LUONNOS V a l t i o n e u v o s t o n päätös LähiTuuli Oy:n hakemukseen saada kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (603/1977, jäljempänä lunastuslaki) tarkoitettu lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa (Metsälamminkangas Vuolijoki). Annettu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2017 LähiTuuli Oy (jäljempänä hakija) on pyytänyt lupaa saada lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Kajaanin kaupungissa ja Vaalan kunnassa. Lunastus alkaa Vaalan kunnan Säräisniemen kylässä sijaitsevalta tilalta Toppila I 785-408-1-120 ja päättyy Kajaanin kaupungin Vuottolahden kylässä sijaitsevalle tilalle Kultametsä 205-417-11-144. Johdon pituus on noin 31 kilometriä. Hakijan tarkoituksena on rakentaa 110 kv voimajohto Vaalan Metsälamminkankaalle rakennettavan tuulivoimapuiston ja Vuolijoen sähköaseman välille. Hakijan suunnittelemassa tuulivoimapuistossa on 27 noin 3 MW:n yksikkötehoista tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden tuottama sähkö liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Vuolijoen sähköasemalla. Uusi johto sijoittuu koko matkalta nykyisen Fingrid Oyj:n 400 kv voimajohdon (Pyhänselkä Vuolijoki) rinnalle, pääosin johdon pohjoispuolelle. Nykyisen voimajohdon ja uuden 110 kv voimajohdon keskilinjojen välinen etäisyys on 31 34 metriä. Johtoaluekokonaisuus levenee 23 26 metriä. Vuolijoen sähköaseman päässä noin 1,5 kilometrin matkalla samassa maastokäytävässä on lisäksi Fingrid Oyj:n 2x110 kv voimajohto Nuojua Vuolijoki. Energiavirasto on 11.6.2015 myöntänyt johdolle hankeluvan. Metsälamminkankaan tuulivoimapuistosta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen arviointi, jossa myös voimajohtoreitti on otettu huomioon. Voimajohtohankkeen ympäristö- Maksuitta TEM/1498/05.03.03/2015 Maanmittauslaitos
Pyydetyt lausunnot vaikutuksista ja soveltuvuudesta alueen maankäyttöön on laadittu selvitys, joka täydentää tuulivoimapuiston YVAmenettelyä. Ympäristöselvityksen mukaan voimajohdon vaikutukset ympäristöön ovat lieviä. Voimajohtoreitin välittömään läheisyyteen sijoittuu Rimpineva Matilannevan Natura 2000 -alue (FI1200923), joka on linnuston kannalta arvokas kohde. Nykyinen 400 kv johto Pyhänselkä Vuolijoki sijaitsee aivan Natura-alueen reunalla alueen kaakkoisosassa. Voimajohto ylittää Natura-alueen kahdessa eri kohdassa. Luonnontilaisen suon laitaan on nykyisen johdon johtoaukean keskeltä matkaa noin 25 metriä. Olemassa olevan voimajohdon vuoksi lintuihin kohdistuva törmäysriski on jo olemassa. Rimpineva Matilannevan Natura 2000 -alueesta on tehty erillinen luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen Naturaarviointi, jossa on todettu linnustoon kohdistuvien vaikutusten jäävän vähäisiksi eikä voimajohdon rakentaminen heikennä merkittävällä tavalla niitä luontoarvoja, joiden vuoksi Rimpineva Matilannevan Natura-alue on sisällytetty osaksi Natura 2000 -verkostoa. Natura-arvioinnin suositukset on otettu huomioon sijoittamalla johto nykyisen 400 kv johdon pohjoispuolelle, jolloin johtoalueen levenemisen haittavaikutukset linnustolle jäävät vähäisiksi. Johdon rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan vähentää suorittamalla rakennustyöt suoalueilla linnuston pesimäajan ulkopuolella. Lisäksi johtimiin asennetaan tarvittavilta osin varoituspalloja, jotta linnut havaitsisivat johtimet paremmin. Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue on todennut, että voimajohdon rakentaminen on mahdollista siten, että Rimpineva Matilannevan Natura-alueen suojeluperusteisiin ei kohdistu merkittävän haitan riskiä. Kainuun liitto on todennut, että uusi voimajohto on otettu huomioon valmisteilla olevassa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa. Kainuun liitolla ei ole ollut huomautettavaa voimajohdon suunnitteluun ja rakentamiseen. Kajaanin kaupungilla ja Vaalan kunnalla ei ole ollut huomautettavaa johtohankkeesta. Maanomistajien kannanotot Hanke kohdistuu 92 kiinteistön alueeseen. Kyseisten kiinteistöjen omistajat ja käyttöoikeuden haltijat ovat etukäteen antaneet suostumuksensa lunastukseen lukuun otta- 2
Hakijan vastine matta 60 tilan ja neljän tiealueen omistajia. Heille on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa hakemuksesta siten kuin lunastuslaissa säädetään. Anja Kylmäluoma tilan Suonpää RN:o 15:54 omistajana on todennut, että hanke pienentää metsätuloa kymmeniksi vuosiksi, joten korvaukset on otettava huomioon myös näiltä osin. Esimerkiksi tiemaksut määräytyvät pinta-alan perusteella, vaikka linjat pienentävät pinta-alaa. Hakija on todennut Anja Kylmäluoman lausunnosta, että lunastuslupahakemuksella haetaan johdon omistajalle pysyvä käyttöoikeus johtoalueeseen. Johtoalueen maa-ala kuuluu maanomistajalle myös jatkossa, eikä johtoaluetta vähennetä tilan pinta-alasta. Johtoalueen käyttöoikeus korvataan kertakorvauksella myöhemmin pidettävässä lunastustoimituksessa. Korvaukset määrittää puolueeton lunastustoimikunta lunastuslain mukaisesti. Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksesta johtuvista taloudellisista menetyksistä. 3 V a l t i o n e u v o s t o on käsitellyt hakemuksen ja todennut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamisessa sekä että johtosuunta on tarkoituksenmukainen. Hanke ei heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Rimpineva Matilannevan alue on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Tämän vuoksi valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 4 :n nojalla antaa LähiTuuli Oy:lle luvan hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kv:n sähkönsiirtojohtoa ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Kajaanin kaupungissa ja Vaalan kunnassa. Lunastus alkaa Vaalan kunnan Säräisniemen kylässä sijaitsevalta tilalta Toppila I 785-408-1-120 ja päättyy Kajaanin kaupungin Vuottolahden kylässä sijaitsevalle tilalle Kultametsä 205-417-11-144. Johdon pituus on noin 31 kilometriä. Johtoaukean leveys on 26 metriä. Sen kummallekin puolelle lunastetaan 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus on rajoitettu siten, etteivät ne aiheuta vaaraa johdolle. Johdon omistajalla on sähkön ja tiedon siirtämiseen tarpeellisten johtojen, pylväiden ja muiden laitteiden rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten oikeus: 1) pystyttää ja pitää johtoaukealla sähkönsiirtojohto pylväineen, johtoköysineen ja muine laitteineen sekä tiedonsiirtoon liittyvine laitteineen, 2) suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla ja suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille, 3) pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vai-
4 kuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon, 4) poistaa johtoaukealta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pitämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu, 5) sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat niin, että ne ovat helposti havaittavissa. 6) merkitä reunavyöhykkeellä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka korkeutensa takia saattavat olla vaarallisia johdon säilymiselle, ja kaataa tällaiset puut, jollei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajalle. 7) Johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti: 1) Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. 2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin. 3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea (3) metriä lähemmäksi pylväsrakenteita. Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. 4) Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Rakennuksia ei saa rakentaa 23 metriä lähemmäksi johtoaukean keskilinjaa. 5) Reunavyöhykkeillä kasvavat puut saavat johtoaukean reunassa olla enintään 10 metriä korkeita ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampia kuin puiden etäisyys on johtoaukean reunasta. 6) Johtoaukealla ja sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Hakija on ennakkohaltuunottolupaa pyytäessään esittänyt, että johdon on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana. Koska hankkeella on kiire, valtioneuvosto on harkinnut oikeaksi lunastuslain 58 :n nojalla myöntää hakijalle oikeuden ottaa haltuunsa lunastetta-
van omaisuuden ennen lunastuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa (ennakkohaltuunottolupa). Lunastuslupaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta valitusosoituksesta ilmenee, miten muutosta haettaessa on meneteltävä. Lunastuslain 87 :n mukaan ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta. 5 Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Ylitarkastaja Johanna Juvonen
6 TIEDOKSI Maanmittauslaitos Kainuun ELY-keskus/ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/liikenne ja infrastruktuuri Kainuun liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kajaanin kaupunki Vaalan kunta LähiTuuli Oy Maanomistajat
7 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin on kysymyksessä sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedoksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00-16.15.
Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 500 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 8 Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki puhelinvaihde 029 56 40200 telekopio 029 56 40382 sähköposti korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi