Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä koskeva työehtosopimus

Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä koskeva työehtosopimus 16.2.2005 30.9.2007 Terveyspalvelualan Liitto ry Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry

Sisällysluettelo YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Sopimuksen soveltamisala... 1 2 Työsuhteen solmiminen... 2 3 Työsuhteen päättyminen... 3 TYÖAIKA... 3 4 Työaika ja tauot... 3 5 Ruoka- ja lepotauot, viikkovapaat... 5 6 Arkipyhät... 5 7 Lisä- ja ylityö... 6 8 Ilta- ja yötyö... 7 9 Lauantai- ja sunnuntaityö... 8 10 Varallaolo ja hälytystyö... 9 PALKKA... 10 11 Palkka... 10 12 Palkkaryhmittely... 10 13 Palkan määrittely ja palkkataulukot... 13 13a Henkilökohtainen lisä... 19 14 Kokemuslisät... 19 15 Kielilisä... 21 16 Sijaisuuskorvaus... 22 17 Paikkakuntakalleusluokat... 22 18 Aseptinen lisä... 22 19 Osa-aikatyöntekijän palkka... 23 20 Veripalveluun lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien palkkataulukko... 23 21 Päivä- ja tuntipalkan laskeminen... 26 22 Palkan maksaminen... 26 VUOSILOMAT JA MUUT POISSAOLOT... 27 23 Vuosiloma... 27

24 Vuosilomapalkka ja lomaraha... 28 25 Sairausajan palkka... 28 26 Lapsen sairastuminen... 29 27 Perhevapaat... 30 28 Muut poissaolot... 32 MUUT MÄÄRÄYKSET... 33 29 Suojavaatetus... 33 30 Matkakorvaus ja päiväraha... 33 31 Työterveyshuolto... 34 32 Vakuutukset... 34 33 Eläkeoikeus... 34 34 Järjestäytymis- ja kokoontumisoikeus... 34 35 Jäsenmaksujen perintä... 35 36 Aikaisemmin voimassa olleet edut... 35 37 Koulutus... 35 38 Luottamusmiehet... 35 39 Keskusjärjestösopimukset... 36 40 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 36 41 Työrauha... 37 42 Sopimuksen voimassaoloaika... 37 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 15.12.2004... 39 KOTIHOITO JA OMAISHOITAJALOMITUS... 43 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA SUOMEN PUNAISESSA RISTISSÄ... 51 SOPIMUS SPR:n LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMISESTA... 53 TERVEYDENHUOLTOSÄÄNTÖ... 55

TERVEYSPALVELUALAN LIITTO ry TERVEYS - JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry SUOMEN PUNAISEN RISTIN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005-30.9.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala 1. Tämä sopimus koskee Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä sen seuraavissa yksiköissä: - keskustoimisto, - Veripalvelu - vastaanottokeskukset, - nuorten turvatalot - piirit ja niiden laitokset - kotihoito ja omaishoitajalomitus (liitteen mukaisin poikkeuksin) 2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske niitä työntekijöitä, joiden työehdot on sovittu eri työehtosopimuksella eikä myöskään osapuolten määrittelemiä työnantajan edustajia. 3. Tämän sopimuksen 4 :n 8 kpl, 7 :n 1-4 kpl, 8 ja 9 :n 1-4 kpl eivät koske niitä johtavassa tai muuten itsenäisessä asemassa olevia SPR:n työntekijöitä, jotka kuuluvat palkkaryhmittelyn A- tai B-ryhmään, mutta eivät kuitenkaan ole työnantajan edustajia. Pöytäkirjamerkintä: Johtaviksi tai muuten itsenäisessä asemassa oleviksi katsotaan työntekijät, jotka toimenkuvauksensa mukaisesti suorittavat johtavaa, ohjaavaa tai suunnittelevaa työtä itsenäisesti toimintasuunnitelman mukaisesti, vastaavat oman ohjelmansa 1

osalta talousarvion toteutumisesta ja joiden työn luonteeseen oleellisesti kuuluu työskentely myös säännöllisen työajan ulkopuolella mm. järjestön vapaaehtoisten luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa omalla työpaikallaan tai kentällä SPR:n piireissä ja SPR:n osastoissa tai jotka työskentelevät muuten ilman välitöntä valvontaa. Palkkaryhmittelyssä nämä työntekijät kuuluvat joko A- tai B-ryhmään. 2 Työsuhteen solmiminen 1. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijän sekä johtaa ja valvoo tämän työtä. 2. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Työsopimuksessa on määriteltävä työntekijän pääasialliset tehtävät, palkka ja ne työehdot, jotka poikkeavat tästä sopimuksesta. 3. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta. Työsopimuslain edellytyksin koeaika voi olla myös enintään kuusi kuukautta. Koeajan aikana työsopimus voidaan purkaa puolin ja toisin ilman irtisanomisaikaa. Alle 8 kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa, koeajan pituus saa olla enintään puolet määräajan kestosta. 4. Uuden työntekijän työhöntulotarkastuksessa noudatetaan terveydenhuoltosäännön 3 :n määräyksiä. Työhöntulotarkastus suoritetaan työnantajan kustannuksella 30 vuorokauden kuluessa työhön tulosta. 5. Uudelle työntekijälle selvitetään lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoitetaan, kuka toimii työpaikan luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa. Tämän suorittavat työnantajan edustaja ja luottamusmies. 2

3 Työsuhteen päättyminen 1. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen kesto (keskeytyksettä) Irtisanomisaika enintään 1 vuosi yli vuoden mutta enintään 4 vuotta yli 4 mutta enintään 8 vuotta yli 8 mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta 14 päivää 1 kk 2 kk 4 kk 6 kk 2. Työntekijän irtisanoutuessa noudatetaan 5 vuoden tai alle kestäneissä työsuhteissa 14 päivän irtisanomisaikaa ja yli 5 vuoden työsuhteissa yhden kuukauden irtisanomisaikaa, ellei toisin ole sovittu. 3. Työsuhteen päättämiseen sovelletaan muutoin työsopimuslain säännöksiä siten ja niillä seuraamuksilla, mitä mainitussa laissa on säädetty. TYÖAIKA 4 Työaika ja tauot 1. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, ellei jäljempänä olevasta muuta johdu. Niillä työpaikoilla ja niissä työpisteissä, joissa voidaan soveltaa työaikalain 7 :n määräyksiä (jaksotyö) on säännöllinen työaika kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 114 tuntia. Jaksotyötä varten on laadittava työvuoroluettelo, joka on esitettävä viikkoa ennen jakson alkua. 3

2. SPR:n keskustoimiston sekä piiritoimistojen henkilökunnan viikoittainen työaika on 36 tuntia 15 min. ja päivittäinen 7 tuntia 15 min. 3. SPR:n Veripalvelun työntekijöiden säännöllinen työaika on enintään 7-8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Päivittäisen työajan vaihtelut toteutetaan lyhentämällä viikon 1-2 työpäivän työaikaa. 4. SPR:n piirien terveydenhuoltolaitosten ja SPR:n vastaanottokeskusten työntekijöiden säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja 7,5 tuntia vuorokaudessa. 5. Nuorten turvatalojen työntekijöiden säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja 7,5 tuntia vuorokaudessa taikka jaksotyössä 114 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. 6. Edellä mainittu säännöllinen työaika voidaan järjestää työsopimuksen puitteissa myös siten, että se on keskimäärin edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuorolista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa muussa kuin jaksotyössä yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 46 tuntia ja päivänä 9 tuntia. Työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainitun pituiseksi enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. 7. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin säännölliseen viikkotyöaikaan enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. 8. Työaika pyritään sijoittamaan klo 07.00-22.00 väliseksi ajaksi ja Veripalvelussa 06.00 22.00 väliseksi ajaksi. 9. Työviikko ja -jaksot alkavat sunnuntai- ja maanantaivuorokausien vaihtuessa. 4

10. Kurssi- ja leiriohjelmien vahvistamisen yhteydessä nimetään vastuullinen henkilö ja hänen työ- ja mahdollinen varallaoloaikansa. 11. Allekirjoittajajärjestöillä on yksimielisyys siitä, että epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 5 Ruoka- ja lepotauot, viikkovapaat 1. Ruokailutauko on puoli tuntia, mikä aika ei sisälly päivittäiseen työaikaan. Kuitenkin Veripalvelussa annettava yli viisi tuntia tekevälle työntekijälle 20 min. ruokailutauko sisältyy päivittäiseen työaikaan. Työnantaja järjestää lounaan, jonka kustannuksiin työntekijä osallistuu kulloinkin voimassa olevalla, aterian verotusarvon mukaisella summalla. 2. Kerran päivässä annettava 15 min. kahvitauko sisältyy työaikaan. 3. Työntekijälle annetaan työaikalain 31 :n mukaisesti vähintään 35 tunnin viikoittainen vapaa-aika sunnuntain ajaksi. 4. Työntekijälle annetaan viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi toinen vapaapäivä. Se on joko lauantai tai maanantai, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin ole sovittu. 5. Johtavassa tai muuten itsenäisessä asemassa olevalle työntekijälle voidaan viikoittainen vapaa-aika antaa muunakin päivänä saman viikon aikana ja viikon toinen vapaapäivä työntekijän kanssa sovittavana aikana saman kuukauden kuluessa. 6 Arkipyhät 1. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa. - pitkäperjantai - toinen pääsiäispäivä 5

- helatorstai - juhannusaatto 2. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa ainoastaan silloin, kun ne sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi - uudenvuodenpäivä - vapunpäivä - itsenäisyyspäivä - jouluaatto - 1. joulupäivä - tapaninpäivä ja - loppiainen. Mikäli edellä 1. ja 2. kappaleissa mainittuja päiviä ei voida antaa vapaana, on vastaava vapaa annettava saman viikon tai jakson muuna päivänä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. 3. Osa-aikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään em. tapauksissa keskimääräisen päivittäisen työajan verran. 7 Lisä- ja ylityö 1. Lisätyötä on työ, jota tehdään päivittäisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi tämän sopimuksen 4 :n säännölliseen työaikaan asti. Se korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. 2. Ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen 4 :n 1. kohdan (6.- 7. kohdat huomioon ottaen) mukaisen pisimmän säännöllisen työajan jälkeen. Päivittäisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu tuntipalkka. 6

Työaikalain 7 :n tarkoittamassa jaksotyössä ylityökorvaukset määräytyvät työaikalain mukaan: 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta jakson aikana maksetaan 50 %:lla korotettu ja sen ylittäviltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 3. Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin ylityökorvauksista aiheutuvat vapaat annetaan ylityökorvausprosenteilla pidennettyinä. 4. Säännöllisen työajan lisäksi suoritettavasta työstä sovitaan työntekijän kanssa joka kerta erikseen lukuun ottamatta laeissa mainittuja poikkeuksia. 5. Edellä 1 :n 3 momentissa tarkoitetulle johtavassa tai muuten itsenäisessä asemassa olevalle työntekijälle, joka kuuluu palkkaryhmittelyn A- tai B-ryhmään korvataan hänen säännöllisen työaikansa ulkopuolella tekemä työ antamalla vastaavasti vapaata säännöllisenä työaikana tai, jos siitä erikseen sovitaan, suorittamalla rahakorvaus. Pöytäkirjamerkintä: Matkatyössä matkustamiseen kuluva aika tulee ottaa huomioon matkatyötä tekevien ohjelmatyöntekijöiden ajankäyttöä suunniteltaessa. Osapuolet suosittelevat, että säännöllisen työajan ulkopuolella työnantajan aloitteesta käytettyä aikaa hyvitetään. 8 Ilta- ja yötyö 1. Iltatyötä on työ, jota tehdään klo 18.00-21.00. Iltatyökorvaus on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 2. Yötyötä on työ, jota tehdään klo 21.00-6.00 ja Veripalvelussa 21.00 7.00. Yötyökorvaus on 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 7

9 Lauantai- ja sunnuntaityö 1. Lauantaityötä on työ, jota tehdään lauantaina klo 00.00-18.00 välisenä aikana. Lauantaikorvaus on 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. 2. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnuntaityöksi katsotaan myös ne työtunnit, jotka on klo 18.00-24.00 välisenä aikana tehty lauantaina sekä kirkollisen juhlapäivän, itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän aattona. Sunnuntaityökorvauksena suoritetaan yksinkertainen tuntipalkka tuntia kohden. 3. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä suoritetaan klo 00.00-18.00 väliseltä ajalta aattopäivän lisää 100 % asianomaisen työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta tuntia kohden. 4. Edellä mainitut lisät voidaan korvata myös vastaavana vapaaaikana, jos työnantajan ja työntekijän välillä siitä sovitaan. 5. Niille johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleville, jotka kuuluvat palkkaryhmittelyn A- tai B-ryhmään ja jotka ovat etukäteen sopineet ko. tehtävästä esimiehensä kanssa maksetaan lauantaina ja sunnuntaina tehdystä työstä erillinen kokonaiskorvaus seuraavasti: - lakisääteiseen sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavana aikana, itsenäisyyspäivänä ja vappuna sekä lisäksi kirkollisten juhlapyhien aattona, vapun, itsenäisyyspäivän ja uuden vuoden aattona kello 18.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvaus ja - lauantaina yli 3 tuntia kestävästä työstä maksetaan lauantaityökorvaus. Korvausten määrät ovat lauantaityöstä 38,50 euroa (1.6.2006 lukien 39,40 euroa) ja sunnuntaityöstä 66,70 euroa (1.6.2005 lukien 68,20 euroa). 8

10 Varallaolo ja hälytystyö 1. Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, hänelle maksetaan varallaolotunnilta puolet tuntipalkasta. Sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna, ei lueta työaikaan. 2. Veripalvelun, vastaanottokeskusten ja nuorten turvatalon työntekijälle, joka sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan vapaaaikanaan tavoitettavissa eli vapaamuotoisessa varallaolossa, maksetaan korvauksena arkipäivän varallaolotunnilta 20 % tuntipalkasta sekä lauantaina, pyhä- ja juhlapäivinä sekä sunnuntaina varallaolotunnilta 40 % tuntipalkasta. Turvatalon palkkaryhmiin A ja B kuuluville työntekijöille vapaamuotoinen varallaolo korvataan vastaavana vapaa-aikana. 3. Työnantaja korvaa työntekijälle varallaolon ja hälytysluonteisen työn yhteydessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä. 4. Viikkovapaana ja viikon toisena vapaapäivänä työntekijää ei voida velvoittaa olemaan varalla ilman hänen suostumustaan. 5. Hälytysluontoista on työ, johon työntekijä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ennalta arvaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä. Korvauksena hälytysluontoiseen työhön kutsumista ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä suoritetaan työntekijälle 16 euron suuruinen hälytysraha. Hälytysluonteista ei ole työ, jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai mikäli työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä taikka kysymyksessä on työaikalain 21 :ssä tarkoitettu hätätyö. 9

PALKKA 11 Palkka 1. Työntekijän palkka määräytyy 12-19 :n mukaisesti. 2. Työntekijän palkka on pääsääntöisesti kuukausipalkka. Jos työsuhde kestää 12 päivää tai vähemmän, suoritetaan työntekijälle palkka tuntipalkkaperusteisena. 3. Niille Veripalvelun työntekijöille, joiden työsuhde kestää 7 päivää tai vähemmän, palkka maksetaan lyhytaikaisessa työsuhteessa olevan henkilöstön palkkiotaulukon mukaan. 12 Palkkaryhmittely Ryhmä A Ryhmä B Palkkaryhmä määräytyy tehtävän tai ammattinimikkeen mukaan. Jos työntekijän työnimikettä ei ole mainittu palkkaryhmittelyssä, työntekijä sijoitetaan lähinnä hänen tehtäviään vastaavaan palkkaryhmään. Kussakin yksikössä käytössä olevat palkkaryhmät ovat seuraavat. Toimistonsa koko tehtäväalueen toteutumisesta ja kehittämisestä vastuussa olevat, esimiehinä toimivat toimistopäälliköt, tiiminvetäjät tai vastaavat. Itsenäistä ja suunnittelevaa työtä tekevät ohjelmatyöntekijät, joiden työ edellyttää kenttätyötä ja joiden tehtäviin saattaa kuulua työnjohdollisia tehtäviä. Näitä ovat esimerkiksi: - atk-suunnittelija - keräyssuunnittelija - kansainvälisen avun suunnittelija 10

Ryhmä C Ryhmä D - koulutussuunnittelija (piirien koulutussihteerit) - järjestösihteeri/suunnittelija - markkinointisuunnittelija - nuorisosihteeri/suunnittelija - ohjaaja/nuoriso-ohjaaja (nuorten turvatalot) - sosiaali (palvelu)sihteeri/suunnittelija - terveydenhuoltosihteeri/suunnittelija - tiedottaja - valmiussuunnittelija/päällikkö (piirit) - pakolaistyön suunnittelija Itsenäistä ja suunnittelevaa työtä tekevät sekä työnjohdollisissa tehtävissä toimivat toimialasihteerit. Näitä ovat keskustoimistossa esimerkiksi: - emäntä - isännöitsijä - kielenkääntäjä - laskentapäällikkö - materiaalipäällikkö - palkka-asiainsihteeri - pääkassanhoitaja - toimitussihteeri - varastopäällikkö ja Veripalvelussa esimerkiksi: - henkilöstösihteeri - palkka-asiainsihteeri - pääkassanhoitaja - toimistonhoitaja - hankintasihteeri Yhden tai useamman johtajan tai päällikön sihteerintehtävissä toimivat. 11

Ryhmä E Ryhmä F Ryhmä G Ryhmä P Toimistosihteerit, joiden tehtäviin kuuluu vaativan tasoiset toimistotehtävät, tekstinkäsittely, ostoon ja myyntiin liittyvät tehtävät, laskutus, kirjanpito ja kassanhoitotehtävät. Näitä ovat esimerkiksi: - kassanhoitaja (piirit) - kirjanpitäjä - kurssisihteeri - myyntisihteeri - toimistosihteeri - ohjelma-avustaja - järjestöavustaja Erikoistuneita osatoimintoja, tietojen tallentamista tai varsinaisia toimistorutiineja, kuten arkistointia, postitus- ja monistustehtäviä suorittavat toimistotyöntekijät. Näitä ovat esimerkiksi: - keskuksenhoitaja - monistaja - neuvonnan hoitaja - postittaja - rekisterien hoitaja Palveluhenkilökunta Näitä ovat esimerkiksi: - keittiöhenkilökunta - kerroshoitajat - varastotyöntekijät Pakolaisohjaajat 12

Ryhmä T Ryhmä U 1. osastonhoitaja 2. apulaisosastonhoitaja 3. vastaava laboratoriohoitaja/röntgenhoitaja/ sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/lääkintävoimistelija/fysioterapeutti 4. perushoitaja/lähihoitaja 5. sairaanhoitaja laboratorio(sairaan)hoitaja röntgen(sairaan)hoitaja 9. työterveyshoitaja/terveydenhoitaja 10. lääkintävoimistelija/fysioterapeutti 11. kuntohoitaja 12. välinehuoltaja/välinehuoltoapulainen laitosapulainen/veripalveluapulainen 14. vastaanottoapulainen 20. laborantti 13 Palkan määrittely ja palkkataulukot Palkkaluokkaa sovittaessa otetaan huomioon työntekijän tehtävien vaativuus ja vastuullisuus sekä työntekijän koulutus, kokemus ja muut pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Keskustoimisto Tässä taulukossa mainitut palkat ovat vähimmäispalkkoja. Palkkaryhmä Palkkaluokka A-ryhmä: toimistopäällikkö 23 B-ryhmä: ohjelmatyöntekijä 17 13

