tärkeää huomioitavaa:

Insinööritieteiden korkeakoulu

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Pekka Siika-aho (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit

TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT SISÄLTÖINEEN...60 Arkkitehtuuri (ARK)...60 Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT)...64 Bioinformaatioteknologia

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Energia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen Tavoitteet Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

KORVAAVA / KORVATTAVA KURSSI, MUUT KOMMENTIT

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka

Insinööritieteiden korkeakoulu

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja

EI ole tarjolla JOOopiskelijoille. sisäisessä liikkuvuudessa MNT ELEC A3110 Mekaniikka 5 op

OPINTO-OPAS

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö

OPINTO-OPAS

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

LISÄYKSET, POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEN OPETUSOHJELMAAN Osastoneuvosto

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv

ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT, LUKUVUOSI

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of Vaasa. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö School of Technology and Innovations

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.

1 of :12

ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA MODUULIEN VASTUUHENKILÖT LUKUVUOSI

OPINTO-OPAS

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät

7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

OPINTO-OPAS

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Transkriptio:

Sivuaineen opinnot / TLT... 2 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA 3011... 2 Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S217-2... 2 Sivuaine Elektroniikka S3036... 3 Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 (20 op)... 3 Sivuaine Sähkötekniikka S3034... 4 Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S213-1... 4 Perustieteiden sivuaine... 5 Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s952-1... 5 Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s951-1... 6 Sivuaineet / EST-ohjelma... 7 Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioniikan pääaineen opiskelijoille)... 7 Elektroniikan sivuainemoduuli, Bioelektroniset järjestelmät ja laitteet, jatkomoduuli S122-2... 7 Sivuaine Mekatroniikka... 8 Perusmoduuli Mekatroniikka I K150-1... 9 Jatkomoduuli Mekatroniikka II K150-2... 10 Sivuaine Sähkötekniikan automaatio ETA3009... 12 Jatkomoduuli Sähkötekniikan automaatio AS401-2... 12 Syventävä moduuli Sähkötekniikan automaatio AS401-3... 12 Sivuaine Sähkömarkkinat ja energiatalous ETA3004... 15 Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuainemoduuli S211-1... 15 Sivuaine Talotekniikka IA3023... 16 Talotekniikan perusmoduuli R104-1... 16 Talotekniikan jatkomoduuli R213-2... 16 Sivuaine Tietoliikennetekniikka S3035... 17 Tietoliikennetekniikan sivuaineen jatkomoduuli S216-2... 17 SIVUAINEET MUIDEN KORKEA-KOULUJEN JA OHJELMIEN OPISKELIJOILLE... 18 Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA3011... 18 Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S217-2... 18 Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioinformaatioteknologian opiskelijat)... 19 Elektroniikan sivuaineen perusmoduuli S210-1... 19 Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2... 19 Sivuaine Prosessi- ja energiatekniikan automaatio, AS3003... 20 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -perusmoduuli AS400-1 (20 op)... 20 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -jatkomoduuli AS400-2 (20 op)... 20 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -syventävä moduuli AS400-3 (20 op)... 21 Sivuaine Sähkötekniikka S3034... 22 Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S213-1... 22 Sähkötekniikan sivuaineen jatkomoduuli S213-2... 22 Sivuaine Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka ETA3010... 23

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli S218-1... 23 Sivuaineen opinnot / TLT Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine voi muodostua toisen ohjelman perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai oman ohjelman jatkomoduulista ja sen syventävästä tai erikoismoduulista. Toinen sivuaineen moduuleista voi olla suoritettu tekniikan kandidaatin tutkinnossa, mutta pää- ja sivuaineessa ei voi olla samoja moduuleja. Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se on hyväksytty opiskelijan HOPSissa. Diplomi-insinöörin tutkinnossa sivuaine ei ole pakollinen. Katso sivuaineita myös luvusta 8. Sivuaineet muiden korkeakoulujen ja ohjelmien opiskelijoille. Tietoliikennetekniikan ohjelman opiskelijoille tarjotaan erityisesti seuraavia sivuaineita: Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA 3011 Antti Räisänen Sivuaine on suunniteltu mm. tietoliikenteen, teknillisen fysiikan ja kaukokartoituksen opiskelijoille. Jos opiskelija haluaa suorittaa kahden moduulin kokoisen sivuaineen, hän voi valita tämän moduulin pohjaksi Elektroniikan sivuaineen perusmoduulin tai ottaa tämän moduulin jatkoksi joko Radiotekniikan tai Avaruustekniikan erikoismoduulin. Esitiedoiksi suositellaan matematiikan peruskurssien lisäksi sähkömagneettisen kenttäteorian opintoja. Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S217-2 S217-2 Avaruustekniikka ja radiotiede sivuainemoduuli Pakollinen kurssi: S-26.2100 Radiotekniikan perusteet (5 op) tai sisällöltään vastaava kurssi S- 26.2110 Fundamentals of Radio Engineering Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-26.2300 Suurtaajuusmittaukset 2 S-26.3060 Research Seminar on Radio Science and Engineering L V 1 S-26.3100 RF and Microwave Engineering 5 S-26.3120 Radio Engineering, laboratory course 7 S-55.3240 Numerical Methods in Circuit Simulation L 5 S-92.2110 Radio Science for Space and Environmental Applications 2 S-92.3114 Spaceflight Instrumentation 6 S-92.3132 Remote Sensing 6 S-92.3146 Radio Astronomy 4 S-92.3192 Avaruustekniikan erikoistyö V 5 S-92.3200 Opiskelijasatelliittiprojekti V 3-6 S-96.1020 Sähkötekniikan historia L 3 S-96.2180 Sähkömagnetiikan simulaatiot 5 S-96.3330 Sähkömagnetiikan numeeriset menetelmät L V 5

