Rautatiejärjestelmän Ohje turvallisuustodistuksen terveydentilavaatimuksia hakemista ja muuttamista varten koskevat määräykset ja ohjeet Liikenteen turvallisuusvirasto 30.4.2011
LUKIJALLE Rautatielain (304/2011) uudistamisen yhteydessä turvallisuustodistusta koskevia säännöksiä uudistettiin. Tässä Liikenteen turvallisuusviraston ohjeessa esitellään rautatiejärjestelmän turvallisuuden peruskäsitteet, turvallisuustodistuksen hakemiseen ja siihen valmistautumiseen sekä turvallisuustodistuksen ylläpitämiseen ja tarvittaessa muuttamiseen liittyvät seikat. Päivitämme ohjetta tarpeen mukaan. Uusin versio ohjeesta on aina saatavissa Liikenteen turvallisuusviraston Rautatiet-osaston verkkosivuilta www.trafi.fi, josta on myös saatavissa lisätietoja rautatieliikenteen harjoittajana toimimisesta. Jatkossa lisätietoja on saatavissa myös www.rautatiemarkkinoille.fi -sivustolta, jonne keskitetään rautatieliikenteen parissa toimimista koskeva viranomaisohjeistus. Helsingissä 30.4.2011 Liikenteen turvallisuusvirasto, Rautatiet-osasto 3
Sisältö LUKIJALLE...3 JOHDATUS TURVALLISUUDEN HALLINTAAN...5 TURVALLISUUSTODISTUS...6 TURVALLISUUSTODISTUKSEN HAKEMINEN...7 TURVALLISUUSTODISTUKSEN A-OSAN EDELLYTYKSET...9 TURVALLISUUSTODISTUKSEN B-OSAN EDELLYTYKSET...11 TURVALLISUUSTODISTUSTA KOSKEVAT MUUT EDELLYTYKSET...11 TURVALLISUUSTODISTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELY...12 TURVALLISUUSTODISTUKSEN VOIMASSAOLO...13 TURVALLISUUSTODISTUKSEN MUUTTAMINEN...14 TURVALLISUUSTODISTUKSEN PERUUTTAMINEN...15 TURVALLISUUSTODISTUKSEN HINNOITTELU...16 TURVALLISUUSTODISTUSTA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ VALITTAMINEN...17 YHTEYSHENKILÖ JA LISÄTIEDOT...17 4
JOHDATUS TURVALLISUUDEN HALLINTAAN Turvallisuuden hallinnan tavoitteena on turvallisuuden pitäminen korkealla tasolla sekä turvallisuuden jatkuva parantaminen. Toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta hallitaan hyvällä turvallisuusjohtamisella, jonka menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien kuvaus on turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Rautatiejärjestelmässä turvallisuuden hallinta pohjautuu EU:ssa hyväksytyille yhteisille turvallisuustavoitteille, yhteisille turvallisuusindikaattoreille sekä yhteisille turvallisuusmenetelmille. Yhteisillä turvallisuustavoitteilla (Common Safety Targets, CST) määritellään minimitaso rautatiejärjestelmän turvallisuudelle. Sen saavuttamisen seurantaan käytetään yhteisiä turvallisuusindikaattoreita (Common Safety Indicators, CSI), joiden mukaiset tiedot saadaan rautatieliikenteen harjoittajilta ja rataverkon haltijoilta. Yhteiset turvallisuusmenetelmät (Common Safety Methods, CSM) ovat puolestaan turvallisuuden tason, turvallisuustavoitteiden saavuttamisen ja muiden turvallisuusvaatimusten noudattamista ohjaavia ja noudattamisen arviointia varten kehitettyjä menetelmiä. Yhteiset turvallisuustavoitteet, turvallisuusindikaattorit ja turvallisuusmenetelmät ohjaavat suorasti tai epäsuorasti rautatiejärjestelmän päätoimijoiden rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijoiden, toimintaa. Vastuita on kuitenkin myös muilla järjestelmän toimijoilla. Esimerkiksi kalustoyksikön kunnossapidosta vastaavan yksikön toimintaa ohjaa nk. ECM-asetus. Toimijoiden on siis huomioitava omaa turvallisuuskulttuuriaan ja turvallisuusjohtamistaan luodessaan ja kehittäessään merkittävä määrä erilaisia toiminnan reunaehtoja asettavia vaatimuksia. Turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen, kehittäminen ja hallinta. Se pitää sisällään sekä ennakoivan että korjaavan toiminnan ja jatkuvan parantamisen. Turvallisuuden parantamisessa pääpainon tulee olla ennakoivassa turvallisuustyössä, vaarojen järjestelmällisessä tunnistamisessa, riskien hallinnassa ja turvallisuuden kehittämisessä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmällä viitataan yleisesti systemaattiseen, dokumentoituun ja kehittyvään toimintatapojen kuvaukseen ja toiminnan ohjaukseen organisaatiossa. Rautatiejärjestelmässä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönotto liittyy kiinteästi turvallisuustodistukseen ja -lupaan, mutta sitä ei missään tapauksessa saa nähdä ainoastaan toimintaan liittyvänä viranomaisvaatimuksena: turvallisuuden hallinnan tulee olla osa organisaation jokapäiväistä johtamista. Viranomaisen tehtäviin kuuluu yrityksen johtamisen ja toiminnan jatkuva valvonta. Hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluu järjestelmällinen ja suunnitelmallinen työ, jolla varmistetaan kaikkien työntekijöiden ja kaiken toiminnan turvallinen toteutuminen sekä lisäksi organisaation toiminnan kehittäminen turvallisemmaksi ja inhimillisten virheiden ennaltaehkäisy johdonmukaistamalla toimintatapoja. Systemaattisen, jokapäiväisen ja asianmukaisen turvallisuusjohtamisen avulla onnettomuudet, vahingot sekä turvallisuuspoikkeamat saadaan vähenemään. Rautatiejärjestelmä koostuu tänä päivänä kasvavasta joukosta erilaisia toimijoita: rataverkon haltijoita, kunnossapitäjiä, laitevalmistajia, palveluntuottajia, rautatieliikennettä harjoittavia yrityksiä jne. Näin ollen myös rautatiejärjestelmän turvallisuus muodostuu eri toimijoiden toiminnan ja yhteistyön tuloksesta. Hyvän turvallisuuden hallinnan ja ajantasaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän kautta jokainen toimija on vastuussa omalta osaltaan siitä, että Suomen rautatiejärjestelmän turvallisuus on Suomelle asetettujen yhteisten turvallisuustavoitteiden tasolla tulevaisuudessakin. 5
TURVALLISUUSTODISTUS Turvallisuustodistus on liikennöinnin keskeisimpiä edellytyksistä Rautatieliikenteen harjoittaja voi liikennöidä vasta saatuaan turvallisuustodistuksen. Turvallisuustodistus vaaditaan sekä silloin, kun liikennöidään junana että silloin, kun liikennöidään vaihtotyönä. Radan kunnossapitoa harjoittava yritys tarvitsee turvallisuustodistuksen aina, jos se liikennöi kunnossapitoa tehdessään. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että rautatieliikenteen harjoittaja on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se toimimalla turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti pystyy täyttämään sille asetetut vaatimukset riskien hallitsemiseksi ja kuljetuspalvelujen tarjoamiseksi rautatieverkolla turvallisesti. Turvallisuutta koskevat vaatimukset tulevat pääosin EU-lainsäädännöstä. EU:n toimielinten antamat asetukset velvoittavat sellaisenaan rautatieliikenteen harjoittajia, mutta direktiivit ja päätökset edellyttävät täytäntöönpanoa kansallisilta viranomaisilta. Näin ollen Suomessa toimivia rautatieliikenteen harjoittajia velvoittavat turvallisuusvaatimukset löytyvät osin EU-lainsäädännöstä ja osin kansallisesta lainsäädännöstä Liikenteen turvallisuusviraston määräykset mukaan lukien. Turvallisuustodistus jakaantuu A- ja B-osaan Turvallisuustodistus koostuu kahdesta eri osasta: A-osasta ja B-osasta. A-osa koskee rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmää, joka hyväksytään todistuksen A-osa myönnettäessä. Turvallisuustodistuksen A-osa on osoitus siitä, että rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmä on sille asetettujen vaatimusten mukainen. Todistuksen B-osa puolestaan liittyy liikennöitävää rataverkkoa koskevien sääntöjen ja määräysten hallintaan sekä niiden noudattamiseen. Rautatieliikenteen harjoittaja voi hakea turvallisuustodistusta joko koko rataverkolle tai vain sille osalle, jolla se aikoo liikennöidä. Turvallisuustodistuksen A-osa on EU:n laajuisesti voimassa, B-osa vain kansallisesti Koska turvallisuustodistuksen A-osa koskee rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmää eli kykyä toimia turvallisesti yleiset ja kaikkia eurooppalaisia rautatieliikenteen harjoittajia koskevat turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen, A-osa on voimassa paitsi Suomessa, myös kaikissa muissa EU:n jäsenvaltioissa. Todistuksen B -osa sen sijaan myönnetään aina jäsenvaltiokohtaisesti ja turvallisuustodistuksen hakijan niin halutessa vain jäsenvaltion tietylle rataverkon osalle. Syynä B-osan rajatumpaan voimassaoloon on EU:n eri jäsenvaltioiden rautatiejärjestelmien toiminnallisuuksien ja teknisten ratkaisujen eroavaisuudet ja niihin liittyvät kansalliset vaatimukset, joiden tunteminen ja noudattaminen on tarkastettava jäsenvaltiokohtaisesti. Turvallisuustodistuksen lisäksi toimija tarvitsee joskus myös turvallisuusluvan Jos rautatieliikenteen harjoittaja on samalla myös rataverkon haltija, sen tulee hakea turvallisuustodistuksen lisäksi turvallisuuslupaa. Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut turvallisuuslupaan liittyen oman ohjeen (ks. Liikenteen turvallisuusviraston ohje turvallisuusluvan hakemista ja muuttamista varten), jossa kuvataan myös luvan hakemiseen liittyvät siirtymäajat. Jos toimija hakee sekä turvallisuuslupaa että -todistusta, on huomattava, että niiden edellytykset ovat turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevilta osin yhdenmukaiset. Tällöin toi- 6
mijan tulee luonnollisesti laatia vain yksi turvallisuusjohtamisjärjestelmä, mutta siinä on huomioitava toimijan roolit sekä rataverkon haltijana että rautatieliikenteen harjoittajana. TURVALLISUUSTODISTUKSEN HAKEMINEN Turvallisuustodistusta haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta Suomessa kansallisena turvallisuusviranomaisena toimiva Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää sekä turvallisuustodistuksen A- että B-osan. Turvallisuustodistuksen eri osia voi hakea yhtä aikaa. Turvallisuustodistusta haettaessa on huomioitava rautatielain siirtymäajat Turvallisuustodistusta haettaessa tulee ottaa huomioon rautatielain turvallisuustodistuksen hakemista koskevat siirtymäajat, jotka on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Turvallisuustodistuksen hakemisen siirtymäajat Toimija 1 Rautatieliikenteen harjoittaja, jolla on jo turvallisuustodistus tai liikennöintilupa 2 Rautatieliikenteen harjoittaja, jolla ei ole turvallisuustodistusta tai liikennöintilupaa 3 Rautatieliikenteen harjoittaja, joka liikennöi vain yksityisraiteilla 4 Rataverkon haltija, joka liikennöi vain yksityisraiteilla Toimenpiteet Uusi turvallisuustodistus oltava myönnettynä ennen kuin hakijan nykyisen turvallisuustodistuksen tai liikennöintiluvan voimassaolo päättyy. Turvallisuustodistus oltava myönnettynä ennen liikennöinnin aloittamista. Laissa ei ole siirtymäaikaa, sovelletaan turvallisuusluvan siirtymäaikoja: Haettava turvallisuustodistusta rautatielain mukaisesti joko 1.8.2011-1.6.2012 (liikennöitävä raide TEN-merisatama tai satama-alue) tai 1.1.2012-1.8.2013. Laissa ei ole siirtymäaikaa, sovelletaan turvallisuusluvan siirtymäaikoja: Haettava turvallisuustodistusta rautatielain mukaisesti joko 1.8.2011-1.6.2012 (liikennöitävä raide TEN-merisatama tai satama-alue) tai 1.1.2012-1.8.2013. Turvallisuustodistuksen hakemiseen tulee valmistautua huolella Turvallisuustodistushakemusta valmisteltaessa on hyvä perehtyä kunnolla turvallisuustodistusta koskeviin säädöksiin ja ohjeisiin sekä varata riittävästi aikaa hakemuksen laatimiseen. Hakemuksen tärkein osa on turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus. Todistusta haettaessa kannattaa ehdottomasti perehtyä myös kansallisille turvallisuusviranomaisille suunnattuun turvallisuustodistuksen arviointikriteerejä koskevaan EU-asetukseen ((EU) N:o 1158/2010), joka löytyy Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilta. Asetukseen tutustuminen on tärkeää, koska se sisältää kaikki ne kriteerit, joiden perusteella todistuksen myöntävä viranomainen arvioi täyttääkö hakemus todistuksen myöntämisen edellytykset. Asetus antaa siten rautatieliikenteen harjoittajille kuvan 7
siitä, minkälaisiin asioihin Liikenteen turvallisuusviraston on kiinnitettävä huomiota todistushakemusta arvioidessaan. Asetus määrittää samalla todistuksen saamiseksi hakijalta edellytetyt vähimmäistoiminnot ja menettelyt. Todistushakemusta laadittaessa on kiinnitettävä huomiota harjoitettavan toiminnan laatuun ja laajuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka todistuksen edellytykset ovat kaikille lähtökohtaisesti samat, esimerkiksi eri toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät voivat erota huomattavasti toisistaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvauksen päämäärä on kuvata yrityksen omia toimintoja ja auttaa yrityksen johtoa vastuullisessa toiminnan johtamisessa sekä ohjata yrityksen työntekijöiden toimintaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus on siis jokaisen yrityksen itsensä näköinen ja se on syytä tehdä omaa toimintaa tukevaksi. Toiminnan ja johtamisen kuvauksessa tulee keskittyä toimijan todelliseen tekemiseen ja vain siihen, huomioiden kuitenkin rataverkolla toimivat muut toimijat muun muassa riskienhallinnan kautta. Organisaation oma sisäinen toiminta on kuitenkin kuvattava kattavasti EU-asetuksessa N:o 1158/2010 asetettujen edellytysten mukaisesti. Hakemusta valmisteltaessa on hyvä muistaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto pystyy käsittelemään todistushakemuksen sitä nopeammin, mitä valmiimpi hakemus on virastoon toimitettaessa. Jos hakemiseen liittyvät ohjeistus ja sitä koskevat säädökset herättävät kysymyksiä, virastoon kannattaa olla yhteydessä jo ennen hakemuksen jättämistä. Lisäksi asian käsittelyä nopeuttaa, jos hakija esimerkiksi hakemuksensa saatekirjeen liitteenä toimittaa kuvauksen siitä, missä kohdin hakijan dokumentaatiota vastataan kuhunkin EU-asetuksen N:o 1158/2010 asettamiin kriteereihin. Tämän voi toteuttaa muun muassa taulukolla, johon on merkitty asetuksen arviointikriteerin kohta ja sitä vastaava oman dokumentaation luku tai kohta. Turvallisuustodistusta tulee hakea riittävän ajoissa, koska rautatieliikenteen harjoittaja voi aloittaa liikennöinnin vasta sen jälkeen, kun sillä on turvallisuustodistus ja muut rautatieliikenteen aloittamisen edellytykset (ks. rautatielaki 304/2011 3 ) täyttyvät. Turvallisuustodistusta haetaan hakemuslomakkeella Turvallisuustodistusta haetaan EU-asetuksen (EY) N:o 653/2007 liitteen III mukaisella lomakkeella. Hakulomake on saatavissa Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilta. Viraston verkkosivulta löytyy myös edellä mainittu EU-asetus, jonka sisältämiin hakemuksen täyttämisohjeisiin on hyvä perehtyä hakemusta täytettäessä. Edellä mainitussa EU-asetuksessa säädetään myös hakemuslomakkeessa yksilöitävistä tiedoista. Näitä tietoja ovat muun muassa ilmoitus siitä, koskeeko hakemus henkilö - vai tavaraliikennettä vai vaihtotyötä vaiko näitä kaikkia. Turvallisuustodistushakemuksessa tulee yksilöidä myös se, millä rataverkon osalla rautatieliikenteen harjoittaja aikoo liikennöidä. Turvallisuustodistushakemukseen tulee liittää vaaditut asiakirjat Turvallisuustodistusta haettaessa Liikenteen turvallisuusvirastolle tulee toimittaa hakemuksen lisäksi kaikki tarvittavat asiakirjat. Näillä tarkoitetaan turvallisuustodistuksen A-osaa koskevan hakemuksen osalta erityisesti turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvausta. Turvallisuustodistuksen B-osaa koskevaan hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: rautatieliikenteen harjoittajan asiakirjat sen liikennöintiin, henkilöstöön ja liikkuvaan kalustoon sovellettavista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (jäljempänä YTE) tai YTE:ien osista ja tarvittaessa kansallisista ja muista säännöistä sekä siitä, miten niiden noudattaminen varmistetaan tur- 8
vallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Tällä tarkoitetaan luetteloa noudatettavista säännöksistä sekä kuvausta siitä, miten organisaatiossa varmistetaan ko. säännösten noudattaminen, rautatieliikenteen harjoittajan asiakirjat eri henkilöstöryhmistä tai alihankkijan henkilöstöryhmistä, mukaan lukien todisteet siitä, että nämä täyttävät YTE:ien tai kansallisten sääntöjen vaatimukset ja ovat saaneet asianmukaiset todistuksen, rautatieliikenteen harjoittajan asiakirjat liikennöinnissä käytettävän liikkuvan kaluston eri lajeista, mukaan lukien todisteet siitä, että nämä täyttävät YTE:ien tai kansallisten sääntöjen vaatimukset ja ovat asianmukaisesti hyväksyttyjä. Liikenteen turvallisuusvirastolle on toisin sanoen toimitettava kaikki se asiakirja-aineisto, jotka virasto tarvitsee todetakseen, että turvallisuustodistusta hakeva rautatieliikenteen harjoittaja täyttää todistuksen edellytykset. Turvallisuustodistusta voi hakea myös toisesta EU-jäsenvaltiosta Koska turvallisuustodistuksen A-osa on voimassa kautta EU:n, riittää, että rautatieliikenteen harjoittaja hakee turvallisuustodistuksen A-osan jossakin EU:n jäsenvaltiossa. Todistuksen A-osaa on kuitenkin haettava siitä maasta, jossa rautatieliikenteen harjoittaja aikoo ensimmäisenä aloittaa toimintansa. Sen jälkeen rautatieliikenteen harjoittajan on haettava turvallisuustodistuksen B-osaa sen jäsenvaltion kansalliselta turvallisuusviranomaiselta, jonka alueella se aikoo liikennöidä. Molempia osia voi luonnollisesti hakea yhtä aikaa, jos hakijalla ei ole ennestään voimassa olevaa turvallisuustodistuksen A-osaa. EU-jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusviranomaisten yhteystiedot löytyvät Euroopan rautatieviraston verkkosivuilta (www.era.europa.eu). Edellisessä kappaleessa tarkoitettua hakemuslomaketta tulee käyttää kaikissa EU:n jäsenvaltioissa turvallisuustodistusta haettaessa. Kyseinen lomake on saatavissa eur-lex palvelusta jokaisella EU:n virallisella kielellä, Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilta se löytyy suomeksi ja ruotsiksi. Haettaessa turvallisuustodistusta toisesta EU:n jäsenvaltiosta on otettava huomioon hakemuksessa käytettävä kieli sekä kohdemaan kansallinen lainsäädäntö. Tärkeää on huomioida kyseistä rataverkkoa ja sen käyttämistä koskevat vaatimukset TURVALLISUUSTODISTUKSEN A-OSAN EDELLYTYKSET Turvallisuustodistuksen A-osan a ja o on vaatimusten mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rautatiejärjestelmän turvallisuudessa lähtökohtana on, että kukin toimija on välittömässä vastuussa omasta toiminnastaan ja oman toimintansa vaikutuksesta muihin rautatiejärjestelmän osiin. Toiminnan turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi toimijalla on oltava toimiva turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Tätä kautta varmistetaan, että rautatiejärjestelmä voi saavuttaa vähintään yhteiset turvallisuustavoitteet, että se on säädösten mukainen ja että siinä sovelletaan yhteisten turvallisuusmenetelmien asiaan kuuluvia osia. Turvallisuusjohtamisjärjestelmällään hakijan tulee lisäksi varmistaa kaikkien organisaation toimintaan kuuluvien riskien hallinta. Tämä kattaa toimijan oman toiminnan, kanssakäymisen rautatiejärjestelmän muiden toimijoiden kanssa (mukaan lukien alihankkijat) sekä mahdollisten ulkopuolisten tahojen aiheuttamat riskit. 9
Turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset perustuvat rautatieturvallisuusdirektiiviin (2004/49/EY). Direktiivin turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat säännökset on pantu kansallisesti täytäntöön rautatielailla (304/2011, 40 ) ja sen nojalla annetulla Liikenteen turvallisuusviraston rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevalla määräyksellä (TRAFI/5223/03.04.02.00/2011). Turvallisuusjohtamisjärjestelmä rakennetaan perusosien varaan Turvallisuusjohtamisjärjestelmä koostuu perusosista, jotka jokaisen rautatieliikenteen harjoittajan tulee sisällyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Toimijoiden tulee toisin sanoen turvallisuusjohtamisjärjestelmässään kuvata se, kuinka ja minkälaisia menettelyjä hyödyntämällä se varmistaa perusosien toteutumisen omassa toiminnassaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosia koskevat säännökset on pantu kansallisesti täytäntöön edellä mainitulla Liikenteen turvallisuusviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevalla määräyksellä. Määräyksen lisäksi toimijan tulee turvallisuusjohtamisjärjestelmää laatiessaan kiinnittää huomiota turvallisuustodistuksen arviointikriteerejä koskevaan EU-asetukseen N:o 1158/2010, koska siitä löytyvät ne kriteerit, joiden täyttymisen Liikenteen turvallisuusvirasto on velvollinen tarkistamaan turvallisuustodistushakemusta tarkastaessaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää laadittaessa on syytä perehtyä myös kesällä 2011 julkaistavaan Liikenteen turvallisuusviraston turvallisuustodistuksen arviointiperusteita koskevaan ohjeeseen. Lisäksi on hyödyllistä tutustua muuhun turvallisuusjohtamisesta kertovaan dokumentaatioon, jota on löydettävissä internetistä esimerkiksi hakusanalla safety management system. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää tulee ylläpitää ja kehittää Pelkkä vaatimustenmukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatiminen ei riitä, vaan yrityksen toiminnan on myös oltava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvatun mukaista. Tärkeää on, että turvallisuusjohtamisjärjestelmään kirjattuja menettelyjä ja periaatteita toteutetaan rautatieliikenteen harjoittajan jokapäiväisessä toiminnassa ja organisaation kaikilla tasoilla. Selvää on lisäksi se, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää tulee jatkuvasti ylläpitää ja kehittää vastaamaan yrityksen toimintaa ja sen mahdollisia muutoksia. Vastuu turvallisuusjohtamisjärjestelmästä on johtajalla Koska turvallisuusjohtamisjärjestelmä on keskeisin työkalu rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuuden hallinnassa, on tarpeen, että sen käyttöönottaminen, kehittäminen sekä noudattamisesta vastaaminen on yksiselitteisesti kohdennettu joko rautatieliikenteen harjoittajan toimitusjohtajalle, pääjohtajalle tai muulle liikkeenjohtamisesta vastaavalle henkilölle. Vastuussa oleva henkilö tulee mainita nimeltä turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. 10
TURVALLISUUSTODISTUKSEN B-OSAN EDELLYTYKSET Turvallisuustodistuksen B-osaa haetaan aina siitä EU-jäsenvaltiosta, jonka alueella liikennöidään Turvallisuustodistuksen B-osa myönnetään yhden EU-jäsenvaltion rataverkkoa tai sen osaa varten. Jos rautatieliikenteen harjoittaja aikoo toimia useamman EU-jäsenvaltion alueella, sen tulee hakea todistuksen B-osaa kaikkien niiden EU-jäsenvaltioiden kansallisilta turvallisuusviranomaisilta, jonka alueella se aikoo liikennöidä. Turvallisuustodistuksen B -osan saadakseen toimijan on täytettävä kolme edellytystä. 1) Toimijan tulee hallita liikennöitävän rataverkon säännöt ja määräykset Rautatieliikenteen harjoittajan on ensinnäkin osoitettava, että se täyttää sitä rataverkon osaa koskevat säännöt ja määräykset, jolla se aikoo liikennöidä, ja voi varmistaa kyseisten sääntöjen ja määräysten noudattamisen. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimijan tulee olla tietoinen itseään rautatieliikenteen harjoittajana koskevista säännöksistä ja määräyksistä ja noudattaa niitä toiminnassaan. Rautatieliikenteen harjoittajan tulee hakemusaineistossaan kuvata, miten se on ottanut toiminnassaan sitä koskevat säädökset huomioon ja minkälaisilla menettelyillä ja toimenpiteillä se varmistaa säädösten noudattamisen jokapäiväisessä toiminnassaan. 2) Toimijan henkilöstöryhmien tulee olla koulutettuja ja päteviä Toisekseen rautatieliikenteen harjoittajan tulee osoittaa, että sen henkilöstöryhmät ja sen käyttämän alihankkijan henkilöstöryhmät ovat asianomaisten määräysten mukaisesti tehtäväänsä koulutettuja ja päteviä. Tällä tarkoitetaan muun muassa sen selvittämistä, ovatko kaikki rautatieliikenteen harjoittajan palveluksessa olevat tai rautatieliikenteen harjoittajan käyttämien alihankkijoiden palveluksessa olevat henkilöstöryhmät koulutettu kyseisiä henkilöstöryhmiä koskevien säännösten mukaisesti ja miten heidän pätevyyttään ylläpidetään. Myös tämän vaatimuksen täyttäminen tulee yksityiskohtaisesti selvittää hakemukseen liitettävässä asiakirja-aineistossa. 3) Toimijan käyttämän kaluston tulee olla määräysten mukaista ja asianmukaisesti kunnossapidettyä Kolmanneksi rautatieliikenteen harjoittajan tulee osoittaa, että sen käyttämä kalusto on asianomaisten sääntöjen ja määräysten mukainen ja että sen omien sekä sen kuljetettavaksi ottamien kalustoyksiköiden kunnossapito on järjestetty asianmukaisesti. Tämän edellytyksen osalta hakemusaineistossa on tärkeää tuoda ilmi muun muassa kaluston käyttöönottolupiin liittyvät seikat sekä se, miten rautatieliikenteen harjoittaja on järjestänyt kalustoyksiköidensä kunnossapidon. Jokaisella kalustoyksilöllä on oltava kunnossapidosta vastaava yksikkö. Tälle yksikölle asetetuista vaatimuksista säädetään EU-asetuksessa, joka julkaistaan myöhemmin vuonna 2011. Kunnossapidosta vastaavan yksikön vastuut eivät kuitenkaan poista kalustoyksiköllä liikennöivien rautatieliikenteen harjoittajien vastuuta turvallisesta liikennöinnistä. TURVALLISUUSTODISTUSTA KOSKEVAT MUUT EDELLYTYKSET Toimijalla tulee olla riittävä vastuuvakuutus Turvallisuustodistuksen A- ja B-osaa koskevien edellytysten lisäksi turvallisuustodistuksen hakemusaineistosta on käytävä ilmi myös se, että rautatieliikenteen harjoittajalla on rautatielain 90 :n edellyttämä vastuuvakuutus (ks. Liikenteen turvallisuusviraston ohje rautatieliikenteen harjoittajan vastuuvakuutuksesta). 11
Pääsääntöisesti vastuuvakuutuksen olemassaolon ja riittävyyden arvioi Liikenteen turvallisuusvirasto, mutta rautatieyrityksen vastuuvakuutuksen riittävyyden arvioi liikenne- ja viestintäministeriö toimilupahakemusta käsitellessään. TURVALLISUUSTODISTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen käsittelyyn on olemassa menettely ja määräajat Liikenteen turvallisuusviraston tulee käsitellä turvallisuustodistushakemus neljässä kuukaudessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat asiakirjat. Tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirasto pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan eli pyytää asian ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä. Tällöin hakijan on toimitettava viraston pyytämät tiedot virastolle viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa lisäselvityspyynnön tiedoksisaamisesta. Täydennyskehotuksia voidaan tehdä useampiakin, koska lisäselvityspyynnön johdosta toimitettu aineisto voi tuoda ilmi uuden lisäselvitystarpeen. Liikenteen turvallisuusviraston käsittelyprosessia voidaan kuvata seuraavasti kuvan 1 mukaisesti: Turvallisuustodistusten/-lupien käsittely Kuva 1. Turvallisuustodistus- ja turvallisuuslupahakemusten käsittely Liikenteen turvallisuusvirastossa 12
