Mikkelin lukio Abiopas kevät 2017 1
TIETOJA JA OHJEITA MIKKELIN LUKION YLIOPPILASKOKELAILLE syksy2016 Tarkemmat / päivitetyt ohjeet YTL:n sivuilta! Ylioppilastutkinnon kokeet 1. Ylioppilastutkinnossa sinun on suoritettava pakollisena neljä koetta seuraavasti: äidinkieli (tai suomi toisena kielenä) ja kolme seuraavista neljästä: ruotsin kieli, vieras kieli, reaalikoe, matematiikka. 2. Pakollisten kokeiden lisäksi voit osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. 3. Äidinkielen koe on kaksiosainen. Siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä, ja kumpaankin on osallistuttava. Arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Suomi toisen kielenä - koe suoritetaan äidinkielen esseekokeen koepäivänä. 4. Ruotsin kielessä, vieraissa kielissä ja matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeita. Saat lukio-opinnoistasi riippumatta valita kumman tason mukaiseen kokeeseen osallistut. Vaativampi koe on vieraissa kielissä ja ruotsin kielessä A-kielen sekä matematiikassa pitkän matematiikan oppimäärän mukainen. Alemman tason koe on ruotsin kielessä B1- tason ja muissa kielissä B3-tason mukainen. 5. Sinun on kuitenkin suoritettava vaativampi koe ainakin yhdessä pakollisessa kokeessa. 6. Kussakin reaaliaineessa järjestetään oma kokeensa. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää, joiden välillä on noin viikko. Voit osallistua yhtenä päivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten voit suorittaa yhdellä tutkintokerralla (= syksyn tai kevään ylioppilaskirjoitukset) enintään kaksi reaaliaineen koetta. Samana koepäivänä ovat psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet. Toisena koepäivänä on evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Tehtävien määrä ja annettavien vastausten enimmäismäärä vaihtelevat aineittain seuraavalla tavalla: tehtävien määrä vastausten enimmäismäärä fysiikka 13 8 kemia, biologia 12 8 muut aineet 10 6 Kussakin kokeessa annetaan 2 erityisen vaativaa jokeritehtävää, jotka on merkitty +-merkillä ja jotka on sijoitettu sarjan loppuun. Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Kustakin vastauksesta kokelas voi saada 0-6 pistettä, jokeritehtävästä 0-9 pistettä. (LUE kokeen ohjeet sen saatuasi etusivun ylälaidassa tärkeät vastausohjeet) 2
7. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa yhdellä kirjoituskerralla tai hajauttaa kolmelle peräkkäiselle kirjoituskerralle (syksy kevät syksy tai kevät syksy kevät). Tutkinto katsotaan suoritetuksi silloin, kun kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. 8. Sinulla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun olet opiskellut vähintään asianomaisen aineen pakolliset kurssit koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen voit osallistua, jos olet suorittanut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Ylioppilastutkintokokeiden tehtävät perustuvat pakollisten kurssien lisäksi myös valtakunnallisiin syventäviin lukiokursseihin, joten hyvä menestyminen kokeissa edellyttää myös näiden kurssien suorittamista. Rehtori voi perustellussa tapauksessa myöntää poikkeuksen edellä oleviin määräyksiin. 9. Saman aineen eri tasojen kokeeseen ei voi osallistua ennen koko ylioppilastutkinnon suorittamista. (Tähän on kuitenkin poikkeus kohdassa 12.) 10. Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa yhden kerran ilman aikarajaa. Jos korotus tapahtuu ennen tutkinnon suorittamista, merkitään ylioppilastutkintotodistukseen paras suoritus. 11. Hylättyä koetta saa yrittää korottaa kaksi kertaa kolmen seuraavan koetilaisuuden aikana. 12. Jos kokelas on hylätty pakollisessa vaativammassa kokeessa, hän saa hylättyä koetta uusiessaan osallistua saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että kokelaan pakollisiin aineisiin sisältyy ainakin yksi muu vaativamman tason koe. 13. Hyväksyttyä ylioppilastutkintoa voi myös ilman aikarajaa täydentää. Tutkintoa täydentäessään kokelas voi halutessaan vaihtaa hyväksytyn kokeen tasoa. (esim. B taso A taso) Vammaisten tai lukihäiriöisten kokelaiden erityisjärjestelyt Jos kokelaalla on vamma tai luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Lukihäiriöiselle kokelaalle voidaan myöntää erityisjärjestelyjä, jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea. Järjestelyjä kannattaa hakea silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Lukihäiriöisen tapauksessa erityisjärjestelyjen myöntämisen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kahdelta lausunnonantajalta (erityisopettaja ja lääkäri). Vammaisen kokelaan tapauksessa tarvitaan erikoislääkärin lausunto. Erityisjärjestelyjä ei tarvitse hakea uudelleen kokelaan ilmoittautuessa jatkamaan hajautettua tutkintoa, uusimaan koetta tai täydentämään tutkintoa, jos vamma on pysynyt ennallaan. Lautakunnalla on erillinen määräys siitä, miten kuulovammaisen kokelaan kielten kuullunymmärtämiskokeet pannaan toimeen erityisjärjestelyin tai miten hänet voidaan vapauttaa näistä kokeen osista. 3
Ilmoittautuminen 14. Kevään kirjoituksiin on ilmoittauduttava kirjallisesti 23.11. mennessä ja syksyn kirjoituksiin 5.6. mennessä. Myös hylätyn kokeen uusijan on kirjallisesti ilmoittauduttava kokeisiin määräaikoihin mennessä. Ilmoittautuminen on sitova, ja ilmoittautuminen kokeeseen katsotaan suorituskerraksi. (Tämä koskee myös hylätyn kokeen uusintaa.) Ylioppilastutkintolautakunta voi poikkeustapauksessa suostua ilmoittautumisen mitätöintiin. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Vieraiden kielten kuuntelukokeet 15. Kuuntelut järjestetään koulun kielistudiossa ja muissa tiloissa kuulokekuunteluna. Tarvittaessa koe voidaan järjestää myös kahtena peräkkäisenä kuunteluna niin, että myöhemmin kuunteleva ryhmä odottaa ensimmäisen kuuntelun ajan valvottuna. Kuuntelujen ajankohdan määrää ylioppilastutkintolautakunta. (Sähköinen koe erilainen) 16. Kuullunymmärtämiskokeessa kokelas vastaa CD-tallenteelta kuulemansa tekstin perusteella tehtävävihkossa annettuihin tehtäviin. Ohjeista ei missään tapauksessa saa poiketa esim. vastauskielen osalta. 17. Tehtävätyyppejä ovat mm. seuraavat: - monivalintatehtävät tavoite- tai äidinkielellä (äidinkieli = koulun opetuskieli) - A, B, C tai D -vaihtoehdot - oikein / väärin väittämät - avoimet kysymykset tavoite- tai äidinkielellä - kuullun selostaminen tiivistäen äidinkielellä tai tavoitekielellä Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen lomakkeeseen sarakkeesta 1 alkaen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan. Lopullinen vastaus on mustattu soikio. 