Sivuaine Elektroniikka S3036 Prof. Jussi Ryynänen Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 (20 op) Tietoliikennetekniikan opiskelijoille Tietoliikennetekniikan opiskelijat eivät lue perusmoduulia sivuaineeseen vaan jatkomoduuli pohjautuu Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman P- O- ja A1 moduuleihin. Tietoliikennetekniikan opiskelijat voivat ottaa tämän moduulin ja sen jälkeen jonkin elektroniikan syventävän moduulin. Moduulissa on kaksi vaihtoehtoista kokonaisuutta; toinen radiotekniikan ja toinen laitteiston rakennukseen suuntautuneita varten. S210-2 Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli Pakolliset kurssit S-87.2020 Elektroniikka II 5 S-108-2010 Elektroniset mittaukset 3 Valitse toinen kokonaisuuksista I tai II Kokonaisuus I S-96.1111 Staattinen kenttäteoria 5 S-26.2100 Radiotekniikan perusteet 5 S-26.2300 Suurtaajuusmittaukset 2 Kokonaisuus II S-87.3190 Tietokoneen arkkitehtuurit 5 S-81.2200 Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S-66.3171 Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, ota yhteyttä sähkötekniikan korkeakoulun suunnittelijaan

Sivuaine Sähkötekniikka S3034 Prof. Jorma Kyyrä Sähkötekniikan sivuaine on suunnattu erityisesti automaatio- ja systeemitekniikan, energiatekniikan, LVI-tekniikan sekä tietoliikennetekniikan opiskelijoille. Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S213-1 S213-1 Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli Pakolliset kurssit: S-55.1210 Piirianalyysi 1 5 S-96.1111 Staattinen kenttäteoria* 5 Vapaasti valittavat kurssit, valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-55.1220 Piirianalyysi 2 5 S-96.1121 Dynaaminen kenttäteoria 5 S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A 4 S-17.1010 Sähkövoimatekniikka 4 AS-74.2111 Analoginen säätö 3 S-81.1000 Electrical Engineering Forum, (SähköForum) 1-2 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Voit valita vain toisen elektroniikka kokonaisuuden vapaavalintaisiin S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 tai S-87.2020 Elektroniikka II 5 S-87.1030 Elektroniikan laboratoriotyöt 2 * Jos olet suorittanut kurssin S-96.1111, valitse tilalle jokin kurssi valinnaisten listalta

Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän perusopintomoduulin lukeneet opiskelijat voivat halutessaan jatkaa perustieteitä sivuaineena ja lukea perustieteiden perusmoduulin (B1). Suoritettuaan perustieteiden sivuaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa sen jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista: https://into.aalto.fi/display/fiextended/etusivu Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s952-1 Tietoliikennetekniikan opiskelijat Vastuutaho Matematiikan laitos

S952-1 Perustieteiden perusmoduuli Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, moduulin laajuudeksi tulee tasan 20 opintopistettä Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat-1.3601 Johdatus stokastiikkaan 5 S-104.1310 Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S-104.1320 Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S-129-1031 S-129.1032 Kvanttifysiikka Molekyylien ja kiinteän aineen fysiikka 3 3 Tfy-3.1550 Fysiikan laboratoriotyöt II 2 T-106.1215 Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 2 6 Becs-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s951-1 Elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijat Vastuutaho Matematiikan laitos S951-1 Perustieteiden perusmoduuli Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat-1.3601 Johdatus stokastiikkaan L 5 S-104.1310 Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S-104.1320 Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 Becs-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 T-106.1215 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Tfy-3.1550 Fysiikan laboratoriotyöt II 2 AS-0.3301 C++ -ohjelmointi 4

Sivuaineet / EST-ohjelma Elektroniikan ja sähkötekniikan ohjelman opiskelijoille tarjotaan erityisesti seuraavia sivuaineita: Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioniikan pääaineen opiskelijoille) Elektroniikan sivuainemoduuli, Bioelektroniset järjestelmät ja laitteet, jatkomoduuli S122-2 (suunnattu bioniikan pääaineen lukijoille) Markus Turunen Tästä moduulista voi jatkaa syventäviin moduuleihin, joihin pääsee elektroniikan jatkomoduulista. Osaamistavoitteet Moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija mikroteknologian sovelluksiin kemian ja bioteknologian osa-alueilla sekä antaa kattavat perustiedot sähkösuureiden elektronisista mittausmenetelmistä ja mittalaitteiden toiminnasta, jotka tukevat bioniikan pääaineopintoja. Moduulin valinnaiset kurssit antavat valmiudet ja perehdyttävät opiskelijan elektroniikkalaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun, analogisen ja digitaalisen säätötekniikan perusteisiin, mikrosysteemien rakenteisiin ja valmistustekniikkaan sekä mikroteknologian valmistusprosessien analysointiin ja suunnitteluun. S122-2 Bioelektroniset järjestelmät ja laitteet, jatkomoduuli Pakolliset kurssit: S-129.3001 Microfluidics and BioMEMS 5 S-87.1030 Elektroniikan laboratoriotyöt 2 S-108.2010 Elektroniset mittaukset 3 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy AS-74.2111 Analoginen säätö 3 AS-74.2112 Digitaalinen säätö 3 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 2 AS-84.1132 Automaatio- ja säätötekniikka 5 S-87.3190 Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S-81.2200 Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S-129.3210 Microsystem Technology 5 S-69.3123 Microfabrication 5 S-87.2020 Elektroniikka II 5 S-66.3171 Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S-113.3241 Bioadaptiivisen tekniikan laboratiotyökurssi 3

Sivuaine Mekatroniikka Mekatroniikan sivuaine koostuu moduuleista K150-1 (Mekatroniikka I) ja K150-2 (Mekatroniikka II). Sivuaine soveltuu erityisesti seuraavien pääaineiden yhteyteen: AS 3001 (Automaatio- ja systeemitekniikka), K 3001 (Koneensuunnittelu) sekä S 3007 (Elektroniikka ja sovellukset). Tyypillisiä mekatronisia tuotteita ovat autot, metsäkoneet, robotit, hissit, kaivoskoneet ja paperikoneet. Lähes kaikissa koneissa on mekatronisia piirteitä. Koneala tarjoaakin mielenkiintoisia ja haastavia työtilaisuuksia myös elektroniikan ja automaation osaajille. Mekatroniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet diplomityön jälkeen vaativiin projekti- ja asiantuntijatehtäviin. Mekatroniikan osaamistaan voi täydentää moduulilla K113-C (Mekatroniikan erikoismoduuli), joka soveltuu myös jatkotutkinnon osaksi.