Hakemuksen käsittelyssä viranomaisen tulee noudattaa EU:n arviointikriteerejä Koska tavoitteena on turvallinen rautatiejärjestelmä Euroopassa ja turvallisuustodistuksen A-osa on voimassa koko EU-alueella, EU on pyrkinyt varmistamaan turvallisuushakemusten yhtenäisen arvioinnin ohjeistamalla kansallisten turvallisuusviranomaisten arviointia arviointikriteereitä koskevalla EU-asetuksella N:o 1158/2010, jota myös Liikenteen turvallisuusviraston tulee noudattaa turvallisuustodistusta koskevia hakemuksia arvioidessaan ja hyväksyessään. Hakemuksen käsittelyyn vaikuttavat toimijan toiminnan laatu ja laajuus Hakemusta käsitellessään Liikenteen turvallisuusvirasto kiinnittää arviointikriteerien täyttymisen lisäksi huomiota rautatieliikenteen harjoittajan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Vaikka todistuksen edellytykset ovat kaikille lähtökohtaisesti samat, esimerkiksi eri toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät voivat erota huomattavasti toisistaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvauksen päämäärä on kuvata yrityksen omia toimintoja ja auttaa yrityksen johtoa vastuullisessa toiminnan johtamisessa sekä ohjata yrityksen työntekijöiden toimintaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus on siis jokaisen yrityksen itsensä näköinen ja se on syytä tehdä omaa toimintaa tukevaksi. Erojen täytyy olla kuitenkin perusteltuja suhteessa rautatieliikenteen harjoittajien toiminnan laatuun ja laajuuteen. Jos hakemus täyttää turvallisuustodistuksen edellytykset, turvallisuustodistus myönnetään Jos rautatieliikenteen harjoittajalla on vaatimukset täyttävä turvallisuusjohtamisjärjestelmä Liikenteen turvallisuusviraston on myönnettävä sille turvallisuustodistuksen A-osa. Vastaavasti B-osa on myönnettävä, jos rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa täyttävänsä kaikki todistuksen B-osalle asetetut edellytykset. Lisäksi vaatimus vastuuvakuutuksen voimassaolosta tulee täyttyä turvallisuustodistuksen myöntämisen yhteydessä muilla kuin rautatieyrityksillä. TURVALLISUUSTODISTUKSEN VOIMASSAOLO Turvallisuustodistus on pääsääntöisesti voimassa viisi vuotta Turvallisuustodistus on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. Jos rautatieliikenteen harjoittaja hakee turvallisuustodistuksen A- ja B-osat erikseen, saattavat myös todistusten voimassaoloajat erota toisistaan, mikä on hyvä muistaa todistuksia uusittaessa. Koska turvallisuustodistuksen edellytysten täyttymisen tarkistamisessa menee aikaa, uutta todistusta on hyvä hakea noin vuotta ennen edellisen todistuksen tai sen osan voimassaolon päättymistä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi tarvittaessa myöntää todistuksen myös viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi esimerkiksi silloin, kun on tiedossa, että turvallisuussääntely muuttuu todistuksen edellytyksiin vaikuttavilta osin aikaisemmin kuin viiden vuoden kuluessa tai jos Liikenteen turvallisuusvirasto toteaa hakemus ja hakijan turvallisuusjohtamisjärjestelmä huomioiden, että hakija kykenee harjoittamaan rautatieliikennettä vastuullisesti ja/tai turvallisesti vain määrätyn ajan. Turvallisuustodistukseen voidaan liittää ehtoja Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää todistuksen tarvittaessa myös ehdollisena. Ehtojen asettaminen ei suoraan vaikuta turvallisuustodistuksen voimassaoloon, mutta ehtojen noudattamista viranomainen valvoo tarkasti. Ehtojen noudattamatta jättäminen johtaa aina todistuksen voimassaolon uudelleen arviointiin. 13
Ehtojen tulee koskea rautatiejärjestelmän turvallisuutta ja niillä tulee varmistaa rautatiejärjestelmän turvallisuus hakijan harjoittaman toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Viranomaisen on kuitenkin noudatettava EU-asetusta N:o 1158/2010, jossa asetetuista vaatimuksista viranomainen ei voi poiketa. TURVALLISUUSTODISTUKSEN MUUTTAMINEN Toimijan tulee pitää turvallisuustodistus ajan tasalla Vaikka turvallisuustodistus olisi myönnetty viideksi vuodeksi, todistusta tulee kuitenkin muuttaa silloin, jos rautatieliikenteen harjoittajan toiminnan luonne tai laajuus muuttuu oleellisesti. Luonnollisesti myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuva parantaminen voi edellyttää turvallisuustodistuksen muuttamista. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen liittyy kiinteästi ajatus turvallisuusjohtamisjärjestelmän ajantasaisuudesta suhteessa yrityksen toimintaan. Jos yritys tekee toiminnassaan, toimintatavoissaan tai organisaatiossaan muutoksia, on muutokset kuvattava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä sikäli kun ne sitä koskevat. Toimijan tulee ilmoittaa muutoksista virastolle Rautatieliikenteen harjoittajan on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle välittömästi, jos sen toiminnassa tapahtuu sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat turvallisuustodistuksen edellytyksiin tai kun rautatieliikenteen harjoittaja ottaa palvelukseensa uusia henkilöstöryhmiä tai uusia kalustoyksikkötyyppejä. Ilmoitusvelvollisuuden taustalla on ajatus siitä, että rautatieliikenteen