POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1983 Nro 30 Nro 30 Kiertokirje valtion perhe-eläkelaista Valtion perhe-eläkelakiin (774/68) on vuosittain tehty joitakin muutoksia. Posti- ja telehallitus on koonnut nämä aikaisemmin vain osittain kiertokirjeillä tiedotetut muutokset sekä julkaisee valtion perhe-eläkelain nyt yhtenä kiertokirjeenä lainmuutokseen numero 1027/82 saakka: Valtion perhe-eläkelaki Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olleen henkilön kuoltua suoritetaan valtion varoista perhe-eläkettä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Perhe-eläketurvasta huolehtii valtiokonttori. 2 Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että 1 :ssä tarkoitetulla henkilöllä, edunjättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä..3 Perhe-eläkettä suoritetaan, jäljempänä säädetyin rajoituksin, edunjättäjän: 1) leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos edunjättäjän jälkeen on jäänyt tässä pykälässä tarkoitettu lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta; 128301889L 2) 18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä 3) 18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivina ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna, voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden ajan. Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edunjättäjän ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän elatusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu. Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapsesta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän aviopuolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet. 4 Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka ennen edunjättäjän kuolemaa on annettu ottolapseksi Postiasemille jakelu nro 16
2 eikä henkilölle, joka on rikollisella teollaan tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman. 5 Perhe-eläke leskelle ja lapsille on jokaiselta edunjättäjän eläkettä varten eläkeajaksi luettavalta kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta: 1) jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 :n 1 momenttia soveltaen, eläkeajalta ennen heinäkuun 1 päivää 1962 2/48 prosenttia, jos edunsaajia on yksi, 3/48 prosenttia, jos edunsaajia on kaksi, sekä 4/48 prosenttia, jos edunsaajia on kolme tai useampia; eläkeajalta heinäkuun 1 päivästä 1962 lukien 2/24 prosenttia, jos edunsaajia on yksi; 3/24 prosenttia, jos edunsaajia on kaksi; sekä 4/24 prosenttia, jos edunsaajia on kolme tai useampia; 2) jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 :n 2 momenttia soveltaen, 1/12 prosenttia, ja siihen lisätään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1/36 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/72 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 360 kuukautta; sekä 3) jos edunjättäjänä oli upseerin tai toimiupseerin viran haltija, jolla oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 :n 3 momenttia soveltaen, 1/10 prosenttia ja siihen lisätään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1/30 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/60 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 300 kuukautta, ja jos edunjättäjänä oli rajavartiolaitoksen rajavartija tai ilma-aluksen päällikkö, jolla oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 :n 3 momenttia soveltaen, 5/54 prosenttia ja siihen lisätään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 5/162 prosenttia, ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 5/324 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 324 kuukautta (4.6.82/415) Tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään edunsaajille edunjättäjän jälkeen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tai työntekijäin eläkelain nojalla taikka valtion eläkelain 6 :n 1 momentin 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toiminnan perusteella kansainväliseltä järjestöltä tai yhteistyöelimeltä tahi kehitysyhteistyötehtävästä tuleva perhe-eläke siltä osin kuin se vastaa sitä osaa edunjättäjälle lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tai työntekijäin eläkelain nojalla taikka kansainväliseltä järjestöltä tai yhteistyöelimeltä tahi kehitysyhteistyötehtävästä tulevasta eläkkeestä, joka valtion eläkelain 10 :n 4 momentin mukaan on vähennettävä