Väestönmuutokset Befolkningsrörelsen Vital Statistics

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI A:135 Väestönmuutokset Befolkningsrörelsen Vital Statistics HELSINKI 1975 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland

IKÄPYRAMIDIT VUOSINA 1960, 1970 JA - ÅLDERSPYRAMIDERNA ÅREN 1960, 1970 OOH AGE PYRAMIDS FOR THE YEARS 1960, 1970 AND 1970 1960

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik O fficial statistics of Finland VI A:135 Väestönmuutokset Befolkningsrörelsen Vital Statistics Tilastokiriasto Statistikbiblioteket 080710 HELSINKI 1975

T ätä julkaisua myy This publication can be obtained from Valtion painatuskeskus A nnankatu 44 00100 Helsinki 10 D enna publikation säljes av Statens tryckericentral Annegatan 44 00100 H elsingfors 10 ISBN 951-46-1852-1 H e ls in k i 1975. V a ltio n p a in a tu s k e s k u s

Alkusanat Förord Tämä julkaisu sisältää vuoden väestönmuutoksia esittäviä tauluja. Julkaisusta on saatavissa yleensä vastaavat tiedot kuin saijan edellisistä niteistä. Kuitenkin tästä julkaisusta on jätetty pois Suomen ja Ruotsin läänien välistä muuttoliikettä esittävät taulut. Syntyneiden taulujen järjestystä on muutettu, koska edellisen niteen taulua 24 (Elävänä syntyneet aviolapset järjestysluvun ja avioliiton kestoajan mukaan) on laajennettu ottamalla uudeksi muuttujaksi äidin ikäryhmä (taulu 28). Julkaisun alussa on selostus niistä käsitteistä ja määritelmistä, joiden tunteminen on tarpeen taulujen käyttäjälle. Julkaisun laatimista on johtanut aktuaari Irja Inkinen. Helsingissä, Tilastokeskuksessa, toukokuussa 1975 Föreliggande publikation innehåller tabeller över befolkningsrörelsen år. I publikationen finns i regel uppgifter motsvarande dem i denna serie. Ur denna publikation har dock tabellerna över flyttningen mellan länen i Finland och Sverige uteslutits. Ordningsföljden för tabellerna över födda har ändrats, emedan tabell 24 (I äktenskap levande födda barn efter ordningsnummer och äktenskapets varaktighet) i föregående volym har utvidgats genom att en ny variabel, moderns åldersgrupp, har medtagits (tabell 28). I början av publikationen finns en redogörelse för de begrepp och definitioner, som behövs vid användningen av tabellerna. Sammanställandet av publikationen har omhänderhafts av aktiarie Irja Inkinen. Helsinfors, Statistikcentralen, maj 1975 Aaro Kenttä Jorma Hyppölä 14820 75/12

4 Sisällys Sivu Väestötilaston perusteita.... 7 T a u 1 u j a 1. Väestönm uutokset ja väkiluku lääneittäin, seutukaava-alueittain ja k u n n itta in... 12 2. Aluejäijestelyjen ja kuntam uodon vaihdosten aiheuttam at väestönm uutokset... 40 3. Väkiluku ja väestönm uutokset uskontokunnittani... 40 4. Väestö siviilisäädyn, iän ja sukupuolen sekä asuinpaikan, iän ja sukupuolen m u k a a n... 41 5. Väestö siviilisäädyn, syntymävuoden iän ja sukupuolen sekä asuinpaikan, syntymävuoden, iän ja sukupuolen m u k a a n... 42 6. Läänien keskiväkiluvut... 43 7. Solm itut avioliitot puolisoiden iän ja aikaisemman siviilisäädyn m ukaan... 44 8. Ensimmäisen ja uuden avioliiton solmineet miehet ja naiset iän m ukaan lääneittäin... 46 9. Solm itut avioliitot naisen asuinpaikan mukaan kuukausittain... 46 10. Solm itut avioliitot lä ä n e ittä in... 47 11. Solm itut avioliitot puolisoiden iän, aikaisemman siviilisäädyn ja avioliiton järjestysluvun m ukaan... 48 12. Solm itut avioliitot puolisoiden pääkielen ja asuinpaikan m ukaan... 49 13. Solm itut avioliitot puolisoiden uskontokunnan mukaan... 50 14. Solm itut avioliitot puolisoiden am m attiryhm än mukaan... 50 15. Purkautuneet avioliitot sekä asumuserot lääneittäin.. 51 16. Avioerot avioliiton kestoajan ja lapsiluvun mukaan.. 51 17. Purkautuneet avioliitot vaimon naimisiinmenoiän ja avioliiton solmimisvuoden m u k a a n... 52 18. Avioerot puolisoiden iän m ukaan... 52 19. Avioerot puolisoiden naimisiinmenoiän m u k a a n 52 20. Avioerot puolisoiden am m attiryhm än m u k a a n 53 21. Alle 16-vuotiaat lapset, joiden vanhemmille on m yönnetty avioero v., iän mukaan lääneittäin... 54 22. Synnytykset avioisuuden sekä synnyttäjien iän mukaan lääneittäin... 55 23. Elävänä ja kuolleena syntyneet sukupuolen ja avioisuuden mukaan kuukausittain... 56 24. Elävänä syntyneet lääneittäin ja kuukausittain... 56 25. Syntyneet aviolapset isän ja äidin iän m ukaan... 57 26. Elävänä ja kuolleena syntyneet äidin iän m ukaan lä ä n e ittä in... 58 27. Syntyneet aviolapset äidin iän ja avioliiton kestoajan m u k a a n... 60 28. Elävänä syntyneet aviolapset äidin iän, lapsen järjestysluvun ja avioliiton kestoajan m u k aan... 61 29. Elävänä syntyneet aviolapset avioliiton solmimisvuoden ja äidin naimisiinmenoiän m ukaan... 62 30. Elävänä syntyneet lapset järjestysluvun mukaan lääneittäin... 63 31. Elävänä ja kuolleena syntyneet äidin iän ja lapsen jäqestysluvun mukaan... 64 32. Ikäryhm ittäiset hedelmällisyysluvut lapsen järjestysluvun m ukaan... 66 33. Ikäryhm ittäiset hedelmällisyysluvut sekä brutto ja nettouusiutum isluvut lääneittäin... 66 34. Elävänä syntyneet aviolapset isän am m attiryhm än mukaan sekä aviottom at elävänä syntyneet lapset äidin am m attiryhm än ja siviilisäädyn m ukaan... 67 35. Kuolleet kuukausittain ja lääneittäin... 67 Innehåll Sida Befolkningsstatistikens grunder... 7 Tabeller 1. Befolkningsrörelsen och folkmängden enligt län, regionplaneomiåden och kom m uner... 12 2. Av områdesregleringar och ändringar av kom m untyp förorsakade befolkningsförändringar... 40 3. Folkmängden och befolkningsrörelsen efter trossamfund... 40 4. Folkmängden efter civilstånd, ålder och kön samt efter boningsort, ålder och k ö n... 41 5. Folkmängden efter civilstånd, födelseår, ålder och kön sam t efter boningsort, födelseår, ålder och kön... 42 6. Medelfolkmängden för de olika l ä n e n... 43 7. Ingångna äktenskap efter makarnas ålder och tidigare civilstånd... 44 8. Till första äktenskap vigda och omgifta m än och kvinnor efter ålder lä n s v is... 46 9. Ingångna äktenskap efter kvinnans boningsort månadsvis... 46 10. Ingångna äktenskap efter län... 47 11. Ingångna äktenskap efter makarnas ålder, tidigare civilstånd och äktenskapets ordningsnummer... 48 12. Ingångna äktenskap efter makarnas huvudspråk och boningsort... 49 13. Ingångna äktenskap efter makarnas trossamfund... 50 14. Ingångna äktenskap efter makarnas yrkesgrupp... 50 15. Upplösta äktenskap sam t hemskillnader länsvis... 51 16. Åktenskapskillnader efter äktenskapets varaktighet och barnens antal... 51 17. Upplösta äktenskap efter hustruns ålder vid äktenskapets ingående och året för äktenskapets ingående... 52 18. Äktenskapsskillnader efter makarnas ålder..... 52 19. Äktenskapskillnader efter makarnas ålder vid äktenskapets ingående... 52 20. Åktenskapsskilnader efter makarnas y rk esg ru p p 53 21. Barn under 16 år, vilkas föräldrar har beviljats skilsmässa år, efter ålder länsvis... 54 22. Barnsbörder i och utom äktenskap efter barnaföderskornas ålder länsvis... 55 23. Levande födda och dödfödda efter kön och börd i eller utom äktenskap månadsvis... 56 24. Levande födda läns- och m ånadsv is... 56 25. I äktenskap födda barn efter faderns och m odem s ålder... 57 26. Levande födda och dödfödda efter moderns ålder lä n s v is... 58 27. I äktenskap födda barn efter moderns ålder och äktenskapets v a ra k tig h e t... 60 28. I äktenskap levande födda barn efter moderns ålder, barnets ordningsnummer och äktenskapets varaktighet 61 29. I äktenskap levande födda barn fördelade efter året för äktenskapets ingående samt moderns ålder vid äktenskapets ingående... 62 30. Levande födda barn efter ordningsnummer länsvis... 63 31. Levande födda och dödfödda efter moderns ålder och barnets ordningsnummer... 64 32. Åldersdifferentierade fruktsam hetstal efter barnets ordningsnum m er... 66 33. Åldersdifferentierade fruktsam hetstal samt brutto- och nettoreproduktionstal länsvis... 66 34. I äktenskap levande födda barn efter faderns yrkesgrupp samt utom äktenskap levande födda barn efter m oderns yrkesgrupp och c iv ilstå n d... 67 35. Döda efter månad och l ä n... 67

5 36. Kuolleet syntymävuoden, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn m ukaan... 68 37. Kuolleet sukupuolen, iän ja siviilisäädyn m ukaan lä ä n e ittä in... 72 38. Kuolleisuusluvut iän ja sukupuolen m ukaan lääneittäin 74 39. Kuolleet iän, siviilisäädyn ja sukupuolen m ukaan... 75 40. Kuolleisuusluvut iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan... 75 41. Kuolleet amm attiryhmän, sukupuolen ja iän mukaan. 76 42. Lapsikuolleisuus läänin, kuntam uodon ja avioisuuden m u k a a n... 76 43. Ensimmäisellä ikävuodella kuolleet iän, sukupuolen, kuntam uodon ja avioisuuden m u k a a n... 77 44. Leskeksi jääneet v. sukupuolen, iän ja avioliiton kestoajan m u k a a n... 78 45. Maassamuutto m uuton suunnan, m uuttaneiden iän ja siviilisäädyn m u k a a n... 79 46. Kuntien välinen m uuttoliike lääneittäin... 80 47. Toisista Pohjoismaista Suomeen m uuttaneet tuioläänin, lähtömaan, iän, siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan... 82 48. Toisiin Pohjoismaihin m uuttaneet lähtöläänin, tulomaan, iän, siviilisäädyn ja sukupuolen m ukaan... 84 49. Toisista Pohjoismaista ja toisiin Pohjoismaihin m uuttaneet lääneittäin, vuosineljänneksen ja sukupuolen mukaan... 86 50. Toisista Pohjoismaista m uuttaneet iän, siviilisäädyn ja sukupuolen sekä iän, kielen ja sukupuolen mukaan.. 88 51. Toisiin Pohjoismaihin m uuttaneet iän, siviilisäädyn ja sukupuolen sekä iän, kielen ja sukupuolen mukaan.. 88 36. Döda efter födelseår, ålder, kön och civilstånd... 68 37. Döda efter kön, ålder och civilstånd länsvis... 72 38. Dödstal efter ålder och kön länsvis... 74 39. Döda efter ålder, civilstånd och kön... 75 40. Dödstal efter ålder, kön och civilstånd... 75 41. Döda efter yrkesgrupp, kön och å ld e r... 76 42. Spädbarnsdödlighet inom och utom äktenskapet efter län och kom m untyp... 76 43. Döda under första levnadsåret efter ålder, kön, komm untyp och legimitet... 77 44. Nyblivna änklingar och änkor efter ålder, och äktenskapets varaktighet år... 78 45. Inrikes om flyttning efter flyttningens riktning, de flyttades ålder och civilstånd... 79 46. O m flyttning mellan kom m uner länsvis... 80 47. Från övriga Norden inflyttade efter inflyttningslän, utflyttningsland, ålder, civilstånd och kön... 82 48. Till övriga Norden utflyttade efter utflyttningslän, inflyttningsland, ålder, civilstånd och kön... 84 49. Från övriga Norden och till övriga Norden utflyttade länsvis efter årskvartal och kön... 86 50. Från övriga Norden inflyttade efter ålder, civilstånd och kön samt efter ålder, språk och k ö n... 88 51. Till övriga Norden utflyttade efter ålder, civilstånd och kön sam t efter ålder, språk och kön... 88

6 Contents Page Principles o f population statistics (m Finnish and Swedish). 7 English Summary... H Tables 1. Vital statistics and population by provinces, regional planning areas and communes... 12 2 Changes in population caused by administrative transfers... 40 3. Population and vital statistics by congregation... 40 4. Population by marital status, age and sex, and by place o f residence, age and s e x... 41 5. Population by marital status, year o f birth, age and sex and by place o f residence, year o f birth, age and sex. 42 6. Mean population o f provinces... 43 7. Marriages by age o f participants and their earlier marital status... 44 8. For the first time married and remarried men and women, by age and province... 46 9. Marriages by month and place o f residence o f woman. 46 10. Marriages by province o f participants... 47 11. Marriages by age and the order o f marriage o f participants... 48 12. Marriages by the main language and place o f residence o f participants... 49 13. Marriages by congregation o f participants... 50 14. Marriages by occupation o f participants... 50 15. Dissolved marriages and judicial separations by province... 51 16. Divorces by duration o f marriage and number o f children... 51 17. Dissolved marriages by age o f wife at time o f marriage and year o f marriage... 52 18. Divorces by occupation o f participants... 52 19. Divorces by age o f husband and wife at time o f marriage... 52 20. Divorces by occupation o f participants... 53 21. Children under 16 years o f age, whose parents have obtained a divorce in, by age and province ----- 54 22. Confinements by legitimacy and age o f mother by province... 55 23. Live births and stillbirths by sex, legitimacy and m o n th... 56 24. Live births by province and m o n th... 56 25. Legitimate births by age o f father and m o th e r 57 26. Live births and stillbirths by age, congregation and province o f m other... 58 27. Legitimate births by age o f mother and duration o f mariage... 60 28. Legitimate live births by age o f mother, birth order and duration o f marriage... 61 29. Legitimate live births by year o f parents entering into matrimony and age o f mother at time o f marriage... 62 30. Live births by birth order and province... 63 31. Live births and stillbirths by age o f mother and birth order... 64 32. Age specific fertility rates by birth order... 66 33. Age specific fertility rates and reproduction rates by province... 66 34. Legitimate Uve births by occupation o f father, and illegitimate live births by occupation and marital status o f m o th e r... 67 35. Deaths by month and province... 67 36. Deaths by year o f birth, age, sex, and marital status.. 68 37. Deaths by sex, age, marital status and province 72 38. Mortality rates by age, sex and province... 74 39. Deaths by age, marital status and sex... 75 40. Mortality rates by age, sex and marital s ta tu s 75 41. Deaths by occupation, sex and age... 76 42. Infant mortality rates by province, type o f commune and legitimacy... 76 43. Infant deaths by age, sex, type o f commune and legitimacy... 77 44. Newly widowed by sex, age and duration o f marriage in... 78 45. Internal migration by the direction o f migration and by age and marital status o f migrants... 79 46. Internal migration by provinces... 80 47. Immigrants from other Nordic countries by province o f immigration, country o f emigration, age, marital status and sex... 82 48. Emigrants to other Nordic countries by province o f emigration, country o f immigration, age, marital status and sex... 84 49. Migrants from/to other Nordic countries by province, quarters o f the year and sex... 86 50. Immigrants from other Nordic countries by age, marital status and sex and by age, language and sex.. 88 51. Emigrants to other Nordic countries by age, marital status and sex and by age, language and sex... 88

7 Väestötilaston perusteita Maamme väestötilasto perustuu pääasiallisesti toisaalta joka kymmenes vuosi toimitettavien väestölaskentojen tietoihin väestön määrästä ja sen rakenteesta ja toisaalta paikallisten väestörekisteriviranomaisten jatkuvasti antamiin tietoihin maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Paikallisia väestörekistereitä ovat ev. luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kirkonkirjat sekä henkikirjoittajien pitämä kunnan väestörekisteri. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien väestörekisterinpito siirrettiin vuoden 1971 alussa henkikirjoittajille. Väestörekisterien väestö jaetaan läsnä- ja poissaoleviin. Läsnäolevia ovat kaikki maassa vakinaisesti asuvat henkilöt. He ovat joko Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia. Poissaolevaan väestöön siirretään ne Suomen kansalaiset, jotka ovat muuttaneet maasta. Laskettaessa maassa asuvaa väestöä otetaan lähtökohdaksi väestölaskennassa laskettu väestö ja sen jälkeen otetaan huomioon paikallisrekisterien läsnäolevassa väestössä vuosittain tapahtuneet muutokset. Täten myös väestönmuutostilastot kuvaavat läsnäolevan väestön keskuudessa tapahtuneita muutoksia. Väkilukutilastoa laaditaan paitsi maassa asuvasta väestöstä myös henkikirjoitetusta väestöstä. Henkikirjoitettu väestö saadaan vuoden alussa toimitettavan henkikirjoituksen perusteella. Henkikirjoituksen tarkoituksena on todeta jokaisen henkilön vakinainen asuinpaikka kunkin vuoden tammikuun 1 päivän olosuhteiden mukaan ja samalla selvittää kuntien ja koko maan väkiluku mainittuna ajankohtana. Henkikirjaa pidetään Suomessa asuvista Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista. Saman vuoden vaihteen maassa asuvan väestön ja henkikirjoitetun väestön määrät eroavat toisistaan sekä koko maan mutta varsinkin eräiden kuntien osalta. Erot johtuvat monista eri syistä. Perussyy lienee väestökirjanpitomme kaksijakoisuus. Kummallakin väestökirjanpidolla on omat tavoitteensa ja siitä johtuen jossain määrin toisistaan poikkeavat ohjeet. Yksityisten kuntien osalta erot saattavat johtua myös siitä, että henkikirjoitetun väestön määrään vaikuttavat kyseisen vuoden vaihteen tammikuun 1 pnä tapahtuvat alueliitokset. Väestötilastoa ja -kirjanpitoa koskevia säädöksiä, jotka ovat olleet puutteellisia ja muutosten tarpeessa, on viime vuosina uudistettu. Osa niistä on edelleen muutoksenalaisia. Uudet ja m uutetut säännökset ovat seuraavat: 1) Laki avioliittolain muuttamisesta, 23.5.1969. Laki tulivoimaan 1.12.1969. 2) Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välinen väestörekisteriä koskeva sopimus, Oslo 5.12.1968. Sopimus astui voimaan 1.10.1969. 3) Väestökirjalaki, 21.2.1969. Laki tuli voimaan 1.1.1971. 4) Laki uskonnonvapauslain muuttamisesta, 12.12. 1969. B efolkningsstatistikens grunder Befolkningsstatistiken i Finland baserar sig i huvudsak dels på de uppgifter folkräkningarna vart tionde år ger om folkmängden och dess struktur och dels på fortlöpande uppgifter från lokala registermyndigheter om befolkningsrörelsen inom den i riket bosatta befolkningen. De lokala befolkningsregistren utgörs av den evangelisk-lutherska kyrkans kyrkböcker samt kommunens befolkningsregister som upprätthålls av mantalsskrivarna. De registrerade religiösa samfundens förandet av befolkningsregister överfördes i början av år 1971 till mantalsskrivarna. Befolkningen i befolkningsregistren uppdelas på närvarande och frånvarande befolkning. Alla i landet stadigvarande bosatta personer hör till den närvarande befolkningen. De är antingen finska medborgare eller utlänningar. Till den frånvarande befolkningen överföres alla de finska medborgare, som flyttat från landet. Då den i riket bosatta befolkningen beräknas, utgår man från folkmängden enligt folkräkningen och beaktar därefter de årliga förändringarna inom den närvarande befolkningen på basen av lokala befolkningsregister. Sålunda avspeglar även statistiken över befolkningsrörelsen förändringarna i den närvarande befolkningen. Statistik över folkmängden uppgöres utom över den i riket bosatta befolkningen även över den mantalsskrivna befolkningen. Den mantalsskrivna befolkningen baserar sig på mantalsskrivningar i början av året. Mantalsskrivningens ändamål är att årligen klarlägga varje persons fasta boningsort enligt förhållandena den 1 januari och att samtidigt klarlägga folkmängden i kommunerna och hela landet vid samma tidpunkt. I mantalslängderna införes i Finland bosatta finska medborgare och i Finland fast bosatta utlänningar. Vid ett och samma årsskifte skiljer sig uppgifterna om den i riket bosatta befolkningen och om den mantalsskrivna befolkningen från varandra såväl i hela landet som i synnerhet i vissa kommuner. Avvikelserna har flere orsaker. Den huvudsakliga anledningen torde vara tudelningen inom vår folkbokföring. De två folkbokföringarna har olika syften och följer därför i någon mån olika anvisningar. För enskilda kommuners del kan avvikelserna också bero på att den mantalsskrivna folkmängden påverkas av områdesregleringar, som verkställes den 1 januari. Bestämmelser angående befolkningsstatistiken och folkbokföringen, som har varit bristfälliga och i behov av ändring, har under de senaste åren förnyats. En del av dem håller på ändras som bäst. De nya och ändrade bestämmelserna är följande: 1) Lag om ändringen av äktenskapslagen, 23.5.1969. Lagen trädde i kraft 1.12.1969. 2) Överenskommelsen mellan Norge, Danmark, Finland, Island och Sverige om befolkningsregister, O slo 5.12.1968. Överenskommelsen trädde i kraft 1.10.1969. 3) Lag om befolkningsböcker, 21.2.1969. Lagen trädde ik raft 1.1.1971. 4) Lag om ändring av religionsfrihetslagen, 12.12. 1969.

