YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET

3/2011 YT12 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET

Sivu 2/17 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 3 2. YRITTÄJÄN VAKUUTUKSET 3 2.1 Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL 3 2.2 Yrittäjän muut vakuutukset 4 3. YRITYKSEN VAKUUTUKSET 5 3.1 Omaisuusvakuutukset 5 3.2 Keskeytysvakuutukset 5 3.3 Vastuuvakuutus 6 3.4 Oikeusturvavakuutus 6 3.5 Kuljetusvakuutus 6 4. TOIMITILAT 6 4.1 Vuokrasopimusten laatiminen 6 4.2 Viranomaislupien hakeminen 6 5. PALKAN MAKSAMISESTA AIHEUTUVAT SIVUKULUT 7 5.1 Sosiaaliturvamaksu 8 5.2 Lakisääteiset ja pakolliset työntekijälle otettavat vakuutukset 8 5.3 Pakolliset ja lakisääteiset eläkevakuutusmaksut 9 5.4 Palkkojen maksaminen käytännössä 9 6. ARVONLISÄVERO 9 6.1 Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus 10 6.2 Arvonlisäveron vähentäminen 10 6.3 Arvonlisäveron maksaminen 11 6.4 Huojennus arvonlisäveron määrästä 11 7. TYÖNANTAJASUORITUSTEN JA ARVONLISÄVERON ILMOITTAMINEN JA MAKSAMINEN 8. KIRJANPIDON JÄRJESTÄMINEN 12 8.1 Suoriteperuste, maksuperuste 13 8.2 Eri yhtiömuodot kirjanpidossa 13 8.3 Tilitoimistot 14 8.4 Tilitoimiston avustaminen kirjanpitotyössä 14 9. PANKKITILIN AVAAMINEN 14 10. LASKUTUS 15 10.1 Perinteinen paperilasku ja sähköinen laskutus 15 10.2 Laskumerkinnät 15 11. YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA 15 12. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 17 SIVU 13. LIITTYMINEN YRITTÄJÄJÄRJESTÖÖN 17 11

Sivu 3/17 1. YLEISTÄ Edellisessä vaiheessa lähetettiin yrityksen rekisteröintipaperit Yritystietojärjestelmään (YTJ) kirjattavaksi, josta paluupostissa muutaman päivän sisällä saadaan yritykselle Y-tunnus. Varsinaisen yritystoiminnan aloittamiseen liittyen on vielä tehtävä muutamia toimenpiteitä ja opeteltava yrityksen pyörittämiseen liittyviä perusasioita. TEHTÄVÄT 1. Vakuutusten ottaminen 2. Toimitilojen käyttöluvat, tarkastukset ja vuokrasopimus 3. Palkanmaksusta aiheutuvat sivukulut 4. Työsopimusten laatiminen 5. Arvonlisäveron maksu 6. Kirjanpidon järjestäminen 7. Pankkitilin avaaminen 8. Laskuttaminen 9. Työttömyysturvan järjestäminen 10. Työterveyshuollon järjestäminen 11. Liittyminen järjestöihin Yritystoimintaa käynnistettäessä varaudutaan riskeihin ottamalla yritykselle, yrittäjälle ja henkilökunnalle joukko vakuutuksia erilaisten riskien kattamiseksi. Osa vakuutuksista on vapaaehtoisia, osa pakollisia. Taulukko vakuutustarpeista YRITYS YRITTÄJÄ HENKILÖSTÖ PAKOLLISET VAKUU- TUKSET ei pakollisia vakuutuksia Yrittäjäeläke eli YEL eläkevakuutukset ryhmähenkivakuutus ryhmätapaturmavakuutus työttömyysvakuutus VAPAA- EHTOISET VAKUU- TUKSET kiinteistö konerikko keskeytys oikeusturva kuljetus vastuu ym. täysajan tapaturma yrittäjän työkyvyttömyys- ja ammattitautivakuutus henkivakuutus ja pysyvä työkyvyttömyys vapaaehtoinen eläke sairaskulu matkavakuutus henkivakuutus vapaaehtoinen eläke sairaskulu vapaa-ajan tapaturma täysajan tapaturma matkavakuutus 2. YRITTÄJÄN VAKUUTUKSET 2.1 Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus Itsenäinen yrittäjä vakuuttaa itsensä yrittäjien eläkelain mukaan. YEL-vakuutus antaa turvan vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta sekä antaa osa-aikatyöhön siirtyvälle yrittäjälle mahdollisuuden siirtyä osa-aikaeläkkeelle. YEL-vakuutus turvaa myös perheen toimeentulon yrittäjän kuoleman varalta. YEL on lakisääteinen kulu, joka täytyy ottaa huomioon tuotetta hinnoiteltaessa. 2.1.1 Ketkä kuuluvat YEL:n piiriin? YEL:n piiriin kuuluu Suomessa asuva henkilö, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä maatalousyrittäjänä. - yrittäjä on 18-68-vuotias - yrittäjätoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta sen jälkeen, kun yrittäjä täytti 18 vuotta - keskimääräinen työtulo on 6 896,69 156 625,00 euroa vuonna 2011 - yrittäjä ei saa YEL:n mukaista varhennettua vanhuuseläkettä