Perusmoduuli Mekatroniikka I K150-1 Prof. (ma.) Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka II -moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla takaisinkytketyn mekatronisen järjestelmän yleisrakenteen, ymmärtää häiriöiden kytkeytymismekanismit, osaa valita, mitoittaa ja liittää anturit ja toimilaitteet yksinkertaiseen mekatroniseen järjestelmään, osaa suorittaa yksinkertaista ohjelmointia, osaa käyttää Matlab/Simulink-työkalun perustoimintoja ja osaa mallintaa yksinkertaisen mekatronisen järjestelmän. K150-1 Mekatroniikka I Koodi Kurssin nimi op Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: AS-74.1106 Johdatus Matlab ohjelmiston käyttöön 1 AS-74.1101 Tietokonesimulointi 3 S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A 4 Kon-41.3140 Mechatronics Sensors and Actuators 4 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: AS-0.1104 C-ohjelmoinnin peruskurssi (Kon) 1) 4 AS-74.1102 Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 2) 2 AS-74.2111 Analoginen säätö 3) 3 AS-74.3153 Servotekniikka 3 AS-84.1132 Automaatio- ja säätötekniikka 3) 5 S-66.2120 Elektroniikan peruskurssi 5 Kon-16.4001 Mekanismiopin perusteet 4) 5 Kon-41.2010 Koneenrakennustekniikka B (ei Kon-koulutusohj.) 4 Kon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka 5 Kon-41.4151 Mechatronics Machine System Design 4 1) Vaihtoehtoisesti AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 op (moduulin sis. vain 4 op). 2) Suositellaan kurssien AS-74.2111 Analoginen säätö ja AS-74.3135 Servotekniikka esitiedoksi. 3) Kursseista AS-74.2111 ja AS-84.1132 valitaan toinen. 4) Esitietoina edellytetään perustiedot statiikasta ja dynamiikasta

Jatkomoduuli Mekatroniikka II K150-2 Prof. (ma.) Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on syventää opiskelijan perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka I -moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa ryhmän jäsenenä määritellä, suunnitella, dokumentoida ja rakentaa mekatronisen järjestelmän. K150-2 Mekatroniikka II Koodi Kurssin nimi op Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: Kon-41.3131 Mekatroniikan harjoitustyö 2-6 Kon-41.4160 Mechatronics Project 8 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: S-81.2200 Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S-81.3200 Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 AS-0.3301 C/C++ ohjelmointi 1) 4 AS-74.2112 Digitaalinen säätö 2) 3 AS-74.3114 Tietokonemallintaminen 5 AS-84.3169 Verkotettu automaatio 3 Kon-16.4011 Monikappalesimulointi 3) 5 Kon-41.4029 Mobilehydrauliikka 4) 2 Kon-41.4030 Pumppaustekniikka 2 Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät 5 1) Esitietona vaaditaan AS-0.1101 C-ohjelmoinnin peruskurssi tai vastaava uusi kurssi. 2) Esitietona vaaditaan AS-74.2111 Analoginen säätö. 3) Esitietona vaaditaan Kon-16.4001 Mekanismiopin perusteet. 4) Esitietona vaaditaan Kon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka. Tarkista muidenkin kurssien esitietovaatimukset tapauskohtaisesti!

Mekatroniikka I ja II moduulien kurssien täydennykset ja korvaavuudet Moduulit on suunniteltu kokonaisuuksiksi, joiden kurssit tukevat moduulin oppimistavoitteita. Kurssit on pyritty linkittämään niin, että kukin kurssi rakentaa kokonaisuutta omasta näkökulmastaan menemättä päällekkäin toisen kurssin kanssa. Opiskelijoiden erilaisesta taustasta johtuen moduulien kursseja saattaa sisältyä opiskelijan muihin suorituksiin kuten koulutusohjelman pakollisiin moduuleihin. Mikäli joku moduulien kursseista on suoritettu toisessa yhteydessä, laaditaan korvaavuusanomus. Anomuksen perusteella opiskelijalle vahvistetaan henkilökohtainen moduuli. Henkilökohtaisen moduulin on oltava saman laajuinen (20 op) kuin alkuperäinen moduuli. Korvaavia kursseja voi valita seuraavasta listasta: AS-74.2111 Analoginen säätö 3 op AS-74.2112 Digitaalinen säätö 3 op Kon-41.2010 Koneenrakennustekniikka B 4 op Kon-41.2011 Koneenrakennustekniikka C 3 op (vaihtoehtoinen Kon-41.2010:n kanssa) Kon-41.2013 Koneenrakennustekniikka E2 5 op (esitietoina Kon-41.2010) Kon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka 5 op Kul-49.2200 Lujuusoppi IB 5 op S-66.3171 Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 op S-108.2010 Elektroniset mittaukset 3 op