C-ryhmä: toimialasihteeri 17 D-ryhmä: sihteeri 13 E-ryhmä: toimistosihteeri 10 F-ryhmä: toimistotyöntekijä 5 G-ryhmä: palveluhenkilökunta 4 Pöytäkirjamerkintä: Lähetin palkkaluokka on ensimmäisen vuoden ajan 95 % 2- palkkaluokasta omin kokemuslisin. Piiritoimistot ja piirien laitokset: Palkkaryhmä Palkkaluokka B-ryhmä: ohjelmatyöntekijä 16 E-ryhmä toimistosihteeri 9 F-ryhmä: toimistotyöntekijä 4 P-luokka: vastaava pakolaisohjaaja 16 sosiaalityöntekijä 16 pakolaisohjaaja 12 päivystäjä 5 Pöytäkirjamerkintä: Päivystäjänä toimivan pakolaisohjaajan palkkaluokka on kuitenkin 11-14 Ryhmä 3: vastaava laboratorio- 17 hoitaja/röntgenhoitaja/ sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/lääkintävoimistelija/fysioterapeutti Ryhmä 4: perushoitaja/lähihoitaja 12 Ryhmä 5: sairaanhoitaja 15 laboratoriosairaanhoitaja laboratoriohoitaja röntgensairaanhoitaja röntgenhoitaja Ryhmä 9: työterveydenhoitaja 17 14

terveydenhoitaja Ryhmä10: lääkintävoimistelija/ fysioterapeutti 15 Ryhmä 11: kuntohoitaja 12 Ryhmä 12: välinehuoltaja 5 laitosapulainen Ryhmä 14: vastaanottoapulainen 8 Pöytäkirjamerkintä 1: Kuukausipalkkaiset ensiapuopettajat sijoittuvat ryhmään B ja E toimenkuviensa perusteella. Tuntipalkkaisten ensiapuopettajien palkkauksessa noudatetaan samaa tuntipalkkioperustetta kuin valtionapua saavissa opintokeskuksissa kulloinkin noudatetaan. Pöytäkirjamerkintä 2: Piirien terveyspalvelulaitoksissa laboratoriohoitajalle, lääkintävoimistelijalle/fysioterapeutille, ja röntgenhoitajalle, jotka ovat toiminnallisesti itsenäisessä asemassa, suoritetaan palkkaus palkkaluokan 16 mukaan. Toiminnallisesti itsenäisessä asemassa katsotaan olevan em. henkilöstöryhmään kuuluvan, jolla ei ole saman terveydenhuollon opistotason pohjakoulutusta omaavaa henkilöä esimiehenä. Pöytäkirjamerkintä 3: Mikäli toimenhaltijalta puuttuu kuntohoitajan tai muu toisen asteen ammatillinen koulutus, palkkaluokka on yhtä palkkaluokkaa alempi (ryhmä 11). Pöytäkirjamerkintä 4: Vastaanottoapulaisen vähimmäispalkkaluokka on 8 kuitenkin siten, että apuhoitajan/perushoitajan/lähihoitajan tai vastaanotto-/osastoavustajan koulutuksen saaneella vähimmäispalkkaluokka on 12 (ryhmä 14). 15

Veripalvelu: Palkkaryhmä Palkkaluokka Ryhmä C: toimialasihteeri 17 Ryhmä D: sihteeri 13 Ryhmä E: toimistosihteeri 10 Ryhmä F: toimistotyöntekijä 5 Ryhmä 1: osastonhoitaja 20 Ryhmä 2: apulaisosastonhoitaja 19 Ryhmä 4: perushoitaja/lähihoitaja 14 Ryhmä 5: sairaanhoitaja 17 Ryhmä 6: erikoissairaanhoitaja 18 Ryhmä 7: laboratorio(sairaan)hoitaja 17 Ryhmä 12: välinehuoltaja 5 Ryhmä 13: veripalveluapulainen 7 Ryhmä 20: laborantti 17 Pöytäkirjamerkintä 1: Lähetin palkka on ensimmäisen vuoden ajan 95 % luokasta asianomaisen omin kokemuslisin. 2-palkka Pöytäkirjamerkintä 2: Veripalvelussa sijaisena toimivan terveydenhuoltoalan opiskelijan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka määräytyy sen sijaisuustehtävän mukaan, mitä hän hoitaa kuitenkin siten, että palkasta vähennetään - 15 %, mikäli hän on suorittanut vain peruskoulupohjaiseen koulutukseen kuuluvan yhden lukuvuoden pituisen yleisjakson - 10 %, mikäli terveydenhuollon tutkinnosta on yleisjakson lisäksi suoritettu yksi lukukausi ja - 5 %, mikäli terveydenhuollon tutkinnosta on yleisjakson lisäksi suoritettu yli puolet. 16

SPR:n työntekijät 1.3.2005 PKL 1 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v) 1 1278 1328 1381 1437 1490 1533 1558 2 1292 1343 1396 1454 1506 1550 1576 3 1308 1359 1414 1472 1526 1569 1594 4 1323 1376 1431 1490 1545 1589 1616 5 1338 1391 1448 1507 1563 1608 1636 7 1359 1413 1471 1531 1588 1635 1663 8 1379 1435 1494 1555 1614 1662 1690 9 1400 1458 1517 1579 1639 1688 1719 10 1420 1478 1538 1602 1664 1714 1745 11 1444 1504 1565 1631 1693 1747 1778 12 1473 1533 1596 1664 1729 1785 1818 13 1500 1562 1627 1697 1765 1822 1858 14 1535 1598 1667 1739 1812 1873 1910 15 1576 1642 1713 1791 1868 1931 1969 16 1630 1699 1776 1860 1942 2008 2047 17 1695 1771 1855 1945 2031 2100 2141 18 1779 1864 1956 2051 2141 2215 2259 19 1877 1968 2064 2167 2263 2342 2388 20 1981 2078 2180 2289 2391 2474 2524 21 2118 2223 2334 2450 2559 2649 2702 22 2351 2469 2592 2721 2842 2942 3000 23 2474 2597 2727 2863 2991 3096 3157 24 2641 2773 2910 3056 3192 3304 3369 25 2838 2980 3128 3284 3431 3551 3621 26 3093 3248 3409 3579 3740 3870 3947 27 3398 3567 3744 3931 4107 4251 4336 28 3727 3912 4108 4312 4506 4664 4756 29 4084 4287 4501 4725 4937 5110 5211 30 4473 4697 4930 5177 5409 5598 5709 PKL 2 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v) 1 1251 1301 1352 1406 1458 1500 1524 2 1264 1314 1367 1421 1474 1516 1541 3 1280 1331 1384 1439 1493 1535 1561 4 1295 1347 1400 1458 1511 1554 1580 5 1310 1362 1416 1474 1529 1566 1592 7 1330 1383 1438 1498 1553 1589 1625 8 1350 1404 1462 1521 1577 1624 1651 9 1371 1425 1484 1545 1602 1649 1678 10 1389 1446 1505 1566 1625 1674 1704 11 1413 1471 1531 1594 1654 1706 1735 12 1439 1499 1560 1625 1688 1739 1771 13 1467 1526 1589 1656 1721 1775 1809 14 1501 1562 1627 1697 1765 1823 1859 15 1540 1603 1672 1745 1817 1880 1916 16 1591 1658 1731 1811 1890 1954 1993 17 1654 1727 1806 1893 1976 2044 2083 17