8 5) Väestölaskenta-asetus, 20.2.1970. 6) Asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta, 6.3.1970. 7) Väestökirja-asetus, 11.3.1970. 8) Asetus väestökiija-asetuksen m uuttam isesta, 18.12. 1970. 9) Asetus uskonnonvapauslain täytäntöönpanosta annetun asetuksen m uuttam isesta, 23.12.1970. 10) Asetus syntym än ja kuolem an rekisteröinnistä. Asetus tuli voimaan 1.1.1971. Asetuksen m u u ttaminen on vireillä. 11) Laki säännöllisen, yleisen väestölaskennan toim ittamisesta annetun lain m uuttam isesta, 26.3.1971. 12) Sisäasiainministeriön päätös paikallisten väestökirjojen pitäm isestä Helsingin, Turun, Porin, Tam pereen, Lahden, Vaasan ja Oulun kaupungeissa, 18.6.1971. Seuraava selvitys eri väestönm uutostietojen kerääm i sestä sekä käsitteiden m äärittelystä esitetään vuoden mukaisena, jo ta vuotta nyt julkaistava tilasto koskee. 5) Förordning om folkräkning,20.2.1970. 6) Förordning om ortodoxa kyrkosam fundet, 6.3. 1970. 7) Förordning om befolkningsböcker, 11.3.1970. 8) Förordning angående ändring av förordning om befolkningsböcker, 18.12.1970. 9) Förordning om ändring av förordningen angående verkställighet av religionsfrihetslagen, 23.12.1970. 10) Förordning om registrering av födelser och dödsfall. Lagen trädde i kraft 1.1.1971. En ändring av förordningen behandlas. 11) Lag angående ändring av lagen om förrättande av regelbunden allmän folkräkning 26.3.1971. 12) Ministeriets för inrikesärendena beslut angående förandet av de lokala befolkningsböckerna i städerna Helsingfors, Åbo, Björneborg, Tammerfors, Lahti, Vasa och Uleåborg, 18.6.1971. Följande översikt av hur uppgifterna om befolkningsrörelsen insamlas och av begreppsdefinitionerna gäller förhållandena år, likaså den statistik som nu publiceras. Käsitteistä ja määritelmistä sekä tietojen keräyksestä Paikalliset väestörekisterit ovat velvollisia lähettäm ään kuukausittain väestönm uutosilm oituksen Tilastokeskukseen. Nykyinen m uutosilm oituslom ake, joka otettiin käyttöön 1.3.1966, on viisiosainen, joten sairausvakuutustoim isto, henkikiijoittaja, verotoim isto ja sotilaspiiri saavat samanaikaisesti oman kappaleensa. Kyseessä oleva lomake täytetään erikseen jokaisesta solm itusta avioliitosta, asumus- tai avioerosta, syntym ästä, kuolemasta ja m uutosta. Solmitun avioliiton ilm oittaa Tilastokeskukseen vaimon rekisteri. Jos vain mies kuuluu läsnäolevana Suomen väestörekisteriin ja vaimo ulkomaiseen väestörekisteriin, ilm oituksen antaa miehen rekisteri. Naimisiin menneiden miesten ja naisten määrä ei ole sama, koska niiden avioliittojen luku, joissa osapuolina ovat Suomessa asuva nainen ja ulkomaiseen väestörekisteriin kuuluva mies, on suurempi kuin niiden avioliittojen, joissa osapuolina ovat Suomessa asuva mies ja ulkomaiseen väestörekisteriin kuuluva nainen. Ellei toisin mainita, solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa asuvien naisten avioliittoja. Asumus- ja avioeroista saadaan rekistereistä tulevien lomakkeiden lisäksi tuom ioistuim ista vuosittain edellisiä yksityiskohtaisem m at ilm oitukset, joiden perusteella tilasto laaditaan. Rekisteriviranomaisten lähettäm iä lom akkeita käytetään vertailuaineistona. Alueelliset tilasto t laaditaan miehen asuinpaikan mukaan. Syntyneen lapsen ilm oittaa se rekisteri, jonka jäseneksi lapsi on kirjattu. Vanhempien kuuluessa eri rekistereihin seuraa lapsi yleensä äitiään. Uskonnonvapauslain mukaan on lapsi myös m erkittävä äidin rekisteriin, mikäli vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin eivätkä ole kirjallisesti toisin sopineet. Avioton lapsi kirjataan äidin rekisteriin. Syntyneissä erotetaan elävänä syntyneet ja kuolleena syntyneet. Vain elävänä syntyneet otetaan huom ioon väkilukutilastossa. Begrepp och definitioner samt insamlandet av uppgifter De lokala befolkningsregistren är förpliktade att månatligen anmäla inträffande förändringar till Statistikcentralen. Den nuvarande blanketten för ändringsanmälan, vilken togs i bruk 1.3.1966, utskrives i fem exemplar, av vilka de fyra övriga tillställes sjukförsäkringsbyrån, häradsskrivaren, skattebyrån och militärdistriktet. En sådan blankett ifylles skilt för vaije ingånget äktenskap, hem- eller äktenskapsskillnad, födelse, dödsfall och flyttning. Anmälan om ingångna äktenskap sändes till Statistikcentralen från det register där hustrun är införd. Om endast mannen är antecknad som närvarande i Finlands befolkningsregister och hustrun tillhör ett utländskt befolkningsregister, anmälar em ellertid mannens register om äktenskapet. Antalet män och kvinnor, som ingått äktenskap är olika emedan äktenskapen mellan kvinna bosatt i Finland och man som antecknats i utländskt befolkningsregister är flere än äktenskapen mellan man, som är bosatt i Finland och kvinna som är antecknad i utländskt befolkningsregister. Om annat ej anges, så gäller uppgifterna om ingångna äktenskap de äktenskap, vilka ingåtts av i Finland bosatta kvinnor. Om hem- och äktenskapsskillnader erhålles utom blanketterna från befolkningsrekistren mera detaljerade anmälningar från dom stolarna. Dessa utgör basen för statistiken. Blanketterna från registerm yndigheterna användes som jäm förelsem aterial. Den regionala statistiken utarbetas enligt mannens boningsort. Anmälan om födda lämnas av det register, där barnet är infört som medlem. Om föräldrarna är antecknade i skilda register, införes barnet vanligen i samma register som modern. Enligt religionsfrihetslagen bör barnet också antecknas i samma register som m odern, om föräldrarna tillhör olika trossamfund och inte skriftligt överenskommit om annat. Barn utom äktenskap införes i moderns register. Bland födda särskiljes levande födda och dödfödda. Endast levande födda beaktas i statistiken över folkmängden.