Sivuaine Sähkötekniikan automaatio ETA3009 Elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijoille tarjottava sivuaine koostuu Sähkötekniikan automaation jatkomoduulista B2, jonka voi suorittaa EST:n A1-perusmodulin S110-1 antamien valmiuksien ja tietojen perusteella sekä Sähkötekniikan automaation syventävästä moduulista B3. Vastuuprofessorit Arto Visala, Jussi Suomela, Kari Koskinen ja Kai Zenger (koordinoija). Jatkomoduuli Sähkötekniikan automaatio AS401-2 Jatkomoduuli sisältää elektroniikan ja sähkötekniikan insinööreille tarpeelliset tiedot säätötekniikasta, automaation signaalinkäsittelystä ja automaation tietotekniikasta. Säätötekniikan matemaattisia perusmenetelmiä käsitellään sekä aikajatkuvassa että tietokonetoteutuksen kannalta keskeisessä aikadiskreetissä esitysmuodossa. Merkittävä osa automaation laskennallisesta älykkyydestä on mittaustietojen mallipohjaista jatkojalostamista, minkä vuoksi automaation signaalikäsittelyssä tarkastellaan mittaus- ja aistintiedon kuten esimerkiksi konenäön prosessointiin liittyviä menetelmiä. Uudet automaatiototeutukset ovat käytännössä kaikki tietokonepohjaisia, ja tietotekniikan reaaliaikaiset perusmenetelmät ovat keskeisiä opiskeltavia asioita osana modernia automaatiota. Menetelmien käytännön kokeilua harjoitellaan laboratoriotöillä, joissa kaikki esitellyt automaation ja säädön osa-alueet ovat esillä. AS401-2 Sähkötekniikan automaatio Pakolliset kurssit AS-0.1501 Automaatio 1 5 AS-74.2112 Digitaalinen säätö 3 AS-0.2230 Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 2 AS-116.2120 Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS-84.2161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Syventävä moduuli Sähkötekniikan automaatio AS401-3 Yhteensä Syventävän moduulin pakollinen osa koostuu seminaarista sekä projektitöistä, joiden aiheet opiskelija voi valita oman suuntautumisensa mukaisesti, ja vaihtoehtoisesti joko automaatiojärjestelmiä tai säätöteknisiä valmiuksia syventävästä kurssista. Moduuli täydennetään valitsemalla yhdestä listan 3. aihepiiristä (I, II tai III) kursseja siten että 20 op täyttyy. Aihepiiristä I Älykkäät tuotteet valitsemalla on mahdollista syventyä robotiikkaan, älykkäiden työkoneiden ohjauksen teoriaan ja suunnittelumenetelmiin sekä yleisemmin autonomisten laitteiden teknologiaan. Aistinsignaalien käsittely, paikannus ja navigointimenetelmät sekä älykkäiden käyttöliittymien menetelmät ovat merkittävästi kehittyneet viime vuosina ja niitä opetetaan kattavasti tässä moduulissa. Aihepiirin toinen painopiste on opettaa mikrosysteemitekniikkaan (MST) perustuvien järjestelmien ja laitteiden suunnitteluperiaatteita ja menetelmiä. Tällaisia laitteita ovat pienikokoiset analysaattorit (lab. on the chip), terveydenhoitoa, liikuntasuoritusta sekä ikäihmisten kotona selviytymistä tukevat henkilökohtaiset laitteet ja apuvälineet, pienikokoiset ympäristöä mittaavat laitteet, sensorialustat. Aihepiiri II Automaation tietotekniikka ja -järjestelmät syventää opiskelijoiden tietoja ja valmiuksia automaation tietotekniikassa. Tietotekniikka on automaation keskeinen toteutustekniikka ja sen suhteellinen merkitys tässä mielessä on kasvava. Moduulin kurssit käsittelevät tuotantoautomaation ja tuoteautomaation toteutuksessa tarvittavia reaaliaikaisia suunnittelu-, mallinnus- ja ohjelmointimenetelmiä sekä ohjelmistokomponentteja ja niistä koostettavia hajautettuja ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä. Lisäksi käsitellään yritystason tietojärjestelmiä ja perusautomaation vertikaalista integraatiota ylemmän tason tietojärjestelmiin. Tuotteisiin liittyvät tukipalvelut tarvitsevat myös omat tietotekniset ratkaisunsa, jotka mahdollistavat uudentyyppisiä palveluita tai parantavat palveluiden kustannustehokkuutta. 20 op

Aihepiiri III Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka sisältää menetelmävalmiuksia syventäviä kursseja. Säätöteknisiä valmiuksia voi syventää. Voi myös perehtyä signaalinkäsittelyn ja tiedonlouhinnan menetelmiin, jolla analysoidaan ja jalostetaan entistä laajemmin koneista, prosesseista ja muista monimutkaisista järjestelmistä automaatiossa kerättävää mittausdataa. Aihepiirin kursseissa annetaan valmiuksia ymmärtää ja soveltaa älykkäiden antureiden ja toimilaitteiden menetelmiä, kunnonvalvonta- ja vikadiagnoosimenetelmiä sekä konenäköä teollisuusautomaatioon. Jalostettu mittaustieto hyödynnetään kompleksisten järjestelmien automaattisessa säädössä. Kursseilla käydään läpi tärkeimmät nykyautomaation säätötekniikan teoreettiset menetelmät, joita sovelletaan teollisten prosessien, kokoonpanolinjojen, robottien ja koneiden sekä tietoliikennejärjestelmien säädöissä Toinen seuraavista kursseista 3-4 op: AS-84.3268 Automaatiojärjestelmien projektityö 3 AS-74.3123 Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 Seminaari 3 op: AS-0.3100 Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 Projektitöitä, vähintään 3 op; AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V 2-9 Valinnaiset kurssit; valitse listasta 3. siten että 20 op täyttyy. Lista 3. Valinnaiset kurssit Merkinnät: X suositeltava, x sopii asiayhteyteen. I Älykkäät tuotteet -aihepiiri II Automaation tietotekniikka ja -järjestelmät -aihepiiri III Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka -aihepiiri Kurssit Op I II III AS-74.3135 Servotekniikka 3 x x AS-74.3136 Johdatus mikrosysteemeihin 3 X x AS-74.3178 Micro and Nanorobotics P 4 x x AS-84.1137 Robotiikka 3 x AS-84.3126 Koneaistit L 3 x x AS-84.3127 Paikannus- ja navigointimenetelmät L 3 x AS-84.3140 Robot Algorithms P 4 x AS-84.3144 Kenttä- ja palvelurobotiikka L 5 X AS-84.3146 Käyttäytymispohjainen robotiikka L 3 x AS-84.3147 Automaation käyttöliittymät L 3 x x AS-84.3149 Bioniikka 3 x x AS-84.3169 Verkotettu automaatio L 3 x x AS-84.3268 Automaatiojärjestelmien projektityö 3 x x AS-84.3273 Automaation sulautetut järjestelmät 3-6 x x AS-116.1100 Kappaletavaratuotannon automaatio 4 x x AS-116.3110 Teollisuuden tietojärjestelmät 4 X x AS-116.3160 Tapahtumapohjainen simulointi L 3 x x AS-116.3172 Automaation ohjelmistokomponentit ja sovelluspalvelut L 5 X AS-116.3181 Automaatiojärjestelmien turvallisuus L 5 x AS-116.3192 Tuotteen elinkaarenaikainen hallinta 3 x x AS-74.2400 Systeemidynamiikka 4 x AS-74.3101 Dynaamiset järjestelmät 4 x