18 1735 1815 1902 1996 2083 2155 2198 19 1827 1916 2009 2106 2201 2278 2323 20 1928 2022 2121 2225 2326 2407 2454 21 2061 2163 2269 2383 2490 2576 2627 22 2288 2401 2520 2646 2758 2861 2918 23 2407 2527 2652 2784 2909 3009 3070 24 2569 2697 2831 2971 3105 3212 3277 25 2760 2898 3042 3194 3336 3453 3522 26 3008 3159 3316 3482 3638 3765 3840 27 3306 3470 3642 3823 3995 4135 4217 28 3624 3806 3995 4194 4383 4536 4626 29 3972 4170 4377 4595 4802 4969 5069 30 4351 4567 4795 5034 5260 5444 5552 SPR:n työntekijät 1.6.2006 PKL 1 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v) 1 1306 1357 1411 1469 1523 1567 1592 2 1320 1373 1427 1486 1539 1584 1611 3 1337 1389 1445 1504 1560 1604 1629 4 1352 1406 1462 1523 1579 1624 1652 5 1367 1422 1480 1540 1597 1643 1672 7 1389 1444 1503 1565 1623 1671 1700 8 1409 1467 1527 1589 1650 1699 1727 9 1431 1490 1550 1614 1675 1725 1757 10 1451 1511 1572 1637 1701 1752 1783 11 1476 1537 1599 1667 1730 1785 1817 12 1505 1567 1631 1701 1767 1824 1858 13 1533 1596 1663 1734 1804 1862 1899 14 1569 1633 1704 1777 1852 1914 1952 15 1611 1678 1751 1830 1909 1973 2012 16 1666 1736 1815 1901 1985 2052 2092 17 1732 1810 1896 1988 2076 2146 2188 18 1818 1905 1999 2096 2188 2264 2309 19 1918 2011 2109 2215 2313 2394 2441 20 2025 2124 2228 2339 2444 2528 2580 21 2165 2272 2385 2504 2615 2707 2761 22 2403 2523 2649 2781 2905 3007 3066 23 2528 2654 2787 2926 3057 3164 3226 24 2699 2834 2974 3123 3262 3377 3443 25 2900 3046 3197 3356 3506 3629 3701 26 3161 3319 3484 3658 3822 3955 4034 27 3473 3645 3826 4017 4197 4345 4431 28 3809 3998 4198 4407 4605 4767 4861 29 4174 4381 4600 4829 5046 5222 5326 30 4571 4800 5038 5291 5528 5721 5835 PKL 2 0 1(3v) 2(5v) 3(8v) 4(11v) 5(15v) 6(18v) 1 1279 1330 1382 1437 1490 1533 1558 2 1292 1343 1397 1452 1506 1549 1575 3 1308 1360 1414 1471 1526 1569 1595 18

4 1323 1377 1431 1490 1544 1588 1615 5 1339 1392 1447 1506 1563 1600 1627 7 1359 1413 1470 1531 1587 1624 1661 8 1380 1435 1494 1554 1612 1660 1687 9 1401 1456 1517 1579 1637 1685 1715 10 1420 1478 1538 1600 1661 1711 1741 11 1444 1503 1565 1629 1690 1744 1773 12 1471 1532 1594 1661 1725 1777 1810 13 1499 1560 1624 1692 1759 1814 1849 14 1534 1596 1663 1734 1804 1863 1900 15 1574 1638 1709 1783 1857 1921 1958 16 1626 1694 1769 1851 1932 1997 2037 17 1690 1765 1846 1935 2019 2089 2129 18 1773 1855 1944 2040 2129 2202 2246 19 1867 1958 2053 2152 2249 2328 2374 20 1970 2066 2168 2274 2377 2460 2508 21 2106 2211 2319 2435 2545 2633 2685 22 2338 2454 2575 2704 2819 2924 2982 23 2460 2583 2710 2845 2973 3075 3138 24 2626 2756 2893 3036 3173 3283 3349 25 2821 2962 3109 3264 3409 3529 3599 26 3074 3228 3389 3559 3718 3848 3924 27 3379 3546 3722 3907 4083 4226 4310 28 3704 3890 4083 4286 4479 4636 4728 29 4059 4262 4473 4696 4908 5078 5181 30 4447 4667 4900 5145 5376 5564 5674 13a Henkilökohtainen lisä Työntekijälle voidaan maksaa erityisestä ammattitaidosta tai moniammatillisuudesta, erityisosaamisesta, vastuullisuudesta, yhteistyöstä, joustavuudesta, tuloksista tai muista näihin verrattavista seikoista henkilökohtaista palkanlisää joko prosentti- tai euromääräisenä tai maksamalla korkeampaa palkkaluokkaa. Lisä voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi. Henkilöstölle tiedotetaan henkilökohtaisen lisän perusteet. 14 Kokemuslisät 1. Päätoimiselle työntekijälle maksetaan kokemuslisää edellä olevan taulukon mukaisesti. Taulukko on laskettu siten, että kokemuslisät tulevat kolmen, viiden, kahdeksan, yhdentoista, viidentoista ja kahdeksantoista siihen oikeuttavan kokemusvuoden jälkeen. 19

2. Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on se aika, jonka työntekijä on päätoimisesti työskennellyt työsopimuksen mukaisia tehtäviä vastaavalla ammattialalla kotimaassa ja ulkomailla. Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään kaikki Punaisen Ristin koti- tai ulkomainen palvelu. Myös muissa tehtävissä päätoimisesti työskennelty aika voidaan hyväksyä kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi siltä osin kuin siitä katsotaan olevan olennaista hyötyä työsopimuksen mukaisten tehtävien hoidossa. 3. Päätoimisuus edellyttää yleensä työ- tai virkasuhdetta. Päätoimiseen palveluun voidaan lukea myös toimiminen yksityisenä yrittäjänä tai työskentely apurahan turvin, mikäli työntekijä on sen perusteella saanut pääasiallisen toimeentulonsa. Henkilöllä voi olla vain yksi päätoiminen työsuhde kerrallaan, joten jos samalle ajanjaksolle sattuu kaksi sinänsä palvelusajaksi luettavaa työsuhdetta, hyväksytään näistä vain toinen. Päätoimisuus edellyttää, että säännöllinen viikoittainen työaika on (jaksotyössä keskimäärin) 19 tuntia viikossa. 4. Kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään se aika, jona työntekijän työssäolo on ollut keskeytyneenä lukuun ottamatta seuraavia tilanteita: - työntekijälle on keskeytyksen aikana maksettu palkkaa tai sairaus-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. - työntekijän poissaolo on johtunut työlomasta, joka on myönnetty opiskelua varten ja opiskelun katsotaan koituneen hyödyksi SPR:n toiminnalle. - palkaton työloma, joka saman kalenterivuoden aikana on kestänyt enintään 30 päivää. 20

Mikäli työloma jatkuu mainittua aikaa kauemmin, vähennetään 30 kalenteripäivän ylittävä osa. 5. Työntekijä saa lukea hyväkseen kokemuslisää varten koko sen ajan, minkä hän on asevelvollisuuslain nojalla suorittanut asevelvollisuuttaan tai asevelvollisuuslaissa säädetyn yleisen palvelusajan mukaiset 240 päivää siitä ajasta, jonka hän on suorittanut aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle luetaan hyväksi asepalveluun kulunut aika. 6. Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi ei lueta sitä aikaa, jonka perusteella työntekijä saa, tai olisi oikeutettu saamaan, muulta työnantajalta tai muun palveluksen perusteella eläkettä. 7. Kokemuslisät myönnetään työntekijälle hakemuksesta, toisesta lisästä alkaen ilman hakemusta. Lisät myönnetään työsuhteen alkaessa työsuhteen alkamispäivästä lukien. Seuraavat kokemuslisät maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Jollei hakemusta ole esitetty kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona lisä olisi ollut maksettava, taannehtiva oikeus siihen on menetetty. Jos kokemuslisään oikeuttava palvelusaika ei ole yhtäjaksoinen, otetaan jokaisesta jaksosta huomioon täydet kuukaudet, jolloin täyden kalenterikuukauden ohella myös vähintään 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen aika lasketaan täydeksi kuukaudeksi. 15 Kielilisä 1. Työntekijälle voidaan maksaa kielilisää, jos hänen työtehtävänsä edellyttävät vieraan kielen hallintaa ja hänellä on hyvä kielitaito siinä kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä - hyvästä suullisesta taidosta 14 euroa kuukaudessa, 21

- hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta 18 euroa kuukaudessa tai - vieraan kielen täydellisestä hallitsemisesta 29 euroa kuukaudessa. 2. Kielilisää haettaessa on kielitaidosta esitettävä valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus tai työnantajan muutoin hyväksymä todistus. 16 Sijaisuuskorvaus Työntekijälle, jonka kanssa sovitaan vähintään neljän viikon tilapäisestä siirrosta korkeammin palkattuun tehtävään, suoritetaan tästä tehtävästä korvaus henkilökohtaisena palkan lisänä. Vuosilomajärjestelyjen ajalta korvausta ei kuitenkaan makseta, ellei se yhdisty johonkin muuhun sijaisuuskorvaukseen oikeuttavaan aikaan. Korvauksen suuruus riippuu asianomaisen koulutuksesta, kokemuksesta ja pätevyydestä. 17 Paikkakuntakalleusluokat Paikkakuntakalleusluokituksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtioneuvoston vahvistamaa luokitusta. 18 Aseptinen lisä Veripalvelussa maksetaan erityistä lisää siltä ajalta, kun työntekijä tekee työtä aseptisesti. Aseptisiksi työvaiheiksi lasketaan mikrobimääritysten tekeminen mikrobiologian osaston B-luokan tilassa, aseptisten täyttöjen suorittaminen tuotannon B-luokan täyttötiloissa sekä istukkaveren prosessointi istukkaveriosaston soluviljelyhuoneessa. Luettelo työvaiheista ja tiloista päivitetään tarvittaessa olosuhteiden tai tilojen muuttuessa. Lisän suuruus on 12 % siltä ajalta kun työntekijä työskentelee ko. olosuhteissa. 22

Pöytäkirjamerkintä: osapuolet seuraavat aseptisen lisän toteutumista. 19 Osa-aikatyöntekijän palkka Asianomaisen työn säännöllisen työajan pituus Palkka prosentteina ao. toimen palkasta 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 55 % 45 % 50 % 40 % 45 % 35 % 40 % 30 % 35 % 25 % 30 % 20 % 27 % 15 % 23 % 10 % 19 % 5 % 10 % 20 Veripalveluun lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien palkkataulukko 1.3.2005 alkaen euroa / tunti PKL 1 1 2 3 1 12 14 16 2 24 28 32 3 34 40 46 4 44 52 60 5 53 64 74 6 63 75 86 7 72 86 99 8 80 95 111 23

9 90 108 125 ylityö 5 6 7 95 114 131 10 100 120 138 ylityö 10 12 13 111 132 153 11 111 132 153 ylityö 21 24 28 130 156 181 12 120 144 166 ylityö 30 36 42 151 179 208 yötyö 3 4 5 PKL 2 1 12 13 16 2 23 27 31 3 33 39 45 4 43 51 58 5 51 62 71 6 60 73 84 7 70 83 96 8 78 93 108 9 88 105 121 ylityö 5 6 7 92 111 128 10 97 116 134 ylityö 10 11 13 108 128 149 11 108 128 149 ylityö 19 24 27 127 152 175 12 117 139 161 ylityö 30 35 40 147 174 202 yötyö 3 4 5 1.6.2006 alkaen euroa/tunti PKL 1 1 2 3 1 12 14 16 2 25 29 33 3 35 41 47 4 45 53 61 5 54 65 76 6 64 77 88 7 74 88 101 8 82 97 113 9 92 110 128 ylityö 5 6 7 24

97 117 134 10 102 123 141 ylityö 10 12 13 113 135 156 11 113 135 156 ylityö 21 25 29 133 159 185 12 123 147 170 ylityö 31 37 43 154 183 213 yötyö 3 4 5 PKL 2 1 12 13 16 2 24 28 32 3 34 40 46 4 44 52 59 5 52 63 73 6 61 75 86 7 72 85 98 8 80 95 110 9 90 107 124 ylityö 5 6 7 94 113 131 10 99 119 137 ylityö 10 11 13 110 131 152 11 110 131 152 ylityö 19 25 28 130 155 179 12 120 142 165 ylityö 31 36 41 150 178 206 yötyö 3 4 5 1. Veripalveluapulainen, avustava henkilökunta 2. Perushoitaja/lähihoitaja 3. Sairaanhoitaja, laboratoriohoitaja, laborantti Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimuksen työaikakorvauksista sovelletaan taulukon lisäksi vain 9 2 momentin määräyksiä. 25

21 Päivä- ja tuntipalkan laskeminen 1. Päiväpalkkaa varsinaisesta kuukausipalkasta määrättäessä käytetään kuukausipalkan jakajana kuukauden todellisten päivien lukumäärää ja kertojana kalenteripäivien lukumäärää. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jakajana 21.5 ja kertojana todellisia työpäiviä. 2. Tuntipalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 163. Veripalvelussa jakaja on 159. Piirien laitoksissa sekä vastaanottokeskuksissa käytetään jakajana lukua 160. 3. Keskustoimistossa ja piiritoimistoissa toimistotyötä tekevien kohdalla jakajana käytetään lukua 152. 22 Palkan maksaminen 1. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Tuntipalkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan pankkiin, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä työntekijän nostettavissa. 2. Lisätyö-, ylityö-, iltatyö-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset maksetaan seuraavan kalenterikuukauden palkanmaksun yhteydessä tai työaikajaksoa seuraavan palkanmaksun yhteydessä. 26

VUOSILOMAT JA MUUT POISSAOLOT 23 Vuosiloma 1. Työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaan saada lomaa a) kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. b) kaksi ja puoli (2,5) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa SPR:ssä on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä vähintään yhden (1) vuoden. Vuosilomalaista poiketen työntekijälle annetaan lomaa c) kolme (3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä on ollut kokemuslisään oikeuttavaa palveluaikaa vähintään 15 vuotta ja työsuhde on kestänyt SPR:iin vähintään viisi vuotta. d) Siltä osin, kun lomaoikeus on tämän pykälän mukaisesti 30 päivää tai enemmän, lisätään loman pituutta kuudella päivällä. Jos työntekijän ansaitun vuosiloman pituus on 25-29 päivää, lisätään loman pituutta kolmella päivällä. 2. Vuosilomaan oikeuttavia ovat ne työpäivät, joina työntekijä on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla. Lisäksi edellytetään, että näiltä päiviltä on maksettu hänelle kuntoutusrahaa tai vastaavaa. 27

