SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(10) Tuomas Maasalo 18.11.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 4.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi Energiamarkkinavirasto (EMV) on pyytänyt Energiateollisuus ry:n (ET) lausuntoa otsikossa mainitusta määräysluonnoksesta. Kiitämme mahdollisuudesta lausua näkemyksemme kyseisistä esityksistä ja toteamme lausuntonamme seuraavaa: Lausunnon yleistä-osassa arvioimme määräystä ja itse prosessia yleisellä tasolla. Sen jälkeen esitämme eräitä kommentteja liittyen määräysluonnokseen. Lausunnon yksityiskohtaisissa kommenteissa keskitymme jakeluverkkotoimintaa kuvaaviin tunnuslukuihin ja erityisesti niihin, jotka ovat herättäneet eniten kysymyksiä jäsenyrityksissämme. Tässä osiossa on kommentoitu myös kantaverkkotoimintaa kuvaavia tunnuslukuja. Lausunnon liitteessä on lueteltu laajemmin jäsenyrityksiltämme saatuja hyvinkin olennaisia kommentteja, jotka korostavat määräykseen liittyviä epätarkkuuksia. Vaikka kommenttimme koskevat erityisesti jakelu- ja kantaverkkotoimintaa, ne kattavat pääosin myös suurjännitteistä jakeluverkkotoimintaa kuvaavat tunnusluvut. 1 YLEISTÄ Pidämme positiivisena, että viranomainen haluaa kehittää sähköverkkotoiminnan laatua ja kustannuksia kuvaavia tunnuslukuja. Viranomaismääräyksen perusteella osa nyt vapaaehtoisista luvuista tulee pakollisiksi ja koskevat siten jatkossa tasapuolisesti kaikkia verkonhaltijoita. Erityisesti jakeluverkkotoimintaa kuvaavia tunnuslukuja on tullut merkittävästi lisää verrattuna vuoden 2005 määräykseen. Jakeluverkkotoiminnan laatua kuvaavien tunnuslukujen valinnassa on oleellista, että tunnusluvut kuvaavat aidosti sähköntoimituksen tasoa ja että niillä on oikeansuuntainen ja todellinen vaikutus verkonhaltijan toiminnan arvioinnissa käytettävien mallien antamiin tuloksiin. Tunnuslukujen tulisi olla myös verkonhaltijoiden hyödynnettävissä niin, että he voisivat käyttää tunnuslukuja apuna oman toiminnan kehittämisessä. Korostamme, että sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen tulee ensisijaisesti kuvata verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta ja kannattavuutta. Edellisen perusteella pidämme valitettavana, että emme ole mitenkään voineet osallistua määräyksen valmisteluun ja uusien tunnuslukujen kehittämiseen. Erityisesti tämän takia nyt meille annettu lausuntoaika on kohtuuttoman lyhyt. Emme myöskään pidä oikeana, että lausunto on osoitettu vain toimialajärjestölle. Kyse on niin merkittävästä ja suoraan verkonhaltijoita koskevasta muutoksesta, että lausuntoa olisi pitänyt pyytää suoraan heiltä. Nyt syntyneessä tilanteessa me olemme joutuneet kokoamaan jäsenyritystemme näkemykset ja koostamaan niistä alan yhteisen lausunnon erittäin lyhyessä ajassa. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(10) Lausuntoaikaa suurempi haaste on kuitenkin uusien tunnuslukujen keräämiseen ja ilmoittamiseen varattu valmistautumisaika. Aikataulu on kohtuuton, kun otetaan huomioon uusien tunnuslukujen suuren määrän sekä järjestelmien vaatimat päivitykset ja muutokset. Tiedot on kerättävä useista eri järjestelmistä ja tietokannoista. Tällä hetkellä järjestelmät eivät tue kaikkia luonnoksessa mainittuja tunnuslukuja ja niiden keräämistä. Erityisesti 110kV:n sähköverkon laatua kuvaavien tunnuslukujen kerääminen vaatii järjestelmien