POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1969 No 18 N:o 18 Kiertokirje valtion perhe-eläkkeistä Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olleen henkilön kuoltua suoritettavasta perhe-eläkkeestä on annettu seuraavat säännökset: I 1 Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olleen henkilön kuoltua suoritetaan valtion varoista perheeläkettä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Perhe-eläketurvasta huolehtii valtiokonttori. 2? Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että 1 :ssä tarkoitetulla henkilöllä, edunjättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä. 3 Perhe-eläkettä suoritetaan, jäljempänä säädetyin rajoituksin, edunjättäjän: 1) leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos edunjättäjän jälkeen on jäänyt tässä pykälässä tarkoitettu lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta; 2) 18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä 6 242 69/5 (774/68) Valtion perhe-eläkelaki. Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3) 18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana ja jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna, voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden ajan. Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edunjättäjän ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän elatusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu. Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapsesta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän aviopuolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet. 4 Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka ennen edunjättäjän kuolemaa on annettu ottolapseksi, eikä henkilölle, joka rikollisella teollaan tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
2 5 Perhe-eläke leskelle ja lapsille on jokaiselta edunjättäjän eläkettä varten eläkeajaksi luettavalta kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta: 1) jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 :nl momenttia soveltaen 2/48 prosenttia, jos edunsaajia on yksi, 3/48 prosenttia, jos edunsaajia on kaksi, sekä 4/48 prosenttia, jos edunsaajia on kolme tai useampia; 2) jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 :n 2 momenttia soveltaen, 1/12 prosenttia, ja siihen lisätään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1 /36 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/72 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 360 kuukautta; sekä 3) jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 :n 3 momenttia soveltaen, 1/10 prosenttia ja siihen lisätään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1/30 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/60 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 300 kuukautta. Tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään edunsaajille edunjättäjän jälkeen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tuleva perhe-eläke siltä osin kuin se vastaa sitä osaa edunjättäjälle lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tulevasta eläkkeestä, joka valtion eläkelain 10 :n 4 momentin mukaan on vähennettävä edunjättäjän eläkkeestä. Tällöin ei oteta huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisesta perhe-eläkkeestä muiden eläkkeiden ja korvausten johdosta tehtävää vähennystä. Jos edunjättäjä kuollessaan ei saanut eläkettä, hänen oikeutensa eläkkeeseen, eläkkeen perusteena oleva palkka ja eläkeaika määräytyvät, niin kuin edunjättäjä kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi. Perhe-eläke jakaantuu edunsaajien kesken siten, että leski saa kaksi ja kukin lapsi yhden yhtä suuren osan. Perhe-eläke saa olla enintään 66 prosenttia valtion eläkelain 7 S:n mukaisesta edunjättäjän eläkkeen perusteena olevasta palkasta. 6 Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 5:n 1 momentin 1 kohtaa soveltaen, perhe-eläkkeen yhteensovituksessa edunsaajille saman edunjättäjän kuoleman johdosta suoritettavien muiden perheeläkkeiden ja korvausten kanssa, noudatetaan soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 i:n säännöksiä. 7 Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 :n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, perhe-eläkkeen yhteensovittamiseksi muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, lasketaan yhteen saman edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille tulevat 1) työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainittua peruseläkettä vastaava perhe-eläke, ottaen huomioon vähennys, joka perhe-eläkkeestä on tehtävä muiden eläkkeiden ja korvausten vuoksi, tämän lain mukainen perhe-eläke kuitenkin, jos se on myönnetty 5 j:n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, sellaisenaan; sekä 2) työntekijäin eläkelain 8 j:n 5 momentissa tarkoitettu muu kuin 1 kohdassa mainittu perheeläke tai korvaus. Jos 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten yhteismäärä ylittää valtion eläkelain 12 :n 2 momentissa tarkoitetusta palkasta 30 prosenttia, milloin edunsaajia on yksi, 45 prosenttia, milloin edunsaajia on kaksi, 60 prosenttia, milloin edunsaajia on kolme, tai 66 prosenttia, milloin edunsaajia on neljä tai useampia, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä. Suorituksia yhteenlaskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon perhe-eläkkeeseen liittyvää määräaikaista korotusta. 8 Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai muuhun korvaukseen. Perhe-eläkkeen määrä lasketaan niin ikään uudelleen hakemuksesta, jos siihen vaikuttaneen muun perhe-eläkkeen tai korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut. 9 Perhe-eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään täyteen markkamäärään. Jos kaksi lukua on tällaisena lähimpänä määränä, tasoitus suoritetaan suurempaan niistä.