18. Avoimet kysymykset esitetään joko äidinkielellä tai tavoitekielellä, ja niihin pitää vastata samalla kielellä kuin kysymys on esitetty tehtävävihkossa olevien ohjeiden mukaisesti. Väärällä kielellä kirjoitetusta vastauksesta saa 0 pistettä. 19. Paperit (optinen lomake, avointen kysymysten vastauslomake ja konseptipaperi) on jaettu valmiiksi koepaikalle. Kirjoitusvälineistä sinun tulee huolehtia itse kuten kirjallisissa kokeissakin. Optisen lomakkeen täyttö on sallittua vain lyijykynällä (HB tai n:o 2). Koevihkot saa avata vasta, kun nauhalta ilmoitetaan kokeen alkavan. Pöydällä on myös nimilappu, jossa on koulun numero ja kokelasnumero. 20. Kuuntelun päätyttyä sinulla on 8 minuuttia aikaa mustata optiset lomakkeet ja tarkistaa suoritukset. Kielten opettajilta lisätietoa YO-kokeesta (kertauskurssit tärkeitä) 4
Kirjalliset kokeet 21. Kaikki kirjalliset kokeet alkavat kello 9, ja kirjoitusaika on kuusi tuntia, paitsi kahden lyhyen vieraan kielen kirjoittajille kahdeksan tuntia. Kirjoitussalista ei saa poistua ennen klo 12:ta. 22. Saat tuoda kirjoitussaliin ainoastaan kirjoitusvälineet ja omat eväät. Matemaattisia laskimia ja taulukkokirjoja saa käyttää matematiikan kokeessa sekä fysiikan, kemian ja maantieteen kokeessa. Taulukot ja laskimet on tuotava kansliaan opettajien tarkastettavaksi vähintään vuorokautta ennen matematiikan- ja reaaliaineen koetta. Niiden päällä on oltava kokelaan nimi ja kokelasnumero. Laskinten mukana ei saa olla laskimeen liittyvää ohjeistoa, ohjelmistoa eikä lisävarusteita. Kestomuistin on oltava aina tyhjennetty. Tyhjentämistä koskeva ohjeisto on esitettävä asianomaiselle opettajalle jo kouluaikana. Eväät ja makeiset tuodaan ilman kääre- ja suojapapereita rasiassa (esim. karkkilaatikko tms.), pakastepussin saa koululta. Juomat saavat olla pulloissa tai tölkeissä. Kahvin voi tuoda termospullossa. Revi kokonaan pois etiketit tai peitä teipillä tai tussilla pakkauksissa ja juomapulloissa olevat tekstit. Kassit ja salkut tulee jättää koesalin ulkopuolelle niille osoitettuun paikkaan. Kirjoitussalista ei saa poistua muutoin kuin valvojan saattamana (WC). Jos sinulta siis putoaa esim. kynä tai tarvitset lisää paperia, sinun on noustava seisomaan pöytäsi viereen, jolloin joku valvojista tulee luoksesi ja selvittää asian. Matkapuhelimen ja muiden elektronisten laitteiden tuominen kirjoitussaliin on ehdottomasti kielletty. Sähköisessä kokeessa saa käyttää omaa kannettavaa tietokonetta. 23. Koulun puolesta annetaan koepaperit, jotka ovat standardikokoisia konseptiarkkeja tai niiden puolikkaita (10 mm:n ruutu). Koepaperissa on valmiina koulun nimi ja numero (1509). Sinun tulee lisäksi kirjoittaa oma numerosi sekä nimikirjoituksesi ja täydellinen nimesi esim. Mirja Miettinen 1509/099 Miettinen, os. Virtanen, Mirja Johanna Kaikki paperit, myös esimerkkipaperit, luovutetaan kokeen jälkeen valvojalle. Kirjoita kaikkiin suttupapereihin teksti: EI ARVOSTELLA. Papereita ei saa taittaa eikä repiä. Mikäli haluat, ettei koesuoritustasi arvostella, sinun on selkeästi yliviivattava suoritukset koetilaisuudessa. Koetilaisuuden jälkeen koetta ei voi mitätöidä. 24. Pitkän matematiikan kokeessa voi olla 1-2 ns. tähtitehtävää, jotka vaativat laajempaa tai syvällisempää käsittelyä kuin muut tehtävät. Kumpaankin saa vastata, ja kummassakin maksimipistemäärä on 9. 25. Äidinkielen tekstitaidon kokeessa käytetään lyijykynää, jonka teksti erottuu selkeästi. Esseekoetta ei enää tarvitse kirjoittaa puhtaaksi. Kielikokeiden optiset lomakkeet saa täyttää vain sopivan pehmeällä lyijykynällä (HB tai n:o 2). Pelkkien isojen kirjaimien ("tikkukirjaimien") käyttö ei ole kielikokeissa sallittua. 26. Kielikokeiden kirjallisessa osassa ovat mahdollisia mm. seuraavat tehtävätyypit: LISÄtiedot kielten opettajilta!! 5
- monivalintatehtävät tavoite- tai äidinkielellä - avoimet kysymykset tavoite- tai äidinkielellä - monivalinta-aukkotesti - produktiivinen aukkotesti - tiivistelmä/referaatti - käännös ja selittäminen - kirjoitelma ja lyhyet ohjatut kirjoitustehtävät 27. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kirjoitusvälineiden tulee olla laadultaan riittävän hyviä. Ylioppilastutkintolautakunta ei hylkää koetta huonon käsialan perusteella. Jos vastaus kuitenkin on annettu niin epäselvästi, ettei varmasti voi sanoa, mitä kokelas on tarkoittanut, tulkitaan vastaus huonomman vaihtoehdon mukaan. (Sähköinen koe poistaa ongelmaa) 28. Jos suorittaessasi puhtaaksikirjoitusta havaitset tehneesi virheen, saat korjata asianomaisen kohdan. Korjaus on suoritettava siten, ettei synny epäselvyyttä siitä, mikä on lopulliseksi tarkoitettu muoto, eikä siitä kuka on korjauksen tehnyt. Äidinkielen kokeessa virhe korjataan yliviivaamalla virheellinen kohta ja kirjoittamalla se uudelleen. Muutokset on tehtävä samalla kynällä kuin alkuperäinen teksti. Pitkiä jaksoja korjattaessa on suositeltavaa viivata poistettavat rivit yli ja kirjoittaa kohta kokonaan uudelleen. (Sähköinen koe poistaa ongelman) Arvostelu 29. Jokainen koe arvostellaan seuraavilla arvosanoilla, joiden jälkeen on merkitty lyhenne ja vastaava pistemäärä: laudatur L (7), eximia cum laude approbatur E (6), magna cum laude approbatur M (5), cum laude approbatur C (4), lubenter approbatur B (3), approbatur A (2) ja improbatur I (0). 30. Ylioppilastutkinnosta ei anneta yleisarvosanaa. 31. Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, voi tutkintolautakunta siitä huolimatta julistaa hänet kokeissa hyväksytyksi, jos se opiskelijan muiden kokeiden ja hänestä saatujen tietojen perusteella harkitsee hänet riittävän kypsäksi. Tämä ns. kompensointi tapahtuu seuraavasti: Hylätyt suoritukset on tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä I+, I, I- ja I=. Kustakin kokeesta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: L(7), E(6), M(5), C(4), B(3) ja A(2). Näin saadut kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi I+:n, 14 I:n, 16 I-:n ja 18 I=:n. Kompensointia suoritettaessa ei oteta huomioon kouluarvosanoja, eikä sitä tarvitse koulun eikä kokelaan anoa. Jos kokelas haluaa, voi hän kieltää kompensoinnin. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa kevään tutkinnossa viimeistään 15. toukokuuta ja syksyn tutkinnossa viimeistään 31. lokakuuta. 32. Ylioppilastutkintotodistus voidaan antaa vain niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet opetussuunnitelman edellyttämät kurssit ja täyttävät näin ollen lukion päättötodistuksen saannin ehdot. Myös ylioppilastutkintomaksut pitää maksaa, ennen kuin kokelas voi saada ylioppilastutkintotodistuksen. 6