9 Elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta J o k a syntym än jälkeen hengitti tai osoitti m uita elonmerkkejä. K uolleena syntyneeksi katsotaan lapsi, joka on syntynyt kuolleena vähintään 6 kalenterikuukautta kestäneen raskauden jälkeen. Elävänä syntyneen lapsen ilm oittam isesta rekisteriin on uskontokunnasta riippuen erilaisia säädöksiä. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsi on ilm oitettava kuuden viikon, ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien kolmen kuukauden ja muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä siviilirekisteriin kuuluvien kahden kuukauden kuluessa syntym ästä. Sekä evankelisluterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa täm ä tapahtuu kasteen yhteydessä. Kuolleena syntyneestä antaa todistuksen lääkintäviranom ainen, joka lähettää sen välittöm ästi rekisteriviranomaiselle. Tämän kuolleena syntyneen todistuksen rekisteriviranomainen toim ittaa edelleen lääninlääkärille, joka lähettää sen Tilastokeskukseen. Lapset jaetaan sukuaseman mukaan aviolapsiin ja aviottom iin lapsiin. Lapsi, joka syntyy avioliiton aikana, on aviolapsi. Myös leski tai eronnut nainen voi synnyttää aviolapsen, mikäli raskaus on alkanut avioliiton kestäessä. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on avioton. Tilastossa katsotaan aviottomiksi myös ne tapaukset, joissa äiti on lapsen syntym än jälkeen m ennyt lapsen isän kanssa naimisiin. Lain mukaan tällaiset lapset ovat aviolapsia sen jälkeen, kun heidän vanhempansa ovat solmineet keskenään avioliiton. Lapsen järjestyslukua laskettaessa otetaan huom ioon lapsen järjestys saman avioliiton elävänä ja kuolleena syntyneiden joukossa. Jos lapsi on avioton, otetaan järjestyslukua ilm oitettaessa huom ioon vain äidin aviottom at lapset. Kuolleesta lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen tai poikkeustapauksessa poliisiviranomainen kuolinselvityksen. Tämä todistus on toim itettava rekisteriviranomaiselle, joka tekee sen perusteella ilm oituksen Tilastokeskukseen. Tätä ilm oitusta käytetään kuolleita koskevien henkilötietojen tarkistusaineistona. K uolintodistuksen rekisteriviranom ainen lähettää lääninlääkärille, joka tarkastettuaan toim ittaa sen edelleen Tilastokeskukseen. K uolintodistusten perusteella laaditaan Tilastokeskuksessa käsillä olevaa julkaisua varten kuolevuustilasto. Samaan aineistoon perustuva kuolem ansyytilasto julkaistaan omana julkaisusarjanaan. Kummassakin julkaisussa esitetään erikseen tietoja ensimmäisellä ikävuodella kuolleista. Kuolleena syntyneet käsitellään erillisenä ryhm änä sekä syntyneitä koskevassa että kuolem ansyytilastossa. K unnasta toiseen m uuttaneista tekee Tilastokeskukseen ilm oituksen se rekisteri, josta m uutto on tapahtunut. V. 1971 järjestettiin m uuttokirjojen antaminen uudella tavalla. Henkilön, joka m uuttaa asuntoa, on täytettävä viimeistään kolmen päivän kuluessa m uuttoilmoitus ja jätettävä se sen rakennuksen omistajalle, johon hän m uuttaa, taikka täm än edustajalle. Tehtyään lom akkeeseen om at merkintänsä rakennuksen omistajan tai hänen edustajansa on toim itettava m uuttoilm oitus viikon kuluessa sille henkikirjoittajalle, jonka virkapiiriin m uuttaneen henkilön uusi asuinpaikka kuuluu. T odettuaan m uuttaneen asuin-ja kotipaikan henkikirjoittajan on lähetettävä m uuttoilm oitus sen väestörekisterin pitäjälle, jonka kirjoissa m uuttaja oli. Med levande födda avses barn, som efter födseln har andats eller visat andra livstecken. E tt barn anses såsom dödfött, då det är dött vid födseln efter ett havandeskap som varat minst 6 kalendermånader. Om anmälan av levande födda barn till registret gäller lika bestämmelser för olika trossamfund. Barn till föräldrar i evangelisk-lutherska kyrkan bör anmälas inom sex veckor, i ortodoxa kyrkan inom tre månader samt i övriga religionssamfund och civilregister inom två månader efter födseln. Inom såväl evangelisk-lutherska som ortodoxa kyrkan sker detta i samband med dopet. Intyg angående dödfödda utfärdas av hälsovårdsmyndighet, som om edelbart vidarebefordrar det till registermyndigheten. Dessa intyg angående dödfödda översändes av registermyndigheten till länsläkaren, som vidarebefordrar dem till Statistikcentralen. I fråga om familjeställning särskiljes äktenskapliga och utomäktenskapliga barn. Barn som föds inom äktenskapet är äktenskapliga. Även änka eller frånskild kvinna kan föda äktenskapliga barn, om graviditeten börjat under den tid äktenskapet varat. Utom äktenskapet födda barn är utomäktenskapliga. I statistiken betraktas även de fall som utom äktenskapliga, där m odern efter barnets födelse ingår äktenskap med barnets far. Enligt lag är dessa barn äktenskapliga efter föräldrarna ingått äktenskap med varandra. Vid fastslåendet av barnets ordiningsnummer beaktas barnets ordningstal bland levande födda och dödfödda barn i samma äktenskap. Om barnet är utom äktenskapligt, beaktas vid uppgivandet av ordningsnummer endast moderns utom äktenskapliga barn. För avlidna utfärdar läkare dödsattest eller i undantagsfall polismyndighet dödsredogörelse. D etta intyg tillställes registermyndigheten, som på basen av det gör anmälan till Statistikcentralen. Denna anmälan användes för kontroll av personuppgifterna rörande de avlidna. D ödsattesten överföres från registermyndigheten till länsläkaren, som efter granskning vidare befordrar den till Statistikcentralen. På basen av dödsattesterna uppgöres vid Statistikcentralen den statistik över avlidna, som framlägges i denna publikation. På samma material baserad dödsorsaksstatistik publiceras som en skild publikationsserie. I båda publikationerna särskiljes uppgifter om döda under 1 år. Dödfödda behandlas som en skild grupp såväl inom statistiken över födda som över dödsorsaker. Anmälan till Statistikcentralen om personer som flyttat från en kom m un till en annan görs av det register, från vilket flyttningen skett. Är 1971 ordnades beviljandet av flyttningsbetyg ånyo. En person som byter bostad bör senast inom tre dagar efter flyttningen göra flyttningsanmälan och överlämna den till ägaren av den byggnad dit han flyttar eller till ägarens representant. Efter att ha gjort sina egna anteckningar på blanketten ska byggnadens ägare eller hans representant inom en vecka sända flyttningsanm älan till den mantalsskrivare till vars äm betsdistrikt den flyttade personens nya boningsplats hör. Efter att ha noterat den flyttades boningsplats och hem ort bör mantalsskrivaren sända flyttningsanmälan till den befolkningsregisterbokföraren där den flyttade personen var registrerad. Flyttningar inom kom m unen anmäls inte till Statistikcentralen.

