s. 1/ 10 Alue 110516 Puustellinkallio Asemakaavan muutos Asianumero 3890/10.02.03/2014 2.3.2015 Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa merkittävä määrä uutta asuinrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan sekä Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien ajanmukaisten toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen. Lisäksi tutkitaan edellytyksiä sijoittaa alueelle lähipalveluita. Kaavasta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa nimellä Puustellinmäki (Arlainstituutti), alue 110516. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla Kuva: Alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoo kaupunki 2013
s. 2/ 10 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Puustellinmäessä Kehä I:n itäpuolella ja Turuntien ja junaradan pohjoispuolella vajaan kilometrin päässä Leppävaaran asemasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,6 ha, ja se käsittää yleisten rakennusten (Y) ja opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten (YOS) korttelialueen 51095, suojaviheralueen (EV) sekä Ruutikellarintien varressa olevan pienen istutettavan puistoalueen (PI 10 ). Suunnittelualue rajautuu lännessä ja luoteessa puistoon ja muualla katualueisiin, joita ympäröivät pääosin kerrostalovaltaiset asuinalueet. Lisäksi Turuntien eteläpuolella sijaitsee jonkin verran teollisuutta. Varsinaisen kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Nykytilanne Alue sijaitsee korkealla kallioisella moreenimäellä, ja muodostaa hieman eristyksissä olevan saarekkeen muun kaupunkirakenteen keskelle. Ympäristö on luonteeltaan puistomaista ja siten maisemallisesti ja virkistysarvoltaan arvokasta aluetta tiheään rakennetun Leppävaaran ja Mäkkylän alueella. Alueen nykyinen rakennuskanta on rakennettu 1900-luvun eri vuosikymmeninä vuosisadan puolesta välistä alkaen. Osa rakennuksista on huonokuntoisia. Alueella sijaitsee perinneympäristöksi luokiteltuja karuja pienruohoja kallioketoja. Lisäksi suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä: puolustusvarustuksia ja kylänpaikka. Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipiste (entinen Arla-instituutti). Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus, jonka toimintaa ylläpitää Invalidisäätiö Orton. Alue liittyy liikenneverkkoon Turuntien ja Mäkkylän puistotien kautta. Turuntien liikennemäärä on noin 11 200 ajon/vrk ja Mäkkylän puistotien noin 4 600 ajon/vrk. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät ovat vuonna 2035 Turuntiellä noin 15 000-20 000 ajon/vrk ja Mäkkylän puistotiellä noin 8 000-10 000 ajon/vrk. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteydet ovat hyvät. osoitettu liikennetunneli sekä moottoriväylä, itäpuolelle luoteiskaakkosuuntainen viheryhteystarve ja eteläpuolella kulkee itä-länsisuuntainen pääratayhteys. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM 30.10.2014) alue on osoitettu tiivistettävänä alueena, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin varrella. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 3/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue ja sen välitön lähiympäristö on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), virkistysalueeksi (V) sekä asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu sekä raide, ja niiden väliin jää Työpaikka-alue (TP). Alueen itäpuolella kulkee myös yksiajoratainen pääkatu ja lännessä on liikennetunneli. Läheiset risteykset on yleiskaavassa esitetty eritasoliittyminä. Alueen läheisyyteen sijoittuu lännessä keskustatoimintojen alue (C-K). Maanomistus Suunnittelualue on Invalidisäätiö Ortonin ja JM Suomi Oy:n omistuksessa lukuun ottamatta Ruutikellarintien varressa olevaa pientä istutettavaa puistoaluetta, jonka omistaa Senaatti-kiinteistöt. Ympäröivät katualueet omistaa Espoon kaupunki. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu keskustatoimintojen alueen läheisyyteen. Alueen länsipuolella maakuntakaavassa on Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Espoon kaupunki.
