POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2016 1 (28) MYR:in sihteeristö Aika 21.04.2016 klo 09:00-10:36 Paikka ELY-keskus, kokoustila Huuhkaja, Veteraanikatu 1, Oulu Läsnä Harju Pauli Puheenjohtaja Laukkanen Heikki sihteeri Helaakoski Leila Jäsen Jaakola Päivi Jäsen Keisanen Päivi Jäsen Lappalainen Aki Jäsen Lehtiniemi Timo Jäsen Matturi Vesa Jäsen Ojala Heikki Jäsen Pulkkinen Anne Jäsen Timisjärvi Katarina Jäsen Kurvinen Anne-Maaria Varajäsen Muut läsnäolleet Saarinen Vesa MYR varapj. Viitanen Mikko PPL Poistui kohdan 46 jälkeen Ranta Janne ELY-keskus Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pauli Harju Leila Helaakoski Puheenjohtaja, asiat 43-51, 53-58 Puheenjohtaja, asia 52 Pöytäkirjan tarkastus Heikki Laukkanen Sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:
Kokouksen 4/2016 asiat Otsikko Sivu 43 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 44 Esityslistan hyväksyminen 4 45 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 46 Äkillisen rakennemuutoksen loppuraportointi 6 47 EAKR:n liikennehankkeiden tilannekatsaus 7 48 Vuoden 2017 hakuajat 8 49 Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluverkosto - 9 OK#Kasvuverkosto / EAKR 50 Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen toiminnallisuuden 13 kehittäminen / EAKR 51 Uutta liiketoimintaa innovatiivisista järjestelmätason tuote- ja 16 palveluratkaisuista / EAKR 52 Kohti kestävää taloutta - Pohjois-Pohjanmaan biotalouden 19 kehittämisstrategian toteuttaminen / EAKR 53 Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien 23 hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) / EAKR 54 Hyvä sauma / ESR 24 55 Vuorovaikutteisen robottivauvan käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaalla / 25 ESR 56 Muut asiat 26 57 Seuraava kokous 27 58 Kokouksen päättäminen 28 Pöytäkirjan tarkastajat: 2
MYR:in sihteeristö 43 21.04.2016 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MYRS 21.04.2016 43 Esitys: Avataan kokous ja todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaisek si. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 3
MYR:in sihteeristö 44 21.04.2016 Esityslistan hyväksyminen MYRS 21.04.2016 44 Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 4
MYR:in sihteeristö 45 21.04.2016 Pöytäkirjan tarkastajien valinta MYRS 21.04.2016 45 Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Anne-Maaria Kurvinen ja Janne Ranta. Pöytäkirjan tarkastajat: 5
Maakuntahallitus 68 11.04.2016 MYR:in sihteeristö 46 21.04.2016 Äkillisen rakennemuutoksen loppuraportointi MKH 11.04.2016 68 Valtioneuvoston äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimeäminen Oulun seudun osalta päättyi vuoden 2015 lopussa. TEM pyysi alueen toimijoita arvioimaan kauden päättyessä rakennemuutoksen hoidon toimia, onnistumisia ja epäkohtia. Pyyntö osoitettiin Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Oulun kaupungille. Pohjois-Pohjanmaan liitto kokosi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston ja BusinessOulun yhteisen arvion äkillisen rakennemuutoksen toimien onnistumisesta. ICT-ala on lähtenyt Oulun seudulla uudelleen kasvu-uralle. Uusia yrityksiä on syntynyt vuosina 2012-2015 lähes sata ja ICT-alan asiantuntijoiden työttömyys kääntyi viime vuonna laskuun. Irtisanotut henkilöt ovat olleet erittäin aktiivisia ja käyttäneet omia kontakteja onnistuneesti uusien kansainvälisten yritysten houkuttelemiseksi seudulle. Useat osaavasta työvoimasta kiinnostuneet yritykset ovat perustaneet yksikön Ouluun. Uusiin ja vanhoihin yrityksiin on syntynyt työpaikkoja reilusti yli 2 000, eniten verkkoihin keskittyneeseen Nokia Oyj:hin. Äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteisiin saatiin työ- ja elinkeinoministeriön osoittamaa EU-rahoitusta ja kansallista rahoitusta n. 30 miljoonaa euroa. Rahoitus kanavoitiin alueelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta. Euroopan globalisaatiorahaston kautta tuettiin erikseen EGR-hankkeiden kautta rakennemuutoksen hoitamista alueella. Raportissa on vastattu pyynnössä asettuihin kysymyksiin sekä koostettiin pyydetyt taulukot. Vuosina 2012-2015 ELY-keskus on myöntänyt noin 15 miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta yritysten kehittämishankkeisiin. Tekes on suunnannut alueelle erillisrahoitusta Hilla-hankkeen kautta. Toimintaympäristön kehittämisavustuksella rahoitetut Oulun Yritystakomo ja pääomasijoitusrahasto Northern Startup Fund ovat auttaneet uutta yritystoimintaa käyntiin. TEM:n lisärahoituksella on käynnistetty ICT-yrityksistä vapautuneiden kokeneiden osaajien StartUp-yrityksiä. Raportin koostamisesta on Pohjois-Pohjanmaan liitossa vastannut suunnittelija Mikko Viitanen. (Valmistelija: suunnittelija Mikko Viitanen, puh. 040 685 4034) Maakuntajohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. MYRS 21.04.2016 46 Esitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi ja viedään MYR:lle tiedoksi. Liitteet 1 Oulun äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden loppuraportti vuosina 2012-2015 Pöytäkirjan tarkastajat: 6