1 0 Kuntien sisällä tapahtuvista m uutoista ei ilm oiteta T ilastoke sk ukseen. Maahan- ja maastamuutoissa erotetaan pohjoismainen ja Pohjoismaiden ulkopuolinen m uuttoliike. Kun henkilö m uuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänelle on annettava lähtöm aan paikallisesta väestörekisteristä kaksiosainen m uuttokirja tulom aan paikalliseen väestörekisteriin toim itettavaksi. Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa m uuttokirjan toisen osan lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö palautettuun m uuttokirjaan tehdyn merkinnän mukaan on o te ttu tulom aan paikalliseen väestörekisteriin. Maahan- ja maastamuutoissa erotetaan toisaalta myös ulkomaalaisten ja Suomen kansalaisten m uutot. Kun jälkim m äinen m uuttaa pysyvästi ulkomaille, ei häntä poisteta väestörekisteristä, vaan hänet siirretään kyseisen rekisterin poissaolevaan väestöön. Vastaavasti kun hän palaa takaisin Suomen rekisteriin, hänet siirretään poissa olevasta väestöstä läsnöolevaan. Pohjoismaiden ulkopuolisten m uuttojen suhteen tilasto on hyvin puutteellinen, sillä rekisteriviranomaiset eivät ole saaneet selville läheskään kaikkia m uuttoja ja osan niistä vasta vuosien kuluttua. Maasta m uuttaneista Suomen kansalaisista tehdään toisaalta siirtolaisuustilasto. Se koskee passin ottaneita siirtolaisia. Siitä puuttuu kuitenkin siirtolaisten suurin ryhm ä, nim ittäin Pohjoismaihin lähteneet, koska Pohjoism aiden välillä ei ole passipakkoa. Vuosien 1971 ja väestönm uutostapahtum at on päivitetty Tilastokeskuksessa perustettuun henkilörekisteriin. Täm än pohjana on vuoden 1970 väestölaskennassa m ukana ollut väestö. Henkilörekisteriä on jouduttu korjaamaan esim. niiden henkilöiden osalta, joille on sattunut jokin väestönm uutostapahtum a, m utta jotka eivät olleet m ukana väestölaskennassa eivätkä olleet m uuttaneet maahan sen jälkeen. Korjaukset ovat olleet sekä väkilukua lisääviä että vähentäviä. Tällä tavoin väkilukua lisättiin yhteensä yli 7 000 hengellä v.. V äestötilaston julkaisem isesta Käsillä olevaan väestönm uutosjulkaisuun sisältyvien taulujen lisäksi Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain myös sellaisia väestönrakennetta ja väestönm uutoksia esittäviä tauluja, joita ei julkaista niiden laajuuden vuoksi. Niistä voidaan m ainita taulut väestön ikärakenteesta kunnittain ja eri kuntien välisestä m uuttoliikkeestä. Seuraavassa esitetään luettelo niistä julkaisuista, jotka sisältävät Tilastokeskuksen laatimaa väestötilastoa. - V äestönm uutokset, SVT VI A. Vuositilasto. - K uolleisuus-ja eloonjääm istauluja, SVT VI A. - K uolem ansyyt, SVT VI B. Vuositilasto. - Väestölaskennan julkaisut, SVT VI C. - V äestöennusteet, Tilastollisia tiedonantoja. I fråga om flyttningar till/från Finland skiljer man mellan flyttningsrörelsen till/från de övriga nordiska länderna och till/från andra länder än de nordiska. När en person flyttar från ett nordiskt land till ett annat bör han från utflyttningslandets lokala befolkningsregister få ett tudelat flyttningsbetyg som han bör vidarebefordra till inflyttningslandets lokala befolkningsregister. Det lokala befolkningsregistret i inflyttningslandet returnerar ena delen av flyttningsbetyget till utflyttningsregistret. Såsom flyttningsdag antecknas den dag då personen, enligt den anteckning som finns i det returnerade flyttningsbetyget, har upptagits i in flyttningslandets lokala befolkningsregister. Å andra sidan skiljer man i fråga om flyttningar till/från Finland även mellan utlänningars och finska medborgares flyttningar. Då en finsk medborgare varaktigt bosätter sig utom lands, utesluts han inte från befolkningsregistret utan han överförs till ifrågavarande registers frånvarande befolkning. Då han återvänder till Finland till samma register överförs han på analogt sätt från den frånvarande befolkningen till den närvarande. Statistiken över flyttningsrörelsen mellan Finland och andra länder än de nordiska är mycket bristfällig ty registermyndigheterna har inte fått kännedom om på långt när alla flyttningar och om en del av dem först efter flera år. Över emigrerade finska medborgare uppgöres dessutom em igrantstatistik. Den gäller emigranter som uttagit pass. I statistiken saknas dock den största em igrantgruppen dvs. de som flyttat till andra nordiska länder, då passtvång inte råder inom nordiska länder. Befolkningsförändringarna åren 1971 och har uppdaterats i ett personregister som upprättats vid Statistikcentralen. G runden för det är befolkningen i 1970 års folkräkning. Man har varit tvungen att korrigera personregistret t. ex. för de personers del, vilka varit utsatta för en befolkningsförändring, m en vilka inte var med i folkräkningen och inte heller har flyttat till riket (landet) efter det. G enom korrigeringarna har folkmängden både ökats och minskats. På detta sätt ökades folkmängden inalles m ed över 7 000 personer år. Publicerandet av befolkningsstatistiken U tom tabellerna i denna publikation över befolkningsrörelsen uppgör Statistikcentralen årligen andra tabeller över befolkningens struktur och förändringar, ehuru de på grund av sin om fattning inte publiceras. Av dem kan näm nas tabellerna över befolkningens åldersstruktur kommunvis och flyttningsrörelsen mellan kom m unerna. Följande förteckning om fattar Statistikcentralens befolkningsstatistiska publikationer. - Befolkningsrörelsen, FOS VI A. Årsstatistik. - Dödlighets- och livslängdstabeller, FOS VI A. - Dödsorsaker, FOS VI B. Årsstatistik.