24 Vuosilomapalkka ja lomaraha 1. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada sopimuksen mukainen palkkansa. Tällöin otetaan huomioon säännölliseltä työajalta työehtosopimuksen mukaan laskettavat lisät. 2. Työntekijälle maksetaan lomarahaa työehtosopimuksen 23 :n 1 kappaleen a c kohtien mukaan määräytyneiltä vuosilomapäiviltä. Sen suuruus on 50 % kunkin vuosilomapäivän palkasta. Vuosilomapäiviksi ei lasketa 23 :n 1. kappaleen d-kohdassa mainittuja lisäpäiviä. Lomaraha maksetaan heinäkuussa, ellei maksuajankohdasta työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. 3. Saamatta jääneestä 23 :n 1. kappaleen d- kohdassa mainituista vuosiloman lisäpäivistä maksetaan vuosilomakorvausta ainoastaan silloin, kun työnantajalla ei ole ollut työnantajasta johtuvasta syystä mahdollisuutta antaa vuosilomaa ennen seuraavan vuoden toukokuuta. 4. Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy tai joka lähtee suorittamaan asevelvollisuutta (myös vapaaehtoista) tai siviilipalvelua, maksetaan lomaraha niiltä vuosilomapäiviltä, joilta hän ei ole saanut siihen mennessä lomarahaa. Lomaraha maksetaan tällöin työsuhteen päättyessä tai palvelukseen astumisajankohtana. 25 Sairausajan palkka 1. Sairauden vuoksi myönnetään työntekijälle kalenterivuodessa palkallista työlomaa seuraavasti, kun palvelussuhde SPR:iin on jatkunut yhdenjaksoisesti; - yhden kuukauden, maksetaan säännöllisen työajan palkka kahden viikon ajalta - kuusi kuukautta, mutta kuitenkin vähemmän kuin vuoden, maksetaan säännöllisen työajan palkka kuukauden ajalta 28

- vuoden, mutta kuitenkin vähemmän kuin viisi vuotta, maksetaan säännöllisen työajan täysi palkka kahden kuukauden ajalta - vähintään viisi vuotta, maksetaan säännöllisen työajan täysi palkka kahden kuukauden ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa (2/3) 10 kuukauden osalta. Palvelussuhteen jatkuttua SPR:ssä yhdenjaksoisesti alle kuukauden maksetaan 50 %:ia palkasta 1+ 9 arkipäivältä (karenssiaika). 2. Työntekijä, jolle on myönnetty palkallista työlomaa sairauden vuoksi, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain (364/63) 28 :n mukaan työnantajalle suoritettavan päivärahan hakemista varten. 3. Jos työntekijä laiminlyö näiden määräysten ja ohjeiden noudattamista, voidaan hänelle työloma-ajalta suoritettu palkkaus päivärahaa vastaavalta osalta periä takaisin myöhemmin palkanmaksun yhteydessä. 4. Työloman saaminen sairauden perusteella edellyttää, että ao. henkilö esittää sairaudestaan hyväksyttävän lääkärintodistuksen. 5. Milloin sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuva työkyvyttömyys alkaa opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. 26 Lapsen sairastuminen 1. Työntekijälle annetaan työlomana tilapäistä hoitovapaata. - alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta enintään neljäksi (4) päiväksi - vammaisen lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta enintään kolmeksi (3) päiväksi 29

Tilapäisen hoitovapaan kolmelta työpäivältä maksetaan palkka, joka määräytyy sairausajan palkkausta koskevien määräysten mukaan. 2. Lapsen sairastumisen vuoksi myönnettävän työloman palkallisuuden edellytyksenä on kuitenkin, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai että työntekijä on yksinhuoltaja tai että työntekijän puolisolla on tosiasiallinen este osallistua sairaan lapsen hoitoon ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. 3. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp 1315/89) 1 :ssä tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus, siitä etukäteen työnantajan kanssa sovittuaan, olla poissa työstä osallistuakseen em. päätöksen 3 :ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen. Pöytäkirjamerkintä: Edellä tarkoitettuna vaikeana sairautena pidetään seuraaviin sairausryhmiin kuuluvia sairauksia: - leukemia ja muut pahanlaatuiset kasvaimet - vaikeat sydänviat - vaikeat tapaturmat ja palovammat - vaikeasti tasapainotettava sokeritauti ja sokeritaudin hoidon aloitusvaihe - vaikeat mielenterveyden häiriöt - vaikea kehitysvammaisuus - vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma - muut edellä olevissa kohdissa mainittuihin sairauksiin vaikeusasteeltaan verrattavat sairaudet, vammat ja sairaudentilat. 27 Perhevapaat 1. Työntekijällä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata, erityisäitiysvapaata sekä hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada äitiysloman ajalta palkkaa siten, kuin jäljempänä on määrätty. 30

2. Täydet palkkaedut suoritetaan naispuoliselle työntekijälle äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää ja joka alkaa 30 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa edellyttäen, että hän välittömästi ennen äitiysvapaan alkua on ollut palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta. 3. Palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä toimittaa työnantajalle viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytystä kunnallisen äitiysneuvolan tai lääkärin antaman todistuksen raskauden kestoajasta. 4. Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin kuin 30 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, työntekijälle myönnetään äitiysvapaa alkavaksi synnytyspäivää seuraavasta päivästä lukien ja 2 kappaleessa tarkoitetut täydet palkkaedut suoritetaan synnytyspäivää seuraavalta 72 arkipäivältä. 5. Naispuoliselle työntekijälle, jolle on myönnetty työlomaa sairausvakuutuslain 23 :n 4 momentissa tarkoitetun ottolapsen hoitamiseksi (vanhempainvapaa), ja jonka työsuhde välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista on keskeytyksettä jatkunut vähintään 9 kuukautta, suoritetaan täydet palkkaedut ajalta, jolta hänelle maksetaan vanhempainrahaa, enintään kuitenkin 72 arkipäivän ajalta. 6. Milloin työntekijällä on oikeus saada äitiysloman tai vanhempainvapaan ajalta palkkaa työnantajalta, hänellä ei ole oikeutta saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai vanhempainrahaa enempää kuin se määrä, millä äitiysraha tai vanhempainraha ylittää hänen saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa äitiystai vanhempainrahasta, jota ei makseta työntekijälle itselleen, suoritetaan työnantajalle. 7. Työntekijälle, jolle suoritetaan työehtosopimuksen mukaan palkkaetuja äitiysvapaan tai vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen toimittamaan työnantajalle sairausvakuutuslain 28 :n mukaan suoritettavan äitiys- ja vanhempainrahan hakemista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset, mikäli työnantajalla ei ole niitä käytettävissään. 31

