Näkökulmia biotalouteen maaseudun kehittämisessä Anne-Marie Tuomala Hämeen ELY-keskus Maaseutuyksikkö 17.3.2017 Hollola 22..3.2017 Hämeenlinna
Biotalous MITÄ? Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus Luonnon ekosysteemeihin ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät palvelut MITEN? Kestävien ja resurssiviisaiden prosessien soveltaminen ja kehittäminen
Biotalous YMMÄRRYS ETENEE JA BIOTALOUDEN HYÖDYNTÄMINEN JA SOVELLUKSET KEHITTYVÄT Innovatiiviset yritykset tuovat biotalouden kaikkien olohuoneisiin (viherseinät, kapseliminipuutarhat jne.) SOME kutsuu joukot esim. kalaretkelle Biodiversiteettialtistusta lisätään kuluttajatuotteiden kautta Terveysnäkökulma ja hyvinvointi korostuvat nykyisestä Biotalouden investointien hyödyntäminen ja lisäämistarve kasvavat
Päijät-Hämeen vahvuuksia Vahvuutena monipuolisuus ja sijainti kompakti paketti ja hyvät logistiset yhteydet Maaseudun ja kaupungin synergiaetu Maalla, melkein kaupungissa (Kärkölän kunnan slogan), kuvaa koko aluetta Puutuoteteollisuuden johtava alue Suomessa Valmistavan teollisuuden ja maatalouden synergia Lahti veden ja viljan kaupunki
Päijät-Hämeen biotalous Maakunnan kokonaistuotos vuodessa 11,1 mrd, josta biotalouden osuus 2,5 mrd /23 % Biotalouden osuus arvonlisästä 0,8 mrd /15% Osuus investoinneista 4 % (43 M ) Osuus työllisyydestä 17 % (14 496 hlöä) Lähde: Tapion raportteja nro 9/2016 Merkittäviä uusia investointeja - 2018 StoraEnson aaltopahvikone 28 M -> + 500 rekkaa vuodessa pääosin koivupuuta - 2019 Lahti Energian hakelämpölaitos, 150 M - Monacolaissijoittajan 20 M vedenpullottamo
Kanta-Hämeen vahvuuksia Hyvä koulutus- ja tutkimusarsenaali Avauksia esim. kiertotaloudessa, yritykset toimijoina ja muut tahot mahdollistajina Vankalle perustalle on hyvä lisätä uusia biotalouskerroksia kuten uusia innovatiivisia palveluita ml. digitalisaatio Hyvä logistinen sijainti, monipuolinen biotalouden rakenne
Kanta-Hämeen biotalous Maakunnan kokonaistuotos 10,2 mrd, josta biotalouden osuus 2,1 mrd /20,5 % Biotalouden osuus arvonlisästä 0,6 mrd /14 % Osuus investoinneista 3 % (34 M ) Osuus työllisyydestä 15 % (11 548 henkilöä) Tapion raportin mukaan Kanta-Hämeen biotalous on elintarvikevetoista Lähde: Tapion raportteja nro 9/2016
Terveys ja hyvinvointi taustavaikuttumina Biodiversiteettialtistus parantaa ihmisen immuniteettijärjestelmää, erityisesti metsäympäristö (ratkaisevaa erityisesti lasten ja ikääntyvien terveydelle) Kokonaisvaltaisempi näkemys aluekehityksessä biotalouden yhteydestä hyvinvointiin, ei pelkästään elintarvikkeita (vaikka se alueen vahvuus onkin) Fyysistä hyvinvointia/hyvää vastustuskykyä edistävät erityisesti luonnon hitaasti kasvavat mikrobit - altista itsesi arjessa maalle, luonnon vesistöille ja metsälle (eläimet, kalastus, sienestys, marjastus, sammalkylpy, puun halaaminen kalojen perkaus erittäin hyödyllistä) Luonnon henkistä hyvinvointivaikutusta on ryhdytty tuotteistamaan jonkin verran
Biotalous ja maaseutu ammentavat ympäristöosaamisesta Kehitystä ja innovaatioita syntyy ympäristöosaamisen kautta, vähähiilisyys tullut jäädäkseen Kiertotalous ja biotalous ovat hyviä kavereita: biotalous liittyy ainekierron vuoksi kiertotalouteen. Esimerkiksi veden kierrätys lisääntyy, jopa Suomessa. Ravinnekierrätys lisääntyy ja niiden arvo ymmärretään, toivottavasti pian. Biotalousosaaminen tarvitsee biologian ja kemian osaamista uusien toimijoiden keskuudessa esim. aluesuunnittelu, arkkitehdit, kiinteistönhoito, hoiva-ala Resurssitehokkuutta tarvitaan lisää, esim. kiinteistöjen hyötykäyttö, ravinteiden kierrätys, hukkalämmön hyödyntäminen, sivuvirrat, uusiutuva energia
Teknologia ja digitalisaatio Digitalisaatiojuna kulkee vauhdikkaasti eteenpäin. Ajan virrassa ajelehtivat me tässä ja nyt on vaikea hahmottaa muutosta Palvelun saattaminen sähköiseksi = digitoiminen Digitalisaatio = uusien prosessien ja liiketoimintamallien luominen ICT:n avulla ja asiakaskohtaamisen uudet mahdollisuudet Erilaisten ICT- ja mobiilisovellusten käyttö lisääntyy merkittävästi maaseutuelinkeinoissa
Miten biotalouteen arvonluontia? Kuva: http://www.fintechasia.net/ 1.0 suljettu innovaatio (closed) 2.0 Yhteistyöinnovaatio (collaborative) 3.0 Avoin innovaatio (open) 4.0 Yhteis- Innovaatio (co-innovation) 2000- sosiaalisen pääoman merkitys korostuu
Uusin silmin Raha kasvaa siis puussa, maassa ja vedessä Rahaa piilee myös arjen pienissä asioissa, esimerkiksi paperin, ravinteiden jne. kierrätyksessä Arvokkaita biomateriaaleja pitää vaalia, esimerkiksi maa-aineksen käyttöönottoon laajempaa suunnitelmallisuutta Raha kasvaa jalostusarvon nostolla Mustikkajauhe 100 /kg Mustikkauute 3500 /kg Puhdistettu 4 /kg Roskainen mustikka 1,6 /kg Lähde: TEMn Luonnontuotealan toimialaraportti kevät 2016
Uutta kohti -kangerrellen Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan Suomen tavoittelema biotalouden kasvu edellyttää monien pullonkaulojen poistamista. Raportti nostaa esiin markkinahäiriöiden lisäksi psykologiset markkinahäiriöt (esim. kuluttajien, yritysten ja päättäjien virhearvioinnit; sopulivaikutus, nykytilan suosiminen, uponneiden kustannusten virhepäätelmä, mieleen palautuvat ja viimeaikaiset tapahtumat) Muutoksia tarvitaan Yleisiin asenteisiin Osaamiseen Tuotekehitykseen Sääntelyn purkamiseen ja kehittämiseen Lähde: Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus, Valtioneuvoston kanslia, helmikuu 2017
Uutta kohti kangerrellen Yrittäjien kommentteja raportista poimittuina: Julkiset hankinnat (puurakentaminen): Virkamiehet ovat yhä säikympiä, Tiedän kuntia, joissa en kirveelläkään halua olla tekemässä. Kuluttajamielipide raportista poimittuina (vastaajia 3648 hlöä), Kysely sisälsi väittämiä puupohjaista biotaloustuotteista ja sähkösopimuksista: Ympäristötietoiset (39 %), kotimaisuutta ja taloutta painottavat (39 %) ja hintatietoiset ympäristövastaiset (22 %). Kuluttajat kyllä arvottavat ympäristö- ja biotaloutta tukevia tuotteita korkealle, mutta edelleenkin kuluttajat käyttäytyvät todellisuudessa toisin Yli 50 % oli sitä mieltä, että aurinkovoimaa, maalämpöä, biojätettä ja tuulivoimaa tulisi käyttää kymmenen vuoden kuluttua selvästi enemmän kuin nyt. Eläinten lannasta tehdyn biokaasun käytön selvää lisäämistä kannatti 47 % ja metsähakkeen 41 % vastaajista. Lähde: Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus, Valtioneuvoston kanslia, helmikuu 2017
Kiitos mielenkiinnosta! anne-marie.tuomala@ely-keskus.fi