MYR:in sihteeristö 47 21.04.2016 EAKR:n liikennehankkeiden tilannekatsaus MYRS 21.04.2016 47 Esitys: Vesa Matturi esittelee ELY-keskuksen L-vastuualueen EAKR-liikennehankkeita tuleville vuosille (erityisesti EAKR-hankkeiden kysyntä v. 2016-2017). Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 2 Liikenneinfrahankkeet ohjelmakaudella 2014-2020 Pöytäkirjan tarkastajat: 7
MYR:in sihteeristö 48 21.04.2016 Vuoden 2017 hakuajat MYRS 21.04.2016 48 Esitys: Käydään keskustelu v. 2017 yhteisistä hakuajoista ESR- ja EAKR-hankkeille Suomessa. IP-alueen maakuntaliittojen keskusteluissa on ehdotettu hakuajoiksi keväälle 10.2. tai 17.2. ja syksyllä 15.9. tai 22.9. Merkitään tiedoksi. Todettiin, että vuoden 2016 seuraava haku päättyy 23.9. (EAKR) ja 3.10. (ESR). Vuoden 2017 hakuajat päättyvät 17.2. ja 22.9. (molemmat rahastot). Pöytäkirjan tarkastajat: 8
MYR:in sihteeristö 49 21.04.2016 Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluverkosto - OK#Kasvuverkosto / EAKR MYRS 21.04.2016 49 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 / TEM Erityistavoite: 2.1 Hakemusnumero: 302444 Hakija: Oulunkaaren Seutukunnan kuntayhtymä Osahakija(t): Oulun yliopisto, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Toteutusaika: 1.8.2016-30.6.2019 Toteuttamisalue: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi, Vaala, Muhos, Kuusamo ja Taivalkoski. Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Viime vuosina merkittävä määrä uusia työpaikkoja on luotu mikroyrityksiin. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2001-2013 uusista työpaikoista (113137) 46 % syntyi mikroyrityksiin. Vuonna 2013 Suomen yrityksistä (pl. maa-, metsä- ja kalatalouden toimialat) näitä alle 10 työntekijän yrityksiä on 94,6 %. OECD:n 2015 julkaistun raportin mukaan Suomen kaikista yrityksistä 63 % on yksinyrittäjiä. Saman raportin mukaan suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä: Suomen viennistä vain 3 % tapahtuu mikroyritysten toimesta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 11 % (Ruotsin viennin kokonaisarvo n. 173 miljardia $, Suomessa vastaava luku on n. 70 miljardia $). Pohjois-Pohjanmaalla on 26765 mikroyritystä, joka on 95,3 % alueen yrityksistä. Maakunnan mikroyritysten kasvu- ja vientipotentiaali tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet on Suomessa tähän saakka kohdistettu pääasiassa mikroyrityksiä suurempiin yrityksiin. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ei ole riittävästi päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden käytössä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle mikroyritysten ja yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Kokeiluperusteinen kaupallistamis-, kasvu- ja vientitoiminta purkaa tehokkaasti erityisesti pienimpien yritysten kasvun esteitä. Suomalaisissa mikroyrityksissä ajan ja resurssien käyttö kohdistetaan liiaksi tuotteen tai palvelun suunnitteluun, jolloin konkreettiset myynti- ja vientikokeilut alkavat aivan liian myöhään. Myös yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa uusien kaupallistamis-, kasvu- ja vientikäytäntöjen soveltaminen on vähäistä. Tietoa tarvitaan erityisesti uudentyyppisistä digitaalisista kasvun ja kansainvälistymisen mekanismeista. Uutta tietoa, uusia toimintamalleja ja uusia tekoja tarvitaan erityisesti mikroyrityksissä. Kokeiluperusteisten kasvuja kansainvälistymismekanismien käyttöönotolla on jo kiire Oulunkaaren ja Koillismaan mikroyrityksissä ja niitä tukevien TKK-toimijoiden palveluissa. Tavoite 1: Yritysohjautuvan kasvu- ja vientikokeiluverkoston rakentaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi Oulunkaaren ja Koillismaan Pöytäkirjan tarkastajat: 9
MYR:in sihteeristö 49 21.04.2016 alueelle kootaan mikroyrityksistä koostuvat kasvu- ja vientikokeiluryhmät (20+20+10) ohjaamaan alueiden TKK-toimintaa. Ryhmät kokoontuvat mikroyrityksissä kuukausittain kiertävällä periaatteella. Toiminta-alueella uudistetaan yritysrajapinnan käytäntöjä siten, että ne huomioivat paremmin alueen yrityskentän erityispiirteet. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan toimivaksi osoittautunut yritysvetoinen toimintamalli nopeutetusti käyttöön ja juurrutetaan parhaat käytännöt alueelle. Työpaketin tuloksena yritysvetoinen kasvun- ja vienninedistämistoiminta juurrutetaan Oulunkaaren ja Koillismaan alueille. Yritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyössä yritysrajapinnan tukitoiminnot uudistetaan yrityslähtöisesti ja mikroyritysten erityispiirteet huomioiden. Tavoite 2: Mikroyritysten kaupallistamisen ja kasvun edistämisen nopeat kokeilut. Tavoitteen saavuttamiseksi keveitä ja kustannustehokkaita sekä digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Kaupallistamisen ja kasvun uusia menetelmiä kokeillaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä. Lisäksi kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Työpaketin tuloksena kaupallistamista ja kasvua edistävät rohkeat kokeilut tuottavat tulosta mikroyritysryhmissä ja onnistumiset levitetään alueella. Hankkeen vaikutuksesta alueen mikroyritykset kaupallistavat tuotteita ja palveluja nopeasti ja kustannustehokkaasti, kasvavat hallitusti ja luovat uusia työpaikkoja. Tavoite 3: Toteuttaa kustannustehokkaita vientikokeiluja. Tavoitteen saavuttamiseksi Mikroyrityksille soveltuvia vientikäytäntöjä ja toimintamalleja tunnistetaan. Mikroyrityksille soveltuvia menetelmiä kokeillaan verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä yritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Työpaketin tuloksena mikroyrityksille soveltuvia ketteriä vientikäytäntöjä on tunnistettu ja otettu käyttöön mikroyrityksissä. Mikroyritykset kasvattavat vientiä kannattavasti. Tavoite 4: Kaupallistamis-, kasvu- ja vientiavaukset sekä kokemusten ja onnistumisten levittäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tieto mikroyrityksille soveltuvista kaupallistamista, kasvua ja vientiä arkipäiväistävistä kustannustehokkaista menetelmistä levitetään toiminta-alueella. Lisäksi tieto onnistumisista ja parhaista käytännöistä levitetään Pohjois-Pohjanmaan mikroyritysverkostoissa sekä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Kohdennettu jatkuvaan toimintatutkimukseen perustuva tieto välitetään alueellisille ja kansallisille avaintoimijoille ja päättäjille. Työpaketin tuloksena mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen parhaat käytännöt leviävät tehokkaasti toiminta-alueelle ja muille pohjoisilla harvaan asutuille alueille. Avaintoimijat ja päättäjät tiedostavat uudet ja testatut kasvu- ja kv. mallit. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta toteutettavaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Oulunkaaren ja Koillismaan alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Tässä hankkeessa otetaan nopeutetusti käyttöön Mikroyritysten kasvualustahankkeessa maakunnan eteläosissa testattu ja toimivaksi osoittautunut toimintamalli. Toimintamallia on vuoden 2015 aikana testattu maakunnan eteläosissa 66 mikroyrityksen voimin ja saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Tällä hankkeella on merkittävä uutuusarvo. Alueella ei ole aiemmin kohdistettu toimenpiteitä mikroyritysten kasvu- ja vientipotentiaalin käyttöönottamiseksi. Mikroyritykset ohjaavat ensimäistä kertaa kohdealueen kasvu- ja vientitoimintaa mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Pöytäkirjan tarkastajat: 10
MYR:in sihteeristö 49 21.04.2016 Nopeiden kokeilujen periaate otetaan käyttöön alueella ensimmäistä kertaa mikroyritysten kehittämisessä. Periaatteen mukaisesti yritysten kaupallistamiseen, kasvuun ja vientiin tähtäävissä vertaisryhmissä (1) toistetaan nopeita kokeiluja, (2) arvioidaan tulokset ja (3) hyödynnetään oppiminen seuraavissa kokeiluissa. Todennetut onnistumiset (4) skaalataan alueella ja kansallisesti. Hankkeen kautta syntyvät kokemukset ja onnistumiset levitetään mediassa sekä päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa. Alueen mikroyritysten merkittävä kasvu- ja vientipotentiaali otetaan käyttöön. Hanke ratkaisee konkreettisella tavalla pohjoisten harvaan asuttujen (NSPA) alueiden kasvu- ja vientiyrittäjyyden erityishaasteita. Hankkeen tuloksena 50 mikroyritystä on osallistunut kasvu- ja vientikokeiluverkoston toimintaan. Kaikki yritykset ovat osallistuneet säännöllisesti yrityksissä kokoontuvien Kasvu- ja vientikokeiluryhmien toimintaan ja hyötyneet merkittävästi ryhmissä tehtävistä kokeiluista ja ryhmän aktiivisesta tiedottamisesta. Näistä 20 kasvattaa merkittävästi liikevaihtoaan tai lisää henkilöstöään yhteensä 30 uudella työpaikalla. Yrityksistä 20 on osallistunut vientiä edistäviin kokeiluihin. Alueen TKK-toimijat ovat uudistaneet toimintaansa mikroyritysten erityispiirteet ja tarpeet huomioiden. Alueen TKK-toimijoiden palveluportfolio on uudistettu yritysvetoisesti ja kasvu- ja vientikokeiluverkosto on juurrutettu osaksi alueen TKK-toimijoiden jatkuvaa toimintaa. Mikroyritykset ja alueen TKK-toimijat generoivat jatkuvasti uusia mikroyritysten kasvua ja vientiä nopeuttavia kokeiluja. Kasvavat ja kansainvälistyvät mikroyritykset näyttävät esimerkkiä muille ja uudistavat kasvun myötä yrityskenttää myös kohderyhmää laajemmin. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 349 997 Ostopalvelut: 60 968 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 84 005 Kustannukset yhteensä: 494 970 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 346 480 Kuntien rahoitus: 114 914 Muu julkinen rahoitus: 10 000 Yksityinen rahoitus: 23 576 Rahoitus yhteensä: 494 970 Hankearviointi, pisteet: 38/55 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 A. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh. 050 918 0035 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi estävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen Pöytäkirjan tarkastajat: 11
MYR:in sihteeristö 49 21.04.2016 rakennerahasto-ohjelmaa Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen osalta (erityistavoite 2.1). Hankkeella on tarkoitus vahvistaa kasvuhakuisten, kansainvälistyvien sekä kansainvälisille markkinoille tähtäävien pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Lisäksi kehitetään yritysklustereita ja yritysverkostoja sekä lisätään yliopistojen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 mukainen erityisesti toimintalinjan 1 ja painopisteen A. (yrittäjyyden toimintaympäristö) osalta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 12
MYR:in sihteeristö 50 21.04.2016 Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen toiminnallisuuden kehittäminen / EAKR MYRS 21.04.2016 50 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 ja TEM Erityistavoite: 2.1 Hakemusnumero: 302578 Hakija: Kalajoen kaupunki Toteutusaika: 1.8.2016-31.7.2019 Toteuttamisalue: Kalajoki Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen toiminnallinen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen, uusien toimintojen sijoittumisen mahdollistaminen ja Pk-yritysten kilpailukyvyn ja saavutettavuuden parantaminen Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin vaikutusalueella. Hankkeessa suunnitellaan matkailukeskuksen yrityspuiston toiminnallisuutta sen ydinalueella, nk. Hilmantorin alueella sekä sen vaikutusalueella uusien yritysideoiden mahdollistamiseksi ja toteutetaan yritystoimintaa palveleva tapahtumatori (Hilmantori), torikojualue sekä tarpeelliset liikennejärjestelyt. Hankkeen tuloksena matkailukeskuksen Pk-yritysten toimintaympäristö parantuu ja saavuttaa kansainvä-liselle matkailukeskukselle asetetut vaatimukset ja samalla Pk-yritysten saavutettavuus, liikenneympäristö ja logistiset yhteydet yrityksiin kohentuvat sekä noin 50 Pk-yrityksen mahdollisuudet investoida ja kehittää omaa toimintaansa mahdollistuu, mikä antaa kasvusysäyksen matkailukeskuksen työllistävyyteen sekä matkailutuloon. Pk-yritysten kilpailukyky ja saavutettavuus paranevat ja heidän asiakkaidensa sekä muiden käyttäjien turvallisuus ja viihtyisyys kohentuvat. Hankkeen tuloksena matkailukeskukseen syntyy uusia yksityisiä investointeja n. 46 milj. euron arvosta. Hankkeen keskeisin uutuus- ja lisäarvo on luoda suunnittelemalla ja toteuttamalla Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen ydinkeskustaan yritystoiminnan kilpailukykyä edistävä ja vetovoimainen yritysten toiminta- ja tapahtumaympäristö palvelemaan yritysten toiminnallisia tarpeita, jossa sen liikenteelliset pullonkaulat ja ongelmat on korjattu. Alueelle rakentuu korkeatasoinen tori, kävely- ja tapahtumakeskusta-alue, joka on kivetty, maisemoitu alueelle soveltuvalla tavalla, jossa on mm. toriaittojen alue, esiinty-miskatos ulkotapahtumille, lasten alue ja kiipeilyteline, verkkopyramidi, istuinpaikkoja sekä parkki- ja ajoneuvoalueet on eriytetty kävelyalueista selkeästi ja toimivasti. Hilmantorin alueen toiminnallinen suunnittelu ja toteutus: 1) Hilmantori-alueen suunnittelu (2016) 2) Hilmantori toteutus, vaihe 1, sisältää Hilmantorin alueen pysäköintialueiden rakentamisen ja torikojujen alueen (2017). Torikojualueella paikalliset valmistajat voivat myydä tuotteitaan Pöytäkirjan tarkastajat: 13
MYR:in sihteeristö 50 21.04.2016 matkailukeskuksen asia-kaskunnalle, mikä lisää matkailukeskuksen kiinnostavuutta ja vetovoimaisuutta ja siellä voidaan myös järjestää myynti- ja esittelytapahtumia: - Katupuut, juuri- ja runkosuojat - Kuivatusrakenteet, sis pumppaamo - Ajoväylät ja kevyen liikenteen väylät - Pysäköintialueet, osin nykyiset päällysrakenteet käytettävissä, asfalttipinta - Kalakujan kääntöpaikka, Jukupolun alku, osin nykyiset rakenteet - torikojualue 3) Hilmantorin toteutus, vaihe 2, torin rakentaminen (2018): Toiminnallisuutta aktivoivat kävely- ja koh-taamisalueet ja leikkialueet lapsille, esiintymislava mm. vaihtuvien tapahtumien käyttöön. - Vähähiilistä taloutta edistävän, esteettömän kävely- ja tapahtuma-torialueen rakentaminen. - Lisäksi rakennetaan ratkaisuja, jotka edistävät vähähiilisyyttä sekä energiasäästöjä mm. led valoilla. - Kevyen liikenteen alueet, aukiot, reunatuet, tukimuurit, muuripenkit, portaat, luiskat, kantava kasvualusta + luonnonkivi - Esiintymislava + purjekatos - Lasten leikkipaikka, verkkopyramidi kiipeilyteline - Valaistus - Kasvillisuusrakenteet, hiekka, pyörätelineet. Suunnittelulla ja investoinnilla tavoitellaan kasvusysäyksen aikaansaamista ja toiminnallista kehittymistä, mutta myös alueen vetovoimaisuuden ja liikenneturvallisuuden parantamista loppukäyttäjäasiakasryhmäl-le. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 3 045 Ostopalvelut: 2 051 400 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 733 Kustannukset yhteensä: 2 055 178 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 616 554 Kuntien rahoitus: 1 438 624 Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: 2 055 178 Hankearviointi, pisteet: 35/55 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 3 A. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh. 050 918 0035 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen Pöytäkirjan tarkastajat: 14
MYR:in sihteeristö 50 21.04.2016 rakennerahasto-ohjelmaa TL1 Pk yritystoiminnan kilpailukyvyn osalta (erityistavoite 2.1). Hankkeen seurauksena pyritään kasvattamaan vientiin rinnastettavaa matkailutuloa ja lisäämään kilpailukykyisyyttä edistäviä pk-yritysten investointeja ja kehittämishankkeita. Vetovoimaisella liiketoiminta-, liikenne- ja logistiikkaympäristöllä tavoitellaan kasvusykäystä niin matkailukeskuksen työllistävyyteen kuin matkailutuloonkin. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 mukainen erityisesti toimintalinjan 3 ja painopisteen A. (Kohti tasapainoista aluerakennetta) osalta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 15
MYR:in sihteeristö 51 21.04.2016 Uutta liiketoimintaa innovatiivisista järjestelmätason tuote- ja palveluratkaisuista / EAKR MYRS 21.04.2016 51 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: 301823 Hakija: Oulun ammattikorkeakoulu Oy Osahakija: Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti Toteutusaika: 1.8.2016-31.7.2019 Toteuttamisalue: Oulu ja Nivala Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen tavoitteena on parantaa tuotannollisten yritysten sekä näitä palvelevien suunnittelijoiden ja TKI-toimijoiden kyvykkyyttä suunnitella ja valmistaa järjestelmätason tuotteita yksittäisten komponenttien sijaan. Alueella on jo merkittävää raaka-aineiden, komponenttien ja yksittäisten toimilaitteiden valmistusta, mutta näiden pohjalta ei ole kovinkaan usein syntynyt laajempia järjestelmätason tuote- tai palvelukokonaisuuksia. Järjestelmätason tuotteella tarkoitetaan tässä suurempaa toiminnallista kokonaisuutta esimerkiksi hybridivoimanlähdettä tarvittavine ohjaus- ja säätöjärjestelmineen - yksittäisen toimilaitteen, kuten sähkömoottorin sijaan, joka on ainoastaan tällaisen järjestelmän yksittäinen komponentti. Keskeistä järjestelmätason tuotteiden ja palveluiden kehittämisen osalta on poikkitieteellisyys sekä tarvittava yhteistyö järjestelmätason tuotteen kehittämisessä ja valmistamisessa. Alhaisen jalostusarvon yrityksillä (kuten alihankkijat) tämä tarkoittaa suurempien ja vaativampien kokonaisuuksien haltuunottoa ja toimittamista riittävän laadukkaasti. Tämä edellyttää yhteistyötä paikallisten TKI-toimijoiden ja suunnittelupalveluyritysten kanssa, jotta ne voisivat edetä yksittäisten osien toimittajasta suurempien kokonaisuuksien toteuttamiseen. Yleisellä tasolla järjestelmätuotteen ja -prosessien kehittäminen ei ole toimialasidonnainen, mutta tässä hankkeessa keskitytään toteuttajien vahvoihin tekniikan osa-alueisiin: 1. Kestävien ja keveiden rakenteiden suunnittelu ja valmistus, erikoislujien terästen hyödyntämiseksi rakenteissa runkomateriaalina 2. Polttomoottoritekniikka, sähkökäytöt ja energian varastointi sekä näiden muodostaman hybridivoimanlähdejärjestelmän ohjaus ja säätäminen 3. Reaaliaikainen langaton tiedonkeruu sekä kerätyn tiedon analysointi ja hyödyntäminen uusien tuotteiden sekä palveluiden kehitysalustana. Hankeen myötä tutkimusorganisaatiot ja alueen yritykset tunnistavat tekniikan eri osa-alueita, joilla uusien materiaaliratkaisujen, tekniikoiden sekä poikkitieteellisen yhteistyön kautta avautuu uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Tekniikan ristipölytys luo edellytyksiä myös uusien sovellutusalueiden löytymiselle yrityksen jo olemassa olevalle osaamiselle sekä tuote- ja palvelutarjonnalle. Pöytäkirjan tarkastajat: 16
MYR:in sihteeristö 51 21.04.2016 Hankkeessa toteutettavat työpaketit TP 1: Projektin hallinta Työpakettiin sisältyvät hankkeen projektipäällikön tehtävät, raportointi, maksatukset, kilpailutukset ja muut hallinnolliset tehtävät. TP 2. Hybridivoimayksikkö/voimansiirtojärjestelmä Työpaketissa kehitetään ja demonstroidaan poltto- ja sähkömoottorista/generaattorista sekä energian varastointijärjestelmästä koostuva järjestelmä sekä näiden ohjaamisesta vastaava hallintajärjestelmä. Järjestelmillä demonstroidaan ajoneuvon liike-energian regenerointia ja uudelleenkäyttöä erilaisissa ajotilanteissa niin laboratorio- kuin tieajokokeissa. Järjestelmiä kehitetään aina prototyyppiversioiksi asti, jonka jälkeen niitä voidaan käyttää erilaisissa sovelluskohteissa prototyypeistä aina tuotteiksi asti. TP 3. Keveiden ja kestävien runkorakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa Työpaketissa hyödynnetään ja pilotoidaan Oulun yliopistossa yritysten kanssa yhteistyössä kehitettyä rakenteiden keventämisen DFMA-prosessia erikoisteräksistä valmistettavien keveiden ja kestävien rakenteiden, esimerkiksi ajoneuvorunkojen, suunnittelussa ja valmistuksessa. DFMA (Design for manufacturing and assembly) prosessissa rakenne suunnitellaan valmistettavuus ja kokoonpano huomioiden siten että materiaali- ja valmistustekninen osaaminen saadaan lopputuotteen laatuun mahdollisimman optimaalisesti ja kilpailukykyiseen hintaan. TP 4. Reaaliaikaisen ajotiedonkeruujärjestelmän avulla kerätyn tiedon hyödyntämismahdollisuudet uusien tuotteiden kehityksen testausalustana Työpaketissa liikkuvaan ajoneuvoon rakennetaan reaaliaikainen tiedonkeruujärjestelmä. Tiedonkeruu järjestelmän avulla saadaan kehitystyössä tarvittavaa tietoaineistoa järjestelmäkokonaisuuksien toiminnasta ja käytettävyydestä. Kerätyn tiedon perusteella analysoidaan toteutettujen ratkaisujen käyttökelpoisuutta sekä voidaan käynnistää uudelleensuunnittelu tunnistettujen puutteiden korjaamiseksi. Kerättävän tietoaineiston avulla voidaan tehdä mm. kuljettajan ajokyvyn ja ajotavan arviointia, ideoida kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittämistä sekä hyödyntää saatavaa todellista rasitustietoa erikoislujien teräsrakenteiden suunnittelussa, mallinnuksessa ja simuloinnissa. Hanke on valmisteltu yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston kanssa. Hankkeen ajankohtaisuutta kuvaa muun muassa se, että hankkeen rahoittajina toimivat mm. Sähkö-Rantek, Vacon Oyj, Unikie Oy, Tapojärvi Oy ja HT Laser Oy sekä Oulun kaupunki. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 437 258 Ostopalvelut: 115 760 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: 90 000 Muut kustannukset: 12.240 Välilliset kustannukset: 104 944 Kustannukset yhteensä: 760 202 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 532 144 Kuntien rahoitus: 150 322 Muu julkinen rahoitus: 22 236 Pöytäkirjan tarkastajat: 17
MYR:in sihteeristö 51 21.04.2016 Yksityinen rahoitus: 55 500 Rahoitus yhteensä: 760 202 Hankearviointi, pisteet: 40/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E3 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh. 040 502 1851 Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeessa kehitetään elinkeinotoimintaa tukevia kokeilu- ja demonstraatiomahdollisuuksia sekä vahvistetaan osaamisorganisaatioiden ja yritysten välisiä t&k&i-yhteistyötä. Hanke hyödyntää poikkitieteellisesti alueen toteuttajien osaamista lujissa erikoisteräksissä, langattomassa tiedonsiirrossa ja tiedonkeruussa, sähkömoottoreiden suunnittelussa sekä säätö- ja ohjausjärjestelmien kehittämisessä. Hankkeen tuloksena talousalueen elinkeinoelämän valmiudet toimia järjestelmätason toimittajina paranevat ja tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi hankkeella voidaan luoda uusia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita tuoteratkaisuja ja näin vähentää energiankulutusta sekä edistää vähähiilisyyttä ja ekologisuutta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 18
MYR:in sihteeristö 52 21.04.2016 Kohti kestävää taloutta - Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategian toteuttaminen / EAKR MYRS 21.04.2016 52 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: 302647 Hakija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Osahakija(t): Luonnonvarakeskus, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto/cee Toteutusaika: 1.5.2016-30.8.2018 Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Hankekuvaus: Kohti kestävää taloutta - Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategian toteuttaminen on hanke, jolla vuoden 2014 lopussa valmistunut maakunnallinen biotalousstrategia viedään käytäntöön. Tavoitteena on tehdä Biotalouden kehittämisstrategia ja siihen liittyvät mahdollisuudet tunnetuksi yrityksille ja muille toimijoille. Hanke toimii integroivana tekijänä kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten välillä. Työkaluina ovat mm. avaintoimijoiden tiivis yhteistyömuoto, biotalousriihi sekä kaikkien alan pk-yritysten tarpeisiin suunnattu helpdesk -palvelu. Kokonaisuudessaan hankkeessa edistetään biotalouden verkostojen muodostumista ja uuden liiketoiminnan edellytyksiä laajasti koko maakunnassa. Käynnissä olevaa biotalouden hanketoimintaa arvioidaan strategian toteutumisen näkökulmasta. Nykyisiä hankkeita tuetaan tarvittaessa sisällöllisesti, ja puutteellisesti kehittymässä oleviin teemoihin muodostetaan uusia hankkeita. Maakunnallinen biotalousverkosto pyritään linkittämään alan kansainvälisiin verkostoihin. Yrityksiä avustetaan kansainvälisiin rahoitushakuihin mm. Horisontti 2020 -ohjelmasta. Biotalous on nopeasti kehittyvä ala ja biotalouden toimintaympäristö on muuttumassa voimakkaasti. Maakunnassa ja sen lähialueilla on vireillä suuria biotaloushankkeita sekä biojalostuksen raaka-ainepohjan muutoksia. Samalla tutkimustiedon lisääntyminen ja uudet innovaatiot avaavat uusia jalostusmahdollisuuksia ja edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Tämän takia hankkeessa käsitellään myös biostrategian 2014 uudelleen suuntaaminen. Hankeen perustavana ajatuksena on, että kehittyneillä yhteistyörakenteilla ja hanketoiminnan tarkoituksenmukaisella kohdistamisella, biotalouden kehitystä voidaan vauhdittaa merkittävästi nykyisilläkin voimavaroilla. Biojalostuksen trendinä on yhä monipuolisempi jalostustoiminta, jossa eri bioraaka-ainekomponentteja ja sivuvirtoja hyödynnetään mahdollisimman kannattavasti useiden yritysten liiketoiminnallisina arvoverkostoina. Toisena, edelliseen liittyvänä suuntauksena on kiertotalous. Hankkeella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 19
MYR:in sihteeristö 52 21.04.2016 Tällä hetkellä biotalousstrategian ja alan mahdollisuuksien tunnettuus ei ole läheskään sillä tasolla, jolla sen tulisi olla; etenkin työpaketti 1 tähtää asian korjaamiseen. Alan kasvulle varmin ja kustannustehokkain tapa on viedä eriasteisten toimijoiden verkottumista eteenpäin. Veturina tässä toimivat biotalouden maakunnalliset kehittäjäorganisaatiot ja kärkiyritykset biotalousriihi-toimintamallilla (työpaketti 3, kansainvälisessä verkottumisessa myös tp 4). Lähtökohtaisesti kaikki suunnitellut työpaketit edistävät yhteistyörakenteiden muodostumista ja toimialan maakunnallista integroitumista. Osalle yrityksiä kansainvälinen hanketoiminta toisi uusia, laajempia kehitysmahdollisuuksia, mutta isojen kv-hankkeiden valmistelu on vaativaa ja tämä saattaa olla esteenä pk-yrityksien kasvulle. Biotalouden kehittäjäorganisaatiot voivat tarjota tässä apua (tp 4). Biotalousstrategia sisältää varsin suuren määrän toimenpiteitä, avaintoimenpiteitä kaikkiaan 24 kpl, ja nekin ovat sisällöltään niin laajoja, että ne edellyttävät käytännössä useita hankkeita. Vaikka hanketoiminta on lähtenyt vireästi liikkeelle on käynnistyneiden hankkeiden arvioidussa vaikuttavuudessa strategian toteutumisen kannalta puutealueita. Niihin pyritään muodostamaan vaikuttavia uusia hankkeita (tp 2). Alan muutos on kokonaisuudessaan nopeaa, ja siksi biotalousstrategia edellyttää päivittämistä. Biostrategian päivitys voidaan luontevasti tehdä hankkeen myötä (tp 5). Hankkeen aikataulutus mahdollistaa päivitystulosten viemisen seuraavaan maakuntaohjelmaan. Hankkeen työpaketit Työpaketti 1: Biotalousstrategian tunnetuksi tekeminen. Hankkeelle rekrytoidaan hyvän asiantuntemuksen omaava projektipäällikkö, joka käynnistää yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden keskinäisen integroitumisen, järjestää alan verkottumista tukevat työmuodot. Käytännössä projektipäällikkö on hankeaikana maakunnan biotalouden "helpdesk", joka tarjoaa välitöntä tukea yrityksille ja muille toimijoille. Samalla projektipäällikkö koordinoi hanketta. Projektipäällikön työn tuloksellisuutta varmennetaan työpistekierrätyksellä alan kehittäjäorganisaatioissa. Biotalouden viestinnän suunnittelu sisältyy tähän työpakettiin. Työpaketti 2: Strategiaa toteuttavan hanketoiminnan edistäminen. Analysoidaan biostrategian toteutuminen, etenkin kärkitoimenpiteiden osalta. Työ tehdään yhteistyönä keskeisten T&K&I-organisaatioiden (5 kpl) ja valittujen avainyritysten (10 kpl) kesken. Havaittuihin toteutumisaukkoihin laaditaan hankesuunnitelmat ja etsitään toteuttajat. Käynnissä olevien hankkeiden tarkoituksenmukaista suuntaamista tuetaan. Työpaketti 3: Biotalousriihen perustaminen. Biotalousriihi muodostaa tiiviin biotaloustoimijoiden asiantuntijaryhmän. Pohjana käytetään Teollisuus 2026 ekosysteemin "korkean arvonlisän biotaloustuotteet" ympärille muodostunutta ryhmää. Biotalousriiheen osallistuvat tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot ja kärkiyritykset. Biotalousriihi tulisi käytännössä olemaan koko toimialan integroinnin alkusysäys. Työpaketti 4: Biotalousyritysten kansainvälisen toiminnan mahdollistaminen. Linkitetään alueen biotalousverkosto alan kv-verkostoihin ja avustetaan alueen yrityksiä kv-rahoitushakuihin (esim. Horisontti 2020). Työpaketti 5: Biotalousstrategian suuntaaminen. Muiden toimenpiteiden kautta saatavan tiedon perusteella muodostuu perusteltu näkemys biostrategian suuntaamistarpeista muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen lopuksi uudistetaan maakunnallinen biotalouden kehittämisstrategia siten, että päivitystieto saadaan sisällytettyä seuraavaan Pöytäkirjan tarkastajat: 20
MYR:in sihteeristö 52 21.04.2016 maakuntaohjelmaan ja tukemaan EU-ohjelmien toteutusta. Hankeosapuolten roolit työpaketeissa Hankkeeseen osallistuu poikkeuksellisen paljon osapuolia ja asiantuntijoita. Hankkeeseen on pyritty saamaan mukaan, biotalouden laajuuden vuoksi, kaikki keskeiset kehittäjäorganisaatiot ja asiantuntijuusalueet. Hankeosapuolet osallistuvat työpaketteihin vahvuusalueidensa mukaisesti, kuitenkin jossain määrin kaikkiin työpaketteihin. Kokonaisuuden hallinta on Pohjois-Pohjanmaan liiton vastuulla. PPL:n oma työ painottuu työpaketteihin 1,2 ja 5. Osapuolten roolit työpaketin 2 uudessa hanketoiminnassa riippuvat siitä, mitkä hankeaihiot nousevat esille. Biotalousriihen toiminnan suunnittelu edellyttää kaikkien hankekumppaneiden panosta. Työpaketissa 4 hyödynnetään hankeosapuolten kansainvälisiä verkostoja ja kokemuksia kv-hanketoiminnasta. Kansainvälisten hankkeiden muodostaminen kohdentuu työn kuluessa ja samalla päävastuu työpaketin käytännön työstä. Hankeosapuolten keskinäisen yhteistyön varmistamiseksi projektipäällikön työpistettä kiertää eri osapuolten välillä. Hankkeen aikana: - Biotalouden maakunnallinen "helpdesk" toimii ja palvelee alan pk-yrityksiä. - Biostrategian toteuttamisvajeet on tunnistettu, täydentävät toimenpiteet tehty ja uudelleensuuntaamiset on sisällytetty päivitettyyn strategiaan. - Biotalouden verkottuminen on edennyt ja sitä tukevia yhteistyörakenteita on syntynyt. - Maakunnan biotaloustoimijoiden kansainvälinen näkyvyys on lisääntynyt ja yritysvetoisten kv-hankkeiden hakemusmäärä on kasvanut. Hankkeen jälkeen: - Biotalouden kehitystyö vahvistuu edelleen. Alalle tulee uusia tuotantosuuntia ja yrityksiä. - Verkottuminen etenee liiketoiminnallisten arvoverkostojen kautta. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 264 490 Ostopalvelut: 6000 Matkakustannukset: 0 Kone- ja laitehankinnat: 0 Muut kustannukset: 28 000 Välilliset kustannukset: 63 480 Kustannukset yhteensä: 361 970 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 253 376 Kuntien rahoitus: 71 670 Muu julkinen rahoitus: 36 924 Yksityinen rahoitus: 0 Rahoitus yhteensä: 361 970 Hankearviointi, pisteet: 45/60 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E6 Valmistelija: Katarina Timisjärvi, puh. 040 685 4025 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Pöytäkirjan tarkastajat: 21
MYR:in sihteeristö 52 21.04.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hanke toteuttaa maakuntasuunnitelman ja Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategian mukaisesti pyrkimystä hyödyntää monipuolisesti alueen biotalouden raaka-ainevarantoja korkean jalostusasteen biotuotteiden kehittämiseksi. Hanke tukee ohjelman vähähiilisyystavoitteen toteumista. Hyväksyttiin. Pauli Harju jääväsi itsensä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Leila Helaakoski toimi puheenjohtajana tässä asiakohdassa. Pöytäkirjan tarkastajat: 22
MYR:in sihteeristö 53 21.04.2016 Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) / EAKR MYRS 21.04.2016 53 Hakija: Suomen ympäristökeskus (osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK), Åbo akademi) Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 2, erityistavoite 4.1 Toteuttamisalue: Oulun, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven seutukunnat Haettu tuki: 400 000, kokonaiskustannukset 500 000 Toteutusaika: 1.6.2016-31.5.2019 Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 3 Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Pöytäkirjan tarkastajat: 23
MYR:in sihteeristö 54 21.04.2016 Hyvä sauma / ESR MYRS 21.04.2016 54 Hakija: Hengitysliitto ry Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 5, erityistavoite 10.1 Toteuttamisalue: Alavieska, Sievi, Ylivieska Haettu tuki: 253 104, kokonaiskustannukset 316 381 Toteutusaika: 1.5.2016-31.12.2018 Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 4 Hyvä sauma Pöytäkirjan tarkastajat: 24
MYR:in sihteeristö 55 21.04.2016 Vuorovaikutteisen robottivauvan käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaalla / ESR MYRS 21.04.2016 55 Hakija: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 5, erityistavoite 10.1 Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Haettu tuki: 37 944, kokonaiskustannukset 47 432 Toteutusaika: 1.8.2016-31.12.2018 Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 5 Vuorovaikutteisen robottivauvan käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaalla Pöytäkirjan tarkastajat: 25
MYR:in sihteeristö 56 21.04.2016 Muut asiat MYRS 21.04.2016 56 - Timo Lehtiniemi informoi olleesta maatalousinvestointihausta (16.1. - 15.3.2016). Hakemuksia tuli paljon, yhteensä 100 kpl. - Anne Pulkkinen kertoi Northern Startup Fund -rahaston ajankohtaisesta tilanteesta. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 26
MYR:in sihteeristö 57 21.04.2016 Seuraava kokous MYRS 21.04.2016 57 Esitys: Seuraava kokous on 27.5.2016 klo 9.00. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 27
MYR:in sihteeristö 58 21.04.2016 Kokouksen päättäminen MYRS 21.04.2016 58 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.36. Pöytäkirjan tarkastajat: 28