Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki
Isyyslain kokonaisuudistuksen pääteemat 1. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella 2. Isyyden selvittäminen 3. Isyyden tunnustaminen 4. Oikeudenomistajien suostumus 5. Isyyden vahvistaminen maistraatin päätöksellä 6. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä 7. Isyyden kumoaminen 8. Siirtymäsäännökset
1. Isyyden toteaminen äidin avioliiton perusteella ns. isyysolettama Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 ) Nykyinen olettama säilyy lähes nykyisellään hienoinen laajennus tilanteissa, joissa aviomies on kuollut ennen lapsen syntymää. Enää ei edellytetä, että pari on ollut avioliitossa jo lapsen siittämisen aikaan, kunhan lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa. Isyysolettamaa ei laajennettu ulottumaan avoliittoihin Avoliiton alkamisen ja päättymisen epämääräisyys; väestötietojärjestelmän tiedot vs. todellinen tilanne; liikaa virheellisiä olettamia
2. Isyyden selvittäminen Selvittämisen käyttöalaa laajennettu: Myös 15-17 vuotiaat lapset 15 vuotta täyttänyt lapsi voi kuitenkin kieltää selvittämisen ja kanteen Tarve selvittää myös 15 ikävuotta lähestyvän lapsen mielipide Aviolapset, jos aviopuolisot yhdessä pyytävät selvittämistä 6 kk:n kuluessa syntymästä Isyys kumottavissa maistraatissa yhteisestä hakemuksesta, jos DNAtutkimus osoittaa, että aviomies ei ole isä Aviolapsen isyys myöhemmin kuin 6 kk syntymästä, jos toinen mies on ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen
2. Isyyden selvittäminen Äidin vastustusoikeus poistettu Äidillä ei mahdollisuutta estää myöskään isyyskanteen ajamista, jos lastenvalvojalla on riittävät tiedot edetä. Lastenvalvojalla mahdollisuus keskeyttää isyyden selvittäminen, jos: 1. On ilmeistä, ettei isyyden vahvistamista varten ole saatavissa riittävästi tietoja; 2. Lapsi on syntynyt hedelmöityshoitojen tuloksena naiselle, jonka hedelmöittämiseen on käytetty siittiöitä, joiden luovuttaja ei ole suostunut isyyden vahvistamiseen; tai 3. On erityinen syy olettaa, että selvittäminen ei olisi lapsen edun mukaista, mies ei ole tunnustanut lasta, eikä 15 vuotta täyttänyt lapsi vaadi isyyden selvittämistä.
2. Isyyden selvittäminen Dna-tutkimus Posken sisäpinnan sivelynäyte ensisijaiseksi ja se voidaan ottaa lastenvalvojan valvonnassa. Myös miehelle asetettu totuudessapysymisvelvollisuus tietoja antaessaan Äidillä tai miehellä ei ole velvollisuutta antaa tietoja tai vastata kysymyksiin, mutta jos hän näin tekee, hänen on pysyttävä totuudessa.
2. Isyyden selvittäminen Kansainväliset tilanteet Lastenvalvojan palvelut tarkoitettu ensisijassa Suomessa asuville (ja oleskeleville) lapsille. Lisäksi palvellaan Suomessa asuvaa (ja oleskelevaa) miestä, joka haluaa tunnustaa isyytensä ulkomailla asuvaan lapseen nähden. Pelkän Suomen kansalaisuuden perusteella palvellaan vain poikkeuksellisesti ja tiukoilla edellytyksillä: Asiaa ei voida ratkaista lapsen tai miehen asuinvaltiossa ja asian ratkaisemiselle Suomessa on erityinen syy. Tuomioistuin on lisäksi toimivaltainen käsittelemään asian, jos vastaajalla on täällä asuinpaikka (lastenvaloja ei kuitenkaan käytä lapsen puhevaltaa).
3. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää Tunnustaminen mahdollista äitiysneuvolan lisäksi myös lastenvalvojan luona ennen lapsen syntymää Muutoin samat edellytykset ja kieltäytymisperusteet kuin neuvoloissakin, mutta lisäksi edellytetään, että äiti esittää todistuksen raskaudestaan Syntymättömän lapsen yksilöinti
3. Isyyden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen Tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen mahdollista Lastenvalvojalla, maistraatissa, vihkijälle, Suomen edustustossa (kuten nykyisin) Ei kuitenkaan enää neuvolassa Poikkeuksellisesti jatkossa myös, jos lapsi on kuollut niin pian syntymänsä jälkeen, että tunnustamislausumaa ei ole olosuhteet huomioon ottaen voitu antaa (1 vuosi lapsen kuolemasta). Äidin, lapsen huoltajan tai alaikäisen tunnustajan edustajan kuuleminen on jatkossa mahdollista myös kirjallisesti
Vanhemmat asioivat äitiysneuvolassa tunnustaminen ja yhteishuoltosopimus Neuvola toimittaa asiakirjat lastenvalvojalle Lastenvalvoja tutkii asiakirjat ja toimittaa tarvittavat lisäselvitykset ja kuulemiset Asiakirjat jäävät odottamaan lapsen syntymää Väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjä ilmoittaa lastenvalvojalle lapsen syntymästä Lastenvalvoja yhdistää neuvolan asiakirjat syntymäilmoitukseen Asiakirjat jäävät odottamaan 30 päiväksi 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä lastenvalvojaa laatii isyyden selvittämispöytäkirjan ja toimittaa asiakirjat maistraattiin Maistraatti ilmoittaa isyyden vahvistamispäätöksestä vanhemmille ja lastenvalvojalle Lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen ja postittaa sen vanhemmille
4. Isyyden vahvistaminen oikeudenomistajien suostumuksella Uusi mahdollisuus tilanteissa, joissa isä, joka on kuollut, ei ole tunnustanut avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta ennen kuolemaansa. Edellyttää, että Oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittaa miehen olevan lapsen isä, ja Miehen oikeudenomistajat antavat kirjallisen suostumuksensa siihen, että isyys voidaan vahvistaa ilman oikeudenkäyntiä maistraatin päätöksellä Kuulemista ja hyväksymistä koskevat edellytykset koskevat tätäkin tilannetta rinnastuu tunnustamiseen Luonnollisen henkilön edustaja ei voi antaa suostumusta luonnollisen henkilön puolesta Jos oikeudenomistajissa alaikäisiä tai vajaakykyisiä, isyyden vahvistaa käräjäoikeus
5. Isyyden vahvistaminen maistraatin päätöksellä Maistraatin vahvistettava isyys tunnustamisen perusteella, jos ei epäilyä biologisesta isyydestä Isyys voidaan vahvistaa, vaikka miehen tai äidin henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, jos lisäselvitystä ei kohtuudella ole saatavissa ja isyyden selvittäminen ja oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittavat, että mies on lapsen isä (26.2 ) Maistraatti voi vahvistaa ennen lapsen syntymää kuolleen miehen lapsen isäksi Jos mies on tunnustanut lapsen ennen lapsen syntymää ja omaa kuolemaansa Miehen oikeudenomistajien suostumuksella, jos isyys on selvitetty ja DNA-tutkimus osoittaa, että mies on lapsen isä.
6. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta vahvistetaan Miehellä on kanneoikeus jos lastenvalvoja on keskeyttänyt isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei ole voitu tehdä oikeusgeneettisiä isyystutkimuksia (uusi) jollei maistraatti ole vahvistanut isyyttä ja siihen on muu syy kuin se, ettei tunnustamista ole hyväksytty (vastaa nykytilannetta) Miehen kanne pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon em. lastenvalvojan tai maistraatin päätöksestä.
6. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Kannetta ei voida ajaa, jos 15 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa tai lapsi on kuollut. Lapsen kanneoikeus säilyy nykyisellään Lapsen kanneoikeus ei ole sidottu määräaikaan eikä miehen kuolemaan Jos mies on kuollut, haastetaan vastaajaksi miehen oikeudenomistajat. Mahdollista luopua harkinnan mukaan ns. monimiesperiaatteesta Kanne voidaan nostaa vain sitä tai niitä miehiä vastaan, joiden isyys on muita todennäköisempi, ellei näytön arviointi edellytä käsittelyä yhdessä
7. Isyyden kumoaminen Isyyden kumoaminen maistraatin päätöksellä Aviomiehen isyys kumoutuu, kun toinen mies on tunnustanut isyytensä ja maistraatti vahvistaa isyyden tunnustamisen perusteella (kuten nykyisin) Aviomiehen isyys voidaan kumota, jos lapsen äiti ja aviomies ovat yhdessä pyytäneet isyyden selvittämistä ja DNA-tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aviomies ei voi olla lapsen isä (uusi). Ei koske tilanteita, joissa äidille on annettu hedelmöityshoitoa Hakemus tulee tehdä ennen kuin 1 vuosi kulunut syntymästä.
7. Isyyden kumoaminen Isyyden kumoaminen kanteen perusteella Kanneoikeus lapsella, äidillä ja miehellä, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai maistraatin päätöksellä vahvistettu (kuten nykyisin). Myös miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä aviomiehen sijaan, jos (uusi): 1. Äiti ja aviomies asuivat erillään lapsen syntymän aikaan; 2. Kantaja asui yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja lapseen on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde; ja 3. Tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen. Määräaika Äidillä ja miehillä 2 vuotta lapsen syntymästä/tunnustamisesta (kuten nykyisin) Lapsen kanteella ei ole määräaikaa (kuten nykyisin)
8. Siirtymäsäännökset Uutta isyyslakia sovelletaan myös takautuvasti, jollei toisin säädetä Isyyden selvittämisen osalta sovelletaan kuitenkin vanhaa lakia, jos isyyden selvittämistä koskeva neuvottelu on pidetty ennen 1.1.2016 selvittäminen voidaan kuitenkin keskeyttää, jos tietoja ei ole riittävästi tai siittiöiden luovuttaja ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseksi (11.2 1 ja 2 kohdat) isyyden selvittämistä voidaan myös äidin vastustuksesta huolimatta jatkaa miehen pyynnöstä, vaikka hän ei ole tunnustanut isyyttään Isyyden tunnustamisen hyväksymiseen ja vahvistamiseen sovelletaan vanhaa lakia, jos tunnustaminen on tehty ennen 1.1.2016
8. Siirtymäsäännökset Isyyden vahvistamiskanteen osalta sovelletaan vanhaa lakia, jos kanne on jo vireillä tuomioistuimessa 1.1.2016 Kannetta ei kuitenkaan voi hylätä isyyslain voimaanpanolain 7.2 :n perusteella Ns. vanhojen au-lasten tilanteet Lastenvalvoja ei myöskään voi ajaa kannetta vastoin äidin tahtoa, jos isyyden selvittämiseen on sovellettava vanhaa lakia eikä lapsi ole täyttänyt 15 vuotta Isyyden kumoamisen osalta sovelletaan vanhaa lakia, jos kanne oli vireillä 1.1.2016. Kannetta ei kuitenkaan voi hylätä sillä perusteella, että äiti ja aviomies ovat kuolleet. Perheen ulkopuolinen mies ei voi nostaa kannetta aviomiehen isyyden kumoamiseksi, jos lapsi on syntynyt ennen 1.1.2016.
Isyyslakiin liittyvät asetukset Loka-marraskuun aikana: uusi VNA eräistä toimenpiteistä ja asiakirjoista isyysasioissa (korvaa asetuksen 673/1976) maistraatin ilmoitusvelvollisuus lastenvalvojalle isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevista päätöksistään luettelo henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävistä asiakirjoista uusi VNA oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja lääketieteellisestä selvityksestä näytteenottoa, lausuntoja ja korvauksia koskevat säännökset OMA isyyslomakkeista THL vahvistaa lomakkeiden kaavat
Liitelait ja lisätietoja Muutokset: oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista annettuun lakiin nimilakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin lapsen elatuksesta annettuun lakiin HE 91/2014, PeVL 46/2014, LaVM 16/2014