harjoittaja ei aina välttämättä itse pysty arvioimaan sitä, onko muutosta pidettävä turvallisuuden kannalta merkittävänä. Saatuaan tiedon merkittävistä turvallisuustodistuksen edellytyksiin vaikuttavista muutoksista tai esimerkiksi uusien henkilöstöryhmien palvelukseen ottamisesta, Liikenteen turvallisuusvirasto arvioi, onko muutosta pidettävä sellaisena, että turvallisuustodistusta tulee muuttaa. Jos rautatieliikenteen harjoittajan toiminnassa tapahtuneet muutokset ovat sellaisia, että turvallisuustodistuksen myöntämisen edellytykset ovat niiden johdosta muuttuneet, Liikenteen turvallisuusviraston on hakemuksesta muutettava myöntämäänsä turvallisuustodistusta. Tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirasto velvoittaa toimijaa hakemaan todistukseen muutosta. Turvallisuustodistuksen muuttaminen Rautatieliikenteen harjoittajan tulee hakea turvallisuustodistuksensa muuttamista siltä osin, kuin toiminnan luonne tai laajuus vaikuttaa turvallisuustodistuksen edellytyksiin. Se kumpaa todistuksen osaa tulee kulloinkin muuttaa, riippuu toiminnan luonteessa tai laajuudessa tapahtuneesta muutoksesta. Jos kyse on rautatieliikenteen harjoittajan organisaatiosta, yleisistä toiminnan muutoksista tai muista turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosiin liittyvistä asioista, muutos kohdistuu turvallisuustodistuksen A-osaan. Jos sen sijaan muutos liittyy esimerkiksi uusien henkilöstöryhmien palvelukseen ottamiseen tai uuden tyyppisten kalustoyksikköjen käyttöönottamiseen, muutos kohdistuu turvallisuustodistuksen B-osaan. Huomattava kuitenkin on, että muutosta todistukseen tulee hakea vasta silloin, kun muutosta on pidettävä olennaisena suhteessa rautatieliikenteen harjoittajan aikaisempaan toimintaan. Tarvittaessa toimija voi olla yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastoon arvioidessaan sitä, onko tapahtunut muutos niin merkittävä, että todistusta tulee sen johdosta muuttaa. Joka tapauksessa muutoksista tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle. 14
Turvallisuustodistusta voidaan muuttaa myös säädösmuutoksista johtuen Vastaavasti turvallisuustodistusta tulee muuttaa silloin, kun turvallisuustodistuksen myöntämisen edellytyksiä koskevia säädöksiä tai määräyksiä muutetaan olennaisesti. Velvoite todistuksen muuttamiseen ei siten aina johdu rautatieliikenteen harjoittajasta itsestään vaan velvoite muuttamiseen voi syntyä myös lainsäädännön muuttamisen seurauksena. Tästäkin syystä toimijan on hyvä seurata sääntelyn kehittymistä ja pyrkiä huomioimaan säädösten muutokset mahdollisimman ajoissa turvallisuuden johtamisessaan. Toimijan tulee hakea turvallisuustodistuksen muuttamista virastolta Liikenteen turvallisuusvirasto ei voi oma-aloitteisesti muuttaa rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuustodistusta. Rautatieliikenteen harjoittajan hakiessa muutosta turvallisuustodistukseensa tai sen osaan, Liikenteen turvallisuusvirasto voi ryhtyä heti tarvittaviin toimenpiteisiin todistuksen muuttamiseksi. Jos Liikenteen turvallisuusvirasto katsoo rautatieliikenteen harjoittajalta saamansa ilmoituksen perusteella, että turvallisuustodistusta tulisi muuttaa, viraston on pyydettävä rautatieliikenteen harjoittajaa toimittamaan virastolle turvallisuustodistuksen muuttamista koskeva hakemus. Samoin on toimittava lainsäädännön muuttuessa. Tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirasto voi vaatia rautatieliikenteen harjoittajaa toimittamaan turvallisuustodistuksensa muuttamista koskevan hakemuksen virastolle. Tarvittaessa virasto voi tehostaa vaatimustaan huomautuksella, varoituksella tai uhkasakolla. Myös turvallisuustodistuksen peruuttaminen on mahdollista (ks. seuraava kohta). TURVALLISUUSTODISTUKSEN PERUUTTAMINEN Turvallisuustodistuksen peruuttamiseen on oltava perusteet Liikenteen turvallisuusvirasto voi tarvittaessa peruuttaa turvallisuustodistuksen. Turvallisuustodistus tai sen yksittäinen osa voidaan peruuttaa, jos rautatieliikenteen harjoittaja ei enää täytä turvallisuustodistuksen edellytyksiä tai jos rautatieliikenteen harjoittaja ei ole harjoittanut rautatieliikennettä 12 kuukauden kuluessa turvallisuustodistuksen myöntämisestä. Kuitenkin tilanteessa, jossa liikennöinnin harjoittamattomuuteen on olemassa perusteltu syy, turvallisuustodistus voidaan jättää peruuttamatta. Näin on esimerkiksi silloin, kun rautatieliikenteen harjoittajan muut rautatieliikenteen harjoittamiselle asetetut edellytykset, kuten toimiluvan tai kapasiteetin saaminen, eivät ole vielä täyttyneet eikä rautatieliikenteen harjoittajalle ole täten ollut oikeutta aloittaa liikennöintiä. Toimijalle on pääsääntöisesti varattava tilaisuus korjata puutteellisuus ennen turvallisuustodistuksen peruuttamista Ennen turvallisuustodistuksen peruuttamista Liikenteen turvallisuusviraston on lähtökohtaisesti varattava rautatieliikenteen harjoittajalle tilaisuus korjata puutteellisuus. Puutteellisuus tulee korjata viraston asettamassa määräajassa, jonka on oltava pituudeltaan vähintään kahden kuukauden pituinen. Määräajan päättymisen jälkeen viraston on selvitettävä, onko rautatieliikenteen harjoittaja korjannut puutteellisuuden ja täyttääkö se turvallisuustodistuksen myöntämisen edellytykset. Jos puutteellisuutta ei ole korjattu tai todistuksen myöntämisen edellytykset eivät täyty, turvallisuustodistus tulee peruuttaa, jos puutetta on pidettävä olennaisena. Määräajan päättymisen jälkeen viraston on aina tarjottava rautatieliikenteen harjoittajalle myös mahdollisuus oman kantansa ilmaisemiseen asiasta. 15
Tarvittaessa turvallisuustodistuksen välitön peruuttaminen on kuitenkin mahdollista Poikkeuksena edelliseen on tilanne, jossa rautatieliikenteen harjoittajan toiminnassa on erityisen vakava puutteellisuus, joka voi aiheuttaa vaaraa rautatiejärjestelmän turvallisuudelle. Näissä tapauksissa Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa turvallisuustodistuksen tai sen osan välittömästi rautatieliikenteen harjoittajaa kuulematta. Huomattavaa on, että Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa ainoastaan myöntämänsä todistuksen tai sen osan. Lisäksi huomattavaa on, että aina, kun turvallisuustodistuksen A-osa peruutetaan, liikennöinti tulee lopettaa kokonaisuudessaan. Sen sijaan tilanteessa, jossa rautatieliikenteen harjoittaja toimii usean EU-jäsenvaltion alueella ja sen turvallisuustodistuksen B-osa peruutetaan vain jossakin jäsenvaltiosta, rautatieliikenteen harjoittaja voi jatkaa liikennöintiä niissä jäsenvaltioissa, joissa sen turvallisuustodistuksen molemmat osat ovat yhä voimassa. Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa turvallisuustodistuksen tai sen osan peruuttamisesta välittömästi Euroopan Rautatievirastolle sekä niille EU-jäsenvaltioille, jotka ovat myöntäneet todistuksen osan kyseiselle toimijalle. TURVALLISUUSTODISTUKSEN HINNOITTELU Turvallisuustodistuksen hinnoittelu perustuu Liikenteen turvallisuusviraston maksuasetukseen Turvallisuustodistus on maksullinen suorite, josta Liikenteen turvallisuusvirasto laskuttaa viraston maksuasetuksen (1185/2010) perusteella. Turvallisuustodistus on joko kiinteämaksuinen julkisoikeudellinen suorite tai tuntiveloitukseen perustuva riippuen rautatieliikenteen harjoittajan toiminnan laajuudesta. Ajankohtaisimmat tiedot turvallisuustodistuksen hinnoittelusta ovat löydettävissä kulloinkin voimassa olevasta Liikenteen turvallisuusviraston maksuasetuksesta esimerkiksi finlex.fi -verkkosivuilta. Turvallisuustodistuksen hinnoittelu riippuu liikennöinnin laajuudesta Jos liikennöinti tapahtuu yhden rataosuuden sisällä, turvallisuustodistus maksaa 3000 euroa silloin, kun rautatieliikenteen harjoittaja hakee yhtä aikaa sekä todistuksen A- että B-osaa. Jos rautatieliikenteen harjoittaja hakee vain toista turvallisuustodistuksen osaa, se maksaa 1500 euroa. Jos liikennöinti on laajempaa kuin vain yhden rataosuuden sisällä tapahtuvaa, todistuksen käsittely on tuntiveloitteista. Liikenteen turvallisuusvirasto laskuttaa tällöin hakijalta todistuksen käsittelyyn kuluneiden tuntien määrän perusteella 140 euroa tunnilta. Lisäksi peritään mahdolliset suoritteen tuottamiseen tarvitut viraston ulkopuolisten toimijoiden selvityksistä aiheutuneet kustannukset, jotka tulee korvata ulkopuolisten toimijoiden laskun mukaisesti virastolle, sekä valtion matkustussäännön mukaiset korvaukset. Erilaisilla suoriteperusteilla on pyritty helpottamaan pienten rautatieliikenteen harjoittajien liikennöinnin aloittamista. Toisaalta myös tuntiveloitteiseen laskutukseen perustuva turvallisuustodistus voi tulla toimijalle edulliseksi, jos toimija työstää hakemuksensa ja siihen liittyvät asiakirjansa huolella siten, että Liikenteen turvallisuusviraston käyttämät työtunnit hakemuksen tarkistamisessa jäävät vähäisiksi. Museoliikenteen osalta on huomattava, että museoliikenteen harjoittajia koskee erillinen kiinteämaksuinen suorite, jonka suuruus on koko todistuksen osalta 1000 euroa ja todistuksen erillisten osien osalta 500 euroa. 16
Myös turvallisuustodistuksen muuttaminen on maksullista Myös turvallisuustodistuksen muuttaminen on maksullista. Muuttaminen on tuntiveloitteista (140 euroa/tunti), mutta todistuksen muuttaminen ei voi aiheuttaa todistuksen myöntämistä korkeampaa kustannusta niissä tapauksissa, joissa todistuksen myöntäminen on kiinteämaksuista. Näin ollen rautatieliikenteen harjoittajan edun mukaista on toimittaa muutoshakemus mahdollisemman täydellisenä jo alun perin, jolloin hakemuksen tarkistamiseen ja käsittelyyn ei kulu virastossa niin paljon työtunteja. TURVALLISUUSTODISTUSTA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ VALITTAMINEN Liikenteen turvallisuusviraston turvallisuustodistusta koskevaan asiaan haetaan muutosta valittamalla halintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti hallinto-oikeuteen. Liikenteen turvallisuusvirasto liittää turvallisuustodistushakemuksen hylkäämistä tai tutkittamatta jättämistä koskevaan päätökseen valitusohjeen, jota tulee noudattaa muutosta haettaessa. YHTEYSHENKILÖ JA LISÄTIEDOT Yhteyshenkilö Lisätietoja on saatavissa Liikenteen turvallisuusviraston Rautatieturvallisuusyksikön yksikönpäällikkö Heidi Niemimuukolta, p.040 521 5759, heidi.niemimuukko@trafi.fi. Lisätiedot www.trafi.fi/rautatiet/luvat/turvallisuustodistus_ja_-lupa www.trafi.fi/rautatiet/saadokset www.trafi.fi/rautatiet/saadoskasikirja www.rautatiemarkkinoille.fi (aukeaa myöhemmin keväällä) 17
Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki Puhelin 020 618 500 www.trafi.fi