Sivu 4/17 YEL vakuutuksen piiriin jo 30 prosentin päätösvaltaosuudella Yrittäjäksi katsotaan liikkeen- ja ammatinharjoittaja, henkilöyhtiön vastuullinen yhtiömies ja osakeyhtiön osakas. Vuodesta 2011 alkaen osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas vakuutetaan yrittäjänä, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Johtava asema tarkoittaa toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai varajäsenyyttä. Aikaisemmin YEL:n mukaan on vakuutettu johtavassa asemassa työskentelevä osakeyhtiön osakas, jos hänen omistusosuutensa yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on ollut yli 50 prosenttia. YEL:n mukaan vakuutetaan myös työntekijän eläkelaissa (TyEL) itsensä vakuuttanut osaomistaja, joka täyttää uuden omistusrajan (yli 30 %). Siirtymäaikaa TyEL:stä YEL:iin on vuoteen 2014 saakka. 2.1.2 YEL vakuutuksen tarpeellisuus eri yhtiömuodoissa Ammatin- ja elinkeinonharjoittajat (Toiminimi) Ammatin- ja elinkeinonharjoittajat vakuutetaan aina YEL:n mukaan. Myös heidän perheenjäsenensä kuuluvat YEL:n piiriin, jos he työskentelevät yrityksessä ilman työsopimusta ja ilman palkkaa. Henkilöyhtiöt (Avoin ja kommandiittiyhtiö) Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet kuuluvat aina YELin piiriin, jos he työskentelevät yhtiössä. Äänetön yhtiömies kuuluu TyEL:n piiriin, jos hänelle maksetaan ennakonpidätyksenalaista palkkaa. Mikäli palkkaa ei makseta, hän jää kokonaan lakisääteisen eläketurvan ulkopuolelle. Osakeyhtiön osakas Johtavassa asemassa oleva osakas on YEL:n alainen, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiössä työskenteleville muille osakkaille otetaan TyEL vakuutus. 2.1.3 Miten eläkkeen perustana oleva tulo määritellään? Lain mukaan YEL -työtulon tulee vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän tilalle palkattaisiin ulkopuolinen henkilö. Työtulolla hinnoitellaan siis yrittäjän työpanos, eikä se liity suoraan yritystoiminnan kannattavuuteen tai yrittäjälle todellisuudessa maksettuun palkkaan. Palkka voi olla suurempi tai pienempi kuin työpanos. Tosiasiallisten tulojen vaihtelut eivät vaikuta työtulon määrään. Eläkettä laskettaessa työtulot otetaan huomioon koko yrittäjätoiminnan ajalta. Tämän vuoksi on tärkeää pitää työtulo koko vakuutuksen ajan oikean suuruisena. Yrittäjä voi halutessaan korottaa tai alentaa vakuutusmaksun suuruutta, jolloin huonot vuodet voidaan korvata hyvien vuosien korotetuilla maksuilla. Joustoja ei kuitenkaan saa yrittäjä, jolla on maksamatta erääntyneitä YEL -maksuja tai yrittäjä, joka saa aloittavan yrittäjän maksualennusta. 2.1.4 Yrittäjäeläkkeen suuruus 2011 Eläkemaksun perusteena olevan työtulon alaraja on 6 898,69 euroa vuodessa. Vastaavasti yläraja on 156 625 euroa vuodessa. Yrittäjän eläkevakuutusmaksun suuruus on 21,6 % eläkemaksun perusteena käytetystä työtulosta henkilöillä, jotka eivät ole täyttäneet 53 vuotta. Tätä vanhemmilla henkilöillä maksu on 22,9 %. Aloittavat yrittäjät saavat 25 %:n alennuksen YEL maksustaan neljältä ensimmäiseltä vuodelta, jolloin alle 53-vuotias maksaa 16,2 % ja yli 53-vuotias 17,18 %. Eläkemaksut voidaan maksaa kuukausittain tai jakaa harvempiin eriin. Esimerkki eläkemaksun laskemisesta - työtuloksi sovittu 30 000 /vuosi - eläkemaksu on 30 000 x 21,6 % = 6 480 /vuosi eli 540 /kuukausi (alle 53-vuotias) - aloittavan yrittäjän eläkemaksu neljän vuoden ajan 4 860 /vuosi eli 405 /kk (alle 53-vuotias) 2.1.5 Yrittäjäeläke verotuksessa YEL maksut ovat kokonaan maksajalleen verovähennyskelpoinen meno. YEL:n voi maksaa joko yritys tai henkilö itse. YEL maksut voi vähentää myös puolison verotuksessa. Kun lasketaan yhteen osakeyhtiön (osakeyhtiö maksaa 26 % veron) ja yrittäjän maksamat tuloverot, kannattaisi yrittäjän maksaa YEL-maksunsa itse, jos hänen verotettava vuosiansionsa ylittää 30 000 euroa. 2.1.6 Yrittäjäeläkkeen vaikutukset KELAn maksamiin päivärahoihin YEL -maksun perusteena oleva työtulo määrittelee mm. sairauspäivärahan suuruuden. Tämä tarkoittaa, että YEL työtulon tulisi vastata normaalia yrittäjän tekemästä työstä maksettavaa palkkaa. 2.2 Yrittäjän muut vakuutukset Yritystulkin liiketoimintasuunnitelman viimeisessä vaiheessa kartoitettiin yritystoiminnan riskejä. Huomattavaa on, että yrityksen suurin riski on useimmiten yrittäjän itsensä joutuminen pois rivistä. Työntekijälle laki velvoittaa ottamaan useita henkilövakuutuksia, mutta yrittäjällä tätä velvoitetta ei ole. Valistunut yrittäjä ottaa kuitenkin ainakin seuraavat vakuutukset.

Sivu 5/17 2.2.1 Tapaturma ja ammattitautivakuutus Tapaturman tai työstä johtuvan ammattitaudin vuoksi työkyvyn menettämistä varten otettavan vakuutuksen perusteella maksettavat korvaukset ovat päiväraha ja työkyvyttömyyseläke. Korvauksen suuruus ja maksut ovat sidotut yrittäjäeläkkeen perusteena olevaan työtulon määrään. Lisäksi vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa tehtävän työn vaarallisuus. Pienimmillään 30 000 euron työtulon mukaan työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ja ammattitauti vakuutuksen vuosimaksu on n. 470 euroa eli n. 1,7 % työtulosta. Em. vakuutusmaksut ovat verovähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. 2.2.2 Henkivakuutus Yrittäjän on syytä ottaa itselleen henkivakuutus, jonka suuruus vastaa vähintään henkilökohtaisella vastuulla olevien lainojen määrää. Näin pahimmassakin tapauksessa perheenjäsenet pystyvät hoitamaan itsensä velattomaksi. Yhtiön nimissä otetut henkivakuutuksen ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutusmaksut ovat yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia, kun edunsaajana on joku muu kuin yritys. Henkilöverotuksessa ne sen sijaan eivät ole vähennyskelpoisia. Pysyvän työkyvyttömyyden vakuutuksen kertakorvaus on saajalle verotonta tuloa. Henkivakuutuksen perusteella maksetut korvaukset ovat lähiomaisille 35 000 saakka verotonta ja ylittävältä osalta perintöverotuksessa verotettavaa. Henkivakuutuksen ja pysyvän työkyvyttömyyden maksut ovat seuraavassa taulukossa. IKÄ HENKIVAKUUTUS PYSYVÄN TYÖKYVYTTÖMYYDEN VAKUUTUS HENKI- JA TYÖKYVYTTÖMYYDEN VAKUUTUS YHTEENSÄ MIES NAINEN MIES NAINEN MIES NAINEN 30 216 191 170 136 386 327 36 263 211 325 260 588 471 40 321 235 501 401 822 636 46 488 304 958 766 1446 1070 52 846 451 1831 1465 2677 1916 Hinnat vuosimaksuja. Vakuutussumma 100 000. Vakuutusmaksut ja -ehdot vaihtelevat yhtiöittäin. 2.2.3 Sairauskuluvakuutus Em. vakuutus korvaa nimensä mukaisesti sairaanhoitokuluja myös yksityisessä sairaalassa hoidettuna. Kun vakuutus otetaan yritykselle, ovat vakuutusmaksut vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Vakuutus on yksilöllinen, ts. kaikki vakuutetut henkilöt merkitään vakuutuskirjaan. Tällä kertaa miehet ja naiset ovat samanarvoisia maksun suhteen. Sairaskuluvakuutuksen maksut (noin /hlö) IKÄ 30 v 36 v 40 v 46 v 52 v HINTA ( ) 104 114 125 158 205 3. YRITYKSEN VAKUUTUKSET Liiketoimintasuunnitelma työkirjassa kartoitettiin yrityksen riskit, ja mietittiin niihin varautumista. Tässä kohdassa on hyvä palata takaisin Liiketoimintasuunnitelman loppuun ja tarkistaa tehty riskikartoitus. Osa riskeistä voidaan turvata ottamalla niitä varten suunniteltu vakuutus. Kuluttajakaupassa on tärkeää varautua kuluttajasuojalain korvausvelvollisuuksiin asianmukaisin vakuutuksin. 3.1 Omaisuusvakuutukset Omaisuusvakuutukset kattavat kiinteistölle aiheutuneita esinevahinkoja, kuten esimerkiksi palosta, vesijohtovuodosta ja kiinteistön koneiden ja laitteiden rikkoutumisesta aiheutuneita vahinkoja. Palovakuutuksen maksun suuruus on n. 0,3 % vakuutusarvosta. Konerikkovakuutukset ovat tapauskohtaisia ja tärkeitä ottaa silloin, kun oma toiminta on riippuvainen tietyn koneen tai alihankkijan/ yhteistyökumppanin koneesta tai toiminnasta. 3.2 Keskeytysvakuutukset Keskeytysvakuutuksella voidaan turvata vahingon tapahduttua yrityksen toiminnalle aiheutuneita kuluja. Keskeytysvakuutuksesta voidaan korvata