1 0 $ 15 Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta. 11 Edunjättäjän eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan perhe-eläkettä myönnettäessä ja 8 :ää sovellettaessa maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain niin ikään 1 momentissa tarkoitetun palkkaindeksiluvun mukaan. 12 Perhe-eläke suoritetaan edunjättäjän kuolinkuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta, kuitenkin edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen lapsen osalta syntymää seuraavan kalenterikuukauden alusta. Perhe-eläkettä ei ilman pätevää syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkehakemuksen tekemistä. Perhe-eläkettä suoritetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus perhe-eläkkeen saamiseen on lakannut. 13 Jos edunsaajalla on oikeus virka-ja armovuoden etuun edunjättäjän jälkeen, suoritetaan hänelle virka- ja armovuodelta tulevasta perhe-eläkkeestä ainoastaan se osa, jolla hänelle tulevan perheeläkkeen määrä ylittää hänelle virka- ja armovuoden etuna maksettavan määrän. Jos edunsaajalla on oikeus saada valtion ottaman vakuutuksen perusteella perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä valtion kustannuksella rahoitetuksi katsottava osa vakuutuksen perusteella tulevasta perhe-eläkkeestä. 14 f Tämän lain mukaan suoritettavaa perhe-eläkettä älköön ulosmitattako. Sopimus, joka tarkoittaa eläkkeen panttaamista, on mitätön. Perhe-eläkkeen saaja menettää oikeutensa eläkeerään, jota ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana se on erääntynyt. 16 Perhe-eläkkeen suorittaminen leskelle lakkaa, kun hän on solminut uuden avioliiton. Perhe-eläkkeen suorittaminen lapselle lakkaa, kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa 18 vuotta täyttäneelle lapselle myönnetystä eläkkeestä, kun hänen työkykynsä on palautunut. Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työkyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamista sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu. Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saamiseen 1 momentin mukaan lakkaa, maksetaan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin perheeläke kahden vuoden ajalta olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaajana. Jos 3 S:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu perhe-eläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, eläkkeen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan. 17 S Jos edunsaaja on alaikäinen taikka jos hän sairauden tai muun syyn takia ei pysty itse hakemaan perhe-eläkettä ja jos hänellä ei ole holhoojaa tai tätä tarkoitusta varten määrättyä uskottua miestä, valtionkonttorin hyväksymä edunsaajan lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa tämän lain mukaista perhe-eläkettä koskevassa asiassa. Henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, voi myös, jollei erityistä estettä ole, itse tehdä eläkettään koskevan hakemuksen. Edellä 1 momentissa säädetyin edellytyksin valtiokonttori voi myös suorittaa perhe-eläkkeen sen saajan lähiomaiselle tai muulle henkilölle taikka 18 vuotta täyttäneelle perhe-eläkkeen saajalle itselleen. 3
4 18 Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on ilmeisen todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi. 19 $ Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman johdosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa huoltoeläkettä, liikennevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatkuvaa korvausta tai sotilasvammalakiin perustuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mukainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6 ja 7 :ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, kunnes huoltoeläkkeen tai korvauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan oikeus mainittuun huoltoeläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy valtiokonttorille perhe-eläkkeestä huoltoeläkkeen tai korvauksen johdosta vähennettävää määrää vastaavalta osalta. 20 Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies, joka on tyytymätön päätökseen perhe-eläkettä koskevassa asiassa, saa hakea siihen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa. Eläkeasiamiehen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä. Päätös saadaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevanakin, jollei muutoksen hakeminen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanemista. 21 Milloin perhe-eläkettä koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, valtiokonttori saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä. Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen perheeläkettä koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää perhe-eläkkeen maksamisen tai maksaa perheeläkkeen sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana. Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. 2 2 Aiheettomasti maksettu perhe-eläke saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista perhe-eläke-eristä. Kulloinkin suoritettavasta perhe-eläke-erästä älköön kuitenkaan vähennettäkö enempää kuin kuudennes siitä perhe-cläkc-crän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun perhe-eläkeerästä ennakkoperintälain nojalla on pidätetty ennakko. Aiheettomasti maksettu perhe-eläkemäärä voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä. 23 Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, vakuutus- ja eläkelaitos sekä sairaala ovat velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokonttorille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävänä olevan perhe-eläkeasian ratkaisemiseen, noudattaen kuitenkin mitä muussa laissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Lääkärinlausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin suoritettava kohtuullinen korvaus. Valtiokonttori saa valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan sopia eläketurvan toimeenpanossa tarpeellisesta yhteistoiminnasta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta virkatai työsuhteeseen perustuvasta eläketurvasta huolehtivien viranomaisten ja laitosten sekä eläketurvakeskuksen kanssa. 24 Edunjättäjä ja henkilö, jolla on oikeus tämän lain mukaiseen perhe-eläkkeeseen, on velvollinen alistumaan siihen, mitä vastaisuudessa mahdollisesti säädetään hänelle samanaikaisesti tulevien eläkkeiden, sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus-, sotilasvamma- tai liikennevakuutuskorvausten yhteensovittamisesta tämän lain mukaisen perheeläkkeen kanssa. 25 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
II (775/68) 5 Valtion perhe-eläkelain voimaanpanolaki. Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. 1 Valtion perhe-eläkelaki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1969. Valtion perhe-eläkelain säännöksiä soveltaen suoritetaan kuitenkin perhe-eläkettä myös sellaisen henkilön jälkeen, joka on kuollut 31 päivän joulukuuta 1966 jälkeen, mutta ennen valtion perheeläkelain voimaantuloa. 2 Valtion perhe-eläkelaissa tarkoitettuna edunjättäjänä, jonka jälkeen suoritetaan perhe-eläkettä sanotun lain mukaisesti, pidetään myös: 1) henkilöä, jolla valtion eläkelain voimaanpanolain (281/66) 4 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta ei ole oikeutta valtion eläkelain mukaideen eläkkeeseenpä 2) henkilöä, joka kuollessaan sai valtion varoista ennen valtion eläkelain voimaantuloa sattuneen eläketapahtuman johdosta myönnettyä virkamieseläkettä, ylimääräisen toimenhaltijan eläkettä tai valtion työntekijäin eläkettä taikka virkamieseläkkeistä säädettyjen perusteiden mukaisesti myönnettyä vakinaista eläkettä tai, jollei eläkettä vielä ollut myönnetty, jolla kuollessaan oli oikeus edellä tarkoitettuun eläkkeeseen. 3 Myönnettäessä perhe-eläkettä 2 :ssä tarkoitetun edunjättäjän jälkeen edunjättäjän oikeus eläkkeeseen, eläkkeen perusteena oleva palkka ja eläkeaika määräytyvät valtion eläkelain ja sen voimaanpanolain säännösten mukaisesti kuitenkin niin, että 2 :n 2 kohdassa tarkoitetun edunjättäjän eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään sitä palkkaa, jonka mukaan edunjättäjän oma eläke kuolinhetkellä määräytyi tai jollei sitä vielä ollut myönnetty, olisi määräytynyt. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4 Milloin henkilö valtion perhe-eläkelain voimaan tullessa on edunjättäjä, jonka jälkeen on säädetty suoritettavaksi valtion varoista perhe-eläke, hautausapu tai hautauskustannusten korvaus, hänen jälkeensä suoritetaan perhe-eläkettä, hautausapua tai hautauskustannusten korvausta aikaisempien säännösten mukaisesti, jos hän ennen kuolemaansa ja viimeistään vuoden 1969 loppuun mennessä kirjallisesti ilmoittaa niin haluavansa. Tämän ilmoituksen saa peruuttaa. Milloin 1 momentissa tarkoitettu henkilö kuolee ennen vuoden 1969 loppua tekemättä siinä mainittua ilmoitusta, hänen jälkeensä suoritetaan perheeläkettä, hautausapua tai hautauskustannusten korvausta aikaisempien säännösten mukaisesti, jos hänen jälkeensä ei ole jäänyt ketään, jolla olisi oikeus valtion perhe-eläkelain mukaiseen perhe-eläkkeeseen. Milloin sopimuspalkkaisen viran tai toimen haltija taikka tällaisesta virasta tai toimesta eläkkeellä oleva henkilö valtion perhe-eläkelain voimaan tullessa on hänen kanssaan tehdyn sopimuksen nojalla edunjättäjä, hänen jälkeensä suoritetaan perheeläkettä, hautausapua tai hautauskustannusten korvausta sanotun sopimuksen mukaisesti, jollei hän ennen kuolemaansa ole kirjallisesti ilmoittanut luopuvansa sopimukseen perustuvasta edunjättäjäasemastaan. Edellä tässä pykälässä tarkoitetun henkilön jälkeen suoritetaan perhe-eläkettä valtion perhe-eläkelain nojalla, jollei hänen jälkeensä tule suoritettavaksi perhe-eläkettä, hautausapua tai hautauskustannusten korvausta aikaisempien säännösten mukaisesti. 5 Valtion perhe-eläkelain tultua voimaan valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista 28 päivänä joulukuuta 1956 annettua lakia (696/56) ja