11 - TK T ilastotiedotus VÄ (mm. H enkikirjoitettu väestö, Arvioitu maassa asuva väestö, V äestönm uutosten kuukausittaisia ennakkotietoja, V äestönm uutosten ennakkotietoja vuosittain). - TK Tilastotiedotus VL (Väestölaskennan ennakko tietoja). Väestötilastoa julkaistaan myös Suomen tilastollisessa vuosikiijassa ja kuukausittain ilmestyvissä T ilastokatsauksissa sekä erityisselvityksinä sarjassa Tilastollisia tiedonantoja. Painosta viimeksi ilm estyneet julkaisut luetellaan Tilastokatsausten takasivulla. Tilastollisessa vuosikiijassa on täydellinen luettelo kaikista SVT:n julkaisuista. - Folkräkningspublikationer, FOS VI C. - Befolkningsprognoser, Statistiska meddelanden. - SC Statistisk rapport VÄ (bl.a. Mantalsskriven befolkning, Uppskattad i riket bosatt befolkning, Månatliga förhandsuppgifterna om befolkningsrörelsen, Årliga förhandsuppgifter om befolkningsrörelsen). - SC Statistisk rapport VL (Förhandsuppgifter om folkräkningen). Befolkningsstatistik publiceras även i Statistisk årsbok för Finland och m ånadspublikationen Statistiska översikter. En förteckning över de senast utkom na publikationerna ingår i slutet av Statistiska översikter.' I Statistisk årsbok ingår en fullständig förteckning över alla publikationer inom serien FOS. Summary Population statistics o f Finland is based on the one hand on the decennial census data on the size and structure o f population and on the other hand on the data on vital events which are m onthly reported by the local population registrars to the Central Statistical Office. Population registers were composed o f parish registers o f Lutheran N ational Church and The O rthodox Church in Finland and civil registers. In 1971 the official population registration was tranferred from other registered congregations to civil registers. The registered population is divided into resident and non-resident population. The resident population consists o f all the persons living permanently in the country. In to the non-resident population are transferred the emigrated citizens o f Finland. In the years follow ing the census the resident population is estim ated by adding to sensus population the yearly changes recorded in vital statistics. In addition to the resident population statistics these is also prepared population statistics according to domicile registers. This statistics is based on registration which is taking place annually the 1. January. The purpose o f the registration is to state the permanent place o f residence fo r every person at the beginning o f the year and at the same tim e to count the population by communes. The local population registrars report m onthly to the Central Statistical O ffice the vital and migratory events among the resident population. These changes are composed o f marriages, judicial separations, divorces, births, deaths and migration. Generally, marriages are reported by the register o f wife and the migrants by the register o f departure. Births are reported by the register o f the m other o f child. In addition to the reports sent by the local registrars more detailed information on the part o f judicial separations and divorces is included in the reports sent by the courts and on the part o f deaths in the death certificates issued by the physicians and sent via the provincial medical officers. The published population statistics o f Finland consists in addition to this Vital statistics (Official Statistics o f Finland VI A ) o f the follow ing series: L ife tables (OSF VI A), Causes o f death (OSF VI B j, Census publications (OSF VI C) and Population projections (Statistical Inform ation). Data on population statistics are also published in the Statistical Yearbook o f Finland, in bulletin o f Statistics, in the series o f Statistical Inform ation and in Statistical reports. Käytetyt symbolit Använda symboler Used sym bols Toisto Repetition R epetition...» Ei mitään ilm oitettavaa Intet finns att redovisa Magnitude nil... Tietoja ei ole saatu Uppgift ej tillgänglig - Data n o t available... Loogisesti m ahdoton esitettäväksi Logiskt omöjlig uppgift Category not applicable... Miehet Män Males... M Naiset Kvinnor Females... N Molemmat sukupuolet Båda könen Both sexes... Ms

12 13 1. VÄESTÖNMUUTOKSET JA VÄKILUKU LÄÄNEITTÄIN SEUTUKAAVA ALUEITTAIN JA KUNNITTAIN EEFOLKNINGSRÖHELSEN OOH FOIKHÄNGIEN ENLIGT LÄN, KEGIONPTANEOMRÄDEN OCH KOMMUBER VITAL STATISTICS AND POPULATION BY PROVINCES, REGIONAL PLANNING AREAS AND COMMUNES KOKO MA* - HELA RIKET MHOLE COUNTRY KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH K0P1NGAR URBAN COMMUNES MAALAISKUNNAT LAMOSKOMMUNER RURAL COMMUNES UUOENMAAN LÄÄNI NYLANDS LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH K0PINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER TURUN-PORIN LÄÄNI Ä0O-BJORNEBOR6S LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH K0PINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER AHVENANMAAN MAAKUNTA LANDSKAPET XLAND KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH K0PINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER HXMEEN LÄÄNI TAVASTEHUS LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH K0PINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER KYMEN l XXNI KYMMENE LXN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER NIKKELIN LXXNI SlT MICHELS LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER PÖH Jot'S KARJALAN LÄÄNI NORRA KARELENS LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER KUOPION LÄÄNI KUOPIO LXN RAÙWffJGIT JA KAUPPALAT STXOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER 1) Kuntaan j a kunnasta m u u ttan e ista v iis iv u o tis ik ä r y h m ittä in sekä e r i k u n tie n v ä lis e s tä m u u tto liik k e e s tä on s a a ta v is s a t i e t o j a T ila sto k e sk u k sesta - Upp- g if te r om t i l l kommun ooh frä n konnun f ly tta d e e f te r f em årsåldersgrupper samt om om flyttningen m ellan o lik a kommuner f in n s til lg ä n g l ig a i S ta tis tik c e n tra le n. 2) Ml. a lu e jä r je s te ly je n ja kuntamuodon m uutosten a ih eu ttam a t v ä e s tö n s iir ro t 1.1., k s. ta u lu 2, s. 40 - In k l av om rådesregleringar ooh ä n d rin g a r av kommuntyp fö rorsakade b e fo lk n in g sö v erfö rin g a r 1.1., se ta b e ll 2, s. 40. 3) M l. 248 u lk o m a illa asuvaa, vaimo Suomessa asuva - I n k l. 248 i u tla n d e t b o s a tta, h u stru n b o sa tt i F in lan d - I n c l. 248 r e s id in g abroad, w ife re s id in g in Finland..

14 15 1. (J ä t*. - F o r ts. - Cont.) KESKI-SUOMEN LÄÄNI MELLERSTA FINLANDS LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER VAASAN LÄÄNI- VASA LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER OULUN LÄÄNI ULEÄBORGS LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER LAPIN LÄÄNI LAPPLANOS LÄN KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER

16 17 1. (J a tk. - F o r ts. - C ont.) HELSINGIN SKA HELSINGFORS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER ITÄ-UUDENMAAN SKA ÖSTRA NYLANOS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANDSKOMMUNER LÄNSI-UUQENMAAN SKA VÄST-NYLÄNOS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER LÄNTISEN UUDENMAAN SKA VÄSTRA NYLANDS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER VARS INAIS-SUONEN SKA EGENTLIGA FINLANDS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER AHVENANMAAN SKA Ålands rpl KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER SATAKUNNAN SKA SATAKUNOAS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER TAMPEREEN SKA TAMMERFORS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KÖPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER KANTA-HÄM6EN SKA CENTRALA TAVASTLANDS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER PÄIJXT-HAMEEN SKA PÄIJÄNNE-TAVASTLANO RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER 2 14820 75/12

18 19 1. ( J a tk. - F o r ts. - Cont) 1-27? KYMENLAAKSON SKA KYMMENEOALENS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER ETELÄ-KARJALAN SKA S0ORA KARELENS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER ETELÄ-SAVON SKA S0ORA SAVOLAX RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER POHJOIS-KARJALAN SKA NORRA KARELENS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER POHJOIS-SAVON SKA NORRA SAVOLAX RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER KESKI-SUOMEN SKA MELLERSTA FINLANOS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER VAASAN LÄÄNIN SKA VASA LÄNS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER PÖHJ«-POHJANMAAN SKA norra Österbottens rpl KAUPUNGIT JA KAUPPAUT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER KAINUUN SKA KAJANALANDS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMMUNER LAPIN SKA LAPPLANDS RPL KAUPUNGIT JA KAUPPALAT STÄOER OCH KOPINGAR MAALAISKUNNAT LANOSKOMNUNER