Sivu 6/17 esinevahingosta yritykselle aiheutuneita kuluja henkilökunnan palkkakuluja, joita jouduttu maksamaan, vaikka tuotantoa ei ole vahingon vuoksi menetettyä myyntikatetta, joka voi kohdata myös avainhenkilöitä > KOKEMUS OPETTAA Keskeytysvakuutuksen tulee maksaa vähintään 2 vuoden menetetty myyntikate, sillä ensimmäinen vuosi menee vahinkojen korjaamiseen ja toinen vuosi menetettyjen asiakkaiden takaisinsaamiseen. 3.3 Vastuuvakuutus Vastuuvakuutukset kattavat sitä korvausvelvollisuutta, joka yritykselle lain mukaan voi aiheutua sen toimialaan kuuluvasta toiminnasta tai sen valmistaman tai maahantuoman tuotteen turvallisuuspuutteista. Joitakin erityistoimialoja, esimerkiksi konsultointia ja huolintaa, varten on oma erillinen vastuuvakuutus. Myös toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuta varten on oma vakuutus. 3.4 Oikeusturvavakuutus Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutetulle lakimiehen käytöstä riita- ja rikosasioissa sekä riitaisissa hakemusasioissa aiheutuneet asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, kun asia liittyy vakuutettuun toimintaan - tai ajoneuvokaskolla vakuutetun moottoriajoneuvon käyttöön liikenteessä. 3.5 Kuljetusvakuutus Kuljetusvakuutus korvaa kuljetusketjussa olevan tavaran vahingoittumisia. Kuljettajilla on omat vastuuvakuutuksensa, mutta niistä korvattavat summat voivat olla paljon tuotteen todellista arvoa pienempiä. Kohtien 3.2 3.5 maksut vaihtelevat toimialan ja toiminnan mukaan vakuutusyhtiöittäin. Palveluyritys voi varata 500 1 000 euroa/vuosi, teollinen 1 000 2 000 euroa/vuosi. 4. TOIMITILAT 4.1 Vuokrasopimuksen laatiminen Yleensä yritystoiminta aloitetaan vuokratiloissa. Vaikka suullinen vuokrasopimus onkin pätevä, kannattaa tehdä kirjallinen vuokrasopimus. Tämä on tarpeen, vaikka yrittäjä vuokraisi tilat perheenjäseneltään tai itseltään. Vuokrasopimuslomakkeen löydät Yritystulkista Yrityksen hallinto-osiosta, lomake YT15.7 Vuokrasopimus. 4.2 Viranomaislupien hakeminen Ennen toiminnan käynnistämistä on joillakin toimialoilla täytynyt jo hyvissä ajoin ennen yrityksen perustamista hakea lupaa elinkeinon harjoittamiseen, ympäristölupaa, sijoituspaikkalupaa jne. Tarvittavat luvat löydät oppaasta YT5 Luvanvaraiset elinkeinot. Yleisimmin Suomessa tehdään ilmoitus kunnan terveystarkastajalle elintarviketilojen käyttöönotosta, joka edellyttää terveystarkastajan tarkastuskäyntiä ja hyväksymistä. Tarvittava lomake löytyy Yritystulkista hallinto-osiosta, lomake YT15.40 Elintarviketilan hyväksymisilmoitus. Mikä on elintarviketila? Elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa taikka muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa. Lupaa ei myöskään tarvita tilapäiseen ja vähäiseen elintarviketoimintaan. Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi myymälät, kioskit, ravintolat ja majoitushuoneistot sekä ruokalat. HYGIENIA PASSI Jos henkilö käsittelee pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita, tulee hänellä olla hygieniapassi. Lisätietoja Elintarvikevirastosta: www.evira.fi

Sivu 7/17 5. PALKAN MAKSAMISESTA AIHEUTUVAT SIVUKULUT Maksaessaan palkkaa työntekijöilleen tai itselleen pitää työnantajan maksaa seuraavat lakisääteiset maksut ja vakuutukset: sairausvakuutusmaksu (ennen sosiaaliturvamaksu), maksetaan verottajalle työeläkevakuutusmaksu, eläkevakuutusyhtiölle tapaturmavakuutusmaksu, vakuutusyhtiölle työttömyysvakuutusmaksu, vakuutusyhtiölle ryhmähenkivakuutusmaksu, vakuutusyhtiölle Palkan sivukulujen ja palkan laskennan ja maksamisen voi tehdä alle viiden hengen yritys ilmaisella www.palkka.fi ohjelmalla. Koska verotus on muuttunut osingon noston sijasta palkan maksua suosivaksi, kannattaa yhä useamman pienyrittäjän maksaa myös itselleen palkkaa. Kannattavuusraja on n. 26 000 euron verotettava tulo. Tällöin joudutaan maksamaan palkkoihin kuuluvia oheiskustannuksia, jotka ilmenevät alla olevasta taulukosta. Vakuutusmaksut maksetaan sekä tehdyn työajan että tekemättömän työajan kuten vuosilomien ja vapaapäivien ym. ajalta maksetusta palkasta. Välilliset työvoimakulut on osattava ottaa huomioon yrityksen kustannuslaskennassa sekä budjetoinnissa. Vuodessa siis 8 tunnin työpäivää tekevä työntekijä saa palkan n. 2150 tunnista ja 7,5 tunnin päivää tekevä n. 2015 tunnista. Seuraavassa taulukossa on lyhyesti esitetty yrittäjän ja yrityksen pakollisten ja vapaaehtoisten maksujen suuruus, kun yritys maksaa palkkaa omistajilleen ja työntekijöilleen. Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa, muut yritysmuodot voivat. Myöskään luontaisetuja toiminimiyrittäjä ei voi itselleen maksaa. Taulukko: Palkan maksusta aiheutuvat kustannukset vuonna 2011 Yrittäjä omistaa/ äänivalta yli 50 % Muu omistajayrittäjä Työntekijä 1. Sairausvakuutusmaksu 2,12 % palkasta - maksutapa kuukauden 12. päivä edellisen kuukauden maksetuista palkoista 2. Työttömyysvakuutus Palkat alle 1 879 500 Palkat alle 1 879 500 - työnantajan osuus 0,8 % 0,8 % 0,8 % - henkilön oma osuus 0,2 % 0,6 % 0,6 % 3. Eläkevakuutus YEL TyEL TyEL Työtulon/ansion alaraja 6 896,69 52,49 /kk 52,49 /kk Eläkemaksun suuruus, maksettava kokonaismäärä 21,6 % alle 53-vuotias 22,9 % yli 53-vuotias (-25 % 4 ensim. vuotta) 22,5 % sisältäen yrityksen ja henkilön osuudet 22,5 % sisältäen yrityksen ja henkilön osuudet Henkilön osuus eläkemaksusta (vähennetään yrityksen osuudesta/nettopalkasta) 4,7 % alle 53 vuotta, 6,0 % yli 53 vuotta 4,7 % alle 53 vuotta, 6,0 % yli 53 vuotta Eläkemaksun alennus Aloittavan yrittäjän alennus 25 % 48 kk ajan Eläkemaksun maksaja yrittäjä itse tai yritys yritys / työnantaja yritys / työnantaja Eläkemaksun määrä 4. Tapaturma- ja ammattitautivakuutus työtulon mukaan, ei palkan mukaan Ei pakollinen, mutta suositellaan otettavaksi, n. 1,7 % työtulosta 5. Henkivakuutus vapaaehtoinen, yksityinen verotettavan ansion mukaan - pakollinen - työnantaja ottaa - 0,4 8 % palkasta pakollinen ryhmähenkivakuutus 0,083 % verotettavan ansion mukaan - pakollinen - työnantaja ottaa - 0,4 8 % palkasta pakollinen, ryhmähenkivakuutus 0,083 % - maksaja yritys yritys yritys Yhteensä yritykselle 26,22 27,52 % 21,2 30,1 % 21,2 30,1 %