kehitystä ja manuaalista työtä. Esitämme, että erityisesti 110kV:n sähköverkon laatua kuvaavien tunnuslukujen osalta sovellettaisiin yhden vuoden siirtymäaikaa siten, että luvut kerättäisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2013 ja julkaistaisiin toukokuussa 2014. Ymmärrämme, toisin kuin määräyksen 6 :ssä todetaan, että tunnusluvut on tarkoitus kerätä uudessa muodossa ensi vuoden alusta lähtien, jolloin ne julkaistaisiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2013. Aikataulusta riippumatta uudet tunnusluvut edellyttävät järjestelmien kehitystä ja ainakin alkuvaiheessa paljon käsityötä. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia ja on siten räikeästi ristiriidassa kolmannelle valvontajaksolle esitettyjen tehostamistavoitteiden kanssa. Viitaten 14.11.2011 EMV:n (Nurmi, Hänninen) ja ET:n (Maasalo, Hänninen) tapaamisen yhteydessä käytyyn keskusteluun, toteamme, että monet tunnusluvut vaativat tarkempaa määrittelyä, jotta vältytään ristiriitaisilta tulkinnoilta. On ehdottoman tärkeää, että verkonhaltijat ymmärtävät samalla tavalla tunnuslukujen laskemisen, jotta saadaan yhteismitallisia ja oikeasti relevantteja tuloksia. Mielestämme on myös epäselvää mitä lukuja kerätään tämän määräyksen perusteella, mitä lukuja EMV kerää muuta kautta ja vain julkaisee tämän määräyksen mukaisesti. Epäselvää on myös, mitä tarkoittaa määräyksen 5 :n vaatimus Sähköverkonhaltijan on pidettävä tämän määräyksen mukaiset tunnusluvut julkisesti saatavilla. Viitaten em. tapaamisen yhteydessä käytyyn keskusteluumme toteamme, että EMV:n mukaan osa uusista tunnusluvuista on jo nyt saatavilla automaattisesti järjestelmistä, vaikka tämä ei käy määräysluonnoksesta selville. EMV lupasikin lisätä määräysluonnokseen liitteen, josta käy ilmi mitkä tunnusluvut ovat jo nyt järjestelmistä saatavissa ja mitkä tunnusluvut pitää yhtiöiden itse laskea. Tämä selkeyttää tunnuslukujen keräämistä ja auttaa hahmottamaan myös uusien ja lisätöitä aiheuttavien tunnuslukujen todellisen määrän. Mielestämme olisi selkeintä, että määräys koskisi vain niitä lukuja, joita verkonhaltijan tulee tämän määräyksen perusteella kerätä, toimittaa viranomaiselle ja pitää julkisesti saatavilla. Näiden lukujen ulkopuolelle on jätettävä kaikki liikesalaisuuksiksi tulkittavat luvut. Näitä ovat erityisesti verkkotoiminnan kannattavuutta koskevat luvut (esim. liitteessä 1 luvut 40-44). Kaiken kaikkiaan katsomme, että määräys on nykymuodossaan niin keskeneräinen, ettei sitä tule julkaista ennen kuin se on perusteellisesti läpikäyty yhdessä viranomaisen ja toimialan kanssa. Mielestämme vahvistuspäätökset voidaan julkaista esitetyssä aikataulussa, vaikka tunnuslukuja koskevaa määräystä olisi annettu. Tunnuslukumääräyksen muodollinen takaraja on 31.12.2011. Seuraavassa on esitetty eräitä yksityiskohtaisia kommentteja sekä itse määräykseen että sen liitteisiin. 2 YKSITYISKOHTAISET KOMMENTIT 2.1 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 2 Sähkön jakeluverkonhaltijan tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle liitteessä 1 mainitut verkonhaltija koskevat tunnusluvut tai tiedot tunnuslukujen laskemiseksi kalenterivuosittain Sähkön suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle liitteessä 2 mainitut verkonhaltijaa koskevat tunnusluvut tai tiedot tunnuslukujen laskemiseksi kalenterivuosittain.
3(10) Määräyksessä on omat liitteet jakeluverkonhaltijoille, suurjännitteisen jakeluverkonhaltijoille sekä kantaverkonhaltijalle. Ensimmäinen ja viimeinen luokka on määritelty sähkömarkkinalaissa, mutta suurjännitteinen jakeluverkonhaltija -kategoriaan kuuluvia yhtiöitä ei ole määritelty missään säädöksessä. Oletamme liitteen 2 koskevan vain nykyisiä ns. alueverkkoluvanhaltijoita, vaikka myös useilla jakeluverkonhaltijoilla on hallussaan 110 kv sähköverkkoa. Oletamme lisäksi, että jakeluverkonhaltija ilmoittaa suurjännitteistä jakeluverkkoa koskevat luvut vain omassa hallinnassaan olevan verkon osalta. Epäselvyyksien välttämiseksi katsomme, että suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan määritelmää tulisi tarkentaa määräyksessä. Liitteessä 1 määritellään eri jännitteiset verkot seuraavasti: Tässä liitteessä tarkoitetaan 0,4 kv, 1-70 kv ja 110 kv verkoilla seuraavaa jaottelua: - 0,4 kv pienjänniteverkolla 0,4 kv ja 1 kv pienjänniteverkkoa - 1-70 kv keskijänniteverkolla yli 1 kv mutta alle 70 kv keskijänniteverkkoa - 110 kv suurjänniteverkolla 110 kv siirtoverkkoa. Verkonrakenne- ja verkkopääomamielessä 1 kv vastaa 0,4 kv pienjänniteverkkoa niin maakaapeleiden kuin ilmajohtojenkin osalta. Alun perin ns. teknisten tunnuslukujen tarkoitus on kuitenkin ollut kuvata nimenomaan verkkotoiminnan laajuutta ja luonnetta. Verkkotoiminnan laajuus- ja luonnemielessä 1 kv verkko vastaa paremminkin keskijänniteverkkoa eli 1-70 kv verkkoa, koska 1 kv tekniikalla nimenomaan korvataan keskijännitejohtohaaroja. Vaikka tällä hetkellä 1 kv verkkojen määrä on rajallinen, määrittelykäytännössä on eroja yritysten välillä. Tältä osin määrittelyä tulee ehdottomasti selkeyttää. 3 Tunnuslukujen laskentaan otetaan mukaan ne tiedot, jotka koskevat sähköverkonhaltijan verkkoluvan mukaista sähköverkkotoimintaa ja verkkoluvan mukaisen vastuualueen mukaista sähköverkkoa. Sanamuoto soveltuu tilanteeseen, jossa jakeluverkkoa koskevat tunnusluvut koskivat vain jakeluverkkoa, jolle on verkkoluvassa määritetty maantieteellinen vastuualue. Suurjännitteiselle jakeluverkolle vastuualuetta ei ole tarkoitus jatkossakaan määrittää. Ko. pykälän tekstiä tulisi tarkentaa vastaamaan tulevaa tilannetta. 5 Sähköverkonhaltijan on pidettävä tämän määräyksen mukaiset tunnusluvut julkisesti saatavilla. Energiamarkkinavirasto voi julkaista tämän määräyksen tunnuslukujen mukaisia tietoja verkonhaltijoista. Energiamarkkinavirasto voi laskea sille toimitettujen valvontatietojen avulla myös uusia tunnuslukuja ja julkaista niitä.
4(10) Käsite julkisesti saatavilla vaati täsmennyksen. Yleisesti ottaen vaatimus siitä, että verkonhaltijan on pidettävä tunnusluvut julkisesti saatavilla, on asiakasnäkökulmasta katsoen turha. Koska Energiamarkkinavirasto joka tapauksessa julkaisee tarpeelliseksi katsomansa tunnusluvut yhdessä paikassa, ei yhtiökohtaisella julkaisuvaatimuksella saada mitään lisähyötyä. Päinvastoin se aiheuttaa verkkoyhtiöille lisätyötä ja sen myötä lisäkustannuksia. Mielestämme verkkoyhtiö voisi viitata nettisivuillaan tunnuslukuihin, jotka on kootusti julkaistu Energiamarkkinaviraston sivuilla. Liikesalaisuuksia sisältäviä lukuja ei verkonhaltija voi julkaista. Mielestämme myöskään viranomaisen ei saa niitä julkaista. 6 Tämä määräys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012 ja on voimassa toistaiseksi. Tässä muodossa määräys edellyttää, että verkonhaltija julkaisee tunnusluvut uudessa muodossaan toukokuussa 2012 koskien vuotta 2011. Tämä ei ole määräyksen tarkoitus. Määräyksessä tulisi selkeästi todeta, että tämän määräyksen mukaiset tunnusluvut julkaistaan ensimmäisen kerran keväällä 2013 koskien vuotta 2012. Lisäksi 110 kv verkon osalta jakeluverkkotoimintaa koskevat tunnusluvut julkaistaan vasta koskien vuotta 2013, kuten olemme aiemmin todenneet. 2.2 Sähkön jakeluverkkotoimintaa kuvaavat tunnusluvut Sähkön jakeluverkkotoiminnan laatua kuvaavat tunnusluvut - (29) Kuluttaja-asiakkaiden tekemien reklamaatioiden lukumäärä, kpl Ennen kuin reklamaatioista aletaan kerätä tietoa, tulisi määritellä mikä on reklamaatio. Nykyiset tietojärjestelmien ominaisuudet ja nykyiset toimintatavat eivät tue reklamaatioiden tilastointia. Järjestelmiä on mahdollista kehittää, muttei annetulla aikataululla. - (30) Sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkön toimitus on katkaistu, kpl Tunnusluku ei mittaa verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta tai kannattavuutta. Tunnusluku mittaa ainoastaan asiakkaiden taloudellista tilannetta. Ilmeisesti direktiivi asettaa viranomaiselle velvoitteen seurata sähköntoimituksen katkaisujen lukumäärää. Mielestämme tätä tulisi seurata erikseen eikä tämän määräyksen perusteella. Joka tapauksessa tunnusluku vaatii tarkempaa määrittelyä. Tilastointi edellyttää tietojärjestelmien päivitystä ja aiheuttaa lisätyötä, koska asiaa on ainakin alkuvaiheessa seurattava manuaalisesti. Vertailukelpoisuuden vuoksi sekä reklamaatiot että sähköntoimituksen katkaisemisten määrät tulisi EMV:n julkaisussa suhteuttaa esimerkiksi asiakasmääriin. Sähkön jakeluverkkotoiminnan 110kV sähköverkon laatua kuvaavat tunnusluvut - (39) Siirtämättä jäänyt energia, GWh Alueverkkoasiakkaiden irtikytketty teho ei ole jakeluverkonhaltijoiden tiedossa. Pika - ja aikajälleenkytkennöistä ei tällä hetkellä kirjata energiatietoja.
5(10) Sähkön jakeluverkkotoiminnan laatua ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut - (40) Verkonhaltijan tekemät investoinnit eriytetyn taseen mukaisessa arvossaan, euroa Laajennus- ja korvausinvestointien määritelmä tulisi tehdä selkeäksi ja yksiselitteiseksi, jotta investoinnit kirjattaisiin kaikkien verkkoyhtiöiden osalta samalla periaatteella. - (42) Verkonhaltijan tekemät investoinnit jaoteltuna Energiamarkkinaviraston standardiyksiköiden mukaisesti, kpl ja euroa Tässä tulee määritellä tarkemmin, kysytäänkö kokonaismääriä vai komponenttikohtaisia määriä, kuten verkonrakennetiedoissa. Näin tarkalla tasolla suoritettavasta tilastoinnista muodostuu helposti tulkinnanvarainen ja joka tapauksessa erittäin työläs. - (48) Verkonhaltijalle tuntimittauksesta aiheutuvat lisäkustannukset, euroa Tässä tulee määritellä tarkemmin, mitä määritellään lisäkustannuksiksi. Tunnusluvun laskenta määräyksessä esitetyllä tavalla tulee olemaan haasteellista ja aiheuttaa tulkintaongelmia. Ymmärtääksemme viranomaisen tarkoituksena on selvittää tuntimittauksesta (tiheämmästä luennasta, raportoinnista ja taseselvityksestä) aiheutuvia lisäkustannuksia verrattuna nykyisin pääsääntöisesti kerran vuodessa tapahtuvaan luentaan. Lisäkustannuksista ei vähennetä tuntimittauksesta verkonhaltijalle mahdollisesti koituvia hyötyjä. Sähkön jakeluverkkotoimintaa kuvaavat muut tunnusluvut - (49) 0,4kV verkosta loppukäyttäjille siirretty sähköenergia käyttäjäryhmittäin, GWh Tunnusluku ei kuvaa verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta tai kannattavuutta. Tuntimittaukseen siirryttyä vanha tyyppikäyrämalleihin perustuva jako ei enää ole relevantti. Jo tällä hetkellä käyttäjäryhmittelyn hallinta on hankalaa. Esimerkiksi maatalouden rakennemuutoksen myötä useita vakituisia asuntoja on muuttunut vapaa-ajan asunnoiksi. Muutoksesta tulee harvoin tietoa verkkoyhtiöille, eikä verkkoyhtiöillä ole mahdollisuutta valvoa, mikä on vakituisesti asuttu asunto ja mikä ei. Tiedot eivät pysy ajan tasalla, eikä asiakasryhmittely on luotettava. - (50) 0,4kV verkkoon liittyneet asiakkaat käyttäjäryhmittäin, kpl Tunnusluku ei kuvaa verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta tai kannattavuutta. - (51) Sähkön käyttöpaikat, joissa avoin toimittaja on vaihtunut, kpl Tunnusluku ei kuvaa verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta tai kannattavuutta. Ymmärrämme, että kyse on tiedosta, jonka ilmoittaminen on vuodesta 2008 lähtien perustunut vapaaehtoisuuteen. Koko maan tilanteen selvittäminen edellyttää, että tämä tieto saadaan kaikilta verkonhaltijoilta. Mielestämme tieto tulisi kuitenkin kerätä erikseen eikä tämän määräyksen perusteella.
6(10) 2.3 Sähkön kantaverkkotoimintaa kuvaavat tunnusluvut Kantaverkon keskeytysten lukumäärää ja keskeytysaikaa koskevia tunnuslukuja on selkeästi muutettu (liitteen 3 tunnusluvut 18-22). Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavien tietojärjestelmien kehittäminen vaatii huomattavan määrän työtä ja aikaa. Tunnuslukujen raportoinnissa suunnitellut ja suunnittelemattomat keskeytykset esitetään laskettavaksi yhteen. Mielestämme tälle ei ole perusteita. Suunnitellut ja suunnittelemattomat keskeytykset johtuvat täysin eri asioista ja kuvaavat näin ollen eri asioita ja siksi emme pidä kuvaavana näiden tunnuslukujen yhteenlaskemista. Suunniteltujen ja suunnittelemattomien keskeytyksien laskeminen automaattisesti yhteen edellyttää järjestelmämuutoksia ja riittävää siirtymäaikaa. Em. kommentit koskevat myös suurjännitteistä jakeluverkkoa koskevan liitteen 2 tunnuslukuja 16-20. Kantaverkon osalta tavoitteena tulisi olla tunnuslukujen vertailukelpoisuus kansainvälisesti. Uusia tunnuslukuja kehitettäessä tulisi selvittää, onko vastaavia lukuja käytössä muualla Euroopassa. 3 YHTEENVETO Pidämme hyvänä, että EMV kehittää sähköverkkotoiminnan laatua ja kustannuksia kuvaavia tunnuslukuja. Kaikilta osin verkkoyhtiöiden järjestelmät eivät luonnollisesti ole vielä valmiina, jotta ne tukisivat uusien tunnuslukujen keräämistä. Pidämme vuoden siirtymäaikaa välttämättömänä, koska annetulla aikataululla ei tunnuslukujen kerääminen ole mahdollista. Esitämme, että uusia tunnuslukuja aletaan kerätä vasta vuoden 2013 alusta niin, että ne ilmoitetaan ensimmäisen kerran toukokuussa 2014. Tämä siirtymäaikavaatimus koskee erityisesti jakeluverkonhaltijan hallinnassa olevaa 110 kv verkkoa. Tässä vaiheessa on epäselvää mitä lukuja kerätään tämän määräyksen perusteella, mitä lukuja EMV kerää muuta kautta ja vain julkaisee tämän määräyksen mukaisesti. Epäselvää on myös, mitä tarkoittaa määräyksen 5 :n vaatimus Sähköverkonhaltijan on pidettävä tämän määräyksen mukaiset tunnusluvut julkisesti saatavilla. Mielestämme olisi selkeintä, että määräys koskisi vain niitä lukuja, joita verkonhaltijan tulee tämän määräyksen perusteella kerätä, toimittaa viranomaiselle ja pitää julkisesti saatavilla. Näiden lukujen ulkopuolelle on jätettävä kaikki liikesalaisuuksiksi tulkittavat luvut. Näitä ovat erityisesti verkkotoiminnan kannattavuutta koskevat luvut (esim. liitteessä 1 luvut 40-44). Joka tapauksessa uudet tunnusluvut edellyttävät järjestelmämuutoksia ja aiheuttavat verkonhaltijoille lisätyötä. Tämä kasvattaa verkonhaltija operatiivisia kustannuksia, mikä on otettava huomioon verkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta arvioitaessa. Kaiken kaikkiaan katsomme, että määräys on nykymuodossaan niin keskeneräinen, ettei sitä tule julkaista ennen kuin se on perusteellisesti läpikäyty yhdessä viranomaisen ja toimialan kanssa. Yhteisenä tavoitteena on, että tunnuslukujen määrittelyt olisivat riittävän selkeät ja yksiselitteiset, jotta niiden avulla saataisiin mahdollisimman vertailukelpoisia tuloksia. Tunnuslukujen kerääminen aiheuttaa jo nyt verkkoyhtiöille paljon työtä. Lisätyön minimoimiseksi tulisi ennen uusien tunnuslukujen vahvistamista tarkkaan arvioida, mitkä ovat tärkeitä ja oleellisia tunnuslukuja, jotta niistä olisi todellista hyötyä paitsi viranomaiselle myös yrityksille itselleen. Ystävällisin terveisin Kenneth Hänninen Johtaja, Sähköverkko Energiateollisuus ry
7(10) LIITE YKSITYISKOHTAISET VERKONHALTIJOIDEN KOMMENTIT SÄHKÖN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT (3) Verkkopituus jännitetasoittain, km - Tarkoitetaanko tässä verkkopituutta virtapiireittäin vain johdoittain? - Verkonrakennetietoja varten tiedot dokumentoidaan verkkotietojärjestelmään johdoittain, eikä dokumentointimäärää tulisi tarpeettomasti lisätä. Aikaisemmin tähän tunnuslukuun ilmoitettiin johtopituudet ja ainoastaan 110 kv johtojen osalta virtapiiripituudet. (4) Verkkopalveluasiakkaiden määrä jännitetasoittain, kpl - Kulutuspaikat ja tuotantopaikat saadaan eroteltua tariffin perusteella, mutta työ on tehtävä käsin. - Laadukkaan datan kerääminen tällä tasolla haasteellista, lukujen raportointi edellyttää JVH:lta käsityötä/prosessien kehittämistä yms. (5) Liittymien määrä jännitetasoittain, kpl - Sopimuslajit eivät suoraan tue tämän asian tilastointia mitenkään. - Liittymissopimusnumerot ovat nykyisellään samanlaiset tuotannolle ja kulutukselle. Uusien kulutuspaikkojen liittymissopimukset voidaan tilastoida laskutushetken, mutta ei kytkentähetken perusteella. Purettujen liittymien määrät on haasteellisia selvittää (uusi liittymä, liittymän siirto ja liittymän purku ovat järjestelmissä samanlaisia tapahtumia). - Tunnusluvun selityksessä oleva tarkennus jaottelusta on käytännössä haasteellista toteuttaa nimellistehojen perusteella. - Laadukkaan datan kerääminen tällä tasolla haasteellista, lukujen raportointi edellyttää JVH:lta käsityötä/prosessien kehittämistä. - 0,4 kv tuotantopaikka; tarkoitetaanko verkkoon syöttävää tuotantopaikkaa? (8) Muuntoasemien ja muuntajien lukumäärä ja nimellisteho eri jänniteportaissa, kpl ja MVA - Mihin kuuluvat 30 kv muuntajat tai 10/20 kv välimuuntajat? (9) Jakelumuuntamoiden lukumäärä jännitetasoittain, kpl - Tiedot on saatavissa, mutta miten käsitellään 20/1/0,4 kv ja 20/1 kv muuntamot? Ilmeisesti yläjännitepuolen mukaisesti; myös kolmikäämimuuntajat? (16) Verkonhaltijan liittymismaksujen keskihinnat jännitetasoittain, euroa - Koko luvun merkitys voidaan kyseenalaistaa. Verkonhaltijoilla on jo nyt julkiset liittymismaksuhinnastot, joista selviää tätä tunnuslukua tarkemmin liittymien hinnat sekä viranomaisille että potentiaalisille liittyjille.
8(10) - Tunnusluvun suuruus riippuu myytyjen liittymien kokojakaumasta ja aluehinnalla tai tapauskohtaisella hinnalla tehtyjen liittymissopimusten osuudesta. Kyseessä on vain kahden luvun osamäärä, jonka perusteella esimerkiksi liittymismaksujen tasoa on hankala arvioida. - Järjestelmissä ei ole valmiina tällaisia raportteja ja käsin ylläpitäminen aiheuttaa lisää operatiivisia kustannuksia. Lisäksi vaatisi vyöhykejaottelun, että olisi vertailukelpoinen verkkoyhtiöiden kesken. (17-22) Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen - Tunnuslukujen tarkennukseen oli lisätty maininta, että tunnuslukuihin (17) - (22) ei lasketa mukaan yli 1-70 kv verkon keskeytyksistä aiheutuneita 1-70 kv verkon keskeytyksiä. Joko mukaan ei lasketa yli 1 kv keskeytyksiä tai sitten yli 70 kv keskeytyksiä, tässä yhteydessä ei voi olla vaihteluväliä. Määräyksen mainita ei lasketa yli 1-70 kv keskeytyksiä pitäisi ilmeisesti olla, että ei lasketa yli 70 kv keskeytyksiä. - Tunnuslukujen laskentakaavassa oli maininta vain muuntopiireistä ja muuntopiirien vuosienergioista. Keskijänniteverkon loppukäyttäjiä tulee tässä yhteydessä käsitellä kuten muuntopiirejäkin, eli muuntopiirien tai kj-verkon loppukäyttäjien lukumäärä ja muuntopiirin tai kj-verkon loppukäyttäjän l vuosienergia. Jakelualueen vuosienergialla tarkoitetaan ilmeisesti yli 1 kv mutta alle 70 kv verkon vuosienergiaa eli kj-verkon loppukäyttäjien sekä kaikkien muuntopiirien vuosienergioiden summaa. (26) 1-70 kv verkossa tapahtuneiden kaikkien suunnittelemattomien sekä pika- ja aikajälleenkytkentöjen keskeytysten yhteenlaskettu vuotuinen lukumäärä, kpl. - Jälleenkytkennät vääristävät tämän tunnusluvun. Ne tulisi jättää tämän luvun ulkopuolelle. (29) Kuluttaja-asiakkaiden tekemien reklamaatioiden lukumäärä, kpl - Reklamaatio-käsite täytyy määritellä, jos halutaan verkonhaltijoiden raportoimien tunnuslukujen olevan vertailukelpoisia. Missä kulkee laskua koskevan tiedustelun ja reklamaation raja? Kirjataanko reklamaatioksi esimerkiksi tapaukset, joissa asiakas aina laskun saatuaan ottaa yhteyttä ja moittii laskua suureksi, epäilee laskun oikeellisuutta tai ei vain ymmärrä saamaansa laskua? - Nykyiset tietojärjestelmien ominaisuudet ja nykyiset toimintatavat eivät tue reklamaatioiden tilastointia. Järjestelmiä on kehitettävissä siihen suuntaan, mutta se ei ole mahdollista EMV:n antamalla aikataululla. - Huomioidaanko positiivisia palautteita mitenkään, sehän on merkki hyvästä asiakaspalvelusta? (30) Sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkön toimitus on katkaistu, kpl - Tunnusluku ei mittaa verkkotoiminnan laatua, vaan enemminkin asiakaskunnan taloudellista tilannetta. - Tilastointi ja siihen liittyvä selvitystyö aiheuttaa lisätyötä ja on manuaalisesti ylläpidettävissä. Nykyisellään ei voida tietoja raportoida, vaan tilastointi ja raportointi vaativat uuden toimintatavan ja tietojärjestelmien päivitystä.
9(10) (31) 110 kv liityntäpisteiden lukumäärä, kpl - Kaikkien verkkoyhtiöiden käytöntukijärjestelmät eivät tässä vaiheessa tue 110 kv jakeluverkon keskeytysten tilastointia. Vaatii siirtymäaikaa. - Liityntäpisteen määrittely on epäselvä. (33a) Verkonhaltijan kaikkien 110 kv verkon keskeytysten keskeytysaika, min - Lasketaanko mukaan keskeytykseen vain ne tapaukset joista verkkoyhtiön asiakkaalle aiheutuu keskeytys (asiakaslähtöinen keskeytystilastointi), vai kaikki tapaukset joista syntyy keskeytys siirtojohdolle (110kV jakeluverkko)? (39) Siirtämättä jäänyt energia, GWh - Jos osalle alkuperäisestä keskeytysalueesta pystytään palauttamaan jakelu, miten määritellään keskeytysteho edelleen keskeytyksen piiriin jäävälle alueelle? Palautuvan huipun takia vähennyslaskulla ei saada oikeaa