AS-74.3114 Tietokonemallintaminen L 5 x x AS-74.3115 Neuro-fuzzy -laskenta automaatiotekniikassa L 3 x x AS-74.3123 Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 x X AS-74.3125 Optimal, Adaptive and Robust Control P 5 x AS-74.3179 Aika- ja paikkariippuvaisten prosessien mallintaminen ja säätö L 5 x AS-74.3180 Rakennusautomaatio 3 x x AS-74.3199 Wireless Automation P 4 x x AS-74.4180 Automatic modeling of industrial plants using semantic specifications P 4 x x AS-74.4191 Monimuuttujaregression menetelmät L 4 x x AS-74.4192 Kybernetiikan alkeet L 3 x AS-84.31xx Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät L 4 x X AS-84.3134 Energiatekniikan automaatio 3 x AS-84.3165 Bioteknisten prosessien automaatio 3 x

Sivuaine Sähkömarkkinat ja energiatalous ETA3004 prof. Matti Lehtonen Sähkömarkkinat ja energiatalous sivuaineen voi lukea lyhyenä suorittamalla moduulin S211-1 kandidaatin tutkinnossa tai lukea laajan sivuaineen, jolloin B1-moduuliksi soveltuu energiatekniikan tai tuotantotalouden kandidaatintutkinnon sivuaine ja sivuaineen toisen moduulin muodostaa moduuli S211-1. Toinen vaihtoehto on muodostaa tässä esitettävän moduulin kursseista henkilökohtainen B1- sivuaine ja laajentaa sitä Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden erikoismoduulilla. Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuainemoduuli S211-1 S211-1 Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuainemoduuli Valitse seuraavista kursseista siten, että ei synny päällekkäisyyksiä muiden opintojen kanssa Ene-59.2101 Energiatalous 3 Ene-59.4201 Energiamarkkinat 5 Ene-59.4010 Energiajärjestelmien mallit ja optimointi 5 Ene-59.4301 Yhdyskuntien energiajärjestelmät 5 Ene-59.4160 Kaukolämpötekniikka 5 Ene-59.4101 Teollisuuden energiatekniikan perusteet 5 Ene-39.2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto 5 Ene-47.3152 Energiateknisen ympäristönsuojelun peruskurssi 3 Ene-47.4110 Sähköntuotanto biomassasta I 3 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus 3-4 TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU-22.1144 Yrityksen rahoitus 3 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 5 TU-91.2500 Markkinointi 3 Muita Ene-59, Ene-39 tai Ene-47-alkuisia kursseja enintään 10 op edestä.

Sivuaine Talotekniikka IA3023 Prof. Jouko Pakanen, Liisa Halonen Talotekniikan sivuaine esitetään kokonaisuudessaan Rakenne- ja rakennustekniikan laitoksen opintooppaassa. Talotekniikan perusmoduuli R104-1 Moduulista vastaava opettaja prof. Liisa Halonen Kuvaus Perusmoduuli on tarkoitettu kaikille rakennusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa opiskeleville. Moduuli perehdyttää talotekniikan perusteisiin. Sisältö on suunniteltu ja ryhmitelty opintojen suuntautumisen mukaan. R104-1 Talotekniikan perusmoduuli Koodi Kurssin nimi op Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy. Rak-63.1100 Rakennusprosessit ja -järjestelmät 4 AS-74.3180 Rakennusautomaatio 3 Ene-58.3102 Sisäilmastotekniikka 3 Rak-43.3500 Paloturvallisuustekniikan perusteet 2 Maa-20.1125 Johdanto kiinteistöliiketoimintaan 3 Rak-63.2235 Rakennusten tuotantotalous 4 Ene-47.5131 Livscykelanalyser och miljöauditering 3 AS-74.2112 Digitaalinen säätö 3 Talotekniikan jatkomoduuli R213-2 Moduulista vastaava opettaja prof. Liisa Halonen Kuvaus Jatkomoduuli on tarkoitettu kaikille rakennusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa opiskeleville. Moduuli syventää talotekniikan tietoja. Sisältö on ryhmitelty opintojen suuntautumisen mukaan. R213-2 Talotekniikan jatkomoduuli Koodi Kurssin nimi op Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy. Ene-58.3113 Ilmanvaihtotekniikka 4 Ene-58.3117 Vesihuoltotekniikka 2 Ene-58.3103 Talotekniikan elinkaaritalous 3 Maa-20.2366 Kiinteistötalous ja hallinto 5 Ene-58.3111 Lämmitystekniikka 5 Tfy-56.4323 Aurinkoenergiatekniikka 5 S-118.3232 Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan erikoistyö 2-8