6 valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista 29 päivänä joulukuuta 1956 annettua asetusta (697/56) sovelletaan ainoastaan 4 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa ja, jollei 2 ja 3 momentin säännöksistä muuta johdu, ennen valtion perhe-eläkelain voimaantuloa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettavaan perhe-eläkkeeseen, hautausapuun tai hautauskustannusten korvaukseen. Edunsaajalla, joka 31 päivän joulukuuta 1966 jälkeen, mutta ennen valtion perhe-eläkelain voimaantuloa sattuneen kuolemantapauksen johdosta saa perhe-eläkettä aikaisempien säännösten nojalla, on oikeus siirtyä saamaan perhe-eläkettä valtion perhe-eläkelain nojalla ilmoittamalla tästä kirjallisesti valtiokonttorille ja luopumalla samalla aikaisempien säännösten mukaisesta oikeudestaan perhe-eläkkeeseen. Siirtyminen toimeenpannaan sen kalenterikuukauden alusta, joka kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä ensiksi seuraa. Jos edunsaajalla 31 päivän joulukuuta 1966 jälkeen, mutta ennen valtion perhe-eläkelain voimaantuloa sattuneen kuolemantapauksen johdosta on oikeus perhe-eläkkeeseen aikaisempienkin säännösten nojalla, hänellä on oikeus saada perhe-eläkettä joko aikaisempien säännösten tai valtion perheeläkelain säännösten mukaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti valtiokonttorille. Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. Milloin 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja edunsaajia on kaksi tai useampia ja heistä osa haluaa perhe-eläkkeensä aikaisempien säännösten ja osa valtion perhe-eläkelain säännösten mukaisesti, perhe-eläkkeen suuruus ja siitä kullekin tuleva osa määräytyy, niin kuin se olisi määräytynyt, jos perhe-eläke olisi myönnetty kaikille samojen säännösten mukaisesti. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei saa peruuttaa eikä muuttaa. Eläkeasian, joka on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä ja joka koskee 2 momentissa tarkoitettua kuolemantapausta, käsittelee valtiokonttori hakemuksesta uudelleen. Jos edunsaaja valtion perhe-eläkelain voimaan tullessa saa hänelle edunjättäjän jälkeen myönnettyä ylimääräistä eläkettä, valtiokonttorilla on oikeus ottaa ylimääräisen eläkkeen saamista koskeva asia uudelleen käsiteltäväksi sekä ottaen huomioon edunsaajalle valtion perhe-eläkelain nojalla tuleva etuus, muuttaa tai kokonaan peruuttaa ylimääräistä eläkettä koskeva päätös. 6 Asetuksella säädetään, mitä pidetään 2 :n 2 kohdassa tarkoitettuna eläkkeenä, sekä annetaan muut säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. III (796/68) Valtion perhe-eläkeasetus. Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) nojalla: 1 Perhe-eläkkeen myöntää ja maksaa valtiokonttori, joka myös ratkaisee muut valtion perhe-eläkelakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin perustuvat eläkeasiat. s 2 Perhe-eläkehakemus on tehtävä kirjallisesti valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Perhe-eläkehakemukseen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys. Haettaessa lapselle 18 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta maksettavaa perhe-eläkettä valtiokonttorille on myös toimitettava sen hyväksymälle lomakkeelle laadittu lääkärinlausunto lapsen terveydentilasta. Jos lapsi on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa, ja muutoinkin erityisestä syystä, lääkärinlausunto voidaan hankkia valtiokonttorin toimesta sen kustannuksella. Jos lapsi määrätään käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana valtio