edunjättäjän eläkkeestä. Tällöin ei oteta huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain eikä työntekijäin eläkelain mukaisesta perhe-eläkkeestä muiden eläkkeiden ja korvausten johdosta tehtävää vähennystä. (14.12.79/903) Jos edunjättäjä kuollessaan ei saanut eläkettä, hänen oikeutensa eläkkeeseen, eläkkeen perusteena oleva palkka ja eläkeaika määräytyvät, jollei edunsaaja muuta selvitä, niin kuin edunjättäjä kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi. (18.7.75/569) Perhe-eläke jakaantuu edunsaajien kesken siten, että leski saa kaksi ja kukin lapsi yhden yhtä suuren osan. Perhe-eläke saa olla enintään 66 prosenttia valtion eläkelain 7 :n mukaisesta edunjättäjän eläkkeen perusteena olevasta palkasta. 6 Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 :n 1 momentin 1 kohtaa soveltaen, perhe-eläkkeen yhteensovituksessa edunsaajille saman edunjättäjän kuoleman johdosta suoritettavien muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, noudatetaan soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 :n säännöksiä. 7 (4.7.69/440) Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 :n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, perhe-eläkkeen yhteensovittamiseksi muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, lasketaan yhteen saman edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille tulevat: 1) työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainittua peruseläkettä vastaava perhe-eläke, ottaen huomioon vähennys, joka perhe-eläkkeestä on tehtävä muiden eläkkeiden ja korvausten vuoksi, tämän lain mukainen perhe-eläke kuitenkin, jos se on myönnetty 5 :n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, sellaisenaan; 2) työntekijäin eläkelain 8 :n 5 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu muu kuin 1 kohdassa mainittu perhe-eläke tai korvaus; sekä 3) määrä, joka vastaa edunsaajina oleville 16 vuotta nuoremmille lapsille saman edunjättäjän jälkeen perhe-eläkelain nojalla maksettavaa lapseneläkettä lisättynä, jos tämän lain mukaisena
3 edunsaajana on myös naispuolinen leski, perheeläkelain mukaisen leskeneläkkeen pohjaosalla. (23.12.82/1027) Jos 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten yhteismäärä ylittää valtion eläkelain 12 :n 2 momentissa tarkoitetusta palkasta 30 prosenttia, milloin edunsaajia on yksi, 45 prosenttia milloin edunsaajia on kaksi, 60 prosenttia, milloin edunsaajia on kolme, tai 66 prosenttia, milloin edunsaajia on neljä tai useampia, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä. Suorituksia yhteenlaskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon perhe-eläkkeeseen liittyvää määräaikaista korotusta eikä 3 kohdassa mainittuna määränä enempää kuin 15 prosenttia edellä mainitusta palkasta, milloin edunsaajia on yksi, 22 34 prosenttia palkasta, milloin edunsaajia on kaksi, 30 prosenttia palkasta, milloin edunsaajia on kolme, tai 33 prosenttia palkasta, milloin edunsaajia on neljä tai useampia. Perhe-eläkelain mukainen eläke otetaan 1 momenttia sovellettaessa kunakin kalenterivuonna huomioon sen määräisenä kuin se on edeltäneen kalenterivuoden marraskuun 1 päivänä. (9.1.81/ 12) 8 (4.7.69/440) Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai muuhun korvaukseen. Niin ikään lasketaan perhe-eläkkeen määrä uudelleen, kun edunsaajana oleva lapsi täyttää 16 vuotta tai kun muu edunsaaja kuin 16 vuotta täyttänyt lapsi lakkaa olemasta edunsaajana, jos eläkkeen määrä siten suurenee. Perhe-eläkkeen määrä lasketaan myös uudelleen hakemuksesta, jos siihen vaikuttaneen muun perhe-eläkkeen tai korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut. 9 Perhe-eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään täyteen markkamäärään. Jos kaksi lukua on tällaisena lähimpänä määränä, tasoitus suoritetaan suurempaan niistä. 10 Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta. 11 (29.7.76/665) Edunjättäjän eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan perhe-eläkettä myönnettäessä ja 8 :ää sovellettaessa sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan samalla tavoin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistuksesta. 