KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ (25 )

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 1 (25 ) Koulutuslautakunta 28.02.2017 AIKA 28.02.2017 klo 16:00-18:25 PAIKKA Kaupungintalo, 2. kerroksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 14 Pöytäkirjan tarkastajat 4 15 Kemin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen/suunnitelman hyväksyminen 16 Tilauksen 2016 toteutuma/koulutusosasto 8 17 Vihreiden ja sosialidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloite terveellisestä välipalasta koululaisille 18 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta Kemissä 19 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite lapsivaikutusten arviointi 21 20 Katsaus ajankohtaisiin ja valmisteilla oleviin asioihin/yleissivistävä koulutus 21 Katsaus ajankohtaisiin ja valmisteilla oleviin asioihin/varhaiskasvatus 5 10 16 23 24

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 2 (25 ) Koulutuslautakunta 28.02.2017 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Taanila Juha 16:00-18:25 puheenjohtaja Määttä Pasi 16:00-18:25 varapuheenjohtaja Aheinen Ritva 16:00-18:25 jäsen Ikäläinen Kari 16:00-18:25 jäsen Karisaari-Kittilä Teija 16:00-18:25 jäsen Muranen Matti 16:00-18:25 jäsen Särkelä Esko 16:00-18:25 jäsen Tuohimaa Mervi 16:00-18:25 jäsen Kumpulainen Tytti 16:00-18:25 KH:n edustaja Kosonen Anu-Liisa 16:00-18:25 KTJ, esittelijä Rauvala Kaisa 16:00-18:25 VKJ, esittelijä Korkeamaa Kati 16:00-18:25 sihteeri Juvonen Anne 16:00-16:34 kutsuttuna poistui klo 16:34 15 käsittelyn jälkeen POISSA Anttila Mervi jäsen Klementtinen Susanna jäsen Mäki-Jokela Antero jäsen Kortelainen Henna taloussihteeri ALLEKIRJOITUKSET KÄSITELLYT ASIAT Juha Taanila Puheenjohtaja 13-21 Kati Korkeamaa Sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Nuoriso- ja liikuntatoimisto 2.3.2017 Esko Särkelä Matti Muranen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Nuoriso- ja liikuntatoimisto 3.3.2017

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 3 (25 ) Koulutuslautakunta 13 28.02.2017 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Koulutuslautakunta 28.02.2017 13 Ehdotus PJ. Taanila: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös KOLTK 28.2.2017: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 4 (25 ) Koulutuslautakunta 14 28.02.2017 Pöytäkirjan tarkastajat Koulutuslautakunta 28.02.2017 14 Ehdotus PJ. Taanila: Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Susanna Klementtinen ja Matti Muranen. Päätös KOLTK 28.2.2017: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Esko Särkelä ja Matti Muranen. Pöytäkirjan tarkastus 2.3.2017.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 5 (25 ) Kulttuurilautakunta 33 06.04.2016 Kulttuurilautakunta 18 21.02.2017 Koulutuslautakunta 15 28.02.2017 Kemin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen/suunnitelman hyväksyminen 123/00.01.02/2016 Kulttuurilautakunta 06.04.2016 33 Valmistelu: Kulttuuriosaston päällikkö Silvennoinen puh. 050 599 2171 Kirjastotoimenjohtaja Heikkinen puh. 040 845 5793 Kemin kulttuuritoimi haluaa kehittää, monipuolistaa ja syventää koulujen, päiväkotien ja eri kulttuurilaitosten välistä yhteistyötä laatimalla kulttuurikasvatussuunnitelman yhteistyössä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena on tasa-arvoinen, johdonmukainen ja tavoitteellinen kulttuuriopetus varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ja se toteuttaa kaupungin strategiaa ja on kulttuurisesti profiloitunut Kemin alueelle. Suunnitelman avulla varmistetaan, että kaikki kaupungin lapset ja nuoret voivat hyödyntää kulttuurilaitosten mahdollisuuksia opiskelussaan. Oppilaat perehtyvät kulttuurin ja taiteen eri osa-alueisiin esim. musiikkiin, teatteriin, kuvataiteisiin, tanssiin, kirjallisuuteen ja uusimpiin sähköisen viestinnän muotoihin. Opiskelijat tutustuvat paikallisiin kulttuurikohteisiin ja kulttuurilaitoksiin sekä oman kotiseudun kulttuuriperintöön. Kulttuurilaitokset laativat oppimissisältöjä eri ikäryhmille yhdessä koulujen kanssa.koulut voivat hyödyntää kulttuurilaitosten tiloja oppimisympäristöinä. Ehdotus kulttuuriosaston päällikkö Silvennoinen: Kulttuurilautakunta esittää koulutuslautakunnalle, että koulutusosasto aloittaa yhdessä kulttuuriosaston kanssa kulttuurikasvatussuunnitelman valmistelun keväällä 2016. Päätös Kulttuurilautakunta 6.4.2016: Kulttuurilautakunta esittää koulutuslautakunnalle, että koulutusosasto aloittaa yhdessä kulttuuriosaston kanssa kulttuurikasvatussuunnitelman valmistelun keväällä 2016 siten, että kulttuurikasvatussuunnitelman väliraportti esitellään lautakunnassa joulukuussa 2016 ja valmis tuotos keväällä 2017. Tavoitteena on saattaa kulttuurikasvatussuunnitelma käytäntöön syksyllä 2017. Kulttuurilautakunta 21.02.2017 18 Valmistelu: Kulttuuriosaston päällikkö Silvennoinen 9.2.2017 p. 050 599 2171

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 6 (25 ) Kulttuurilautakunta 33 06.04.2016 Kulttuurilautakunta 18 21.02.2017 Koulutuslautakunta 15 28.02.2017 Kirjastotoimenjohtaja Heikkinen 9.2.2017 p. 040 845 5793 Sivistystoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen perusti (Vhp 5 16.9.2016) kulttuurikasvatussuunnitelman valmistelutyöryhmän, johon nimettiin Sarianne Paasonen, Ismo Perkkiö, Outi Hyvönen, Sanna Lemiläinen, Noora Tuominen, Ville Mankkinen, Satu Keränen, Ilkka Leinonen, Tanja Kavasvuo, Venla Kakko ja Anne Juvonen. Vastuuhenkilö perusopetuksesta Anne Juvonen (pj) ja kulttuuritoimesta Venla Kakko (siht). Työryhmän tuli laatia suunnitelma 3.3.2017 eli viikon 9 loppuun mennessä. Kulttuurikasvatussuunnitelma oheismateriaalina. Päätös Kulttuurilautakunta 21.2.2017: Näyttelymestari Venla Kakko esitteli kulttuurikasvatussuunnitelman ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 13:30. Kulttuurilautakunta hyväksyi kulttuurikasvatussuunnitelman ja lähettää sen edelleen koulutuslautakunnalle. Varapuheenjohtaja Pekka Tiitinen esitti, että kulttuuriyrittäjyys otetaan jatkossa mukaan kulttuurikasvatussuunnitelmaan. Tiitinen esitti myös, että koulut ottaisivat kulttuurikasvatussuunnitelman osaksi vuosisuunnitelmaa myös pidemmällä aikajanalla prosessimaisesti. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. Koulutuslautakunta 28.02.2017 15 Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen p. 040 357 3901 ja vkj Kaisa Rauvala p. 040 741 8946 Kemin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma on valmistunut helmikuussa 2017. Kulttuurikasvatussuunnitelma perustuu opetussuunnitelmien to teut ta miseen ja tukee koulujen, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kult tuu ri kas va tustyön tavoitteellisuutta. Tavoitteena on kulttuurisen sensitiivisyyden lisääminen ja kaik kien lasten ja nuorten tasa-arvoinen mahdollisuus kokea ja osallistua mo nipuo li ses ti paikalliseen kulttuuriin. Kulttuurikasvatussuunnitelma liitteenä. Kuullaan asiantuntijana lehtori Anne Juvosta. Ehdotus KTJ Kosonen: Koulutuslautakunta hyväksyy kulttuurikasvatussuunnitelman.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 7 (25 ) Kulttuurilautakunta 33 06.04.2016 Kulttuurilautakunta 18 21.02.2017 Koulutuslautakunta 15 28.02.2017 Päätös KOLTK 28.2.2017: Anne Juvonen esitteli kulttuurikasvatussuunnitelman ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 16:34. Koulutuslautakunta hyväksyi kulttuurikasvatussuunnitelman. Liitteet 1 Kemin kulttuurikasvatussuunnitelma

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 8 (25 ) Koulutuslautakunta 16 28.02.2017 Tilauksen 2016 toteutuma/koulutusosasto 72/02.02.00/2016 Koulutuslautakunta 28.02.2017 16 Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen p. 040 357 3901, rehtori Pekka Mäkelä, varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala, taloussihteeri Henna Kortelainen Koulutusosaston 2016 tilaus on toteutunut seuraavasti (ei sis. poistoja ja arvonalennuksia): TP 2015 TA 2016 TP 2016 EROTUS TA/TP 16 TOT % Hallinto Tulot 0 0 5497 5497 Menot - 339 936-367 924-333 725 34 199 90,7 Netto -339 936-367 924-328 228 39 696 89,2 Perusopetus Tulot 828 448 523 000 630 172 107 171 120,5 Menot - 17 009 289-16 900 790-16 814 009 86 781 99,5 Netto -16 180 841-16 377 790-16 183 837 193 952 98,8 Lukiokoulutus Tulot 172 119 254 000 167 764-86 236 66,05 Menot -2 631 106-2 660 904-2 755 574-94 607 103,6 Netto -2 458 987-2 406 904-2 587 810-180 906 107,5 Lukio/myynti - toiminta Tulot 1 555 320 1 150 000 1 627 941 477 941 141,6 Menot -1 297 656-1 060 000-1 423 025-363 025 134,3 Netto 257 664 90 000 204 916 114 916 227,7 Varhaiskasvatus Tulot 1 098 078 1 058 000 1 125 333 67 333 106,4 Menot -10 430 194-10 774 796-10 635 512 139 284 98,7 Netto -9 332 116-9 716 796-9 510 179 206 618 97,9 Koulutusosasto on pääsääntöisesti onnistunut tasapainottamaan menoja siten, että ne ovat alittaneet talousarvion. Lukion myyntitoiminta on ylittänyt menoennusteen; vastaavasti tulotkin ovat ylittyneet. Varhaiskasvatus on pysynyt

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 9 (25 ) Koulutuslautakunta 16 28.02.2017 annetussa talousarviossa. Oheismateriaalina hallinnon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilaustaulut. Ehdotus KTJ Kosonen: Merkitään tiedoksi. Päätös KOLTK 28.2.2017: Hyväksyi päätösehdotuksen. Oheismateriaali Tilauksen 2016 toteutuma/koulutusosasto

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 10 (25 ) Kaupunginvaltuusto 129 17.10.2016 Kaupunginhallitus 380 24.10.2016 Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Koulutuslautakunta 17 28.02.2017 Vihreiden ja sosialidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloite terveellisestä välipalasta koululaisille 386/12.01.03/2016 Kaupunginvaltuusto 17.10.2016 129 Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki esitti seuraavan aloitteen: Terveellinen välipala koululaisille Suomalainen peruskoulu on korkeatasoinen. Pätevät opettajat huolehtivat siitä että jälkikasvumme saa laadukasta opetusta. Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Jaksaakseen tankata opettajien tarjoamaa opetusta, lapset tarvitsevat energiaa. Pitkinä koulupäivinä ei koulun tarjoama lounas ole riittävä, vaan tarvitaan myös välipala. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla. Kemin kouluissa ei tarjota välipalaa, vaan lapset tuovat sen itse, silloin kun muistavat. Välipalan laatu vaihtelee myös, ja tämä tarkoittaa ajoittain väsyneitä ja levottomia oppilaita. Lasten välistä kilpailua on myös havaittu, kuten myös sitä ettei kaikilla lapsilla ole välipalaa perheen vähävaraisuudesta johtuen. Koulun lukujärjestys suunnitellaan erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille. Koulupäivän ateriat tulisi sovittaa lapsen koulupäivään siten, että se jaksottuisi sopivan mittaisiin pätkiin ja soveltuisi suomalaiseen arkirytmiin soveltuvaksi. Liian aikainen lounastarjoilu ei kannusta syömään riittävästi ja iltapäivän nälkä tyydytetään herkästi epäterveellisillä vaihtoehdoilla. Sopiva aika lounaan syömiselle on noin klo 11-12. Koulutus on mitä suurimmassa määrin tulevaisuuden investointi. Investointi menee hukkaan, jos koululaiset eivät jaksa pitkinä päivinä tankata tietoa ja opetusta. Siksi kunnan tulisi tarjota varsinaisen lounaan lisäksi oppilaille myös ravitseva välipala, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen. Kouluilla tulee olla myös suunnitelma välipalojen käytännön järjestämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Suositeltavaa on tehdä lounaslistan rinnalle välipalalista, jossa otetaan huomioon välipalojen monipuolisuus ja vaihtelevuus, ja jossa koulupäivän ateriat täydentävät toisiaan. Hyvän välipalan perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä kuitupitoiset viljavalmisteet, joit täydennetään muilla ruoka-aineryhmillä.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 11 (25 ) Kaupunginvaltuusto 129 17.10.2016 Kaupunginhallitus 380 24.10.2016 Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Koulutuslautakunta 17 28.02.2017 SDP:n ja Vihreiden valtuustoryhmät esittävät, että vuoden 2017 talousarvioon sisällytetään määräraha koululaisten välipalaa varten, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen. Lisäksi kouluruokailun ruoka-ajat tulee sovittaa lasten lukujärjestyksiin sopiviksi, niin että oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen vain erityistapauksissa. Päätös KV 17.10.2016: Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus 24.10.2016 380 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 24.10.216: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kehittämis- ja talousosastolle ja sivistyspalvelukeskukselle yhteistä valmistelua varten. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus 23.01.2017 32 Valmistelu: koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen puh 040-357 3901 ja kehittämisjohtaja Allan Mikkola puh 040-755 1750 Perusopetuslain (628/1998) 31 2 mom mukaan oppilaille on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailu on perusopetuksessa osa kasvatusta ja opetusta, joten se tapahtuu pääosin opettajien valvonnassa ja ohjauksessa. Aterian täysipainoisuudella tarkoitetaan sitä, että ateria on riittävä opetuksen järjestämispaikka sekä koulupäivän pituus ja luonne huomioon ottaen. Tavallisina koulupäivinä oppilaille tarjotaan lounas, joka on yleensä lämmin ateria. Retkipäivinä ja erilaisina teemapäivinä ateria voi olla kevyempi. Iltapäivätoiminnassa oleville tulee tarjota toiminnan aikana välipala, joka sisältyy toiminnasta perittävään maksuun (PoL 628/1998, 48 d). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Perusteet korostavat myös esimerkiksi terveellisyyttä, sosiaalisuutta, virkistystä, kestävän elämäntavan edistämistä, tapakasvatusta ja kulttuurisuutta ateriointitapahtumassa. Kouluruokailua koskevat suositukset antaa yhteistyössä Valtion

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 12 (25 ) Kaupunginvaltuusto 129 17.10.2016 Kaupunginhallitus 380 24.10.2016 Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Koulutuslautakunta 17 28.02.2017 ravitsemisneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus; nykyinen suositus on vuodelta 2008 ja uudet suositukset annetaan todennäköisesti alkuvuodesta 2017. Uusi suositus perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Terveyttä ruoasta suomalaiset ravitsemussuositukset (2014) väestötason suositukseen sekä Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille (2016) suositukseen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Kouluikäisten lasten ravitsemusta ja ruokakasvatusta kuvataan suosituksessa kokonaisuutena, jossa vastuun lapsen ja nuoren hyvästä ravitsemuksesta ja ruokaoppimisesta kantavat koti, koulu ja lähiyhteisö yhdessä. Uudessa suosituksessa otetaan huomioon koulun hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä sekä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankintaa ja kilpailutusta koskevat periaatepäätökset ja asiakirjat. Voimassa olevan suosituksen ja uuden suositusluonnoksen mukaan varsinaisen lounaan lisäksi oppilaille tulee järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pidempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen. Myös tarjottava välipala on osa opetusta ja kouluaikaista ruokailua. Mahdollisessa välipalatarjoilussa otetaan huomioon välipalojen monipuolisuus ja vaihtelevuus ja ne suunnitellaan koulupäivän aterian kanssa toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Hyvän välipalan perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä kuitupitoiset viljavalmisteet, joita täydennetään muilla ruoka-aineryhmillä. Rehtorikokouksessa 3.11.2016 on käsitelty välipala-aloitetta. Kouluilla ei ole tällä hetkellä tarjolla välipalaa, mutta oppilailla on mahdollisuus syödä oma välipala. Liikuntaluokilla on oma käytäntönsä (harjoitukset pidentävät päivää; maksullinen välipala). Ruokailuaikoja on porrastettu ja tämä mahdollistaa sen, että ruokailua ennen tai sen jälkeen ei ole liian pitkää (3 h) aikaa. Rehtorikokouksessa tuli esille se, että osa oppilaista saattaisi hyötyä aamiaisen tarjoamista. Toisaalta Karihaarassa aamupalaa on kokeiltu, mutta se ei ole saavuttanut erityistä suosiota. Pohdintaa käytiin myös niistä oppilaista, jotka syystä tai toisesta jättävät kouluaterian väliin lisäisikö välipala kiinnostusta lounaaseen vai vähentäisikö joidenkin osalta sitä? Koulut eivät pidä välipalaa välttämättömänä, mutta lounashinnan tarkistaminen siten, että se mahdollistaisi monipuolisemman lounaan, saattaisi heidän mielestään olla toivottavaa. Meri-Lapin kuntapalveluiden ruokapalvelujohtaja Katja Vuorenmaan mukaan (12.12.2016) välipalan tarjoaminen oppilaille onnistuu heidän puolestaan. Välipalan hinta vuonna 2017 on 1,53 (paitsi Kivikon koululla 1,64 ). Kouluruokailussa noudatetaan voimassa olevia suosituksia. Ruokapalveluilla on käytössä valmis välipalaruokalista. Kaupunginvaltuusto on vuoden 2017 talousarvion yhteydessä päättänyt lisätä perusopetuksen tilaukseen 108.000 välipalatarjoilun järjestämiseen.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 13 (25 ) Kaupunginvaltuusto 129 17.10.2016 Kaupunginhallitus 380 24.10.2016 Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Koulutuslautakunta 17 28.02.2017 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 23.1.2017: Määräraha riittää lukuvuodessa päivittäin 371 välipalan tarjoamiseen. Koulut ratkaisevat, miten tarjonta kohdennetaan. Kaupunginhallitus merkitsee koulutoimenjohtajan ja kehittämisjohtajan lausunnon asiasta tiedoksi ja antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena vihreiden ja sosiaalidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloitteeseen. Kaupunginhallitus palautti asian koulutuslautakunnalle lisäselvityksiä varten. Koulutuslautakunta 28.02.2017 17 Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen, p. 040 357 3901 Koulutuslautakunnan kokouksen yleissivistävän koulutuksen ajankohtaisten asioiden käsittelyn yhteydessä 24.01.2017 ( 11) keskusteltiin alustavasti vä li pa la-aloittees ta ja sen palautumisesta koulutuslautakunnan käsittelyyn. Koulutuslautakunnassa nostettiin esiin seuraavat asiat ja kannanotot aloitteen valmis te lun osalta: - aloite olisi tullut käyttää koulutuslautakunnassa ennen sen toimittamista kau pungin hal li tuk sel le - aloitteeseen annettu vastaus ei vastaa valtuuston päätöstä - tiedossa tilanteita, joissa lounaan päättymisajan ja koulun päättymisajan väliin jää yli kolme tuntia - voidaanko välipalan valmistus ja jako suorittaa toisin, ts. ei hankittaisi samasta pai kas ta kuin koululounas - voidaanko/tulisiko omien välipalojen tuonti kieltää - välipala tulisi tarjota myös, jos oppilas lähtee harrastuksiin koulupäivän päätteek si Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 24.10.2016, 380 lähettää aloitteen kehit tä mis- ja talousosastolle ja sivistyspalvelukeskukselle yhteistä valmistelua varten. Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsittelystä säädetään Kemin kau pun ginval tuus ton työjärjestyksessä (kvalt 26.10.2015, 109) 5 mom 2 seuraavasti: "Aloi tet ta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmis tel ta vak si". Kaupunginhallitus päättää kunkin aloitteen osalta, keneltä val mis telu pyydetään. Aloitteiden käsittelyssä eri palvelualueiden kesken ja osin samalla pal ve lu alu eel la kin on vaihtelua; osa käy tuotantolautakunnan käsittelyssä ja ne joko hyväksytään tai merkitään tiedoksi ja sen jälkeen annetaan edelleen tiedoksi kau pun gin hal li tuk sel le, osan aloitteista valmistelee viranhaltija(t) suoraan kau pungin hal li tuk sel le. Koulutusosasto on noudattanut käytäntöä, jossa si vis tys pal ve lukes kuk sel le osoitetun aloitteen valmistelut tehdään viranhaltijatyönä ja viedään suo raan kaupunginhallitukselle käsiteltäviksi.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 14 (25 ) Kaupunginvaltuusto 129 17.10.2016 Kaupunginhallitus 380 24.10.2016 Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Koulutuslautakunta 17 28.02.2017 Kaupunginhallitus esitti ryhmien välisten neuvottelujen pohjalta kokouksessaan 28.11.2016, 438 kaupunginvaltuustolle, että perusopetuksen välipalan jär jes tämi seen lisätään 108.000, valtuusto hyväksyi esityksen talousarviokäsittelyn yhtey des sä kokouksessaan 12.12.2016, 158. Em. esityksessä ja päätöksessä ei ote ta kantaa siihen, tarjotaanko välipala kaikille oppilaille vai osalle oppilaista. Aloit teen tekijät ovat esityksessään rajanneet välipalan tarjoamisen suosituksen mu kai ses ti, mikäli oppitunnit jatkuvat 3 tuntia lounaan päättymisen jälkeen. Aloitteessa esitetään, että lounastauko järjestellään lukujärjestysteknisesti siten, et tä tauon ja koulun päättymisen väli ei ylitä kolmea tuntia. Tämän asian koulut ovat tiedostaneet ja ottavat huomioon lukuvuoden 2017-18 työjärjestyksiä laa dittaes sa. Tällä hetkellä käytössä olevat jaksot ja 45/60/75 minuutin oppitunnit ovat ai heut ta neet ylimääräistä haastetta suunnittelussa. Koulutuslautakunnassa keskusteluun tuotiin näkökulma, jonka mukaan välipalaa tu li si tarjota aikasuositusta laajemmin, esimerkiksi harrastuksiin koulusta suoraan siir ty vil le oppilaille tai kaikille oppilaille. Kuten aiemmasta valmistelusta ilmenee, mää rä ra ha kattaa keskimäärin 371 välipalaa/työpäivä (hintavaihtelu 1,53-1,64 /vä li pa la). Mikäli välipala olisi tarjolla puolelle peruskoululaisista, kustannus olisi noin 305.000 /vuosi, kaikille tarjottuna (poislukien iltapäivätoimintaan osallistuvat, joil le välipala tarjotaan) hinta olisi n. 547.000 /vuosi. Kaupungin ja Meri-Lapin kuntapalveluiden välisessä sopimuksessa on sovittu aterioi den (lounas, mahdolliset välipalat) toimittamisesta perusopetuksen kouluille. Jär jes te lyt, joissa välipalan toimittaisi tai hankkisi joku muu taho ja jakamisesta vas tai si esimerkiksi opettajat tai koulunkäynninohjaajat, ei todennäköisesti olisi toimi vam pi tai edullisempi ratkaisu. Välipalojen suunnittelu, tarvikkeiden hankinta, val mis te lu, jako ja jälkityöt vaativat vähintään saman työpanoksen koulun hen ki lökun nal ta kuin kuntapalveluilta tilattuna. Helmikuussa 2017 tarkistetun tilanteen mukaan kouluilla on yksittäisiä ryhmiä, joilla osassa jaksoja suosituksen mukainen kolme tuntia ylittyy. Kouluja on ohjattu väli pa la-asias sa toimimaan suosituksen mukaan. Omien välipalojen tuontia kou luun ei voitane kategorisesti lähteä kieltämään. Uusi kouluruokasuositus on julkaistu ja se on luettavissa sähköisessä muodossa Evi ran sivuilla (linkki http://www.julkari.fi/handle/10024/131834). Suositus pitää tavoi tel ta va na sitä, että tarjolla olisi entistä useammin kaksi lounasvaihtoehtoa. Koulu jen mielestä tällä olisi todennäköisesti suurempi vaikutus lasten ruo kai lu tot tumuk siin kuin välipalalla, joka joidenkin osalta saattaisi johtaa siihen, että lounaalla syö täi siin aikaisempaa vähemmän tai jopa jätettäisiin lounasruokailu väliin. Kouluruokailu on koulun yhteisöllistä hyvinvoinnin edistämistä. Kokonaisvaltaisen ter veen ravitsemuksen merkityksen oivaltamisessa keskeisiä tekijöitä ovat perhe, op pi las itse, opettaja, kouluruokailun tuottajat ja oppilashuollon toimijat. Koulun lou nas ate ria vastaa noin kolmasosaa lapsen päivittäisestä energiantarpeesta,

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 15 (25 ) Kaupunginvaltuusto 129 17.10.2016 Kaupunginhallitus 380 24.10.2016 Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Koulutuslautakunta 17 28.02.2017 mah dol li nen välipala tuo siihen pienen lisäosan. Ehdotus KTJ Kosonen: Merkitään tiedoksi ja annetaan edelleen tiedoksi ja vastauksena kau pun gin hal lituk sel le. Päätös KOLTK 28.2.2017: Hyväksyi päätösehdotuksen.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 16 (25 ) Kaupunginvaltuusto 12 30.01.2017 Kaupunginhallitus 52 06.02.2017 Koulutuslautakunta 18 28.02.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta Kemissä 39/12.06.00/2017 Kaupunginvaltuusto 30.01.2017 12 Päätös KV 30.1.2017: Varavaltuutettu Marja-Leena Laitinen esitti seuraavan aloitteen: Varhaiskasvatuksen positiivisista vaikutuksista 3-5 vuotiaille on tehty paljon tutkimuksia, joissa todetaan, että varhaiskasvatuksessa mukana olleet hakeutuvat mm. jatko-opintoihin erittäin hyvin ja että lastensuojelu ym. toimenpiteitä ei tarvita niin usein. Perheitten ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi esitämme, että Kemissä ryhdytään valmistelemaan maksutonta 4h/5pv varhaiskasvatusta jo vuoden 2018 talousarvioon. Tilakysymykset ja henkilöstön tarve kartoitettaisiin syksyyn mennessä samoin kuin arvioitaisiin sen vaikutus vasta-aloittaneeseen perhekeskukseen. Varhaiskasvatusikäisiä 3-5 vuotiaita on arviolta noin 450. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus 06.02.2017 52 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 6.2.2017: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyspalvelukeskuksen valmisteltavaksi 31.3.2017 mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Koulutuslautakunta 28.02.2017 18 Valmistelu: varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala p. 040 741 8946 Varhaiskasvatukseen osallistumista pidetään yleisesti merkityksellisenä lapsen var hais vuo sien kehityksen ja oppimisen, mutta myös myöhemmän kou lu me nestyk sen ja elämänhallinnan näkökulmasta. Varhaiskasvatuksessa lapsi osallistuu pe da go gi ses ti suunniteltuun toimintaa, joka pohjautuu valtakunnalliseen var haiskas va tus suun ni tel man perusteisiin.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 17 (25 ) Kaupunginvaltuusto 12 30.01.2017 Kaupunginhallitus 52 06.02.2017 Koulutuslautakunta 18 28.02.2017 Osallistumista pidetään tärkeänä lasten elämänlaadulle sekä lapsen lyhyen ja pit kän aikavälin sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Lapselle muodostuu ky ky oppia, työskennellä toisten kanssa, olla kärsivällinen ja kehittää erilaisia taito ja, joita tarvitaan koulupolulla ja kaikessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Var hais kas va tuk ses sa lapselle muodostuu merkityksellisiä oppimiskokemuksia, jot ka tuottavat osaltaan lasten hyvinvointia. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pitkälle nuoruusikään ja myöhempäänkin elämään ulottuvia seuraamuksia. Mikäli taitojen kehittyminen varhaislapsuudessa estyy, on sillä pitkälle ai ka jänteel le ulottuvia vaikutuksia. Syntyneiden ongelmien korjaaminen myöhemmässä vai hees sa on mahdollista, mutta inhimillisesti raskasta ja taloudellisesti kal liimpaa kuin ennaltaehkäisy. Suomalaisten lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on selkeästi al hai sempaa kuin muiden EU-jäsenmaiden ja muiden Pohjoismaiden lasten. 1 6-vuotiaista suomalaislapsista 63 % oli kunnan järjestämässä tai yksityisessä var hais kas va tuk ses sa vuonna 2014. Näistä 21 % oli hoidossa vain osa päi väises ti. Suomessa alle 1-vuotiaat lapset hoidetaan pääsääntöisesti kotona. Kak sivuo tiais ta lapsista oli varhaiskasvatuksessa noin 53 %, kolmivuotiaista noin 68 %, nelivuotiaista noin 75 % sekä viisivuotiaista noin 78 %. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa noin 90 % 1 5-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. EU:n asettama päämäärä on, että jäsenmaissa vähintään 95 prosenttia lapsista tu li si osallistua varhaiskasvatukseen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitearvossa tar kas tel laan osallistumista varhaiskasvatukseen 4 ikävuodesta op pi vel vol li suuden alkuun. Kemin varhaiskasvatuksen piirissä on 1-5- vuotiaita lapsia alla olevan taulukon mu kaan. Tilanne on helmikuulta 2017. Kemi 1v 2v 3v 4v 5v syntymävuosi 2016 2015 2014 2013 2012 koko ikäluokka 185 178 221 185 216 varhaiskasvatuksessa 7 84 143 147 187 kotona 178 94 78 38 29 % varhaiskasvatuksessa 47 65 79 86 % varhaiskasvatuksessa ko ko Suomessa (2016) 50 63 68 72 Taulukon mukaan Kemissä varhaiskasvatuksen käyttäjien määrä kasvaa lap sen iän mukana, kuten koko Suomessa keskimäärin. Neljä- ja viisivuotiaita on kui tenkin Kemissä varhaiskasvatuksen piirissä yli 10 % enemmän kuin Suo mes sa keskimäärin. Taulukosta nähdään myös se, että syntyvyys on las ku suun tai nen. Kemin 3-5 vuotiaista lapsista (622) on varhaiskasvatuksen piirissä 77 % eli 477

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 18 (25 ) Kaupunginvaltuusto 12 30.01.2017 Kaupunginhallitus 52 06.02.2017 Koulutuslautakunta 18 28.02.2017 las ta. Varhaiskasvatuksen ulkopuolella on 145 lasta eli 23 %. Mikäli kaikille 3-5-vuo tiail le tulee maksuton varhaiskasvatus, tarkoittaa se sitä, että näille 145:lle lapselle täytyy löytyä varhaiskasvatuspaikka. Tarvitaan investointeja kiinteis töi hin, oppimisympäristöihin ja -välineisiin sekä ulko- että sisätiloihin, lisää hen ki lö kun taa sekä toimivat tukipalvelut (ruokahuolto,siivous jne). Las ken nal lises ti voidaan ajatella, että kyseessä on Kivikon päiväkodin (140 paikkainen) verran lapsia, joille varhaiskasvatusta järjestetään nykyisen lisäksi. Maisemamallin tilaustaulun mukaan pelkässä esiopetuksessa olevan lapsen kes ki mää räi nen kustannus/vuosi on noin 5 800. Tämän perusteella voidaan las kea, että 145:n kotona olevan lapsen maksuttoman varhaiskasvatuksen vuosi kus tan nus on 841 000. Maksutonta varhaiskasvatusta olisi tällöin kuten esiope tus ta kin 700 h/vuodessa eli neljä tuntia viitenä päivänä viikossa. Esioppilaista 67 % käyttää esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta ja he mak savat noin 75 /kk/lapsi asiakasmaksua. Vuositasolla summa on 750 huo mioi den heinäkuun maksuttomuus ja kesä-elokuun varhaiskasvatukseen osal lis tu mi nen. Mikäli 67 % (kuten esiopetuksessa) kaikista 3-5 vuotiaista (622) käyttää mak sutto man varhaiskasvatuksen lisäksi maksullista varhaiskasvatusta, tarkoittaa se 416:a lasta. Asiakasmaksua kertyy 750 /vuosi/lapsi, jolloin vuotuinen asia kasmak su tu lo on 312 000. Keskimääräinen asiakasmaksutulo on 3-5 vuotiaiden osal ta noin 812 000 vuodessa, joten 3-5 vuotiaiden asiakasmaksumenetys on noin 500 000 eli puolet koko varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloista. Mikäli kaikille 3-5 vuotiaille tarjotaan maksutonta varhaiskasvatusta 20h/viikko (700 h/v) avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa ei tarvitse enää jatkaa, kos ka kohderyhmänä ovat samanikäiset lapset. Tällöin avoimeen ker ho toi mintaan varattu määräraha 90 000 voidaan käyttää kattamaan maksuttoman varhais kas va tuk sen kuluja. Perhekeskuksen toimintakonsepti tulee uu del leen ar vioita vak si eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhtenä mahdollisuutena on yhteistyö las ten kulttuurikeskuksen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintaa suunniteltaessa on huomioitava myös varhaiskasvatuslain 11 a, jonka mukaan lapsella säilyy sama varhaiskasvatuspaikka päiväkodissa ja mah dolli suuk sien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muut tuu osa-aikaisesta kokoaikaiseksi. Tämän takia maksutonta 3-5 vuotiaiden var haiskas va tus ta ei voida yksistään järjestää ainoana toiminta erillisessä kiin teis tös sä, koska lapsen varhaiskasvatuksen osa-aikaisuus voi muuttua ko ko ai kai sek si mm. vanhempien työllistymisen tai opiskelun tai muiden syiden joh dos ta. Joustavimmin toiminnan järjestäminen tapahtuisi ympäristössä, jossa olisi usei ta erilaisia varhaiskasvatusryhmiä. Varhaiskasvatuslain 5 a mukaan varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet toteu tu vat. 6 mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edis tä vä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toi mi ti lo jen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 19 (25 ) Kaupunginvaltuusto 12 30.01.2017 Kaupunginhallitus 52 06.02.2017 Koulutuslautakunta 18 28.02.2017 Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä säädetään asetuksessa lasten päivähoidosta (1973), jonka mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vä hintään yksi henkilö enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyt tä nyt tä lasta kohden. Tämä tarkoittaa vähintään 12 henkilön palkkaamista osa-ai kai sen varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävään. Todennäköistä on, et tä 3-5- vuotiaiden ryhmiin tarvitaan enemmän henkilökuntaa kuin esi ope tus ryh miin, koska kysymyksessä ovat nuoremmat lapset. Tässä yhteydessä on syytä pohtia esiopetuksen lisäksi tarjottavan var hais kas vatuk sen ja 1-2 luokkien kerhotoiminnan uudelleenjärjestämistä, asia kas mak su portai den määrää ja prosenttiosuuksia ja ryhmäkokoja ja -rakenteita. Yli 3 -vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus vaikuttaa merkittävästi kuntien ta louteen. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että valtio osallistuisi maksuttoman var haiskas va tuk sen kustannuksiin osoittamalla kuntiin lisää rahaa menojen kat ta mi seksi. Onkin syytä miettiä toteutetaanko maksuton varhaiskasvatus 3-5 - vuotiaille Ke mis sä vasta sen jäkeen kun valtio linjaa asiaa mahdollisesti lainsäädännöllä ja ra hoi tus ku viot kuntiin päin selkiytyvät. Maksuttomuus voidaan toteuttaa myös portaittain eli ikäluokka kerrallaan. Tällöin pal ve lu ko ko nai suus voitaisiin suunnitella ja rakentaa asteittain, jolloin esimerkiksi in ves toin ti kus tan nuk set jakaantuisivat pidemmälle aikavälille. Koulu- ja päi vä ko tiverk ko sel vi tyk sen jatkotyöskentelyssä on erityisesti huomioitava var hais kas vatuk seen tarvittavat lisätilat tämän aloitteen pohjalta. Kokonaisuutena maksuton varhaiskasvatus 3-5 vuotiaille edellyttää uusien ti lojen hankkimista, henkilöstön rekrytointia ja pohdintaa siitä miten varhaiskasvatus ko ko nai suu des saan tulle organisoida Kemin kaupungissa, jotta var hais kas vatuslain ja asetuksen mukaiset säädökset toteutuvat ja var hais kas va tus suun ni telman perusteiden tavoitteet saavutetaan. Yhteenveto kustannuksista edellä olevan tekstin pohjalta: /vuosi laskukaava/peruste 3-5 asiakasmaksutulojen me ne tys kotoa varhaiskasvatuksen pii riin tulevat 145 lasta avoin kerhotoiminta + 90 000 lisäys menoihin yht. -1 251 000 investoinnit tiloihin ja oppi mis ym pä ris töi arvioitava erikseen hin -500 000 622 lasta x 67 % =416 x 750 /v =312 000 /v asia kasmak su tu lo ja, joka vä hen netään 812 000 :sta eli 3-5 v asia kas mak su tu lois ta -841 000 145 lasta x 5 800 /v

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 20 (25 ) Kaupunginvaltuusto 12 30.01.2017 Kaupunginhallitus 52 06.02.2017 Koulutuslautakunta 18 28.02.2017 Ehdotus VKJ Rauvala: Koulutuslautakunta merkitsee tiedoksi sivistyspalvelukeskuksen vastineen aloittee seen ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Päätös KOLTK 28.2.2017: Hyväksyi päätösehdotuksen.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 21 (25 ) Kaupunginvaltuusto 62 16.05.2016 Kaupunginhallitus 200 30.05.2016 Koulutuslautakunta 19 28.02.2017 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite lapsivaikutusten arviointi 192/00.01.03/2016 Kaupunginvaltuusto 16.05.2016 62 Päätös KV 16.5.2016: Valtuutettu Pertti Henttinen esitti seuraavan aloitteen: Lapsivaikutusten arviointi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää aloitteena, että Kemin kaupunki luo ja ottaa käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Arvioinnin tarkoituksena on toimia työvälineenä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Kemiläisen arvioinnin mallin osana voisi olla myös kuntalain edellytykset kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisesta. Kemi on halunnut profiloitua lapsiystävällisenä kaupunkina ja arvioinnin käyttöönotto tukisi tätä ajatusta. Valmistelussa ja päätöksenteossa on jatkuvasti merkittäviä lapsia, nuoria ja perheitä koskevia asioita, joihin arvioinnin avulla voitaisiin kerätä kattavasti ja organisoidusti eri näkökulmia ja ideoita. Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöä ovat puoltaneet mm. Lapsiasiainvaltuutettu, Suomen Vanhempainliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Unicef. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus 30.05.2016 200 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 30.5.2016: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyspalvelukeskuksen, Nuorisoasiainneuvottelukunnan ja kaupunginkanslian yhteistä lausuntoa varten. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Koulutuslautakunta 28.02.2017 19 Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen, p. 040 357 3901 ja Kaisa Rauvala, p. 040 741 8946

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 22 (25 ) Kaupunginvaltuusto 62 16.05.2016 Kaupunginhallitus 200 30.05.2016 Koulutuslautakunta 19 28.02.2017 Sivistyspalvelukeskus on antanut aloitteeseen pyydetyn lausunnon, joka on liitteenä. Kemin Nuorisoasiainneuvottelukunnan lausunto on myös omana liitteenään. Ehdotus KTJ Kosonen: Koulutuslautakunta merkitsee lausunnon tiedoksi ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Päätös KOLTK 28.2.2017: Koulutuslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen ja esittää, että lapsiasiain vaikutusten hoitamiseen nimetään vastuuhenkilö valmistelemaan käytönnön toteutuksen järjestämistä Kemin kaupungissa. Liitteet 2 Kemin nuorisoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitetta lapsivaikutusten arvioinnista 3 Sivistyspalvelukeskuksen lausunto koskien Kemin vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitetta lapsivaikutusten arvioinnista

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 23 (25 ) Koulutuslautakunta 20 28.02.2017 Katsaus ajankohtaisiin ja valmisteilla oleviin asioihin/yleissivistävä koulutus 69/00.02.03/2016 Koulutuslautakunta 28.02.2017 20 Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen p. 040 357 3901 Koulutoimenjohtaja informoi koulutuslautakuntaa valmistelussa olevista sekä muistakin ajankohtaisista yleissivistävän koulutuksen asioista. Samassa yhteydessä on mahdollisuus käydä keskustelua ko. katsauksen pohjalta ja evästää valmistelutyötä. Katsauksen aikana voidaan myös kuulla muita viranhaltijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä. Ajankohtaiset asiat: - talouden alustava toteutuma 1/2017 - valtionavustushakemukset - Opetus-ja kulttuuriministeriö: Erityisavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin - Opetushallitus: Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2017 - Koivuharjun koulun vanhempaintoimikunnan kirje koulutuslautakunnalle - Karihaaran opetusjärjestelyt 1.2.2017 lähtien - mahdolliset vapaana olevat väestötilat - koulukuljetusten turvallisuus - KiVa koulu ohjelman toimivuuden tarkastaminen Ehdotus KTJ Kosonen: Merkitään tiedoksi. Päätös KOLTK 28.2.2017: Hyväksyi päätösehdotuksen.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 24 (25 ) Koulutuslautakunta 21 28.02.2017 Katsaus ajankohtaisiin ja valmisteilla oleviin asioihin/varhaiskasvatus 69/00.02.03/2016 Koulutuslautakunta 28.02.2017 21 Valmistelu: varhaiskasvatusjohtaja Kaisa Rauvala, p. 040 741 8946 Varhaiskasvatusjohtaja informoi koulutuslautakuntaa valmistelussa olevista sekä muistakin ajankohtaisista varhaiskasvatuksen asioista. Samassa yhteydessä on mahdollisuus käydä keskustelua ko. katsauksen pohjalta ja evästää valmistelutyötä. Katsauksen aikana voidaan myös kuulla muita viranhaltijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä. Ehdotus VKJ Rauvala: Ajankohtaiset asiat: 1. Hiihtolomalla ovat avoinna Kaivolinnan ja Kivikon päiväkodit 2. Varhaiskasvatuksen määräaikainen henkilöstö Merkitään tiedoksi. Päätös KOLTK 28.2.2017: Hyväksyi päätösehdotuksen.

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 25 (25 ) MUUTOKSENHAKUKIELTO OIKAISUVAATIMUSOHJEET Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Oikaisuvaatimuksen sisältö VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika MUUTOKSENHAKUOHJEET Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu 28.2.2017 Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 13-14, 16-21 HLL 5 :n 2 mom. /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallisen oikaisuvaatimuksen (muutosta ei haeta valituksella). Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Kemin koulutuslautakunta, nuoriso- ja liikuntatoimisto, Valtakatu 26, 94100 Kemi Sähköpostiosoite: kirjaamo@kemi.fi Telefax: 016-259 699 Pykälät 15 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätöksen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja pos tiosoite Pykälät Valitussaika Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan