Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (26) Aika 26.09.2016, klo 13:00-15:49 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 10 Pöytäkirjan tarkastus 11 Läsnäolo-ja puheoikeuden myöntäminen 12 Tampereen kaupungin uuden toimintamallin vaikutukset tulevaan hallintosääntöön ja muutostarpeet nykyisiin johtosääntöihin 13 Kehitysohjelmien tilannekatsaus ja ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen 14 Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelman hyväksyminen ja ohjelman tilannekatsaus 15 Raitiotien kehitysohjelman perustaminen ja ohjelmasuunnitelman hyväksyminen
Tampere Pöytäkirja 2/2016 2 (26) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Aleksovski Atanas, 1. varapuheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Aleksi Jäntti Sasi Ilkka Kivistö Anneli Sirén Elina Sirniö Ilpo Virtanen Pertti Virtanen Sirkkaliisa Sipilä Satu, varajäsen Tulonen Irja, valtuuston 1 vpj. Schafeitel Yrjö, valtuuston 2. vpj. Kostiainen Leena, apulaispormestari Salmi Pekka, apulaispormestari Aaltonen Mikko, apulaispormestari, saapui 13:25 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari, saapui 13:56 Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Oksanen Lasse, valtuustoryhmän pj., poistui 14:55 Järvinen Matti, valtuustoryhmän pj., poistui 14:55 Heinonen Jari, valtuustoryhmän pj., poistui 14:55 Raevaara Aarne, valtuustoryhmän pj., poistui 14:55 Hirvimies Johanna, Tehyn pääluottamusmies, poistui 14:55 Linnamaa Reija, strategiajohtaja, poistui 15:09 Rantanen Teppo T, johtaja Väliharju Reijo, kehityspäällikkö, saapui 15:10, poistui 15:48 Tuominen Ville, projektipäällikkö, saapui 15:14, poistui 15:48 Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Marin Sanna, valtuuston pj. Allekirjoitukset Anna-Kaisa Ikonen Puheenjohtaja Elina Nikkilä Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 03.10.2016
Tampere Pöytäkirja 2/2016 3 (26) Atanas Aleksovski Aleksi Jäntti Muut allekirjoittajat Jouko Aarnio, pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä kirjaamossa, Puutarhakatu 6. 04.10.2016 Elina Nikkilä, päätösvalmistelusihteeri
Tampere Pöytäkirja 2/2016 4 (26) 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 5 (26) 10 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Atanas Aleksovski ja Aleksi Jäntti (varalle Jaakko Mustakallio ja Ilkka Sasi). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään 3.10.2016
Tampere Pöytäkirja 2/2016 6 (26) 11 Läsnäolo-ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeuden tässä kokouksessa seuraavasti: valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva 12 valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Järvinen 12 valtuustoryhmän puheenjohtaja Satu Sipilä 12 valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Oksanen 12 valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Heinonen 12 valtuustoryhmän puheenjohtaja Aarne Raevaara 12 Tehy:n pääluottamusmies Johanna Hirvimies 12 strategiajohtaja Reija Linnamaa 12-13 johtaja Taru Kuosmanen 12 johtaja Mikko Nurminen 12, 15 johtaja Teppo Rantanen 12-15 kehityspäällikkö Reijo Väliharju 14 projektipäällikkö Ville Tuominen 14-15
Tampere Pöytäkirja 2/2016 7 (26) Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 12, 26.09.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 5, 19.09.2016 12 Tampereen kaupungin uuden toimintamallin vaikutukset tulevaan hallintosääntöön ja muutostarpeet nykyisiin johtosääntöihin TRE:6233/00.01.01/2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 26.09.2016, 12 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Muutostarpeet nykyisiin johtosääntöihin Tampereen kaupungin uuden toimintamallin siirtymävaiheessa merkitään tiedoksi. Hallintosääntötyön jatkovalmistelun ja muiden kuntien kanssa käytävien yhteistoimintasopimusneuvotteluiden pohjana on perusteluissa kuvattu esitys toimielinten jäsenmääristä ja jäsenten valintaperusteista. Lautakuntien jäsenistä enemmistön edellytetään olevan valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Muutostarpeet nykyisiin johtosääntöihin Tampereen kaupungin uuden toimintamallin siirtymävaiheessa merkitään tiedoksi. Hallintosääntötyön jatkovalmistelun ja muiden kuntien kanssa käytävien yhteistoimintasopimusneuvotteluiden pohjana on perusteluissa kuvattu esitys toimielinten jäsenmääristä ja jäsenten valintaperusteista. Kokouskäsittely Mikko Aaltonen saapui kokoukseen klo 13.25 ja Anna-Kaisa Heinämäki klo 13.56. Matti Järvinen, Lasse Oksanen, Jari Heinonen, Aarne Raevaara ja Johanna Hirvimies poistuivat ennen päätöksentekoa klo 14.55. Konsernijohtaja Yli-Rajala muutti päätösehdotustaan täydentämällä toista pontta seuraavasti: "Lautakuntien jäsenistä enemmistön edellytetään olevan valtuutettuja tai varavaltuutettuja."