s. 3/ 10 Alueella on voimassa Puustellinmäki I asemakaava sekä Puustellinmäki asemakaava ja Puustellinmäki asemakaavanmuutos. Lainvoimaisissa asemakaavoissa kortteli 51095 on osoitettu pääosin opetusja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS, korttelitehokkuus e=0,5, kerrosluku III) sekä pieneltä osin yleisten rakennusten korttelialueeksi, johon ei saa rakentaa päiväkotia (Y, korttelitehokkuus e=0.3, kerrosluku II). Kaavamääräyksen mukaan autopaikkoja on rakennettava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 1 ap/200 k-m2. Lisäksi asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä on ohjeistettu oppilasasuntoloiden ja henkilökunnan asuntojen rakentamisesta, rakentamisen yksityiskohdista sekä korttelialueen kasvillisuudesta. Suunnittelualueella on myös suojaviheraluetta (EV) sekä itäisimmässä kulmassa istutettava puistoalue (PI 10 ), jolle on sallittu vähäistä rakentamista. Kortteli 51095 on nykytilassaan rakentunut pääsääntöisesti asemakaavan mukaisesti, joskin Y-alue ja istutettava puistoalue ovat rakentumattomia. Kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta (noin 33 000 k-m2) on toteutunut vain alle puolet (noin 13 000 k-m2). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (3/2015) Espoo kaupunki. Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta ovat hakeneet alueen maanomistajat Invalidisäätiö ja JM Suomi Oy. Hakijat maksavat kaavamuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavanmuutos edellyttää maankäyttösopimuksen (Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 91b ). Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelissa 51901 merkittävä osa opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YOS) asuinkerrostalojen korttelialueeksi, ja siirtää nykyiset oppilaitostoiminnot alueen lounaiskulmaan osittain myös yleisten rakennusten korttelialueelle (Y) sekä suojaviheralueelle (EV). Kaavan muutoksella mahdollistetaan merkittävä määrä uutta asuinrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan sekä Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien ajanmukaisten toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen. Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, mutta myös muita alueelle sopivia käyttötarkoituksia asumisen ja oppilaitostoiminnan lisäksi selvitetään. Esimerkiksi pienen päivittäistavarakaupan, päiväkodin ja erityisasumisen tarpeellisuutta tutkitaan. Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Lisäksi hankkeeseen ryhtyvän rakennusliikkeen JM Suomi Oy:n tavoitteena on huomioida erityisesti alueen tulevat asukkaat omalla tarvekartoitusprosessillaan. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2014 tekemä päätös asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Puustellinkallion asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, jolle pyritään muodostamaan paikallisista erityispiirteistä ammentava vahva ja omaleimainen alueidentiteetti. Tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen, osoittaen samalla merkittävä osa nykyisestä oppilaitosalueesta asuinrakentamiselle. Myös lähipalveluiden sijoitusedellytyksiä alueelle tutkitaan. Alueelle määritellään sisäinen painopiste, jonka roolia alueen omaleimaisuuden ilmentäjänä kehitetään. Lisäksi alueen tilallisessa ja toiminnallisessa jäsentymisessä pyritään suunnittelun keinoin huomioimaan ja luomaan yhteisöllisyyttä edistäviä tekijöitä, joilla katsotaan olevan merkitystä paikallisidentiteetin syntymisessä. 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä
s. 4/ 10 sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja - yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa ja tämän osana joidenkin rakennusten kunnostamiseen tutkitaan ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Suunnittelussa otetaan huomioon turvalliset yhteydet koulu- ja päiväkotipalveluihin. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun. Suunnitelman kuvaus Perusperiaatteena alueen suunnittelussa on sijoittaa uusi asuinrakentaminen nykyisten oppilaitosrakennusten alueelle. Korttelin eteläisimpään osaan suunnitellaan uutta ja ajanmukaista koulurakennusta, ja koulurakennukseen liittyvien asuntolarakennusten sijaintia tutkitaan sen välittömään läheisyyteen. Olemassa olevista rakennuksista on tarkoitus purkaa huonokuntoisimmat, sekä ne, joille ei ole löydettävissä uutta käyttötarkoitusta. Erityisesti vanhimman rakennuskannan osalta säilyttämismahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia tutkitaan. Oleellista on, että oppilaitos voi jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan uuden oppilaitosrakennuksen käyttöönottoon asti, koska erityisoppilaitoksen erityisestä luonteesta johtuen väliaikaisiin tiloihin siirtyminen ei ole käytännössä mahdollista. Alueella on tarve kadulle, jolta on yhteys sekä Turuntien että Mäkkylän puistotien suuntaan. Jatkossa alueen sisäisiä liikennejärjestelyitä kehitetään. Autopaikkojen sijoittelussa tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja. Rakennusten pihatilojen suunnittelussa huomioidaan riittävä mitoitus, ilmansuunnat, toiminnalliset tavoitteet sekä varmistetaan ympäristön häiriötekijöiltä suojautuminen. Olemassa olevaa puustoa ja avokallioita säilytetään piha-alueilla mahdollisuuksien mukaan. Esteettömyyteen kiinnitetään oppilaitoksen ja sen asuntolatilojen lähiympäristössä erityistä huomiota, samoin kuin alueen kaupunkikuvalliseen laatuun ja ympäristöön sopeutumiseen. Virkistysalueiden ja - yhteyksien määrä, laatu ja sijoittelu tarkastellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Myös kulttuurihistorialliset ja luonnon arvot selvitetään suunnitelman vaatimalla tarkkuudella, ja huomioidaan kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Alustavien suunnitelmien mukaan alueen rakennusoikeus voisi nousta lainvoimaisen kaavan mahdollistamasta yli kaksinkertaiseksi, mistä oppilaitosta varten osoitettaisiin noin 15 000-20 000 k-m 2. Valmisteluaineisto / OAS vaiheeseen liittyvä viitesuunnitelma-aineisto sisältää useampia erilaisia ratkaisumalleja. Esitettyjen vaihtoehtojen tarkoitus on nostaa valmistelun alkuvaiheessa keskusteltavaksi useampia suunnittelukysymyksiä, kuin mikä olisi mahdollista yhden yksittäisen suunnitelman puitteissa. Kuvamateriaalia suunnitelmista on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavanmuutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Kaavaehdotusvaiheessa tuotetaan myös kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma pitäen sisällään mm. liikenne- ja meluselvityksen ja hulevesiselvityksen. Lisäksi alueelle tehdään energiaselvitys, kaavataloudellinen selvitys ja lähiympäristön kaupallinen selvitys sekä asemakaavoitustyön edellytyksenä olevat museoviranomaisen vaatimat inventoinnit. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta arvioidaan kaavoituksen yhteydessä asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena on suunnittelualue lähiympäristöineen. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin.
s. 5/ 10 Olemassa olevia kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa tehtyjä selvityksiä ovat mm.: - Puustellinmäki, Luontoselvitys 2014, Luontotieto Keiron Oy (21.11.2014) Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on teettänyt alueen maakauppoihin liittyen mm. seuraavia selvityksiä: - Espoon Puustellinmäen luontoselvitykset vuonna 2014, Faunatica (luonnos12.12.2014) - Arlainstituutti, Osa A: Kiinteät muinaisjäännökset, Ark-byroo (26.6.2014) - Arlainstituutti, Osa B: Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Ark-byroo (6.6.2014) - Arlainstituutti, Osa C: Espoo Puustellinmäki, Historiallisen ajan kylätontin ja linnoitusraenteiden tarkkuusinventointi, Ark-byroo (31.10.2014)
s. 6/ 10 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 16.4.2015 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi ja aluenumero (Puustellinkallio, alue 110516) on mainittava. Suunnittelijoiden vastaanotto järjestetään Sellon kirjaston aulassa (Leppävaarankatu 9, Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto) torstaina 26.3.2015 klo 16-18 Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa loppuvuodesta 2015. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallintooikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon kaupunkisuunnittelukeskus (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Leppävaaran yhteispalvelupisteessä (Leppävaarankatu 9, Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Saara Melama (maankäyttö), puh. 043 825 3628 Aino Aspiala (maisemasuunnittelu), puh. 043 824 4837 Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu), puh. 046 8773002 Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa 2.3.2015 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö
s. 7/ 10 VALMISTELUAINEISTOA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet selvitykset/suunnitelmat: - Puustellinkallio, alue 110516 / Luonnostutkielma asemakaavan muutoksen pohjaksi. Kaupunkisuunnittelukeskus / SMe. 2.3.2015. - Puustellinkallio kaavamuutoshanke OAS-VALMA. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. 5.2.2015. Kuva: Luonnostutkielma asemakaavan muutoksen pohjaksi Tutkielmassa on pyritty esittämään ja sovittamaan yhteen suunnittelualueen moninaiset arvot ja tavoitteet. Peruslähtökohtana on 1950-luvun rakennuskannan säilyttämisedellytyksien turvaaminen lähes kokonaisuudessaan. Kaupunkirakenteellisen selkärangan muodostavat alueen halki kulkeva katutila yhdessä puronvarren virkistysalueen, kalliokedot, liikuntapuiston ja viljelypalstat varrelleen kokoavan virkistysraitin kanssa. Lisäksi suorat oikopolut täydentävät jalankulun ja pyöräilyn verkoston houkuttelevaksi ja kattavaksi. Uudisrakennusten talotyyppien valinnassa on painotettu niiden kaupunkitilaa muodostavia ominaisuuksia: tavoitteena on ollut luoda yksityisempiä talokohtaisia pihatiloja julkisempien ulkotilojen lomaan sekä tutkia tiiviimmän ja matalamman korttelirakenteen mahdollisuuksia. Pohjoisreunaan sijoittuvat pistetalot toimivat alueen maamerkkeinä, ja muuten ratkaisussa on suosittu hyviin ilmansuuntiin aukeavia U-kortteleita, joiden välistä avautuu näkymiä etelään myös alueen takaosista. Pysäköintiratkaisuissa on esitetty monenlaisia vaihtoehtoja eri osissa aluetta. Myös erilaisten käyttötarkoitusten sijoittumismahdollisuuksia alueelle on tutkittu. Kaupungin alustavien tavoitteiden mukaan alueella saattaa olla tarvetta mm. suurehkolle päiväkodille, erilaisille erityisasumisen muodoille sekä palveluille. Alueen luonteva painopiste muodostuu virkistysraitin ja katutilan risteyskohtaan, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös oppilaitoksen ja asuinalueen väliseen toiminnalliseen vuorovaikutukseen. Tutkielman mukainen kokonaisrakennusoikeus alueella on noin 80 000 k-m2. Kaupunkisuunnittelukeskus
s. 8/ 10 Kuvat: Vaihtoehto 1 - Pistetalovaltainen vaihtoehto: Suunnitelma tarjoaa alueen asukkaille hyvät näkymät ja tiiviin vuoropuhelun ympäröivän luonnon kanssa. Alueen painopiste sijaitsee oppilaitoksen läheisyydessä. Oppilaitos sijoittuu Turuntien varteen ja tukee näin ollen kaupunkibulevardiajatusta. Oppilaitoksen asuntolarakennusten ja lamellitalojen kainalossa on miespiha/tapahtumatori. Miespihan palveluita pyritään kehittämään alueen asukkaita ja oppilaitosta palveleviksi. Tapahtumatorin jatkeeksi, suojaiselle vihervyöhykkeelle sijoittuvat muut yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot, kuten liikuntapuisto, leikkipuisto ja kaupunkiviljelypalstat. Autot on sijoitettu pääosin kansipihojen alle. Ruutikellarintien varressa on viiden kerroksen korkuinen pysäköintitalo. Lisäksi alueella on jonkin verran pihapaikkoja ja kadunvarsipysäköintiä. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy
s. 9/ 10 Kuvat: Vaihtoehto 2 - Vanhaa rakennuskantaa säästävä ja avoimia pitkiä näkymiä tarjoava vaihtoehto: Mäntylä, Toukola ja työpajarakennus säästetään, mikäli niiden peruskorjaus on kannattavaa ja niille löydetään käyttäjä. Alueella on kaksi painopistettä. Oppilaitoksen yhteydessä on tapahtumatori, jonka palveluita kehitetään oppilaitosta sekä alueen asukkaita palveleviksi. Ruutikellarintien varteen sijoitetaan pieni päivittäistavarakauppa, mikäli lähipalveluselvityksessä nähdään sille tarve. Autopaikat sijoittuvat pihakansien alle, paikoitustaloihin, pihoille ja kadun varteen. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy
s. 10/ 10 Kuvat: Vaihtoehto 3 - Kaupunkitilaa luova vaihtoehto: Kaupunginmuurimainen käärmerakennus tarjoaa asukkaille urbaaneja ja suljetumpia näkymiä ja luo monimuotoista katutilaa. Ruutikellarintien varteen sijoitetaan pieni päivittäistavarakauppa, mikäli lähipalveluselvityksessä nähdään sille tarve. Kaupan vieressä on aukio ja sen kylkeen sijoittuu neljä kerrosta korkea paikoitustalo. Pihakadun toisessa päässä on tapahtumatori palveluineen, joita pyritään kehittämään yhdessä oppilaitoksen kanssa. Autopaikat sijoittuvat pihakansien alle, paikoitustaloon, pihoille ja kadun varteen. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy