Etelä-Suomi Päätös Nro 109/2011/4 Dnro ESAVI/99/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2011 ASIA HAKIJA Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3 muuttaminen, Nurmijärvi Altia Oyj HAKEMUS Altia Oyj on aluehallintovirastoon 10.5.2011 toimittamissaan hakemuksissa pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeuden 2.3.2006 antamien Sörkän ja tehdasalueen vedenottamoa koskevan luvan nro 22/2006/3 ja Solttilan vedenottamoa koskevan luvan nro 23/2006/3 eriyttämistä omiksi itsenäisiksi luvikseen sekä Sörkän ja tehdasalueen vedenottamoa koskevan luvan nro 22/2006/3 jakamista Sörkän, Pihakaivon ja Jussinlähteen vedenottamoiden kesken siten, että kullekin kolmelle vedenottamolle tulee oma lupapäätös. Vedenottolupien eriyttämistä ja lupapäätöksen nro 22/2006/3 jakamista on haettu, koska vedenottamoita halutaan tarkastella erillisinä niiden mahdollista myymistä ajatellen. Toistaiseksi vedenottamot ja kaivot pysyvät Altia Oyj:n omistuksessa SUUNNITELMA Sörkän ja tehdasalueen vedenottamo Sörkän ja tehdasalueen vedenottamo sijaitsee Rajamäen pohjavesialueen eteläosassa Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylässä Rajamäen yhdistelmä -nimisellä tilalla RN:o 32:69. Vedenottamoalue sekä vedenottamoille johtavat tiealueet ovat Altia Oyj:n omistuksessa. Sörkän ja tehdasalueen vedenottamosta otettava vesimäärä saa olla ympäristölupaviraston päätöksen nro 22/2006/3 mukaan enintään 2 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Enimmillään vettä saadaan ottaa 2 600 m 3 /d. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 Vedenottomäärän jakaminen Vedenoton käyttötarkoitus Rajamäen pohjavesialue Vedenoton vaikutukset Sörkän ja tehdasalueen vedenottamoiden antoisuudeksi on määritetty 2 600 m 3 /d. Altia Oyj on hakenut vedenottomäärän jakamista seuraavasti: Vedenottamo Vedenotto kuukausikeskiarvona (m 3 /d) Vedenotto enimmillään (m 3 /d) Sörkkä 1 000 1 400 Pihakaivo 650 800 Jussinlähde 350 400 Vedenottomäärän jakamisen perusteena on käytetty viimeisen kolmen vuoden aikana kaivoista pumpatun vesimäärän jakautumista eri vedenottamoiden kesken sekä kustakin vedenottamosta pumpattujen vesimäärien vaihteluväliä. Tällä hetkellä voimassa olevan Sörkän vedenottoluvan mukaan pohjavettä voidaan käyttää talousvetenä, jäähdytykseen sekä vedenmyyntiin Altia Oyj:n toiminta-alueen ulkopuolelle. Haettavan muutoksen jälkeen pohjaveden käyttötarkoitus pysyy samana. Rajamäen pohjavesialue koostuu koillinen lounas -suuntaisesta I Salpausselkävyöhykkeeseen liittyvästä reunamuodostelmaselänteestä, joka on noin 9 km pitkä ja leveydeltään vaihteleva. Pohjavesialueen kokonaispintaala on 17 km 2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta on 12,3 km 2. Arvioitu kokonaisantoisuus pohjavesialueella on 8 000 m 3 /d. Reunamuodostuman alueella maaperä koostuu pääosin lajittuneista hiekka soravaltaisista maakerroksista, joiden seassa tavataan myös hienojakoisia ja lajittumattomia, moreenimaisia välikerroksia. Sörkän vedenottamon alueella reunamuodostumaan liittyy luode kaakko -suuntainen pitkittäisharjumuodostuma, jonka maaperä koostuu hyvin lajittuneesta hiekasta ja sorasta. Vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin Sörkän ja tehdasalueen pohjavedenottamoiden vaikutuksia pohjavedenpinnan korkeusasemaan tarkkaillaan mittaamalla kuukausittain vedenpinnan korkeutta havaintoputkista. Havaintoputket P106, P109, P116, P140, P141, P145, P147, P150 ja P151 sijaitsevat Sörkän ja tehdasalueen alueella. Lisäksi pohjavedenottamoilta pumpattavan veden määrää seurataan yhteen laskevilla vesimittareilla ja vedenottamoilta sekä havaintoputkista P109, P141, P145 ja P151 otettavien vesinäytteiden avulla tarkkaillaan
pohjaveden laatua. Pohjaveden laadun tarkkailu suoritetaan kulloinkin voimassa olevan käyttöveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Nykyinen valvontaohjelma on voimassa 16.5.2010 15.5.2015 ja sen mukaisesti vedenottamoilta otetaan vesinäyte neljä kertaa vuodessa; tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa. Havaintoputkista vesinäytteet otetaan kerran vuodessa kesällä. Vuosina 2008 2010 vedenpinnan korkeus on Sörkän tehdasalueen tarkkailupisteissä vaihdellut välillä +86,51 +97,81 m. Keskimääräinen pohjavedenpinnan asema tällä aikavälillä on ollut +90,40 +90,66 m ja keskimääräinen pohjavedenpinnan asema on ollut +90,53 m. Seurantatulosten perusteella korkeusasemassa ei ole näiden vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pumpatun pohjaveden määrän vuosikeskiarvojen vaihteluvälit ovat 2008 2010 olleet seuraavat: - Sörkän vedenottamo 334 405 m 3 /d, - Pihakaivo 121 179 m 3 /d ja - Jussinlähde 54 79 m 3 /d. Suurin yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen vedenottomäärä Sörkän, Pihakaivon ja Jussinlähteen vedenottamoilla tarkastellulla aikajaksolla on ollut 656 m 3 /d vuonna 2010 ja pienin 535 m 3 /d vuonna 2009. Pohjaveden laadussa ei ole vuosien 2008 2010 aikana otettujen näytteiden mukaan tapahtunut huomattavia vaihteluita. Vedenottomäärät Sörkän, Pihakaivon ja Jussinlähteen vedenottamoilta tulevat pysymään samalla tasolla, joten vedenoton aiheuttamien vaikutusten ei uskota muuttuvan. Vaikutukset vedenhankintaan Pihakaivon ja Jussinlähteen vedenottamot sijaitsevat tehdasalueella. Lähiympäristössä ei ole yksityisten kiinteistöjen vedenottokaivoja. Pohjavesialueella Sörkän vedenottamon länsi- ja lounaispuolella sijaitsevat asuinkiinteistöt on valtaosin liitetty kunnan vesijohtoverkostoon. Alueella on yksi asuinkiinteistö, joka ottaa talousvettä omasta kaivosta. Kaivo sijaitsee noin 280 m lounaaseen Sörkän vedenottamolta. Hakijan tietoon ei ole tullut Sörkän, Pihakaivon tai Jussinlähteen vedenotosta naapurikiinteistöille aiheutuneita haitallisia vaikutuksia. 3 Tarkkailu Vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesiin tarkkaillaan voimassa olevan 22.6.2006 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Haettavan muutoksen jälkeen vedenoton tarkkailu jatkuu edelleen mainitun ohjelman mukaisesti.
4 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Pääasiaratkaisu Aluehallintovirasto on käsitellyt ja tutkinut asian vesilain 16 luvun 9 :n nojalla tiedoksiantoa toimittamatta Aluehallintovirasto jakaa Länsi-Suomen vesioikeuden 2.3.2006 antaman Sörkän ja tehdasalueen vedenottamoa koskevan vedenottoluvan nro 22/2006/3 kolmeksi erilliseksi Sörkän, Pihakaivon ja Jussinlähteen vedenottoluvaksi ja myöntää Altia Oyj:lle luvan pohjaveden ottamiseen Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylässä Rajamäen yhdistelmä -nimisellä tilalla RN:o 32:69 sijaitsevasta yhtiön omistamasta Sörkän pohjavedenottamosta lupamääräyksessä 1) sanotun määrän. Pohjavettä saadaan käyttää talousvetenä, jäähdytykseen sekä veden myyntiin Altia Oyj:n vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle. Vahingot Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on vesilain säännösten lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1) Sörkän vedenottamosta otettava vesimäärä saa olla enintään 1 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Enimmillään vettä saadaan ottaa 1 400 m 3 /d. 2) Veden tuhlausta on vältettävä. 3) Pohjavedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Vuorokausittain otettavasta vesimäärästä on pidettävä kirjaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 4) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Hyvinkään kaupungin ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna muiden saman vaikutusalueen pohjavedenottamojen kanssa. 5) Luvan saaja on vastuussa vedenotosta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Mikäli pohjavedenottamon käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta veden saanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen, jos asianomainen oikeudenomistaja sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omista-
jan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 1 luvun 12 :ssä on säädetty. 6) Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla. Alueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon ja vedenkäsittelyyn sekä jakeluun liittyvää toimintaa. 5 Perustelut Sörkän ja tehdasalueen vedenottoluvan nro 22/2006/3 jakaminen erillisiksi Sörkän, Jussinlähteen ja Pihakaivon vedenottoluviksi on tarpeen vedenottamoiden mahdollista myymistä varten. Kokonaisvedenottomäärä ei hankkeen johdosta muutu. Tarkkailutulosten perusteella Sörkän vedenottamosta on saatavissa haettu vedenottomäärä. Muutos ei loukkaa kenenkään oikeutta tai etua. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 ja 16 luvun 32 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 830 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Pohjaveden ottamista talousvedeksi yli 500 m 3 /d koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 660 euroa. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli maksun suuruus on 1 830 euroa. Päätös Altia Oyj Jäljennös päätöksestä Nurmijärven kunta Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Nurmijärven kunnan ilmoitustauluilla.
6 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/tv
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.7.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.