konttorin nimeämän lääkärin luona tai sen osoittamassa sairaanhoitolaitoksessa, korvataan tästä aiheutuneet kustannukset valtion varoista. Näihin kustannuksiin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen päiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti tehdystä matkasta. 3 Perhe-eläke, jonka määrä on pienempi kuin 5 markkaa kuukaudessa, saadaan eläkkeen saajan suostumuksella maksaa kertasuorituksena. 4 Perhe-eläkkeen saajan oloissa tapahtuneesta sellaisesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläkkeen maksamiseen, hänen tai hänen edustajansa on viipymättä ilmoitettava valtiokonttorille. Niin ikään on vaadittaessa esitettävä valtiokonttorille selvitys Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. 7 siitä, että edellytykset perhe-eläkkeen saamiselle edelleen ovat olemassa. Valtiokonttori saa keskeyttää perhe-eläkkeen maksamisen siksi, kunnes selvitys on saatu. Rekisteriviranomainen on velvollinen maksutta antamaan valtiokonttorille, tämän antamien ohjeiden mukaan, perhe-eläkkeen saajasta ne tiedot, jotka tarvitaan hänelle tulevien maksujen asianmukaista suorittamista varten. 5 $ Perhe-eläkkeen maksamisen keskeytys tai maksettavan määrän alentaminen toteutetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä kuukautta, jonka aikana keskeyttämisen tai alentamisen syy on ilmaantunut. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1969. (797/68) Asetus valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. IV Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (774/68) nojalla: 1 i 1) virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta Valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 4 :n 1 1950 annetun lain (459/50) sekä vastaavan aikaisemman lain nojalla myönnetyt eläkkeet; ja 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus ja 4 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoituksen peruuttaminen on 2) upseerien, aliupseerien ja lentomestareiden tehtävä sille viranomaiselle tai laitokselle, joka oikeudesta eläkkeeseen 30 päivänä syyskuuta 1950 pitää asianomaista henkilöä koskevaa nimikirjaa, annetun lain (463/50) sekä vastaavan aikaisemman tai, jos ilmoituksen tekee tai sen peruuttaa eläkkeensaaja, valtiokonttorille. Ilmoituksesta ja ilmoi 3) eräiden puolustuslaitoksen viran tai toimen lain nojalla myönnetyt eläkkeet; tuksen peruuttamisesta on tehtävä merkintä nimikirjaan tai valtiokonttorissa pidettävään rekisteriin kuuta 1952 annetun asetuksen (465/52) sekä vas haltijain oikeudesta eläkkeeseen 18 päivänä joulu ja annettava ilmoituksen tekijälle todistus. taavan aikaisemman asetuksen nojalla myönnetyt eläkkeet; 4) eräiden rajavartiolaitoksen viran tai toimen 2 $ haltijain eläkeoikeudesta 26 päivänä tammikuuta Valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 2 :n 1962 annetun asetuksen (103/62) sekä vastaavan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja eläkkeitä aikaisemman asetuksen nojalla myönnetyt eläkkeet; ovat:
8 5) ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen (461/ 50) sekä vastaavan aikaisemman asetuksen nojalla myönnetyt eläkkeet; 6) valtion työntekijäin eläkkeistä 30 päivänä kesäkuuta 1960 annetun asetuksen (331/60) sekä vastaavan aikaisemman asetuksen nojalla myönnetyt eläkkeet; 7) valtiontilintarkastajain kanslian henkilökunnan palkkauksen perusteista 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun lain (248/61) nojalla myönnetyt eläkkeet; 8) eduskunnan oikeusasiamiehen eläkkeestä ja hänen kuoltuaan suoritettavasta perhe-eläkkeestä 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun lain (254/61) nojalla myönnetyt eläkkeet; 9) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta 1 päivänä huhtikuuta 1960 annetun lain (170/60) nojalla myönnetyt eläkkeet; 10) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan palkkauksen perusteista 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun lain (255/61) nojalla myönnetyt eläkkeet; Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1968. 11) eduskunnan kanslian menosäännön perusteista 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain (202/66) sekä vastaavan aikaisemman lain nojalla myönnetyt eläkkeet; 12) valtion viljavarastosta 30 päivänä joulukuuta 1961 annetussa laissa (595/61) tarkoitetut eläkkeet; 13) syyskuun 14 päivänä 1962 annetussa vientitakuuasetuksessa (481/62) tarkoitetut eläkkeet; sekä 14) pienteollisuuden ja keskisuuren teollisuuden sekä työliikkeiden valtiontakauksista 15 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa asetuksessa (384/63) tarkoitetut eläkkeet. Hakemus valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 5 :n 6 momentissa tarkoitetun eläkeasian uudelleenkäsittelemisestä on toimitettava valtiokonttorille. Hakemuksessa on ilmoitettava asiaa koskevan päätöksen päiväys ja eläkkeen numero, ja siihen on liitettävä valtiokonttorin vaatima kulloinkin tarpeelliseksi katsottava selvitys. Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1969. Pääjohtajan estyneenä ollessa: Johtaja M. Honkasalo Johtaja T. Roine Vai. on painatuskeskus 1969