Sivu 8/17 Esimerkki palkanmaksun kustannuksista PALKAT % Työntekijä 1 Työntekijä 2 Työntekijä 3 Huom. Työtunnit 8 h/pv 7,5 h/pv 8 h/pv Työajalta maksettava tuntipalkka (peruspalkka) 10,00 10,00 Kuukausipalkka (perusp.) 2 000 Peruspalkan lisäksi maksettavat palkanlisät - Lomapalkka 9,8 0,98 0,98 2 000 - Lomaraha 4,9 0,49 0,49 1 000 - Arkipyhäkorvaukset 2,86 0,29 0,29 - Pekkasvapaat 5,1 0,51 - Sairaus- ja koulutusajat 4,0 0,40 0,40 960 Keskimäärin yrityksissä - Palkanlisät yhteensä 2,67 2,16 3 000 Palkat yhteensä 12,67 12,16 Vuosipalkka 25 960 SIVUKULUT % Työntekijä 1 Työntekijä 2 Työntekijä 3 Huom. TyEL-maksu 17,8 2,25 2,16 4 620,88 Yrityksen osuus Sairausvakuutusmaksu 2,12 0,27 0,26 550,35 Työttömyysvakuutus 0,8 0,10 0,10 207,68 Yrityksen osuus Tapaturmavakuutusmaksu 1,2 0,15 0,15 311,52 Keskimäärin yrityksissä Ryhmähenkivakuutus 0,08 0,01 0,01 20,77 Tapaturmaherkillä aloilla (rakentaminen, elintarvike) voi olla jopa 8 % Vapaaehtoiset sivukulut 2 0,25 0,24 519,20 Keskimäärin yrityksissä Sivukulut yhteensä 24,0 3,04 2,92 6 230,40 HENKILÖSTÖKULU 15,71 /h 15,07 /h 32 190,40 /v Kerroin peruspalkkaan 57,06 1,57 1,51 1,29 - lopullinen tuntikustannus saadaan, kun työntekijän kanssa sovittu työstä maksettava tuntipalkka kerrotaan luvulla 1,57 - lopullinen kuukausipalkkaisen kustannus saadaan, kun työntekijän kanssa sovittu työstä maksettava kuukausipalkka kerrotaan luvulla 1,29. Kertoimen pienuus johtuu siitä, että lomapalkka ja lomaraha sisältyvät peruspalkkaan. 5.1 Työnantajan sairausvakuutusmaksu (ennen sosiaaliturvamaksu) Vuoden 2010 alusta vuosikymmenet käytössä ollut Sotu-maksu eli Sosiaaliturvamaksu-nimitys vaihtui Sairausvakuutusmaksuksi, kun Kansaneläkemaksu poistuu. Sairausvakuutusmaksu on kaikille yrityksille samansuuruinen eli 2,12 % veronalaisesta ansiosta (palkat ja luontaisedut). Summa maksetaan ennakonpidätyksen kanssa samanaikaisesti Verovirastolle kunkin kuukauden 12. päivänä edellisen kuukauden aikana maksetuista palkoista. Katso tarkemmin kohta 7. 5.2 Lakisääteiset ja pakolliset työntekijälle otettavat vakuutukset Seuraavia pakollisia vakuutuksia maksetaan samanaikaisesti tammikuulla perittävällä laskulla. Ryhmähenkivakuutus Työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen ovat velvolliset ottamaan ne työnantajat, joiden toimialaa koskevassa yleissitovassa työehtosopimuksessa on tästä määräys. Vakuutusmaksu on kaikissa vakuutusyhtiöiissä samansuuruinen, koska kysymyksessä on lakisääteinen vakuutus (n. 0,08 % palkoista). Tapaturmavakuutus Tapaturmavakuutus turvaa työntekijät työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Sen suuruus vaihtelee toimialan mukaan riippuen tapaturma-alttiudesta 0,4 prosentista aina 8 prosenttiin saakka. Rakennustyössä tapaturmia sattuu

Sivu 9/17 eniten. Vakuutusmaksun suuruus vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. Keskimääräinen tapaturmavakuutus on n. 1,2 % palkasta. Työttömyysvakuutus (TT-vakuutus) Työttömyysvakuutusmaksun on velvollinen maksamaan jokainen työnantaja, jonka on vakuutettava työntekijänsä tapaturmavakuutuslain mukaan. Työttömyysvakuutusmaksut muodostuvat kahdesta osasta, jotka kummatkin työnantaja tilittää vakuutusyhtiölleen. Vuonna 2011 työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,8 prosenttia palkasta palkkasumman 1 879 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,2 prosenttia palkasta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta, jonka suuruus on 0,6 prosenttia palkasta 5.3 Pakolliset ja lakisääteiset eläkevakuutusmaksut TyEL-maksu eli työeläkemaksu maksetaan 18 67 -vuotiaista työntekijöistä. Myös eläkkeellä olevat työntekijät on vakuutettava, jos he työskentelevät vielä eläkkeellä ollessaankin. Sopimustyönantajat (maksetut palkat yli 7 368 euroa/6 kk) saavat TyEL maksusta laskun, mutta tilipäinen työnantaja tilittää TyEL maksut kuukausittain (myös muu sopimus) eläkevakuutusyhtiölle maksaen TyEL maksua 22,5 % palkasta. Vuonna 2011 Sopimustyönantaja maksaa TyEL maksua 22,5 % palkasta, josta alle 53 vuotiaan työntekijä osuus on 4,7 ja yli 53 vuotiaan osuus 6,0 prosenttia. Tilapäisen työnantajan (ei vakinaista henkilökuntaa, palkat alle 7518 /6 kk) TyEL - maksu on 23,0 % palkkasummasta. 5.4 Palkkojen maksaminen käytännössä Käytännössä palkanmaksu voidaan suorittaa hankkimalla omaan tietokoneeseen palkanmaksuohjelma, käyttämällä tilitoimistoa tai käyttämällä www.palkka.fi palkanlaskentaohjelmaa pientyönantajalle. Ilmaisessa www.palkka.fi nettipalvelussa voi turvallisesti hoitaa enintään viiden hengen palkanmaksun. Samalla hoituvat kaikki viralliset tilitykset ja palkkatietojen arkistointi aina 11 vuoteen saakka, joka onkin em. maksujen pakollinen arkistointiaika. 6. ARVONLISÄVERO Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoitettu lopullisten kuluttajien maksettavaksi. Veronkantajina toimivat verovelvolliset yritykset, jotka sisällyttävät veron määrän myyntihintoihinsa ja tilittävät veron valtiolle. Tavaroiden ja palvelujen myynti on yleensä arvonlisäverollista. Verotuksen ulkopuolelle on jätetty joitakin lainsäädännössä erikseen mainittuja toimintoja, mm. kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti, terveyden-, ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut. Jos yritys myy ainoastaan verotuksen ulkopuolisia tavaroita tai palveluita, se ei ole arvonlisäverovelvollinen. Jos yrityksen liikevaihto (veroton myynti) tilikaudessa jää alle 8 500 euron, sen ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Jos 8 500 euron raja kuitenkin ylittyy, yrittäjä joutuu maksamaan arvonlisäveron takautuvasti tilikauden alusta viivästysseuraamuksineen. Jos liikevaihto jää alle 22 500 euron, on mahdollisuus hakea huojennusta (katso kohta 6.3). Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua vaikka liikevaihto on alle 8 500 euroa tilikaudessa. Arvonlisäverokannat: Tavara- tai palvelulaji ALV % 1. Yleinen 23 % 2. Parturit ja kampaamot 9 % 3. Pienet korjaamopalvelut (polkupyöräkorjaamo, suutari, ompelimo ym.) 9 % 4. Majoitus 9 % 5. Liikunta- ja kulttuuritilaisuudet, liikunta 9 %

Sivu 10/17 6. Henkilökuljetus 9 % 7. Kirjat ja taide-esineet (tekijältä) 9 % 8. Elintarvikkeet ja rehut 13 % 9. Ravintolaruoka 13 % Lisätietoa arvonlisäverosta Verohallinnosta. 6.1 Käännetty arvonlisäverovelvollisuus Rakennusalalla käytössä olevat pitkät alihankintaketjut ovat mahdollistaneet vilpillisen menettelyn arvonlisäveron tilittämisessä, josta on aiheutunut merkittävät veromenetykset Valtiolle. Tämän estämiseksi rakennusalalle otettiin käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että verovelvollinen rakentamispalvelun myynnistä on ostaja. Myyjän on siten tiedettävä, milloin laskuttaa pääsäännöstä poiketen ilman arvonlisäveroa. Myyjän tuleekin riittävää huolellisuutta noudattaen selvittää ostajan status ja tarvittaessa pyytää ostajalta selvitystä, jotta hän voi toimia oikein. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten 2) Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Yksinkertaistettuna käytäntö tarkoittaa, että aiemmin rakennusalalle vain tavaraa ja materiaaleja toimittaneet yritykset toimivat kuten aiemmin, mutta jos myyntiin sisältyy asennustyötä, palvelua tms., on toiminta käännetyn arvonlisäverokäytännön mukaista. Jatkossa on syytä olla yhteydessä ostajaan ennen laskun lähettämistä. Esimerkki 1 Esim. Parturiyrittäjän hinnastossa lyhyiden hiusten leikkaus maksaa 23 euroa. Paljonko on arvonlisäveron osuus hinnasta, kun verokanta on 9 %? Palvelun hinta 23 euroa, jolloin veroton hinta on 23 euroa/1,09 = 21,10 euroa. Veron palveluun sisältyy 23 euroa - 21,10 euroa = 1,90 euroa. Arvonlisäveron määrä saadaan myös suoraan kertomalla myyntihinta luvulla 0,0826. Esim. Pitopalvelu haluaa hääruoka- ja kahvitarjoilusta verottomana 32 euroa/häävieras. Mikä on laskutushinta? Tuotteen veroton hinta 32 euroa x 1,13 = 36,16 euroa sisältäen arvonlisäveron 13 %. Esim. Mikä on ravintolaruuan veroton hinta, kun lounasannos maksaa 7,50 euroa? Arvonlisäveroton hinta saadaan jakamalla myyntihinta luvulla 1,13 eli 7,50 euroa/1,13 = 6,64 euroa. Arvonlisäveron määrä saadaan myös suoraan kertomalla myyntihinta luvulla 0,115. Esim. Arvonlisäveron 23 % lisääminen tuotteen hintaan Tuotteen veroton hinta 1000 euroa x 1,23 = 1230 euroa Esim. Arvonlisäveron 23 % vähentäminen tuotteen hinnasta Tuotteen verollinen hinta 1230 euroa /1,23 = 1000 euroa (veroton hinta), josta veron osuus on 230 euroa. Arvonlisäveron määrä saadaan myös suoraan kertomalla myyntihinta luvulla 0,187. 6.2 Arvonlisäveron vähentäminen Jos olet arvonlisäverovelvollinen yrittäjä, voit vähentää valtiolle tilitettävästä verosta toiselta verovelvolliselta ostamasi tavaran tai palvelun hintaan sisältyvän arvonlisäveron, jos olet hankkinut tavaran tai palvelun vaihto- tai käyttöomaisuudeksi tai muuten verollisessa liiketoiminnassa käytettäväksi. Vähennysoikeus edellyttää, että ostosta on olemassa lasku, josta käy selville siihen sisältynyt vero. Veroa ei voi vähentää tavaroista ja palveluista, jotka on ostettu yrityksen omistajien tai henkilökunnan yksityiskäyttöön tai jotka kuuluvat vähennysoikeuden rajoitusten piiriin. Erikseen on rajoitettu esimerkiksi edustusmenojen ja eräiden ajoneuvojen vähennysoikeutta. Lisätietoja verotuksesta Yritystulkista TALOUS/YT19 Yrityksen talous ja verotus.

Sivu 11/17 6.3 Arvonlisäveron maksaminen Arvonlisävero maksetaan Verovirastolle kuukausittain viimeistään veron kertymiskuukauden jälkeisen toisen kuukauden 12. päivänä. Esimerkiksi helmikuun myynneistä maksetaan arvonlisävero viimeistään huhtikuun 12. päivänä. Vuoden 2010 aikana arvonlisävero ja palkoista maksettavat työnantajasuoritukset on yhdistetty, ja ne maksetaan samanaikaisesti. Tutustu tarkemmin kohdassa 7. Voit tehdä arvonlisäverolaskelman kuukausittain Yritystulkin HALLINTO/YT15.20 Arvonlisäverolaskuri ohjelmalla. Jos tilitoimisto hoitaa kirjanpitoa kuukausittain, saadaan arvonlisäverotieto ja tilitys tilitoimistosta. Valtakirjalla voit teettää ilmoituksen tilitoimistolla. 6.4 Huojennus arvonlisäveron määrästä Huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon yläraja on 22 500 euroa tilikaudessa. Huojennus koskee kaikkia yritysmuotoja. Kunnilla ja sellaisilla ulkomaalaisilla verovelvollisilla, joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei ole oikeutta huojennukseen. Huojennus määräytyy tilikauden liikevaihdon perusteella. Niiden verovelvollisten, jotka eivät ole kirjanpitovelvollisia tai joiden verokausi on kalenterivuosi, tilikautena arvonlisäverotuksessa pidetään kalenterivuotta. Jos yrityksen tilikausi tai tilikauden osa, jota huojennus koskee, on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Muuntaminen tapahtuu kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla se tilikauden tai tilikauden osan kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Verovelvolliset, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 8500 euroa, saavat huojennuksena koko tilikaudelta tai sen osalta tilitettävän veron. Niiden verovelvollisten, joiden tilikauden liikevaihto ilman veron osuutta on yli 8 500 euroa, huojennuksen suuruus määräytyy Huojennus = vero - liikevaihto 8500 * vero 14 000 Esimerkki 2 Tilikauden (kalenterivuosi 2010 = 12 kk) liikevaihto (verottomat myyntihinnat) on 12 000 euroa. Yhtiö on suorittanut valtiolle tilikauden aikana arvonlisäveroa 1 500 euroa. Huojennuksen määrä lasketaan seuraavasti: huojennus = 1500 (12000 8500)/14000 * 1500 = 1 125 euro Verovelvollinen pyytää Verovirastoa palauttamaan tilikauden päätyttyä huojennuksen määrän 1 125 euroa. Esimerkki 3 Valtatien levähdyspaikalla oleva kioski on avoinna 1.6 15.8 välisen ajan. Tuona aikana kioski myy 7 200 euron arvosta tuotteita. Vuosiliikevaihdoksi tulee 7 200/2,5 * 12 = 34 350 euroa. Yritys on arvonlisäverovelvollinen, koska vuosiliikevaihto 22 500 euroa ylittyy. 7. TYÖNANTAJASUORITUSTEN JA ARVONLISÄVERON ILMOITTAMINEN JA MAKSAMINEN Vuoden 2010 alusta siirryttiin verotilin käyttöön, jolloin työnantajasuoritukset (palkoista perityt verot ja sotumaksut) ja arvonlisävero maksetaan verottajalle samalla kertaa. Myös työnantajasuorituksista ja arvonlisäverosta ilmoitetaan verottajalle samalla lomakkeella. Katso! - palvelu Yritysten työnantajasuoritusten ja arvonlisäverojen ilmoittaminen siirtyy verkkoon samanaikaisesti Verotilin käyttöönoton kanssa. Katso nettisivujen kautta Verottajalle toimitetaan tietoa luotettavasti ja vaivattomasti, kun käyttäjä on ensin rekisteröitynyt omien pankkitunnusten kautta järjestelmään. Yritys voi myös antaa valtakirjan esim. tilitoimistolle, jolloin sieltä käsin voidaan ylläpitää Verotilitietoja. Mikä on Verotili? Verotili on pankkitilin tyyppinen tili, jonne asiakas maksaa työnantajamaksujaan ja arvonlisäverojaan. Jos arvonlisäverosta saadaan palautusta, ne hyvitetään suoraan työnantajasuoritusten määrästä. Esimerkki 4 Helmikuun palkoista maksettava työnantajasuorituksia + 2 420 euroa Tammikuun arvonlisäverosta saadaan palautusta - 1 150 euroa (myynnistä maksettava arvonlisävero pienempi kuin ostojen vero)

Sivu 12/17 Verottajalle maksetaan maaliskuun 12. päivä 1 270 euroa Ilmoittamisen ja maksamisen prosessi Maksut ja ilmoitusprosessi 1. Työnantajasuoritukset ja arvonlisävero ilmoitetaan samanaikaisesti netin kautta. - Paperilomakkeita ei enää lähetetä verovelvolliselle, mutta niitä saa verotoimistosta. 2. Ilmoitus verottajalle joka kuukauden 12. päivään mennessä - maksetut palkat edelliseltä kuukaudelta ja arvonlisäverotuksen tiedot sitä edelliseltä kuukaudelta 3. Ilmoitustapa - netissä Katso palvelussa www.vero.fi/katso_etusivu eräpäivänä - tai kirje postiin viimeistään 5. päivänä, jotta ehtii perille 7. päivään mennessä - kovat viivästysmaksut ilmoituksen myöhästymisestä, jos ei ilmoitus ole perillä 12. päivänä 4. Työnantajasuoritusten ja arvonlisäveron maksaminen verottajalle - Liikaa maksetut suoritukset tai arvonlisäverosta tulevat palautukset tulevat suoraan yrityksen tilille pankkiin, ellei verottajalle ole ilmoitettu palautusrajaa (esim. palautusrajaksi ilmoitettu 500 eli tätä suurempi palautus tulee yrityksen pankkitilille), HUOM! Pidennettyihin jaksoihin ovat oikeutettuja ne arvonlisäverovelvolliset tai säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat, joiden liikevaihto kalenterivuodelta on enintään 50 000 euroa ja joilla ei ole ilmoitus- tai maksupuutteita verotuksessa. Myös satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja voi ilmoittaa ja maksaa työnantajasuoritukset neljännesvuosittain, jos liikevaihto on enintään 50 000 euroa ja työnantaja on arvonlisäveron osalta pidennetyssä menettelyssä. Ohjeita työnantajasuorituksista Verottajalta puh. 020 697 012. Ohjeita arvonlisäverosta Verottajalta puh. 020 697 014. 8. KIRJANPIDON JÄRJESTÄMINEN Jokainen liike- tai ammattitoimintaa harjoittavan on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kahdenkertaista kirjanpitoa on yritysmuodosta johtuen pidettävä henkilöyhtiöistä (avoin ja kommandiittiyhtiö) ja osakeyhtiöistä. Ammatinharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpidon merkitys Kirjanpidolla on yritykselle ja yrittäjälle paljon suurempi merkitys kuin vain menojen ja tulojen kirjaaminen aikajärjestyksessä. Kirjanpito on osa laskentatointa, ja sen tehtävänä on tuottaa omistajille ja muille sidosryhmille tärkeää informaatiota tuloksen jakamiseksi. Toinen kirjanpidon tehtävä on pitää erillään omistajan ja yrityksen tai muiden yritysten väliset tulot, menot, varat ja velat. Kirjanpidon järjestämisvastuussa on vastuullinen yrittäjä. Kuvio kirjanpidon asemasta yrityksen laskentatoimessa TIETOJEN TALLENTAMINEN KIRJANPITO määrämuotoinen lakiin perustuva ULKOINEN LASKENTATOIMI tilinpäätös ulkoiset raportit esim. tilastoihin SISÄINEN LASKENTATOIMI vapaaehtoinen yritysjohtoa varten tarkkailulaskelmat sisäiset raportit

Sivu 13/17 8.1 Suoriteperuste, maksuperuste Maksuperusteisessa kirjanpidossa menot ja tulot kirjataan maksun päiväyksen mukaisesti. Ainoastaan ammatinharjoittajalla on oikeus käyttää maksuperusteista kirjanpitoa koko tilikauden ajan. Suoriteperusteisessa kirjanpidossa, joka on kirjanpidon lähtökohta, tapahtumat kirjataan luovutuspäivän (myynti) tai vastaanottamispäivän (osto) mukaan. Muut kuin ammatinharjoittajat laativat tilinpäätöksensä suoriteperusteen mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suoriteperustetta on noudatettava läpi tilikauden, vaan tilikauden päättyessä tapahtumat on kirjattava suoriteperusteen mukaan. Tällöin siis palataan reaaliaikaan. 8.2 Eri yritysmuodot kirjanpidossa Seuraavassa taulukossa vertaillaan eri yritysmuotoja kirjanpidon vaatimusten suhteen. Kahdenkertainen kirjanpito Ammatinharjoittaja Liikkeenharjoittaja Avoin ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö ei pakollinen pakollinen pakollinen pakollinen Kirjanpitotapa maksu- tai suoriteperuste suoriteperuste suoriteperuste suoriteperuste Tilikausi Kalenterivuosi, jos yhdenkertainen maksuperusteinen kirjanpito Myös muu, jos 2- kertainen suoriteperust. kirjanpito 12 kuukautta, alkaa ja päättyy aina samaan aikaan 12 kuukautta, alkaa ja päättyy aina samaan aikaan. Poikkeustapauksissa 6 18 kk. 12 kuukautta, alkaa ja päättyy aina samaan aikaan. Poikkeustapauksissa 6 18 kk. Tilinpäätöksen laadinta 2 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä 4 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, ellei Kirjanpitolautakunta ole antanut poikkeuslupaa Tilintarkastusvelvollisuus ei pakollinen ei pakollinen Suositeltavaa on valita tilintarkastaja ja hänelle varamies. Velvollisuutta ei ole ns. pienillä yhteisöillä, jos vain 1 seuraavista ylittyy - taseen loppusumma alle 100 000 - liikevaihto alle 200 000 - palveluksessa keskimäärin 3 henkilöä Tilintarkastuksen määräaika ennen veroilmoituksen jättämistä, sillä tilintarkastuskertomus liitetään veroilmoitukseen Aineisto tilintarkastajalle 4 kk kuluessa tilinpäätöspäivästä. Tarkastuskertomus 5 kk tilinpäätöspäivästä. Aineisto tilintarkastajalle 1 kk ennen yhtiökokousta. Tilintarkastajan kertomus hallitukselle 2 vkoa ennen yhtiökokousta. Veroilmoitus jätettävä ennen Lisäveron omatoiminen maksu Maaliskuun loppu Maaliskuun loppu Maaliskuun loppu Huhtikuun loppu Huhtikuun loppu Huhtikuun loppu 4 kk tilikauden päättymisestä 4 kk tilikauden päättymisestä Tilinpäätöksen rekisteröintivelvollisuus kaupparekisteriin ei tarvitse ei tarvitse Jos OY yhtiömiehenä (ei äänetön) tai - liikevaihto >7,3 M - taseen loppusumma 3 650 000 - palveluksessa keskim. 50 henkilöä Aineisto toimitettava 6 kk sisällä tilikauden päättymisestä. aina Aineisto toimitettava 2 kk sisällä tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Sivu 14/17 8.3 Tilitoimistot Suurin osa yrittäjistä antaa kirjanpidon tilitoimiston hoidettavaksi. Samassa paikassa voidaan tehdä myös palkanmaksutapahtumat. Valitettavasti on yleistä, että tilitoimiston valinnassa kiinnitetään suurin huomio tilitoimiston perimiin maksuihin, kuin tilitoimiston kyvykkyyteen hoitaa asioita yrittäjän ja yrityksen kannalta parhain päin. Siksi aloittavan yrittäjän on ennen tilitoimiston valintaa syytä keskustella paikkakunnan yrittäjien kanssa ja kuulla heidän mielipiteitään asiasta. Asiakkaan itsensä edun mukaista on, että yritykselle tärkeä tulosseurantatieto saadaan asiakkaan hyödyksi. Sitä tietoa on myös muistettava pyytää, ellei tilitoimisto sitä omatoimisesti tarjoa. Pääsääntöisesti yrittäjän kannattaa keskittyä omaan liiketoimintaansa ja sen kehittämiseen. Ammattitaitoinen ja laajasti yritystoimintaa tunteva kirjanpitäjä on myös merkittävä lisäarvo yrittäjän oman liiketoiminnan kehittämisessä. Tilitoimiston kanssa kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, jossa tehtävät työt sovitaan. Valmiin sopimuspohjan löydät Taloushallintoliiton verkkosivulta www.taloushallintoliitto.fi. Samasta osoitteesta löytyy myös lisätietoja tilitoimiston valintaan. 8.4 Tilitoimiston avustaminen kirjanpitotyössä Yrittäjän tehtävä on toimittaa kirjanpitoaineisto sovittuna ajankohtana tilitoimistoon. Kirjanpitoaineisto järjestetään mappiin seuraavasti: alkuperäiset laskut laskun päivämäärän mukaan ja käteiskuitit maksupäivän mukaan alkuperäisiin ostolaskuihin liitetään rahtikirjat myyntilaskun jäljennökseen liitetään lähetysrahtikirjat pienet käteiskuitit liimataan A4 paperille siten, että samalla paperilla on saman aiheryhmän kuitit kopiot maksamattomista laskuista Huom. Vaadi tilitoimistoa noudattamaan suoriteperusteista kirjaamistapaa läpi tilikauden etenkin silloin, kun yrityksen maksuvalmius on heikentynyt ja laskut maksetaan myöhässä. Saatatte joutua maksamaan arvonlisäveron liian aikaisin. Myöskään välitilinpäätökset eivät pidä paikkaansa. Jos asiakkaanne on hitaita maksajia, myös silloin kannattaa käyttää suoriteperusteista kirjaamistapaa. Kolmen mapin järjestelmä Tositteiden toimittaminen ja papereiden säilyminen järjestyksessä on helppoa tässä järjestelmässä. Kirjanpitäjälle vietävä aineisto mahdollistaa oikeat arvonlisäverokirjaukset. Paperit järjestetään mappiin päiväjärjestykseen laskun päiväyksen mukaan, ei maksupäivän mukaan. Ensimmäisen päivän tosite alimpana ja viimeisin päällä. Mappi 1 punainen Mappi 2 sininen Mappi 3 vihreä Mapin kuvaus ostovelat myyntisaamiset kirjattavat tositteet Sisältää - Maksamattomat laskut - saapuneet rahtikirjat - omat laskukopiot - omat rahtikirjat - käteiskuitit - maksetut laskut - saadut suoritukset - kopiot ostoveloista KUN LASKU ON MAKSETTU. LISÄKSI KOPIOT OSTO- VELOISTA KIRJANPITÄJÄLLE KUN MAKSU SAADAAN 9. PANKKITILIN AVAAMINEN Y-tunnuksen saaneelle yritykselle (vaikka ei vielä rekisteröity) avataan tili kaikissa yhtiömuodoissa ottamalla mukaan kopiot Kaupparekisteriin lähetetyistä rekisteröintipapereista, joista ilmenevät yrityksen vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat. Tili avataan aina perustettavan yhtiön lukuun ja siitä vastaa tilinavausasiakirjat allekirjoittanut henkilö. Kun yritys on tullut rekisteröidyksi, toimitetaan rekisteriote nähtäville pankkiin ja yrityksen nimitiedot korjataan. Samalla vastuu tilistä siirtyy rekisteriotteessa mainituille vastuuhenkilöille.

Sivu 15/17 10. LASKUTUS 10.1 Perinteinen paperilasku ja sähköinen laskutus Perinteinen paperilasku on toistaiseksi yleisin tapa pienten yritysten ja kuluttajien välisessä kaupassa. Perinteisen paperilaskun löydät Yritystulkista Hallinto/YT15.22 Laskulomake. Sähköinen laskutus puolustaa paikkaansa, kun laskuja lähetellään toistuvasti ja sähköisestä laskutustavasta ja muodosta on etukäteen sovittu. Sähköisellä laskutuksella voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa: Sähköpostilasku eli laskun näköisen kuvatiedoston toimittamista asiakkaalle sähköpostin tiedostoliitteenä (esim. lasku tulostettuna pdf-muotoon) Tällöin perinteisen paperilaskun sijaan laskutettavalle asiakkaalle toimitetaan lasku sähköpostin tiedostoliitteenä, josta asiakas voi halutessaan tulostaa laskun paperille tai laittaa hyväksytyskierrokselle. Word- ja Excel-pohjaisia laskulomakkeita voi tallentaa uusimmalla ohjelmilla suoraan pdf-muotoon ja vanhempiin ohjelmiin löytyy netistä ilmaiseksi ladattavia ohjelmia. Verkkolasku eli laskun tietosisällön toimittamista asiakkaalle määrämuotoisena (mm. Finvoice, elasku), jolloin lasku saadaan luettua automaattisesti vastaanottajan ostoreskontraan ja hyväksytysjärjestelmään tai verkkopankkiin. Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskuja kuluttajille lähetettäessä lasku lähetetään laskun maksajan verkkopankkiin. Kuluttajan verkkolaskusta käytetään nimitystä e-lasku. Jos yritykselläsi ei ole taloushallinnon järjestelmää ja asiakas haluaa saada laskut verkkolaskuna, voi laskut tehdä ja lähettää sähköisesti eri operaattoreiden ja pankkien tarjoamien www-palvelujen kautta. Näihin palveluihin voi myös vastaanottaa verkkolaskuja. Operaattoreiden ja pankkien palveluissa täytetään asiakkaalle lähtevä lasku omalla ohjelmalla tai verkkopankissa olevaan laskupohjaan. Jos yritykselläsi on käytössä jokin taloushallinnon järjestelmä, selvitä, pystyykö laskutusohjelma lähettämään verkkolaskuja ja ostoreskontra vastaanottamaan verkkolaskuja. Jos ohjelma ei tähän pysty, täytyy ohjelma päivittää uudempaan versioon tai vaihtaa uuteen, missä on valmius verkkolaskujen lähettämiseen ja/tai vastaanottoon. Tämän jälkeen täytyy valita operaattori tai pankki, joka voi tarjota verkkolaskujen välityspalvelua. Laskun formaatteja ovat esim. einvoice, TEAPPS- ja PostiXML tai pankkien käyttämä Finnvoice. Lisätietoa: www.finvoice.info, pankkien omat kotisivut tai www.verkkolasku.info 10.2 Laskumerkinnät Laskuja annettaessa ja saataessa on huolehdittava, että laskussa on arvonlisäverotusta varten tarvittavat oikeat ja riittävät tiedot. Laskumerkintöihin vaikuttaa laskun suuruus. Ns. kevennetyt laskumerkinnät Tämä mahdollisuus koskee määrältään vähäisiä laskuja (loppusumma alle 250 euroa) sekä tilanteita, joissa asianomaisen toimialan kauppatavan tai laskun lähettämistä koskevien teknisten olosuhteiden vuoksi kaikkia pakollisia velvoitteita on hankala noudattaa. Tämä tarkoittaa tilannetta vähittäiskaupassa, huutokaupassa yms. laskun antamispäivä myyjän nimi ja Y-tunnus myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain (=hinta ilman arvonlisäveroa ja veron määrä verokannoittain) 11. YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA Yrittäjä voi liittyä vapaaehtoisesti yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi halutessaan itselleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Yrittäjäkassan jäseneksi voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva alle 65-vuotias yrittäjä ja jolla on vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL). Työttömyyskassat maksavat päivärahaa myös ammatilliseen koulutukseen käytetyistä päivistä tietyin edellytyksin. Jäsenmaksut vähennetään henkilöverotuksessa ammattiliiton jäsenmaksujen tapaan. Kuka on yrittäjä? Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvassa henkilö, joka on YEL- tai MYEL -vakuutusvelvollinen tai muun eläkevakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa 30 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Sivu 16/17 Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Johtavaksi asemaksi katsotaan esim. toimitusjohtajuus, hallituksen puheenjohtajuus tai jäsenyys sekä näitä vastaava asema. Liittyminen työttömyyskassaan Työttömyyskassat ovat tarkoitetut kaikille yrittäjille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. Työttömyyskassa ei ole liitto, eikä se toimi minkään liiton yhteydessä, vaan itsenäisenä työttömyyskassana. Jäsenmaksulla maksetaan yrittäjäjäsenten työttömyysturva. Kassan jäsenen tulee liittymisen yhteydessä itse valita työttömyysturvansa taso. Se saa olla enintään YEL - vakuutuksen vahvistetun työtulon suuruinen, mutta kuitenkin vähintään 8 520 euroa. Päivärahan maksaminen Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon (mm. 18 kk yrittäjyyttä viimeisen 48 kk aikana) ja on lopettanut tai keskeyttänyt yritystoiminnan ja työvoimaviranomainen on todennut hänet oikeutetuksi etuuteen. Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hän todisteellisesti lopettaa yritystoimintansa tai on keskeyttänyt sen yli 4 kuukauden ajaksi. Yritystoiminnan keskeytyessä voi joissakin tapauksissa saada päivärahaa ilman em. 4 kuukauden odotusaikaa. Odotusajasta päättää aina paikallinen työvoimaviranomainen, ei työttömyyskassa. Päivärahaa maksetaan 7 päivän omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 päivää. Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Keskimääräisiä summia jäsenmaksusta ja työttömyysrahasta, kun perheessä on kaksi alaikäistä lasta ja veroprosenttia ei ole huomioitu. (Jäsenmaksuissa ja päivärahoissa on kassojen välisiä eroja) TYÖTULO JÄSENMAKSU VUODESSA PÄIVÄRAHA BRUTTOTULO KUUKAUDESSA 15 000 248 48 1020 20 000 384 56 1208 25 000 515 65 1396 30 000 619 74 1583 40 000 819 84 1800 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa - AYT on sosiaali- ja terveysministeriön v. 1995 rekisteröimä työttömyyskassa ja Suomessa toimivien yrittäjien palveluorganisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen työttömyysturvaa. AYT maksaa työttömäksi jääneelle kassan jäsenelle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Tehtäviimme kuuluvat myös koulutus ja tiedotus. Olemme aktiivisesti mukana yrittäjäturvan kehittämisessä. AYT huolehtii tehokkaasti velvoitteistaan ammattitaitonsa ja vakavaraisuutensa turvin hyödyntäen toiminnassaan uusinta tekniikkaa. AYT on tarkoitettu kaikille yrittäjille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. AYT ei ole liitto, eikä se toimi minkään järjestön yhteydessä vaan itsenäisenä työttömyyskassana. Lisätiedot: www.ayt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on yrittäjien elämänlaadun ja turvallisuuden lisääminen työttömyysvakuutuksen avulla. SYT mahdollistaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan jäsenilleen. Kassaan kuuluu yli 16 000 yrittäjää eri puolelta Suomea. SYT on poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumaton yrittäjäkassa. Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa. SYT:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Lisätiedot: www.syt.fi

Sivu 17/17 12. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Yrittäjä voi hankkia myös itselleen työterveyshuollon palveluita. Yrittäjä tekee työterveyshuoltohuoltosopimuksen alan yrityksen tai paikallisen terveyskeskuksen kanssa. KELA korvaa 60 % ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) ja 50 % sairaanhoidon (korvausluokka II) tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Korvattavilla kustannuksille on määritelty työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät, jotka ovat korvausluokka I:ssä n. 136 euroa ja korvausluokka II:ssa noin 200 euroa. Ylisuuren kulut jäävät yrityksen maksettavaksi, mutta ovat verovähennyskelpoisia. Työterveydenhuollon lisäksi yrittäjä voi saada korvausta myös itselleen järjestämänsä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan pitää perustua yrittäjän ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen ja sisällöstä laadittuun suunnitelmaan. Kun yrittäjällä on palkattua työvoimaa, laki velvoittaa häntä työnantajana järjestämään palvelut työntekijöilleen ja kaikille samanlaatuisina yrittäjä mukaan lukien. Yrittäjälle itselleen työterveyshuoltopalvelut ovat aina vapaaehtoisia. Työterveydenhuollon kustannukset määräytyvät asiakaskäyntien mukaan, mutta lisänä on vuosittainen perusmaksu. Kaikki kulut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. 13. LIITTYMINEN YRITTÄJÄJÄRJESTÖÖN Yrittäjän ammattitietämyksen jatkuvaan ylläpitämisen ja yrittäjyyden yleisen edistämisen vuoksi on tärkeää, että yritys liittyy jäseneksi Suomen Yrittäjät ry:hyn. Suomen Yrittäjät ry on jäsenmäärältään Suomen suurin elinkeinoelämän järjestö, johon kuuluu mm. 417 paikallisyhdistystä. 90 000 yrityksen jäsenmäärästä yli 90 % on alle 10 hengen yrityksiä. Noin 150 euron jäsenmaksua vastaan yrittäjä saa käyttöönsä monipuoliset neuvontapalvelut, tapaa muita yrittäjiä, luo kontakteja, pysyy ajan tasalla jäsenlehtien ja nettiuutisten avulla ja monipuolisen koulutuksen ansiosta. Lisänä on vielä joukko jäsenetuja. Paikallisyhdistyksen yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä: www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/paikallisjarjestot/