tulosta. - Pika- ja aikajälleenkytkennöistä ei verkkoyhtiöillä eikä kantaverkolla ole ollut tapana kirjata energiatietoja. - Ei ole selvästi sanottu tarkoitetaanko edellä mainittuja 110 kv:n verkkokeskeytyksiä vai kaikkia keskeytyksiä - Jakeluverkon asiakkaiden osalta saadaan keskeytysanalyysien kautta. Vaatii tällä hetkellä runsaasti manuaalista työtä. (40) Verkonhaltijan tekemät investoinnit eriytetyn taseen mukaisessa arvossaan, euroa - Laajennus- ja korvausinvestointien määritelmä tulisi tehdä selkeäksi ja yksiselitteiseksi, jotta investoinnit kirjattaisiin kaikkien verkkoyhtiöiden osalta samalla periaatteella ja oikein. Jotta EMV voisi käyttää tunnuslukua ja korvausinvestointiosuutta esim. kehittämisvelvollisuuden arviointiin, tulisi linjaus korvaus- ja laajennusinvestointien suhteen olla selvillä. (42) Verkonhaltijan tekemät investoinnit jaoteltuna Energiamarkkinaviraston standardiyksiköiden mukaisesti, kpl ja euroa - Näin tarkalla tasolla suoritettavasta tilastoinnista muodostuu erittäin työllistävä ja tulkinnanvarainen. Olemassa olevaa verkkoa saneerattaessa yksittäisen projektin tai työnumeron sisällä voi olla standardiyksiköitä, joista osa kuuluu laajennusinvestointien osa korvausinvestointien ryhmään. - Mitä tarkoitetaan EMV:n standardiyksiköillä, eli jos kysytään kappaleita, niin onko yksi jonovarokekytkin 1 kpl samalla tavalla kuin yksi kokonainen kevyt sähköasema on 1 kpl? - Eli kysytäänkö tässä kokonaismääriä vai komponenttikohtaisia määriä kuten verkonrakennetiedoissa ja tuleeko tässä päällekkäisyyttä verkonrakennetietoihin nähden? (48) Verkonhaltijalle tuntimittauksesta aiheutuvat lisäkustannukset, euroa - Mitä määritellään lisäkustannuksiksi? - Tuntimittausten pelkät luentakustannukset kirjataan erikseen, mutta operatiivisia lisäkustannuksia aiheutuu myös kuulumattomuudesta johtuvista lisäkustannuksista (ns. cleanup) sekä lisäksi operatiivisia lisäkustannuksia aiheutuu myös tuntimittaustiedon käsittelystä
10(10) (palkattu lisää mittausinsinöörejä manuaalityöhön). Tässä tunnusluvussa kysytään lisäkustannuksia verrattuna aiempaan mittarinluentakäytäntöön, niin koska aiemmasta käytännöstäkään ei ole erikseen eroteltu siihen liittyviä operatiivisia kustannuksia, niin lisäkustannusten erottelu on nyt jälkeenpäin käytännössä mahdotonta. - Ei ole selvästi sanottu, mihin tuntiluennan kustannuksia verrataan. Onko kyseessä tuntimittauksen ja aikaisemman henkilön suorittaman luennan kustannusvertailu vai vertailu etäluennan lukemaan perustuvan luennan kustannuksiin. Vaikea vertailu, jos kustannuksia ei ole aikaisemmin kirjattu tätä tukevaksi. (49) 0,4 kv verkosta loppukäyttäjille siirretty sähköenergia käyttäjäryhmittäin, GWh - Tunnusluku ei kuvaa verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta tai kannattavuutta. - Maatalouden rakennemuutoksen ja sivukylien autioitumisen myötä paljon vakituisia asuntoja on muuttunut vapaa-ajanasunnoiksi. Muutoksesta tulee harvoin tieto verkkoyhtiölle, josta syystä asiakasryhmittelyn ajantasaisuus verkkoyhtiöissä ei tällä hetkellä liene kovin hyvä. Vanhentuneista asiakasryhmätiedoista johtuen tunnusluku antaa helposti väärän kuvan tilanteesta. - Jatkossa tyyppikäyriin perustuva jako ei enää toimi. Tuntimittauksen myötä enintään 63 A asiakkaat siirretään kuormituskäyrälle 9. Vanhoihin tyyppikuormituskäyriin perustuva jaottelu on toki saatavissa, mutta vaatii erillistä raportointia. (50) 0,4 kv verkkoon liittyneet asiakkaat käyttäjäryhmittäin, kpl - Tunnusluku ei kuvaa verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta tai kannattavuutta. (51) Sähkön käyttöpaikat, joissa avoin toimittaja on vaihtunut, kpl - Tunnusluku ei kuvaa verkkotoiminnan laatua, tehokkuutta tai kannattavuutta.