Sivuaine Tietoliikennetekniikka S3035 Prof. Raimo Kantola Tämä sivuaine on suunnattu elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijoille. Se pohjautuu Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman P-, O- ja A1-moduuleihin. Opiskelijoita suositellaan valitsemaan O- moduulissa kurssi S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikennetekniikan sivuaineen jatkomoduuli S216-2 S216-2 Tietoliikennetekniikan sivuaineen jatkomoduuli Pakolliset kurssit S-72.1130 Telecommunication Systems 5 Linja 1 Verkot, valitse, että 20 pistettä tulee täyteen S-38.2121 Reititys tietoliikenneverkoissa 4 S-38.2131 Tietoverkkojen laboratoriotyöt A 1 S-38.1146 Introduction to Performance Analysis 5 S-38.3153 Security of Communication Protocols 4 S-38.2188 Communication Networks 5 Linja 2 - Järjestelmät ja palvelut, valitse, että 20 pistettä tulee täyteen S-72.2311 Laboratory Course in Communications Engineering 1 2-5 S-72.1140 Transmission Methods in Telecommunication Systems 5 S-38.1146 Introduction to Performance Analysis 5 S-72.2211 Mobile Communication Systems and Services 4

SIVUAINEET MUIDEN KORKEA-KOULUJEN JA OHJELMIEN OPISKELIJOILLE Sähkötekniikan korkeakoulu tarjoaa erillisiä sivuainekokonaisuuksia, jotka on suunnattu muiden kuin vastaavan koulutusohjelman opiskelijoille. EST ja TLT ohjelmien toisilleen tarjoamat sivuaineet on esitelty koulutusohjelmien omissa luvuissa 6.3.3 ja 7.3.3 Sivuaineen opinnot. Sivuaine Avaruustekniikka ja radiotiede ETA3011 prof. Antti Räisänen Sivuaine on suunniteltu mm. tietoliikenteen, teknillisen fysiikan ja kaukokartoituksen opiskelijoille. Jos opiskelija haluaa suorittaa kahden moduulin kokoisen sivuaineen, hän voi valita tämän moduulin pohjaksi Elektroniikan sivuaineen perusmoduulin tai ottaa tämän moduulin jatkoksi joko Radiotekniikan tai Avaruustekniikan erikoismoduulin. Esitiedoiksi suositellaan matematiikan peruskurssien lisäksi sähkömagneettisen kenttäteorian opintoja. Sivuaineen jatkomoduuli Avaruustekniikka ja radiotiede S217-2 S217-2 Avaruustekniikka ja radiotiede sivuainemoduuli Pakollinen kurssi: S-26.2100 Radiotekniikan perusteet (5 op) tai sisällöltään vastaava kurssi S- 26.2110 Fundamentals of Radio Engineering Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-26.2300 Suurtaajuusmittaukset 2 S-26.3060 Research Seminar on Radio Science and Engineering L V 1 S-26.3100 RF and Microwave Engineering 5 S-26.3120 Radio Engineering, laboratory course 7 S-55.3240 Numerical Methods in Circuit Simulation L 5 S-92.2110 Radio Science for Space and Environmental Applications 2 S-92.3114 Spaceflight Instrumentation 6 S-92.3132 Remote Sensing 6 S-92.3146 Radio Astronomy 4 S-92.3192 Avaruustekniikan erikoistyö V 5 S-92.3200 Opiskelijasatelliittiprojekti V 3-6 S-96.1020 Sähkötekniikan historia L 3 S-96.2180 Sähkömagnetiikan simulaatiot 5 S-96.3330 Sähkömagnetiikan numeeriset menetelmät L V 5

Sivuaine Elektroniikka S3036 (Bioinformaatioteknologian opiskelijat) Prof. Jussi Ryynänen Sivuaineen voi suorittaa joko alemman tutkinnon sivuaineena (perusmoduuli) tai ylemmän tutkinnon sivuaineena (perus- ja jatkomoduulit). Tämä sivuaine soveltuu esimerkiksi bioinformaatioteknologian opiskelijoille. Elektroniikan sivuaineen perusmoduuli S210-1 Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida tavallisimpia elektroniikan lohkoja, ymmärtää niiden suunnitteluperiaatteet ja toiminnan sekä hallitsee sähkösuureiden elektroniset mittaukset ja niissä tarvittavat mittalaitteet. Ensimmäisen valittavan kokonaisuuden jälkeen opiskelija ymmärtää suurtaajuus- ja mikroaaltotekniikan perusteet, osaa tärkeimmät suurtaajuusmittaukset ja ymmärtää sähkömagnetiikan ilmiöt. Toisen valittavan kokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle elektroniikan laitteistorakenteluun tarvittavat valmiudet. Opiskelija ymmärtää tietokoneen arkkitehtuurin ja sen toiminnan laitteistosuunnittelun näkökulmasta, osaa perusteet sulautettujen mikroprosessorijärjestelmien suunnittelusta sekä hallitsee elektronisten laitteiden suunnitteluprosessin. S210-1 Elektroniikan sivuaineen perusmoduuli Pakolliset kurssit S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A 4 S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S-87.1010 Elektroniikka I 5 S-87.2020 Elektroniikka II 5 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, ota yhteyttä Sähkötekniikan korkeakoulun suunnittelijaan. Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa toteuttaa lyhyitä ohjelmia C-ohjelmointikielellä, ymmärtää sähkön ja magnetiikan perusilmiöt, osaa käsitellä ja soveltaa sähkömagnetiikan peruslakeja teknisissä ongelmissa sekä luonnonilmiöissä. Lisäksi hän tuntee digitaalisten järjestelmien toiminnan ja suunnittelun perusperiaatteet. Vapaasti valittavat kurssit syventävät opiskelijan osaamista suurtaajuusja mikroaaltotekniikan perusteisiin, tärkeimpien suurtaajuusmittausten suorittamiseen, sähkösuureiden elektronisiin mittausmenetelmiin, elektronisten mittauslaitteiden toimintaan, elektroniikkalaitteiden suunnitteluun, tietokoneiden arkkitehtuuriin ja toimintaan sekä sulautettujen mikroprosessorijärjestelmien suunnitteluun.