Tampere Pöytäkirja 2/2016 8 (26) Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Sirkkaliisa Virtanen teki seuraavan muutosehdotuksen jäsenmääriin: "Kaupunginhallitukseen 13 jäsentä, kh:n jaostoon 9 jäsentä ja lautakuntiin 13 jäsentä." Jaakko Mustakallio ja Satu Sipilä kannattivat Virtasen muutosehdotusta. Virtasen muutosehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti ja siitä oli äänestettävä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä esittelijän pohjaehdotuksen puolesta eli KYLLÄ äänestivät Ikonen Anna- Kaisa, Aleksovski Atanas, Aleksi Jäntti, Kivistö Anneli, Sasi Ilkka, Sirén Elina, Sirniö Ilpo. Virtasen muutosehdotuksen puolesta eli EI äänestivät Mustakallio Jaakko, Virtanen Sirkkaliisa, Virtanen Pertti, Sipilä Satu. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tuleen hyväksytyksi äänin 7-4. Äänestykset Esittelijä Kyllä Virtanen Ei Kh 13 Kh:n jaosto 9 Ltk 13 Kyllä Anna-Kaisa Ikonen Aleksovski Atanas Aleksi Jäntti Kivistö Anneli Sasi Ilkka Sirén Elina Sirniö Ilpo Ei Mustakallio Jaakko Virtanen Sirkkaliisa Virtanen Pertti Sipilä Satu Tiedoksi Matias Ansaharju, LottaPerämaa, Tarja Puskala Liitteet 1 Toimintamallin vaikutukset hallintosääntöön ja nykyisiin johtosääntöihin, taustamateriaali Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 19.09.2016, 5 Valmistelijat / lisätiedot: Linnamaa Reija Päätös Asia jätettiin pöydälle.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 9 (26) Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Muutostarpeet nykyisiin johtosääntöihin Tampereen kaupungin uuden toimintamallin siirtymävaiheessa merkitään tiedoksi. Hallintosääntötyön jatkovalmistelun ja muiden kuntien kanssa käytävien yhteistoimintasopimusneuvotteluiden pohjana on perusteluissa kuvattu esitys toimielinten jäsenmääristä ja jäsenten valintaperusteista. Perustelut Strategiajohtaja Reija Linnamaa: Tampereen kaupungin toimintamallin uudistusta koordinoiva Tampere 2017 -projekti käynnistyi maaliskuussa 2015. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen täydennetty kokoonpano toimii projektin ohjausryhmänä. Projektin tavoitteena on, että uudistetun organisaation toiminta käynnistyy 1.1.2017, pois lukien uudet poliittiset toimielimet, jotka aloittavat toimintansa 1.6.2017. Tampereen kaupunginvaltuusto on linjannut toimintamallin uudistuksen etenemistä 15.6.2015 ja 14.12.2015. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli toimintamallin uudistusta edellisen kerran 20.6.2016. Tuolloin käytiin lähetekeskustelu palvelualueiden kehittämisestä sekä palvelualueiden johtajien tavoitteista. Lisäksi suunnittelukokous päätti, että hallintosääntötyön jatkovalmistelu ja muiden kuntien kanssa käytävät yhteistoimintasopimusneuvottelut perustuvat siihen, että alueellisena jätehuoltoviranomaisena toimii alueellinen jätehuoltolautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunnalle tulee yksilöasioiden jaosto ja yhdyskuntalautakunnalle ympäristöja rakennusjaosto sekä alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto. Edelleen kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti, että yhteistoiminta-alueiden kuntien yhteisinä toimieliminä toimivat: - sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen yksilöasioiden jaosto - sivistys- ja kulttuurilautakunta - elinvoima- ja osaamislautakunta - yhdyskuntalautakunnan alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto - kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta - alueellinen jätehuoltolautakunta - Pirkanmaan pelastuslaitoksen osalta Tampereen kaupunginhallitus ja kuntien yhteiselimenä Pirkanmaan pelastuslaitoksen neuvottelukunta. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 20.6.2016 sovittiin, että toimielinten jäsenmääriä ja valintaperusteita koskevat linjaukset tehdään 19.9. kokouksessa. Uuden kuntalain myötä kunnassa on jatkossa vain yksi hallintosääntö, jolla kunnan toimintaa ohjataan. Tampereen
Tampere Pöytäkirja 2/2016 10 (26) kaupungin hallintosäännön valmistelussa otetaan huomioon kuntalaista ja toimintamallin uudistuksesta aiheutuvat muutokset sekä muut muutostarpeet. Toimintamallin uudistuksesta aiheutuvat muutokset kohdistuvat erityisesti toimielinten ja pormestarien, konsernijohtajan ja palvelualueen johtajien tehtäviin ja ratkaisuvaltaan. Tästä kokonaisuudesta käytiin lähetekeskustelu suunnittelukokouksessa 30.5.2016 ja valtuuston talous- ja strategiaseminaarissa 6.6.2016. Hallintosäännön valmistelun tukemiseksi valtuustoryhmiltä pyydettiin kesäkuussa vastaukset kahteen kysymyskokonaisuuteen 15.8.2016 mennessä: 1. Muokkausesitykset toimielinten tehtäviä ja ratkaisuvaltaa sekä pormestarin, konsernijohtajan, apulaispormestarien ja palvelualueiden johtajien tehtäviä ja ratkaisuvaltaa luonnosteleviin materiaaleihin 2. Esitykset poliittisten toimielinten jäsenmääriksi ja jäsenten valintaperusteiksi. Ensimmäistä kysymyskokonaisuutta koskevissa vastauksissa painottuivat kommentit koskien kaupunginhallituksen tehtäviä, kaupunginhallituksen ja lautakuntien välistä työnjakoa, apulaispormestarien ja palvelualueiden johtajien tehtäviä sekä enemmistö-oppositio -asetelmaa. Osa valtuustoryhmistä kannatti toimielinten jäsenmäärien säilyttämistä nykytasolla myös seuraavalla valtuustokaudella. Osa ryhmistä puolestaan esitti jäsenmäärien maltillista kasvattamista. Toimielinten jäsenten valintaperusteiden osalta korostui näkemys, jossa lautakuntien toiminnan kytkeytyminen yhteen valtuuston toiminnan kanssa tulisi varmistaa sillä, että kaikki tai vähintään puolet lautakuntien jäsenistä olisivat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Yhteenveto valtuustoryhmien vastauksista ja kommentit valtuustoryhmien esittämiin huomioihin ovat liitemateriaalissa. Hallintosääntöä valmistellaan siten, että se olisi 19.12.2016 kaupunginvaltuuston päätöskäsittelyssä. Hallintosääntöluonnokseen tehdään 19.9.2016 kaupunginhallituksen suunnittelukokousten linjausten pohjalta täydennyksiä. Hallintosääntöluonnos tuodaan kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen kommentoitavaksi 10.10.2016 kokoukseen. Tampereen kaupungin organisaatio (pl. poliittiset toimielimet) siirtyy uuteen toimintamalliin 1.1.2017. Poliittiset toimielimet ovat vuoden alusta alkaen siirtymävaiheessa: hyvinvointipalvelujen johtokunnat lakkaavat, mutta muut toimielimet jatkavat siihen asti kunnes kevään kuntavaalien perusteella valittavat uudet toimielimet aloittavat toimintansa. Siirtymävaihe edellyttää muutoksia nykyisiin johtosääntöihin. Muutoksia tarvitaan nykyisten lautakuntien johtosääntöihin ja kaupunginhallituksen johtosääntöön. Kaupunginhallitus käyttää tarpeen mukaan lakkautettujen johtokuntien ratkaisuvaltaa kesäkuuhun 2016, kunnes uudet toimielimet on valittu. Siirtymävaihetta koskevat
Tampere Pöytäkirja 2/2016 11 (26) muutokset nykyisiin johtosääntöihin tuodaan valtuuston päätöskäsittelyyn 21.11.2016. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala: Tampereen kaupungin tehtävistä on siirtymässä erittäin merkittävä osa tulevien maakuntien vastuulle ja maakuntiin on tulossa maakuntavaltuuston lisäksi myös muita poliittisia toimielimiä. Toimielinten jäsenmääriä pohdittaessa on huomioitava myös demokraattisen johtamisen tarpeet ja valtuustoryhmien esittämät alustavat näkemykset toimielinten jäsenmääristä ja jäsenten valintaperusteista. Tampereen kaupungin toiminnassa tulee tulevaisuudessa korostua kyky strategiseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Kaupungin toiminnalle on ollut ominaista kaupunginvaltuuston strategisen johtamisroolin näkyvyys myös lautakuntien toiminnassa sen myötä, että lautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä linkki on tarkoituksenmukaista säilyttää myös jatkossa. Mahdollinen vaihtoehto olisi, että lautakuntien jäsenistä enemmistön edellytettäisiin olevan valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä ratkaisu ei tukisi uuden toimintamallin tavoitetta selkeästä johtamisesta. Se toisi myös käytännön haasteita toimielinten muodostamiseen. Näistä syistä johtuen esitän, että hallintosääntötyön jatkovalmistelun ja muiden kuntien kanssa käytävien yhteistoimintasopimusneuvotteluiden pohjana on esitys, jossa - kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, - konsernijaostossa 7 jäsentä - sosiaali- ja terveyslautakunnassa 11 jäsentä ja lisäksi 1 Oriveden kaupungin valitsema jäsen - sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostossa 7 jäsentä ja lisäksi 1 Oriveden kaupungin valitsema jäsen - sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 11 jäsentä ja lisäksi kansalaisopistotoiminnan yhteistoimintaelimenä toimiessa 1 Ylöjärven kaupungin valitsema jäsen - elinvoima- ja osaamislautakunnassa 9 jäsentä ja lisäksi ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaelimenä toimiessa 5 muiden kuntien valitsemaa jäsentä - asunto- ja kiinteistölautakunnassa 11 jäsentä - yhdyskuntalautakunnassa 11 jäsentä, sen ympäristöja rakennusjaostossa 7 jäsentä, alueellisessa ympäristöterveydenhuollon jaostossa 8 tamperelaista jäsentä ja 7 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä - kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 7 tamperelaista jäsentä ja 7 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä - alueellisessa jätehuoltolautakunnassa 7 tamperelaista jäsentä ja 5 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä - liikelaitosten johtokunnissa 7 jäsentä - Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunnassa 3 tamperelaista jäsentä ja 7 muiden yhteistoiminta-alueen kuntien valitsemaa jäsentä
Tampere Pöytäkirja 2/2016 12 (26) - hallintosääntötyön jatkovalmistelussa lähtökohtana on, että kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston jäseniä, lautakuntien jaostojen jäseniä ja liikelaitosten johtokuntien jäseniä ei rajata valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin, mutta lautakuntien jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Liitteet 1 Toimintamallin vaikutukset hallintosääntöön ja nykyisiin johtosääntöihin, taustamateriaali
Tampere Pöytäkirja 2/2016 13 (26) Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 13, 26.09.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 6, 19.09.2016 13 Kehitysohjelmien tilannekatsaus ja ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen TRE:3692/00.01.02/2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 26.09.2016, 13 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Strategiajohtaja Reija Linnamaa, 040 572 9610, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Hyväksytään jatkovalmisteluun esitetyt Tampereen kaupungin kehitysohjelmat vuodelle 2017. Kokouskäsittely Reija Linnamaa poistui kokouksesta klo 15.09. Tiedoksi Tero Tenhunen, Reijo Väliharju, Mika Itänen, Ville-Mikael Tuominen, Kari Kankaala, Matias Ansaharju, Lotta Perämaa, Toni Kirmula Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 19.09.2016, 6 Valmistelijat / lisätiedot: Linnamaa Reija Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Hyväksytään jatkovalmisteluun esitetyt Tampereen kaupungin kehitysohjelmat vuodelle 2017. Perustelut
Tampere Pöytäkirja 2/2016 14 (26) Tampereen kaupungissa on toteutettu jo pitkään kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen ohjauksessa kaupunkistrategiaa toteuttavia isoja strategisia hankkeita, projekteja ja ohjelmia, jolla on ollut olennainen merkitys kaupungin kehittämiselle. Näiden kokonaisuuksien merkitystä, toimintamalleja ja terminologiaa on syytä yhtenäistää. Jatkossa näitä kokonaisuuksia kutsuttaisiin kehitysohjelmiksi. Kehitysohjelmat perustuvat kaupunkistrategiaan. Kaupunginhallitus päättää kehitysohjelmien hyväksymisestä ja ohjaa kehitysohjelmien toteuttamista. Kaupunginvaltuusto päättää kehitysohjelmien resursoinnista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmat ovat keskeinen väline merkittävien strategisen muutoksen toteuttamiseen. Kehitysohjelmat ovat laajoja, usein kahta tai kaikkia kolmea palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joihin yhdistyy myös merkittävät taloudelliset panostukset ja laajaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Talousarviossa esitetään kuvaus kehitysohjelmista ja niiden edellyttämästä resursoinnista. Kehitysohjelmia toteutetaan kaupungin ohjelmajohtamisen mallin mukaisesti. Vuoden 2017 kehitysohjelmiksi esitetään seuraavia kokonaisuuksia: - Smart Tampere - Työllisyydenhoidon kokeilu - Viiden tähden keskusta - Hiedanranta - Raitiotie. Näistä kokonaisuuksista Smart Tampere, Työllisyydenhoidon kokeilu, Viiden tähden keskusta ja Hiedanranta ovat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajan vastuulla ja Raitiotie kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan vastuulla. Kehitysohjelmien toteutukseen osallistuu useita toimijoita. Tampereen kaupunki valmistelee Smart Tampere -kehitysohjelmaa vuosiksi 2017-2021. Kehitysohjelman tavoitteena on nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, joka houkuttelee niin yrityksiä kuin osaajia ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on helpottaa ihmisten elämää, lisätä hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistää sujuvaa liikkumista kaupungissa hyödyntämällä digitalisaatiota ja innovatiivisia toimintatapoja. Tavoitteena on myös kehittää kustannustehokkaita ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja kaupungin palveluihin. Älykkään kaupungin kehittäminen on kansainvälinen kaupunkikehityksen suuntaus, jossa hyödynnetään uusia digitaalisia ratkaisuja ja esineiden internetiä palveluissa ja rakentamisessa. Älykäs kaupunki panostaa myös vahvasti julkisen tiedon avaamiseen: avoin data mahdollistaa uudenlaisia ja aiempaa monipuolisempia palveluja.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 15 (26) Älykkään teknologian rinnalla toimintatapojen kehittäminen avoimen osallisuuden ja yhteiskehittämisen pohjalta on olennainen osa älykkään kaupunkikehityksen paradigmaa. Smart Tampere on laajasti koko kaupungin toimintaan vaikuttava kokonaisuus. Se jakaantuu syksyn aikana täsmentyviin osakokonaisuuksiin, jossa ovat mukana niin hyvinvoinnin ja kaupunkiympäristön kehittäminen kuin elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä kaupungin toiminnan asukaslähtöinen uudistaminen. Ohjelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä yritysten, yliopistojen sekä kaikkien kaupungin yksiköiden kanssa. Ohjelmasuunnitelma valmistellaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen marraskuun kokoukseen. Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset tarkentuvat valmistelun myötä. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet ja toimintamallit sekä kaupungin sisäiseen Smart Tampere -toimintaan että kaupungin ja yritysten, tutkimuksen ja yhteisöjen yhteistyöhön. Tampereella on jo käynnissä älykkään kaupungin projekteja. Ne kootaan yhteen osaksi Smart Tampere -kokonaisuutta ja samalla arvioidaan mahdolliset päällekkäisyydet. Ohjelma toteuttaa valtion kanssa solmittuja Tampereen kaupunkiseudun MAL- ja kasvusopimuksia sekä HHTkasvukäytävän kasvusopimusta. Lisäksi valtion kanssa neuvotellaan erilaisista toimenpiteistä ja rahoituksesta. Ohjelma resursoidaan palvelualueiden omilla kehitysvaroilla, tietotekniikan kilpailutuksesta säästyneillä varoilla ja ohjelmaan erikseen allokoitavalla rahoituksella. Ohjelmaan allokoitavan rahoituksen osuus on noin 1,5 milj. euroa. Smart Tampere - kehitysohjelma on tarkoitus organisoida pääasiassa nykyisin henkilöresurssein. Elinkeinojen edistämiseen liittyvät toimet tilataan Tredea Oy:ltä, joka allokoi niihin tarvittavat resurssit. Tampereen kaupunkiseudulla toteutetaan kunnallisen työllisyydenhoidon alueellista kokeilua 2017-2018. Kokeilun myötä mahdollistetaan nykyistä selkeämpi, yhden toimijan malli kaupunkiseudun työllisyydenhoidon palveluissa. Kokeilussa haetaan uusia toimintatapoja Tampereen ja kaupunkiseudun elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta olennaiseen työllisyydenhoitoon mm. digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä ja vaikuttamalla lainsäädäntöön ja sääntelyyn. Kokeilun kohdejoukko täsmentyy valmistelun edetessä. Kokeilun käytettävissä olevat resurssit ovat lähtökohtaisesti kuntien ja valtion nykyiset resurssit ko. kohdejoukolle. Resursointiin liittyvät asiat samoin kuin työllisyyskokeilun tavoitteet täsmentyvät kuntien ja TEtoimiston yhteisessä valmistelussa syksyn 2016 aikana. Kokeilun paikallistasolla jo sovitut kokonaisuudet ovat: - Elinvoimaisuuden vahvistaminen - tehokas työnvälitys ja uudet ratkaisut - Työvoiman uusintaminen ja osaamisen vahvistaminen (koulutus, nuorten palvelut)
Tampere Pöytäkirja 2/2016 16 (26) - Monialaiset työllisyyspalvelut sekä matalan kynnyksen ja tuottavuuden työpaikkojen luominen, sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus. Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman ensimmäinen ohjelmasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 12.12.2011 ja viimeisin 2.11.2015. Kehitysohjelma jatkuu vuonna 2017. Hiedanrannan kehitysohjelma perustettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 22.6.2015. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsittelee 19.9.2016 kokouksessaan Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelman hyväksymistä ja ohjelman tilannekatsausta omana asialistakohtanaan. Vastaavasti suunnittelukokous käsittelee 19.9.2016 kokouksessaan myös raitiotien kehitysohjelman perustamista ja ohjelmasuunnitelman hyväksymistä omana asialistakohtanaan. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää kielteisesti raitiotien toteuttamisesta syksyllä 2016, tullaan ohjelman jatko arvioimaan uudestaan. Kehitysohjelmien lisäksi kaupunginhallituksen ohjauksessa korostuu Tampereen kaupungin tulevaisuuden pohdinta vuoden 2017 aikana laadittavan kaupunkistrategiatyön myötä. Myös sote- ja maakuntauudistus etenee vuoden 2017 aikana. Tampereen kaupunginhallituksella on keskeinen rooli kaupungilta maakuntaan siirtyvien tehtävien hallitussa muutosprosessin toteutuksessa ja yhteistyön rakentamisessa maakunnan kanssa.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 17 (26) Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 14, 26.09.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 7, 19.09.2016 14 Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelman hyväksyminen ja ohjelman tilannekatsaus TRE:3692/00.01.02/2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 26.09.2016, 14 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T, Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Kehityspäällikkö Reijo Väliharju, puh. 050 388 0901, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupungin lakimies Jouko Aarnio, puh. 040 5144 884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma hyväksytään. Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Reijo Väliharju ja Ville Tuominen olivat läsnä kokouksessa klo 15.10-15.48. Tiedoksi Reijo Väliharju, Teppo Rantanen, Tero Tenhunen Liitteet 1 Hiedanrannan ohjelmasuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 19.09.2016, 7 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T, Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala
Tampere Pöytäkirja 2/2016 18 (26) Päätösehdotus oli Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma hyväksytään. Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Hiedanrannan kehitysohjelma perustettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 22.6.2015. Päätöksen liitteenä oli luonnos kehitysohjelman ohjelmasuunnitelmasta. Hiedanrannan kehitysohjelmassa on toimittu ohjelmasuunnitelmaluonnoksen mukaisesti. Alueesta tehdään tulevaisuuden älykäs kaupunginosa, joka tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä uusia digitaalisia teknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla ja mahdollistamalla uusia liiketoimintoja. Ohjelman alkuvaiheen keskeisin tavoite on ollut selvittää alueen rakentamisedellytyksiä sekä käynnistää alueen kaupunkirakenteen suunnittelukilpailu. Lisäksi aluetta on avattu yleiseen käyttöön ja alueelle on luotu erilaista toimintaa. Hiedanrannan suunnittelukilpailun tavoitteet käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 25.4.2016 ja kansainvälinen kilpailu käynnistettiin heti suunnittelukokouksen jälkeen. Suunnittelukilpailun materiaalit tulee toimittaa kaupungille 21.9.2016 mennessä ja suunnittelukilpailun ratkaisu pyritään saamaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma perustuu kolmeen kivijalkaan: Lielahden alakeskuksen uudistaminen ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen, väliaikaisen toiminnan luonti alueelle (toiminta, imago ja markkinointi) ja alueen toimiminen uuden tyyppisenä kaupunkikehitysalustana (digitaalisuus, resurssitehokkuus ja kiertotalous). Kaikkea kolmea kivijalkaa kehitetään samanaikaisesti ja ne tukevat monilta osin toisiaan. Eli esim. väliaikaisen toiminnan yhteydessä, on aina ennen suunnittelukilpailun aloitusta selvitetty useilla eri keinoilla tapahtumaan osallistujien tavoitteita alueen kehittämiseksi. Ohjelmalla tavoitellaan kestävän alueellisen hyvinvoinnin luontia. Alueen mahdollisuudet perustuvat erityisesti siihen, että se mahdollistaa niin infrastruktuurin kuin palveluiden kehittämiseen liittyvien uusien teknologia- ja muiden ratkaisujen ja pilottien laajamittaisen toteutuksen. Ohjelman tuottamat päähyödyt ovat: Tukea yhdessä tekemistä sekä oman toimintaympäristön yhdessä kehittämistä ja tätä kautta tukea yhteisöllisyyden tunnetta Tampereen kaupungissa Kannattavan, kestävän ja uusiin teknologioihin perustuvan liiketoiminnan - erityisesti palveluliiketoiminnan - lisääminen Tampereella Vahvistaa ja yhdistää Tampereen kaupunkirakennetta
Tampere Pöytäkirja 2/2016 19 (26) Energia- ja ekotehokkuuden parantaminen Suora ja välillinen taloudellinen kannattavuus Ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet ovat avoimuus, älykkyys ja kestävyys. Avoimuudella tarkoitetaan sitä, että niin asukkaat, yhdistykset kuin yrityksetkin otetaan aktiivisesti mukaan ohjelman toteutukseen. Tässä hyödynnetään tehokkaasti uuden tekniikan ja sosiaalisen median vuorovaikutteisia kanavia. Erityisesti tavoitellaan sitä, että asukkaat ja yritykset osallistuvat omalla toiminnallaan alueen kehittämiseen ja toiminnan järjestämiseen. Älykkyys perustuu siihen, että kaikki tieto on avoimesti, reaaliaikaisesti ja digitaalisesti saatavissa sekä hyödynnettävissä. Kestävyydellä tavoitellaan sitä, että alueella tuotettavat ja kulutettavat resurssit olivat tasapainossa tai jopa sitä että alue tuottaisi enemmän kuin mitä se eri resursseja kuluttaa. Alueella tavoitellaan käänteentekevän muutoksen toteuttamista pohjoismaisessa kaupunkikehityksessä. Varsinainen Hiedanrannan kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma on esitetty liitteessä. Aluekehitysohjelman toteutumista tullaan esittelemään vuosittain kaupunginhallitukselle. Kehitysohjelman ohjelmasuunnitelman toimenpiteet tulevat kehittymään merkittävästi mm. alueen suunnittelukilpailussa esitettävien ratkaisujen perusteella. Kaupunginhallitus vastaa myös kehitysohjelman muutoksista ja ohjelman linjauksista. Hiedanrannan uuden kaupunginosan kehittäminen kytkeytyy merkittävästi myös raitiotiehankkeeseen. Raitiotie mahdollistaa merkittävän uutta liikennettä synnyttävän kaupunginosan toteuttamisen aikaisempaan sujuvammin kaupungin kapean kannaksen länsipuolelle. Kaupunkikehittämisen esimerkit muualla Euroopassa ja Suomessakin (esim. REDI Helsingin Kalasatamassa, Freiburg Saksassa ja Bergen Norjassa) osoittavat, että kiskopohjaisella joukkoliikenteellä on muuta joukkoliikennettä merkittävämpi vaikutus kaupunkikehitykselle. Hiedanrannan suunnittelukilpailua käsitellessään kaupunginhallitus nosti raitiotien lisäksi myös esiin Lielahden aseman kehittämisen mahdollisuudet. Uusi alue mahdollistaa myös uuden skaalautuvien teknologioiden mahdollistaman palveluliiketoiminnan kehittämisen ja testaamisen joustavassa ympäristössä. Tilannekatsaus Hiedanrannan alue eli Lielahden vanha tehdasalue on avattu osittain avoimeksi yleiseksi alueeksi alkukesästä viikkoa ennen juhannusta. Alueella on Näsijärven rannassa kulkeva kevyenliikenteen väylä, jonka yhteydessä Lielahden kartanon puisto avautuivat yleisiksi alueiksi. Lisäksi alueelle avattiin vapaasti kuljettavaksi yhteys Lielahdenkadulta kartanolle. Yhteys kulkee toimivien DS Smithin ja Pyrollin tehtaiden välistä. Tässä yhteydessä vapaasti liikuttavaksi alueeksi tuli myös Lielahden tehdasalueen pohjoispuoleinen alue.