12 Perhe-eläke suoritetaan edunjättäjän kuolinkuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta, kuitenkin edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen lapsen osalta syntymää seuraavan kalenterikuukauden alusta. Perhe-eläkettä ei ilman pätevää syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkehakemuksen tekemistä. Perhe-eläkettä suoritetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus perheeläkkeen saamiseen on lakannut. Perhe-eläkkeestä voidaan maksaa ennakkoa ennen päätöksen antamista hakijalle. Maksettu ennakko vähennetään eläkepäätöksen mukaisesta perhe-eläkkeestä sitä maksettaessa. (22.7.70/529) Jos perhe-eläke on ennen 6 tai 7 :n mukaisen yhteensovituksen suorittamista pienempi kuin 2,50 markkaa kuukaudessa, eläke voidaan maksaa kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön työntekijäin eläkelain 19 b :n soveltamista varten vahvistamien perusteiden mukaan. Edellä sanottu markkamäärä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin soveltamista varten (23.2.79/233) 13 Jos edunsaajalla on oikeus virka- ja armovuoden etuun edunjättäjän jälkeen, suoritetaan hänelle virka- ja armovuodelta tulevasta perhe-eläkkeestä ainoastaan se osa, jolla hänelle tulevan perhe-eläkkeen määrä ylittää hänelle virka- ja armovuoden etuna maksettavan määrän. Jos edunsaajalla on oikeus saada valtion ottaman vakuutuksen perusteella perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä valtion kustannuksella rahoitetuksi katsottava osa vakuutuksen perusteella tulevasta perhe-eläkkeestä.
4 14 sen saajan lähiomaiselle tai muulle henkilölle taikka 18 vuotta täyttäneelle perhe-eläkkeen saajalle itselleen. Tämän lain mukaan suoritettavaa perhe-eläkettä älköön ulosmitattako. Sopimus, joka tarkoittaa eläkkeen panttaamista, on mitätön.. 15 Perhe-eläkkeen saaja menettää oikeutensa eläke-erään, jota ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana se on erääntynyt. 16 Perhe-eläkkeen suorittaminen leskelle lakkaa, kun hän on solminut uuden avioliiton. Perhe-eläkkeen suorittaminen lapselle lakkaa, kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa 18 vuotta täyttäneelle lapselle myönnetystä eläkkeestä, kun hänen työkykynsä on palautunut. Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työkyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamista sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu. Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saamiseen 1 momentin mukaan lakkaa, maksetaan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin perhe-eläke kahden vuoden ajalta olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaajana. Jos 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu perhe-eläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, eläkkeen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan. 17 Jos edunsaaja on alaikäinen taikka jos hän sairauden tai muun syyn takia ei pysty itse hakemaan perhe-eläkettä ja jos hänellä ei ole holhoojaa tai tätä tarkoitusta varten määrättyä uskottua miestä, valtiokonttorin hyväksymä edunsaajan lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa tämän lain mukaista perhe-eläkettä koskevassa asiassa. Henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, voi myös, jollei erityistä estettä ole, itse tehdä eläkettään koskevan hakemuksen. Edellä 1 momentissa säädetyin edellytyksin valtiokonttori voi myös suorittaa perhe-eläkkeen 17 a (18.7.75/569) Sosiaalilautakunnan hakemuksesta perhe-eläke tai osa siitä voidaan maksaa lautakunnalle käytettäväksi edunsaajan tai sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatukseen edunsaaja huoltoapukin (116/56) 3 :n mukaan on velvollinen osallistumaan. Perhe-eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle voidaan päättää myös siltä osin kuin sitä on suoritettava takautuvasti, mutta sosiaalilautakunta saa käyttää perheeläkettä jo annetun huoltoavun korvaamiseen vain siinä tapauksessa, että kysymys on huoltoapukin 34 :ssä tarkoitetusta ennakosta. 18 (18.7.75/569) Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi. 19 (4.6.82/415) Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman johdosta on oikeus saada tapaturmavakuutuskin säännöksiin perustuvaa perhe-eläkettä, liikennevakuutuskin säännöksiin perustuvaa jatkuvaa korvausta tai sotilasvammalakiin perustuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mukainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6 ja 7 :ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, kunnes tapaturmavakuutuskin mukaisen perhe-eläkkeen, huoltoeläkkeen tai korvauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan oikeus mainittuun perhe-eläkkeeseen, huoltoeläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy valtiokonttorille tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä edellä mainittujen suoritusten johdosta vähennettävää määrää vastaavalta osalta. 20 (2.4.71/267) Perhe-eläkehakemukseen annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies, joka on päätökseen tyytymätön, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus on annettava valtiokonttorille kuudenkymmenen päivän kuluessa tiedoksisaannista tai, jos vaatimuksen tekijä on eläkeasiamies, päätöksen tekemisestä. Päätökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
5 Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokonttorin päätökseen ja muuhun kuin perhe-eläkehakemukseen annettuun päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa. Eläkeasianne - hen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä. Valituskirja saadaan antaa myös valtiokonttorille sen toimittamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä tiedon, jollei valituksen tai oikaisuvaatimuksen yhteydessä muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, kun päätös on valtiokonttorista hänen ilmoittamallaan osoitteella varustettuna annettu postin kuljetettavaksi. (9-1.81/12) Päätös saadaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevanakin, jollei muutoksen hakeminen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanemista. (9.1.81/12) 21 Milloin perhe-eläkettä koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, valtiokonttori saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä. Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen perheeläkettä koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää perhe-eläkkeen maksamisen tai maksaa perhe-eläkkeen sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana. 22 Aiheettomasti maksettu perhe-eläke saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista perhe-eläke-eristä. Kulloinkin suoritettavasta perhe-eläke-erästä älköön kuitenkaan vähennettäkö enempää kuin kuudennes siitä perheeläke-erän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun perhe-eläke-erästä ennakkoperintälain nojalla on pidätetty ennakko. Aiheettomasti maksettu perhe-eläkemäärä voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämi- Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1983 sen tai maksamisen ei ole katsottu johtuneen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä., 2 3.. Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, vakuutus- ja eläkelaitos sekä sairaala ovat velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokonttorille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävänä olevan perhe-eläkeasian ratkaisemiseen, noudattaen kuitenkin, mitä muussa laissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Lääkärinlausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin suoritettava kohtuullinen korvaus. Valtiokonttori saa valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan sopia eläketurvan toimeenpanossa tarpeellisesta yhteistoiminnasta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta virka- tai työsuhteeseen perustuvasta eläketurvasta huolehtivien viranomaisten ja laitosten sekä eläketurvakeskuksen kanssa. 24 Edunjättäjä ja henkilö, jolla on oikeus tämän lain mukaiseen perhe-eläkkeeseen, on velvollinen alistumaan siihen, mitä vastaisuudessa mahdollisesti säädetään hänelle samanaikaisesti tulevien eläkkeiden, sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus-, sotilasvamma- tai liikennevakuutuskorvausten yhteensovittamisesta tämän lain mukaisen perhe-eläkkeen kanssa. 25 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. Posti- ja telehallitus ilmoittaa lisäksi seuraavaa: Valtion perhe-eläkelain muutokset julkaistaan vastaisuudessa kiertokirjeellä kerran vuodessa ellei erityisestä syystä muuta johdu. Tämän kiertokirjeen antamisen johdosta ovat käyneet kiertokirjeinä tarpeettomiksi posti- ja telehallituksen kiertokirjeet nro 116/69, 144/70, 69/75 ja 90/76 sekä kiertokirjeen nro 18/69 I kohta ja kiertokirjeen nro 56/71 II kohta, joten ne kumotaan. Eripainos tästä kiertokirjeestä lähetetään toimipaikoille myöhemmin liitettäväksi Säännöskokoelman kohtaan VI. 17. Hallintoylijohtaja Lauri Kuusisto Apulaisjohtaja Hans Molander