S210-2 Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli Pakolliset kurssit AS-0.1103 C-ohjelmoinnin perusteet 6 S-96.1111 Staattinen kenttäteoria 5 S-88.1110 Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse seuraavista 6 opintopistettä S-26.2100 Radiotekniikan perusteet 5 S-69.2111 Mikro- ja nanoeletkroniikan perusteet 5 S-87.3190 Tietokoneen arkkitehtuurit 5 S-108.2010 Elektroniset mittaukset 3 S-26.2300 Suurtaajuusmittaukset 2 S-66.3171 Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 S-81.2200 Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, valitse valinnaisten listalta jotain muuta. Ota tarvittaessa yhteyttä sähkötekniikan korkeakoulun suunnittelijaan. Sivuaine Prosessi- ja energiatekniikan automaatio, AS3003 (Automation i process- och energiteknik, Automation in process- and energy technology) Sivuaine on tarkoitettu erityisesti prosessitekniikan (PUU, KEM ja MTE) sekä energiatekniikan (ENE ja TFY) opiskelijoille. Sivuaine sisältää instrumentointiin, mallintamiseen ja simulointiin, säätötekniikkaan sekä automaatiojärjestelmiin perehdyttäviä kursseja. Sivuaineen yhteydessä voi myös opiskella tuotantoautomaation ja tuotannon tietojärjestelmiin painottuvia asioita. Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman opiskelijat eivät voi valita sivuainetta. Vastuuprofessorit Kai Zenger (koordinoija), Jussi Suomela, Kari Koskinen ja Arto Visala. Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -perusmoduuli AS400-1 (20 op) Moduulin opintojen sisältö on seuraava: säätö- ja systeemitekniikan menetelmien opiskelussa tarvittava keskeinen matematiikka, säätötekniikan ja instrumentoinnin perusteet, prosessi- ja energiatekniikan järjestelmien ominaisuudet, mallintaminen, ja simulointi malliesimerkkien ja simuloinnin kautta, automaatiojärjestelmät sekä kappaletavara-automaation perusteet. AS400-1 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -perusmoduuli Koodi Nimi Op AS-0.1501 Automaatio 1 5 AS-0.1502 Automaatio 2 5 AS-84.1128 Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 AS-74.1101 Tietokonesimulointi 3 AS-74.3101 Dynaamiset järjestelmät 4 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -jatkomoduuli AS400-2 (20 op) Moduuli sisältää kaikille automaatio- ja systeemitekniikan insinööreille tarpeellisen perustiedot säädön ja automaation signaalinkäsittelyn menetelmistä. Käytännön sovellutuksiin tutustutaan laboratoriotöiden yhteydessä. Oman suuntautumisen mukaan opiskelija valitsee yhden kurssin energiatekniikan, prosessitekniikan tai tuotannon tietojärjestelmien alueilta. AS400-2 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio- jatkomoduuli Koodi Nimi Op

AS-0.2230 Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 6 AS-74.2111 Analoginen säätö 3 AS-74.2112 Digitaalinen säätö 3 AS-84.2161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Yksi seuraavista: AS-84.3134 Energiatekniikan automaatio 3 AS-84.3165 Bioteknisten prosessien automaatio 3 AS-116.3110 Teollisuuden tietojärjestelmät 4 Yhteensä 20-21 op Perus- ja jatkomoduulit B1 ja B2 yhdessä antavat riittävät valmiudet opiskella myös AUTkoulutusohjelman omia automaatio- ja systeemitekniikan syventäviä A3-moduuleita. Prosessi- ja energiatekniikan automaatio -syventävä moduuli AS400-3 (20 op) Pakollisessa osuudessa perehdytään prosessiteollisuuden säätösovelluksiin ja niiden ongelmiin. Käytännön tuntuma saadaan liittämällä kaupallinen automaatiojärjestelmä todelliseen prosessiin ja verifioimalla järjestelmän toiminta. Seminaarien ja erikoistöiden avulla tutustutaan käytännön prosessija säätötekniikan keskeisiin kysymyksiin sekä tavataan alan asiantuntijoita. Moduuli sisältää laajan valinnaisen osuuden, jossa opiskelijat voivat kiinnostuksensa mukaan perehtyä haluamiinsa säätö- ja automaatiotekniikan kehittyneisiin menetelmiin. AS 400-3 Prosessi- ja energiatekniikan automaatio syventävä moduuli Pakolliset kurssit: op AS-74.3179 Aika- ja paikkariippuvaisten prosessien mallintaminen ja säätö L 5 AS-84.3268 Automaatiojärjestelmien projektityö 3 AS-0.3100 Automaatio- ja systeemitekniikan seminaari 3 Projektitöitä, vähintään 3 op: AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt V 2-9 Valinnaiset opintojaksot, valitse listasta 2 siten, että 20 p täyttyy. Lista 2. Valinnaiset opintojaksot AS-74.2400 Systeemidynamiikka 4 AS-74.3114 Tietokonemallintaminen L 5 AS-74.3115 Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa L 3 AS-74.3123 Mallipohjaiset säätöjärjestelmät L 4 AS-74.3136 Johdatus mikrosysteemeihin 3 AS-74.3180 Rakennusautomaatio 3 AS-74.4191 Monimuuttajaregression menetelmät L 4 AS-74.4192 Kybernetiikan alkeet L 3 AS-84.3128 Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät L 4 AS-84.3126 Koneaistit L 3 AS-84.3134 Energiatekniikan automaatio 3 AS-84.3149 Bioniikka 3 AS-84.3165 Bioteknisten prosessien automaatio 3 AS-84.3169 Verkotettu automaatio L 3 AS-116.2120 Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS-116.3110 Teollisuuden tietojärjestelmät 4 AS-116.3160 Tapahtumapohjainen simulointi L 3 AS-116.3181 Automaatiojärjestelmän turvallisuus L 5 AS-116.3192 Tuotteen elinkaarenaikainen hallinta 3 Yhteensä 20

Sivuaine Sähkötekniikka S3034 Prof. Jorma Kyyrä Sähkötekniikan sivuaine on suunnattu erityisesti automaatio- ja systeemitekniikan, energiatekniikan, LVI-tekniikan sekä tietoliikennetekniikan opiskelijoille. Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S213-1 vastuuhenkilö prof. Jorma Kyyrä S213-1 Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli Pakolliset kurssit: S-55.1210 Piirianalyysi 1 5 S-96.1111 Staattinen kenttäteoria* 5 Vapaasti valittavat kurssit, valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-55.1220 Piirianalyysi 2 5 S-96.1121 Dynaaminen kenttäteoria 5 S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A 4 S-17.1010 Sähkövoimatekniikka 4 AS-74.2111 Analoginen säätö 3 S-81.1000 Electrical Engineering Forum, (SähköForum) 1-2 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Voit valita vain toisen elektroniikka kokonaisuuden vapaavalintaisiin S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 tai S-87.2020 Elektroniikka II 5 S-87.1030 Elektroniikan laboratoriotyöt 2 * Jos olet suorittanut kurssin S-96.1111, valitse tilalle jokin kurssi valinnaisten listalta Sähkötekniikan sivuaineen jatkomoduuli S213-2 vastuuhenkilö prof. Jorma Kyyrä S213-2 Sähkötekniikan sivuaineen jatkomoduuli Sähkökäyttöihin painottuva polku Pakolliset kurssit: S-17.2020 Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 6 S-81.2100 Tehoelektroniikka 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-81.3XXX, S-81.4XXX S-17.3XXX, S-17.4XXX Sähköjärjestelmiin painottuva polku Pakolliset kurssit: S-18.2104 Sähköverkot 4 S-118.2101 Valaistustekniikka ja sähköturvallisuus 3 Sähköjärjestelmiin painottuva polku Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S-18.3146 Suurjännitetekniikka 4 S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat 6 S-18.3161 Sähköenergian käyttösovelluksia 4 S-118.3216 Valaistustekniikka I 4 S-118.3218 Valaistustekniikka II 4 S-118.3280 Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu 5 Rak-130.3110 Rakennusautomaatio 3

Yhteensä 20 op Sivuaine Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka ETA3010 Tietoliikennetekniikan alemman tutkinnon sivuaine muiden kuin sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijoille. Prof. Jyri Hämäläinen Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka on täynnä mahdollisuuksia, jonka avulla voidaan lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta, edistää turvallisuutta sekä vastaanottaa ja lähettää informaatiota. Insinöörit ottavat laitteiden ja tekniikan suunnittelussa huomioon myös käyttäjän tarpeet ja pyrkivät siten kehittämään entistä helppokäyttöisempiä laitteita ja palveluita. Tietoliikennetekniikka onkin keskeisessä roolissa kehitettäessä tietoyhteiskunnan seuraavaa astetta ubiikkiyhteiskuntaa, jossa tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka ovat läsnä kaikkialla. Tietoliikennetekniikan alemman tutkinnon sivuaineeseen sisältyy Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli B1. Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli S218-1 Prof. Riku Jäntti Kuvaus Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan B1-moduuli esittelee keskeiset tietoliikennejärjestelmät sekä niiden suorituskykyanalyysiin tarvittavia matemaattisia menetelmiä. Opiskelija voi painottaa mielenkiintonsa mukaan tiedonsiirtojärjestelmissä tarvittavia linkkitason tekniikoita, matkaviestinjärjestelmien tekniikkaa, tietoverkkotekniikkaa tai tietoliikennejärjestelmien suunnittelussa ja analyysissä tarvittavia matemaattisia menetelmiä. Tavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tietoliikennejärjestelmistä sekä tietoliikennejärjestelmien analysoinnissa tarvittavaa menetelmällistä taustatietoa. Suoritettuaan moduulin opiskelija ymmärtää tiedonsiirron laatuun vaikuttavat tekijät tietoliikennejärjestelmän eri osissa ja osaa soveltaa yksinkertaisia matemaattisia menetelmiä laadun arvioimiseksi. Suositeltava esitieto S-38.1105 tai vastaavat tiedot. S218-1 Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan sivuainemoduuli S-72.1130 Telecommunication systems 5 S-38.1146 Introduction to Performance Analysis 5 Valitse seuraavista 10 op S-38.3001 Telecommunications forum 1-5 S-38.2188 Communication Networks 5 S-38.2131 Networking Technology, laboratory course A 1-3 S-38.2121 Routing in Communication Networks 4 S-72.1110 Signaalit ja järjestelmät *) 5 S-72.1140 Transmission Methods in Telecommunications *) 5 (* S-72.2410 Information Theory P 5 S-72.2311 Laboratory Course in Communications Engineering 1 2-5 S-72.2211 Mobile Communication Systems and Services 4 *) S-72.1140 kurssin esitietona on kurssi S-72.1110 B1 -moduulista sivuainetta voi jatkaa ylemmässä tutkinnossa A2/A3 -tasolle edellyttäen, että moduulin esitietovaatimukset täyttyvät.