33. Jos kokelaan suorituksiin ovat haitallisesti vaikuttaneet sairaus tai vaikeat kotiolot, tulee sairauden johdosta lähettää ylioppilastutkintolautakunnalle lääkärintodistus ja muita seikkoja koskien riittävä selvitys. Jos kokelaan äidinkieli on muu kuin tutkintokieli, kannattaa lautakunnalle lähettää ilmoittautumisen yhteydessä selvitys vieraskielisyydestä. Nämä selvitykset voivat rajatapauksessa korottaa kokelaan arvosanaa. Mikäli sairastut ennen koetilaisuuden alkua, on asiasta ilmoitettava apulaisrehtorille ja toimitettava ensitilassa lääkärintodistus koululle. Lääkärintodistuksessa tulee näkyä sairauden diagnoosi ja kirjoituspäivän pitää sisältyä työkyvyttömyysaikaan. Kirjoitustilaisuus pyritään tällöin järjestämään koulun tiloissa, kotona tai sairaalassa. 34. Kokeisiin osallistuva kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka muutoin törkeästi rikkoo tutkintojärjestystä, menettää oikeutensa ottaa osaa kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Saman seuraamuksen alainen on kokelas, joka avustaa toista vilpin teossa. 35. Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan koe, johon kokelas ilman erityistä syytä on jäänyt saapumatta, tai jos hän ei jätä arvosteltavaksi tarkoitettua suoritusta, katsotaan hylätyksi. Tällaista ns. keskeytettyä koetta ei voida kompensoida. 36. Ylimääräisessä kokeessa hylätyksi tuleminen ei ole esteenä tutkinnossa hyväksytyksi tulemiselle, eikä ylimääräisen kokeen hylättyä arvosanaa merkitä todistukseen. 37. Ainekohtaisia tarkempia ohjeita antavat aineenopettajat. Kukin opettaja ilmoittaa henkilökohtaisesti opiskelijoilleen, milloin ja miten tietoja alustavasta arvostelusta voi saada. 38. YTL lähettää ylioppilaskirjoitusten tulokset kouluille keväällä viimeistään 25. toukokuuta ja syksyn tutkinnon tulokset viimeistään 23. marraskuuta. 39. Koesuorituksen voi saada nähtäväksi. Kokelas, joka haluaa tutustua koesuoritukseensa ja siihen tehtyihin arvostelumerkintöihin, esittää siitä pyynnön lautakunnalle joko puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Kanslia hankkii sensorilta pyydetyn suorituksen. Sen näyttäminen kokelaalle tapahtuu ylioppilastutkintolautakunnan kansliassa ennalta sovittuna aikana. Suorituksesta voi saada kopion. Kokelas voi tilata kopion suorituksestaan puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla lautakunnan kansliasta. Kopio lähetetään kokelaalle postiennakolla. Jos jokin lautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä, apulaisrehtori tai aineen opettaja voi esittää tarkistuspyynnön lautakunnalle. Todetut tekniset tms. virheet lautakunta korjaa välittömästi. Kokelas voi saada kevään tutkinnon suorituksen nähtäväkseen tai kopion siitä aikaisintaan noin 20. kesäkuuta ja syksyn tutkinnon suorituksen aikaisintaan noin 20. joulukuuta. Jos jokin lautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä, apulaisrehtori tai asianomaisen aineen opettaja voi esittää tarkistuspyynnön lautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Tarkistuspyyntö on syytä tehdä heti, kun virheellinen koetulos on havaittu. 40. Kokelaalla on mahdollisuus opettajan tai apulaisrehtorin välityksellä saada tietää suorituksensa arvostelua koskevat perusteet. Jos kokelas tai opettaja on tästä huolimatta tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee toimittaa apulaisrehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun kokelas on saanut arvostelun tietoonsa. 7
Tarkistusarvostelu on maksullinen (50 ). Maksu palautetaan, jos tarkistus johtaa arvosanan korottamiseen. (ks. YTL:n sivut kokeiden jälkeen!) Tutkintomaksut 41. Opetusministeriö vahvistaa ne maksut, jotka kokelaan on suoritettava osallistumisesta ylioppilastutkinnon kirjallisiin kokeisiin. Maksut ovat v. 2013 seuraavat: perusmaksu on 14 ja lisäksi 28 jokaiselta tutkintoaineelta. Maksut on suoritettava koululta saatavan laskun mukaisesti koulun määräämään päivään mennessä. Päättöarvosanan korotus 42. Lukio-opintojen loppuvaiheessa pidettävä päättöarvosanan korotuskuulustelu on opiskelijalla tarjottu tilaisuus arvosanansa korottamiseen. Korotus edellyttää vakuuttavaa näyttöä. Sinun tulee harkita realistisesti ilmoittautumisesi, jotta vältyttäisiin peruutuksilta. Kevään kuulustelut on pidettävä ennen toukokuun 5. päivää. Mahdollisten syksyllä valmistuville pidettävien korotuskuulustelujen ajankohdat ilmoitetaan erikseen. 43. Päättöarvosanan korotuskuulusteluun kuuluu koko opiskelijan suorittama lukion oppimäärä (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit), mutta sitä voidaan myös painottaa siten, että joidenkin kurssien osuus on muita laajempi. Tämä tulee opettajan ilmoittaa opiskelijoille. 44. Päättöarvosanan korotuskuulusteluihin on ilmoittauduttava kirjallisesti maaliskuun aikana. Tarkempi päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin. 45. Apulaisrehtori laatii näiden kuulustelujen aikataulun ja ilmoittaa siitä opiskelijoille. 46. Kirjoitusten jälkeisiä kuulusteluja voi olla toukokuun alkupäiviin saakka. (Keväällä ylioppilaaksi aikovien kurssisuoritusten tulee olla valmiina 5.5.) 47. Kuulusteluja ei voi jakaa aineittain osakuulusteluihin. 48. Ylioppilaskirjoituksissa saavutetuilla tuloksilla ei ole vaikutusta päättötodistusarvosanaan. Tietojen julkaisu 49. Mikäli ylioppilaaksi hyväksytty kokelas ei halua nimeään julkaistavan, hän voi pyytää kirjallisesti koulua ja ylioppilastutkintolautakuntaa poistamaan nimensä julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta. Kokelasnumero 50. Kokelasnumerosi voi vaihdella eri kokeissa, sillä voit olla jossakin aineessa varsinainen kokelas, toisessa hyväksytyn kokeen uusija, hylätyn kokeen uusija tai tutkinnon täydentäjä. Noudata sitä numeroa, joka on pulpetillasi olevassa nimilapussa. 8
Kokeiden ajoittuminen Paikalla vähintään 30 minuuttia aiemmin! Kevään 2017 kokeet Kuullunymmärtämiskokeet (paikalla oltava 30 min. ennen alkamisaikaa) ks. MikLun kalenteri pedanetissa ma 13.2. Kokeet kielistudioissa ja luokassa 441 (MikLu + AikLu) (lukion 4. krs.) klo 8.30 ruotsi (pitkä ja keskipitkä) ti 14.2. Kokeet kielistudioissa, luokissa 435 ja 441 (lukion 4. krs.) klo 8.30 englanti (pitkä) kaksi vuoroa (MikLu + AikLu) klo 11.00 venäjä (pitkä) klo 13.00 espanja (pitkä) ke 15.2. Kokeet kielistudioissa (lukion 4. krs.) C-kielet klo 08.30 espanja klo 11.00 englanti klo 13.00 venäjä klo 14.00 italia Kirjalliset kokeet (alkamisaika klo 09.00 paikalle klo 8.30 mennessä) pe 10.2. äidinkieli, tekstitaito (Päämajakoulu, Lyseo, tila 528) ma 13.3. äidinkieli, esseekoe; suomi toisena kielenä (Päämajakoulu, Lyseo, tila 528) ke 15.3. psykologia(d), filosofia(d), historia, fysiikka, biologia (Päämajakoulu, tila 528) pe 17.3. vieras kieli (pitkä) (Päämajakoulu, Lyseo) Erillistila 509 ma 20.3. ruotsi (pitkä ja keskipitkä) (Päämajakoulu) ke 22.3. matematiikka (pitkä ja lyhyt) (Päämajakoulu, Lyseo, erillistila 528) HUOM! Taulukkokirja ja laskin tuotava tarkastettavaksi kansliaan edeltävänä päivänä klo 12.00 mennessä! pe 24.3. uskonto, elämänkatsomustieto, kemia, terveystieto yhteiskuntaoppi(d), maantiede(d), (Päämajakoulu / KE ja TE =528) ma 27.3. vieras kieli (lyhyt) (Päämajakoulu) Mahdolliset muutokset tulevat wilmaan/pedanettiin/koulun pääoveen! 9
TARKENNUS LASKINOHJEESEEN Fysiikka (18.3.2014) Laskin on kokeen apuväline, jonka rooli arvioidaan tehtäväkohtaisesti. Jos ratkaisussa on käytetty symbolista laskinta, sen on käytävä ilmi suorituksesta. Analysointia vaativien tehtävien ratkaisemisessa pelkkä laskimella saatu vastaus ei riitä ilman muita perusteluja. Sen sijaan laskimesta saatu tulos yleensä riittää rutiinitehtävissä ja laajempien tehtävien rutiiniosissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lausekkeiden muokkaaminen, yhtälöiden ratkaiseminen sekä funktioiden derivointi ja integrointi. Kemia (18.3.2014) Kemian kokeessa kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Symbolisen laskimen avulla tehdyt ratkaisut hyväksytään, kunhan ratkaisusta käy ilmi, mihin reaktioyhtälöön symboleineen se perustuu. Myös toisen asteen yhtälön ratkaisun voi suorittaa laskimella. Luku-arvojen sijoittamista ratkaisukaavaan ei tarvitse merkitä näkyviin. Matematiikka (1.12.2015) Matematiikan kokeen A-osassa ei saa käyttää laskimia. Vastausta voi jatkaa puoliarkille (nimi-, yms. tiedot paperiin) Matematiikan kokeen B-osassa kaikki funktio-, graafiset- ja symboliset laskimet ovat sallittuja apuvälineitä. Laskimen käyttö on kokelaan vastuulla. Laskimen oikeanlainen käyttö edellyttää kokelaalta riittävää kypsyyttä matemaattisen tekstin lukijana ja kirjoittajana. HUOM! Kokoarkille saa tehdä vain tehtävän 5 (muutoin vain nimi-, yms. tiedot kokoarkkiin = kaikki tehtävät sen väliin). Matematiikan tehtävän vastaus koostuu väitteistä ja niiden perusteluista. Laskinta saa käyttää minkä tahansa väitteen aikaansaamisessa, mutta laskin ei muodosta koskaan väitteen perustelua. Se, mikä väite vaatii perustelun riippuu asiayhteydestä. Jos tehtävässä pyydetään osoittamaan, todistamaan tai perustelemaan jotain, ei laskimen antama tulos ole koskaan yksinään riittävä. Laskimen antama tulos voi kuitenkin muodostaa perustelun osan: Esimerkki. Osoita, että funktio f(x)= 3x+sinx on kasvava. HYVÄ RATKAISU. Derivoituva funktio on kasvava jos sen derivaatta on ei-negatiivinen (Perustelu). Funktion derivaatta on f (x)=3+cosx (Lasku). Koska 3+cosx 3 1=2 aina, on derivaatta ei-negatiivinen, ja siten funktio f on kasvava (Perustelu). 2 Lisäksi on huomattava, että ratkaisusta on aina käytävä ilmi mitä on laskettu: Esimerkki. Määritä funktion f(x)=13x3+12x2 2x derivaatan nollakohdat. HYVÄ RATKAISU. Koska f (x)=x2+x 2, niin saamme toisen asteen yhtälön x2+x 2=0 jonka ratkaisut, ja samalla derivaatan nollakohdat, ovat 1 ja 2. PUUTTEELLINEN RATKAISU. Koska f (x)=x2+x 2, niin x=1 tai x= 2. (Ratkaisussa ei kerrota miten lausekkeesta x2+x 2 saadaan x=1 tai x= 2, eli yhtälön muodostaminen on jätetty lukijan arvattavaksi.) 10
Pisterajat KEVÄT 2016 L E M C B A i+ i i- Äidinkieli, suomi 87 72 60 49 38 29 27 24 19 Äidinkieli, ruotsi 89 73 61 49 38 27 23 20 16 Äidinkieli, pohjoissaame 60 50 40 30 20 10 8 7 6 Suomi toisena kielenä 185 172 159 142 120 94 90 65 56 Svenska som andraspråk 185 172 159 142 119 94 90 65 56 Matematiikka, pitkä oppimäärä 49 35 26 19 13 9 8 7 5 Matematiikka, lyhyt oppimäärä 48 38 31 23 16 10 9 8 6 Ruotsi, pitkä oppimäärä 259 232 203 175 150 129 121 110 90 Ruotsi, keskipitkä oppimäärä 237 201 170 139 112 95 88 78 60 Suomi, pitkä oppimäärä 275 256 231 211 180 142 137 130 125 Suomi, keskipitkä oppimäärä 264 245 223 180 142 111 105 90 84 Englanti, pitkä oppimäärä 267 246 224 192 154 122 116 108 97 Saksa, pitkä oppimäärä 275 234 202 173 145 112 80 75 70 Ranska, pitkä oppimäärä 270 249 232 209 180 113 107 96 92 Venäjä, pitkä oppimäärä 278 245 214 181 150 120 110 100 90 Espanja, pitkä oppimäärä 272 250 225 200 180 122 110 100 90 Saksa, lyhyt oppimäärä 271 240 208 163 132 110 100 93 76 Englanti, lyhyt oppimäärä 272 252 239 211 174 130 126 120 115 Ranska, lyhyt oppimäärä 268 237 209 170 140 117 112 100 90 Venäjä, lyhyt oppimäärä 271 231 198 163 135 115 108 100 91 Espanja, lyhyt oppimäärä 260 220 186 144 124 100 80 65 50 Italia, lyhyt oppimäärä 279 258 226 196 149 120 100 80 70 Latina, laajempi oppimäärä 190 180 160 140 120 100 75 50 25 Latina, lyhyt oppimäärä 190 180 160 140 120 100 75 50 25 Pohjoissaame, lyhyt oppimäärä 195 181 166 140 120 100 90 80 70 Koltansaame, lyhyt oppimäärä 195 181 166 140 120 100 90 80 70 Portugali, lyhyt oppimäärä 187 175 160 150 125 100 90 80 70 Evankelis-luterilainen uskonto 34 27 23 18 13 9 8 7 6 Ortodoksinen uskonto 34 27 23 18 13 9 8 7 6 Elämänkatsomustieto 33 29 23 18 14 9 7 6 4 Filosofia 31 25 19 14 10 8 6 5 3 Psykologia 31 25 20 15 11 7 6 5 3 Historia 34 28 23 18 13 9 8 6 5 Yhteiskuntaoppi 34 29 24 20 15 10 9 7 6 Fysiikka 42 33 25 19 14 10 9 8 6 Kemia 42 35 27 20 14 9 8 7 6 Biologia 41 33 26 19 13 9 8 7 6 Maantiede 33 28 24 19 14 10 9 8 7 Terveystieto 28 23 20 16 13 10 9 8 7 11
Pisterajat YTL:n sivulla (https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/pisterajat ) Sähköinen koe Sähköiset kokeet alkavat syksyllä 2016 (SA/C, GE ja FI). Kokeita harjoitellaan opettajien johdolla pääasiassa Päämajatalon abitti/pilottitilassa. Harjoituskokeita ja muuta tietoa löytyy Digabin sivuilta. Kevään 2017 digitaaliset kokeet pidetään Päämajakoulun alasalissa. Kokeita harjoitellaan alasalin sähköisessä ympäristössä ti 14.3. klo 14.15 (PS/FI) ja to 23.3. klo 14.00 (GE/YH ja FC/SC). Kevään 2017 kokeisiin voi osallistua ilman omaa konetta (ota kuitenkin omat kuulokkeet mukaan ja hiiri mukaan). Syksystä 2017 alkaen on tuotava oma kone ja muut tarvikkeet. Sähköisissä kokeissa käytetyt tikut ja luonnostelupaperit palautetaan II-digivalvojalle (tai I- valvojalle) kokeen päätyttyä. Muista päättää koe kokeen lopuksi! Lisätietoja: www.ylioppilastutkinto.fi Mikkelin lukion wilma (tiedotteet) Mikkelin lukion kotisivut (pedanetissa ks. etusivun kalenterin alta) MÄÄRÄAIKOJA 1. Ilmoittautuminen kevään kirjoituksiin 23.11.mennessä 2. Ilmoittautuminen syksyn kirjoituksiin 05.06. mennessä 3. Syksyllä ylioppilaaksi aikovien kurssisuoritusten oltava valmiina 3.11. 4. Keväällä ylioppilaaksi aikovien kurssisuoritusten oltava valmiina 4.5. 12