Tampere Pöytäkirja 2/2016 20 (26) Vanhaan tehdasrakennukseen ollaan toteuttamassa kaupunkikulttuuritilaa, johon mahtuu kerrallaan jopa 1000 henkilöä. Tila on nimetty Kuivaamoksi, sillä kyseisessä rakennuksessa on sijainnut selluloosan kuivauskone. Kuivaamoon on myös tulossa skeitti-tila. Kaupunkikulttuuritilaan toiminnan kehittämisestä on sovittu SWÄG ry:n kanssa ja skeittitilan kehittämisestä on sovittu Kaarikoirat ry:n kanssa. Sopimusten tavoitteena on se, että yhdistykset pystyvät kehittämään omaa toimintaansa, mutta myös se että heidän käyttämät tilat ovat mahdollisimman laajasti eri toimijoiden käytössä. Hiedanrannan aluetta ja sen mahdollisuuksia on esitelty monissa eri tilaisuuksissa sekä sosiaalisessa mediassa. Alueelle on tullut useita uusia vuokralaisia. Vuokralaisia valittaessa on korostettu sitä, että vuokralaiset järjestäisivät toimintaa ja tapahtumia Hiedanrannan alueelle. Lisäksi vuokralaisten tulee sopeutua alueen muutoksiin ja vielä melko huonokuntoisiin vuokratiloihin. Vuokralaisten toiminta painottuu tässä vaiheessa kulttuuriin ja käsityöläisyyteen. Myös vanhojen vuokralaisten toiminta alueella on mahdollistettu. Hiedanrannan alueella on järjestetty useita tapahtumia kesän aikana ja uusia tapahtumia ollaan kehittämässä yhteistyössä alueen toimijoiden ja Hiedanrannan kehitysohjelman toimesta. Kehitysalustana toimimista on viety eteenpäin erityisesti yhteistyössä seudun yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Energiaratkaisuja kehitetään yhteistyössä Tampereen sähkölaitos Oy:n kanssa ja jätehuoltoa Pirkanmaan jätehuollon kanssa. Kuivaamon on rakennettu Suomen suurin kuivakäymälä. Kuivakäymälän tuotosten hyödyntämistä mm. levien kasvatukseen ollaan tutkimassa yhdessä Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa. Tässä tavoitellaan erityisesti ravinteiden kierron toteuttamista kaupunkialueella. Tampereen Ammattikorkeakoulun kanssa ollaan mm. selvittämässä ravinnontuotannon mahdollisuuksia kaupunkialueella. Alueella selvitetään myös tehtaan toiminnan aikana Näsijärven pohjaan kertyneen 1,5 miljoonan kuution puukuidun hyödyntämistä maanrakentamisessa sekä energiana. Lisäksi alueella selvitetään biotuhkan hyödyntämistä maanrakentamisesta yhdessä mm. Ekokem Oy:n kanssa. Lisäksi selvitetään myös rakennusten ja maaperän puhdistamista paikanpäällä hyödyntävillä menetelmillä. Konsernimääräys, projektikokonaisuuden johtaminen salkkumallilla, tuli voimaan 28.1.2015. Malli liittää projektikokonaisuuden osaksi kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua ja johtamista, ja on osa Tampereen projektimallia. Kaikkia kaupungin ohjelmia koskeva ohjelmajohtamisen malli ja -ohje valmistui vuoden 2015 lopulla. Tampereen kaupungin ohjelmajohtamisen ohje julkaistiin toimintaohjeena 8.2.2016. Ohje on osa Tampereen kaupungin projektimallia ja se määrittelee, miten ohjelmia johdetaan Tampereen kaupungilla. Liitteet 1 Hiedanrannan ohjelmasuunnitelma
Tampere Pöytäkirja 2/2016 21 (26)
Tampere Pöytäkirja 2/2016 22 (26) Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 15, 26.09.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 8, 19.09.2016 15 Raitiotien kehitysohjelman perustaminen ja ohjelmasuunnitelman hyväksyminen TRE:3692/00.01.02/2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 26.09.2016, 15 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T, Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen, puh. 050 343 0800, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 415 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Raitiotien kehitysohjelman käsittely siirretään kaupunginhallituksen 26.9. varsinaiseen päätöskokoukseen muiden raitiotietä koskevien asioiden käsittelyn yhteyteen. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Raitiotien kehitysohjelma perustetaan esitetyn mukaisesti ja ohjelmasuunnitelma hyväksytään. Kokouskäsittely Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että asia siirretään samalla päätösehdotuksella kaupunginhallituksen 26.9. varsinaiseen päätöskokoukseen muiden raitiotietä koskevien asioiden käsittelyn yhteyteen. Tiedoksi Mikko Nurminen/kapa, Ville-Mikael Tuominen/kapa, Taru Hurme/ kapa, Mika Periviita/kapa, Ari Vandell/kapa, Kaisu Anttonen/kapa, Janne Salonen/rahoitus Liitteet 1 Raitiotien kehittämisohjelma, ohjelmaluonnos 2 Raitiotien kehittämisohjelman esittely 3 Raitiotien kehittämisohjelman esittely 4 Raitiotien kehittämisohjelma, ohjelmaluonnos Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 19.09.2016, 8 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T, Nurminen Mikko
Tampere Pöytäkirja 2/2016 23 (26) Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Raitiotien kehitysohjelma perustetaan esitetyn mukaisesti ja ohjelmasuunnitelma hyväksytään. Perustelut Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman 16.6.2014. Valtuusto päätti samalla hankkeen kehitysvaiheen käynnistämisestä. Valtuusto päätti 15.6.2015 yleissuunnitelmaan reittitarkennuksia ja hankkeen osittelun kahteen suunnittelu- ja rakentamisvaiheeseen. Raitiotieallianssi kilpailutettiin keväällä 2015. Allianssikumppanit on valittu kaupunginhallituksen päätöksellä 22.6.2015. Allianssin kehitysvaihe osasta 1 alkoi heinäkuussa 2015 ja sen tulokset, toteutussuunnitelma osasta 1 on julkaistu 5.9.2016. Joukkoliikenneyksikön johdolla on kilpailutettu raitiovaunujen toimittajaa ja ylläpitäjää. Päätös vaunutoimittajasta on tavoite tehdä kaupunginhallituksessa syyskuun aikana. Valtioneuvosto on päättänyt huhtikuussa 2016 myöntää valtionavustusta raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston on tavoite päättää raitiotien rakentamisesta lokakuussa 2016. Raitiotiehanketta on valmisteltu kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueella ja yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa. Raitiotiehanketta on koordinoinut projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen syyskuusta 2012 alkaen. Ohjelma sisältää useita osioita ja toimenpidekokonaisuuksia. Raitiotieallianssi suunnittelee ja rakentaa infran kahdessa osassa. Raitiotieallianssin ylläpito-optio määritellään ja lunastetaan. Raitiotien omistamisen, hallinnan, ja operoinnin mallista päätetään erikseen. Liitteenä olevassa ohjelmasuunnitelmassa on oletuksena Tampereen Raitiotie Oy:n perustaminen. Myös muut omistus- ja hallintamallit ovat mahdollisia. Käyttöönotto- ja testausprosessit, mm. lainsäädännön vaatima turvallisuusjohtamisjärjestelmä laaditaan. Raitiotien toteuttaminen toimii alustana uusille älykkäille sovellus- yms. ratkaisuille, tämä edellyttää yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Raitiotieohjelman kokonaisuus edellyttää merkittävissä määrin osallistamista, vuorovaikutusta ja viestintää ohjelmajohdon, Raitiotieallianssin ja kaupungin yksiköiden yhteistyönä. Yhteistoimintaa, kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä tehdään Helsingin ja muiden pohjoismaisten raitiotiekaupunkien kanssa. Raitiotieohjelma kytkeytyy Tampereen kaupunkisuunnitteluun, katutilojen saneeraamiseen, maa- ja asuntopolitiikkaan, joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja kaupunkiympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen ja ylläpitoon monella
Tampere Pöytäkirja 2/2016 24 (26) tavalla. Raitiotien vaikutusalueelle kohdistetaan voimakkaasti täydennysrakentamista Tampereen kaupunkistrategian mukaisesti. Merkittäviä täydennyskohteita sijoittuu mm. Hervantaan ja Hiedanrantaan. Lisäksi reitin varrelle sijoittuu kehitettäviä julkisia kaupunkitiloja. Ohjelmalla tavoitellaan toimivaa raitiotiejärjestelmää. Raitiotielle asetetut päätavoitteet ja samalla myös ohjelman päähyödyt ovat (i) sujuvoittaa kuntalaisten arkea ja liikkumista, (ii) tukea kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä, (iii) luoda elinvoimaa ja yhteistyötä, (iv) edistää kestävää kehitystä, (v) tuottaa taloudellisesti kannattava investointi ja (vi) tarjota kaupunkilaisille uuden ylpeydenaihe. Raitiotiehankkeen ohjelmasuunnitelmaluonnos ja sitä kuvaava esittelykalvosarja on liitteissä. Raitiotieohjelman etenemistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. Ohjelmasuunnitelman toimenpiteet tulevat rytmittymään raitiotieallianssin kehitys- ja toteutusvaiheiden mukaisesti. Raitiotien ohjelmajohto toimii kaupunkiympäristön palvelualueella. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää kielteisesti raitiotien toteuttamisesta syksyllä 2016, tullaan ohjelman jatko arvioimaan uudestaan. Konsernimääräys, projektikokonaisuuden johtaminen salkkumallilla, tuli voimaan 28.1.2015. Malli liittää projektikokonaisuuden osaksi kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua ja johtamista, ja on osa Tampereen projektimallia. Kaikkia kaupungin ohjelmia koskeva ohjelmajohtamisen malli ja -ohje valmistui vuoden 2015 lopulla. Tampereen kaupungin ohjelmajohtamisen ohje julkaistiin toimintaohjeena 8.2.2016. Ohje on osa Tampereen kaupungin projektimallia ja se määrittelee, miten ohjelmia johdetaan Tampereen kaupungilla. Liitteet 1 Raitiotien kehittämisohjelma, ohjelmaluonnos 2 Raitiotien kehittämisohjelman esittely
Tampere Pöytäkirja 2/2016 25 (26) Muutoksenhakukielto 15, 9, 11, 13, 12 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)
Tampere Pöytäkirja 2/2016 26 (26) Oikaisuvaatimus 14 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta, osoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, 33101 Tampere. Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla: kirjaamo@tampere.fi. Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.