8. Äitiysvapaan tai vanhempainvapaan myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada muita työehtosopimukseen perustuvia etuuksia. 9. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa, jos raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Edellytyksenä on, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella, että ne on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle. 28 Muut poissaolot 1. Palkallisia vapaapäiviä ovat (työpäiväksi sattuessaan): - oma 50- tai 60- vuotispäivä - muuttopäivä - oma avioliittoon vihkimispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä - lähiomaisen hautauspäivä - perheenjäsenen kuolinpäivä - muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäivä Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän avio/avo- ja rekisteröityä puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia, työntekijän ja hänen puolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria. 2. Reservin kertausharjoituksiin, ylimääräiseen palvelukseen tai väestönsuojelulain (438/85) 6 :n 2 momentin perusteella väestönsuojelukoulutukseen osallistumisajalta maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan palkan ja reserviläispalkan tai sitä vastaavan korvauksen välinen erotus. 3. Kunnanvaltuuston ja hallituksen sekä kunnallisen lautakunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka kyseisten elinten kokousajalta, jos kokous pidetään hänen työaikanaan. Edellytyksenä on, että hän valtuuttaa SPR:n nostamaan asianomaiselta kunnalta hänelle samalta ajalta kuuluvan ansionmenetyksen korvauksen. 32

4. Työntekijälle, joka toimii valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä, maksetaan säännöllisen työajan palkkaa kokousajalta, jos kokous pidetään pidetään hänen työaikanaan. 5. Työntekijällä on oikeus osallistua valittuna edustajana työaikana pidettäviin alla mainittuihin STTK:n, TSN:n ja sen jäsenliittojen ( ERTO, SuPer, Tehy ) kokouksiin säännöllisen työajan palkkaa vähentämättä: - edustajakokous - liittokokous - vuosikokous - valtuuston kokous - hallituksen kokous - hallituksen työvaliokunnan kokous MUUT MÄÄRÄYKSET 29 Suojavaatetus 1. Työnantaja hankkii ja huoltaa suojavaatteet, mikäli työnantaja vaatii niiden käyttöä. 30 Matkakorvaus ja päiväraha 1. Päivärahaan ja matkakustannusten korvauksiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä. 2. Jos työnantaja lähettää työntekijän koulutussopimuksessa tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen, suorittaa työnantaja tästä aiheutuvat kustannukset koulutussopimuksen mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen yhteydessä ei päivärahaa makseta, jos työnantaja maksaa kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen ja ateriat. 33

3. Matkasuunnitelmat tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa työntekijälle viikkoa ennen matkaa. 31 Työterveyshuolto Työterveyshuolto järjestetään terveydenhuoltosäännön mukaan. 32 Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi työnantaja ottaa työntekijälleen ryhmähenkivakuutuksen yleisillä työmarkkinoilla sovittujen ehtojen mukaisesti. 33 Eläkeoikeus Työntekijän eläke määräytyy lain mukaan. 34 Järjestäytymis- ja kokoontumisoikeus 1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä irtisanottu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on pyydettävä tutkimusta asiassa järjestönsä välityksellä ennen muihin toimenpiteisiin ryhtymistä. 2. Työnantaja antaa työntekijöiden ja heidän ammatillisen järjestönsä käyttää maksuttomasti tarkoitukseen sopivia työnantajan hallinnassa olevia tiloja työsuhdeasioiden vuoksi tarpeelliseen kokoontumiseen ja järjestötehtävien hoitoon. Kokoontumisen tulee tapahtua ruoka- ja muiden taukojen aikana ja työajan ulkopuolella aiheuttamatta häiriötä työpaikan toiminnalle. Allekirjoittajaliiton edustaja voi, sovittuaan siitä työnantajan kanssa, käydä työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa työolosuhteisiin ja osallistua työpaikkakokouksiin. 34

35 Jäsenmaksujen perintä Työnantaja perii ja tilittää TSN:n jäsenliitolle jäsenmaksut työntekijän antaman valtakirjan perusteella. 36 Aikaisemmin voimassa olleet edut 1. Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat tehneet tätä työehtosopimusta paremman sopimuksen, joka on voimassa tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä, tämä työehtosopimus ei sitä koske eikä muuta. Tämä tarkoittaa sellaisia sopimuksia, jotka koskevat vuosiloma-, irtisanomis-, palkka-, eläke- ja kokemuslisäedut tai muita taloudellisia etuja. 37 Koulutus 1. Koulutustoiminnassa noudatetaan allekirjoittajaliittojen välistä erillistä koulutussopimusta. Määräysten piirissä ovat myös varaluottamusmies sekä ammattiosastojen tai vastaavien puheenjohtajat. 2. Osallistuminen ammattiyhdistyskoulutukseen ei vähennä opintovapaalain tarkoittamaa opintovapaaoikeutta. 38 Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehiin noudatetaan liittojen välistä erillistä luottamusmiessopimusta. Luottamusmieskorvaukset 1.3.2005 1.6.2006 5 50 työntekijää 41 euroa 42 euroa 51 100 työntekijää 46 euroa 47 euroa 101 150 työntekijää 54 euroa 55 euroa 151 200 työntekijää 63 euroa 64 euroa yli 200 työntekijää 79 euroa 81 euroa pääluottamusmies 80 euroa 82 euroa 35

2. Työnantajan on informoitava luottamusmiestä siitä, miten ansiotilastoa varten Palvelutyönantajat ry:lle annettava palkkatilastoilmoitus syntyy. 3. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtäviensä hoidossa tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Näitä ovat atklaitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). 39 Keskusjärjestösopimukset 1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestösopimuksia: - yleissopimus - kuntoutussuositus - alkoholi- ja huumesuositus - työpaikkaruokailusopimus - hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja Pöytäkirjamerkintä: PT:n ja STTK:n välisissä sopimuksissa sanalla yhdysmies tarkoitetaan luottamusmiestä ja sanalla tekninen toimihenkilö työntekijää. 2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tai koulutus- ja luottamusmiessopimuksiin tehdään sopimuskauden aikana keskusjärjestöjen välillä muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen. 40 Erimielisyyksien ratkaiseminen 1.Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän luottamusmiehen kesken. Ellei tässä synny sovintoa, asiasta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken. Jollei yksimielisyyteen näinkään päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 36

2.Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava kirjallisesti kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt. 41 Työrauha 1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin tai niillä uhata, jos ne koskevat - sopimuksen pätevyyttä - sopimuksen voimassaoloa tai oikeata sisältöä - sopimukseen perustuvaa vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemista - voimassa olevan sopimuksen muuttamista - uuden sopimuksen solmimista. 2. Allekirjoittajajärjestöt ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä riko sopimuksen määräyksiä. 42 Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 16.2.2005-30.9.2007 välisen ajan. Työehtosopimus jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei kumpikaan sopijapuoli sano sitä kirjallisesti irti viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä. 2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle. 3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi. 37