20 21 1. (Jätit. - F o r ts. - Cont.) UUDENMAAN LÄÄNI NYLANDS LÄN KAUP.JA KAUPP.-ST. O. K. HEISINKI-HELSINGFORS ESPGO-ESBO HANKO-HANGÖ HYVINKÄÄ-HYVINGE JÄRVENPÄÄ KAUN1AINEN-GRANKULLA KERAVA-KERVO LOHJA-LOJO LOVIISA-LOVISA PORVOO-BORGÄ TAMMISAARI-EKENÄS VANTAA-VANDA KARJAA-KARIS KARKKILA HAALAISK.-LANDSKOMMUNER ARTJÄRVI-ARTSJO ASKOLA BROMARV INKOO INGA KARJALOHJA-KARISLOJO KIRKKONUMMI-K YRK SL ÄTT LAPINJÄRVI-LAPPTRÄSK LILJEN0AL LOHJAN MLK-LOJO LK MYRSKYLÄ-M0RSKOM MÄNTSÄLÄ NUMMI NURMIJÄRVI ORIMATTILA PERNAJA-PERNÄ POHJA-POJO PORNAINEN-BORGNÄS PORVOON MLK-80RGÄ LK PUKKILA PUSULA RUOTSINPYHTÄÄ STRÖMFORS SAMMATTI SIPOO-SIBBO SJ UNTIO-SJUNDEA SNAPPERTUNA TAMMISAAREN MLK EKENÄS LK TENHOLA-TENALA TUUSULA-TUSBY VIHTI turun- porin lääni ABO-BJORNEBORGS LAN KAUP.JA KAUPP.-ST O. K. TURKU-ABO KANKAANPAÄ LOIMAA NAANTALI-NADENOAL pori- björneborg

22 23 1. (J a tk. - F o r ts. - Cont.) RAUMA-RAUMO SALO UU SIKAUPUNKI-NYST AD VAMMALA HARJAVALTA HUITTINEN IKAALINEN KOKEMÄKI-KUMO PARAINEN-PARGAS PARKANO RAISIO-RESO MAAL Al SK.-LANDSKOMMUN ER ALASTARO ASKA1NEN-V1LLNÄS AURA DRAGSFJÄRD EURA EURAJOKI HALIKKO HONKAJOKI HOUTSKARI-HOUTSKÄR HÄMEEHKVRO-TAVASTKYRO INIÖ JÄMIJÄRVI KAARINA S<T KARINS KALANTI KARINAINEN KARJALA KARKKU KARVIA KEIKYÄ KEMID-KINITO KIHNIÖ KIIKÄLA KIIKKA KIIKOINEN KISKO KIUKAINEN KODISJOKI KORPPOO-KORPO KOSKI TL KULLAA KUSTAVI-GUSTAVS KUUSJOK1 kü ylio-kjulq LAITILA LAPPI LAVIA LEMU LIETO LOIMAAN MLK-LOIMAA LK LOKALAHTI LUVIA MARTTILA MASKU MELLlU MERIKARVIA MERIMASKU METSÄMAA MIETOINEN MOUHIJÄRVI MUURLA

24 25 1. (Ja 4.k.. - F o rts. - Corvt) MYNÄMÄKI NAKKILA NAUVO-NAGU NOCRMARKKU-NORRMARK NOUSIAINEN ORIPÄÄ PAATTINEN PAIMIO-PEMAR PERNIÖ-8JÄRNÄ PERTTELI PIIKKIÖ-PIKIS PO MARKKU-PÂMA RK PUNKALAIDUN PYHÄMAA PYHÄRANTA PÖYTYÄ RAUMAN MLK-RAUMO LK RUSKO RYMÄTTYLÄ-RIMITO SAUVO-SAGU SIIKAINEN SUODENNIEMI SUOMUSJÄRVI SUONIEMI SÄKYLÄ SÄRKISALO-FINBY TAIVASSALO-TÖVSALA TARVASJOKI TYRVÄÄ ULVILA-ULVSBY VAHTO VAMPULA VEHMAA VELKUA VESTANFJÄRO VILJAKKALA YLÄNE AHVENANMAAN MAAKUNTA LANDSKAPET ÄLANO KAUP.JA KAUPP.-ST. O. K. MAARIANHAMINA MARIEHAMN MAALAI SK.-LANDSKOMMUNER BRÄNDÖ ECKERÖ FINSTRÖM FÖGLÖ GETA HAMMARLAND JOMALA KUMLINGE kökar LEMLAND LUMPARLAND SALTVIK SOTTUNGA SUND VÄROÖ

26 27 1. ( J a tk. - P o r ts. - Cont.) HÄMEEN LÄÄNI TAVASTEHUS LÄN KAUP.JA KAUPP.-ST. O. K. HÄME E NLINNA-TAVAST EHUS FORSSA LAHTI RIIHIMÄKI TAMPERE-TAMMERFORS VALKEAKOSKI MÄNTTÄ NOKIA TOIJALA MAALAISK.-LANOSKOMMUNER ASIKKALA ERÄJÄRVI HATTULA HAUHO HAUSJÄRVI HOLLOLA HUMPPILA JANAKKALA JOKIOINEN JUUPAJOKI KALVOLA KANGASALA KOSKI HL KUHMALAHTI KUHMOINEN KUOREVESI KURU KYLMÄKOSKI KÄRKÖLÄ LAMMI LEMPÄÄLÄ LOPPI LUOPIOINEN LÄNGELMÄKI NASTOLA ORIVESI PADASJOKI PIRKKALA PÄLKÄNE POHJASLAHTI RENKO RUOVESI SAHALAHTI SOMERNIEHI SOMERO SÄÄKSMÄKI TAMMELA TOTTIJÄRVI TUULOS URJALA VESILAHTI VIIALA VILPPULA VIRRAT-VIROOIS YLÖJÄRVI YPÄJÄ

28 29 1. ( J a tk. - F o r ts. - Cont.) KJYMEN LÄÄNI KYMMENE LXN KAUP.JA KAUPP.-ST. O. K. KOUVOLA HAMtNA-FREORIKSHAMM IMATRA KOTKA LAPPEENRANTA V1LMANSTRANO KARHULA KUUSAfKOSKI NAALAISK.-LANOSKOMMUNER ANJALA ELIMÄKI HAAPASAARI-ASPO IITTI JAALA JOUTSENO KYMI-KYMMENE LEMI LUUMÄKI MIEHIKKÄLÄ NUIJAMAA PARIKKALA PYHTÄÄ-PYTTIS RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI SAARI SAVITAIPALE SIMPELE SIPPOLA SUOMENNIEMI TAIPALSAARI UUKUNIEMI VALKEALA VEHKALAHTI VIROLAHTI YLÄMAA MIKKELIN LÄÄNI S*T MICHELS LÄN KAUP.JA KAUPP.-ST. O. K. MIKKELI-SsT MICHEL HEINOLA PIEKSÄMÄKI ^AVONLINNA-NYSLOTT MAALAISK.-LANDSKOMMUNER ANTTOLA ENONKOSKI HARTOLA HAUKIVUORI HEINOLA MLK-HEINOLA LK HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA-JOCKAS JÄPPILÄ