Kestävää kalastusta Pielisellä
Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net
Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia ja puroja. Esimerkiksi järviä on laskutavasta riippuen yli 56 000, tai jopa yli 187 000. Pohjois-Karjalassa sijaitseva Pielinen kuuluu Suomen suurimpien järvien joukkoon. Yleisesti ottaen monet vesistömme ovat melko kalaisia. Eri kalalajeja vesistämme löytyy kohtalaisesti, mutta lajikirjo on silti pienehkö verrattuna maailman vesiin. Kalastus on perinteisesti ollut yksi suosituimmista harrastuksista suomalaisten keskuudessa ja lisääntyvässä määrin myös Suomeen saapuvien ulkomaalaisten keskuudessa. Onkin tärkeää, että mahdollisimman moni kalastusta harrastava tiedostaisi, kuinka voidaan kalastaa kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Kestävä kalastus voidaan ymmärtää sellaiseksi kalastukseksi, joka turvaa erityisesti arvokalojen kuten taimenten, lohien ja harjusten lisääntymismahdollisuudet ja suo kalastusmahdollisuudet myös tuleville sukupolville. Pielinen on Saimaan ohella ainoa suomalainen järvi, jossa on elänyt luonnonvarainen järvilohikanta. Nykyään järvilohikantoja pidetään yllä emokalapyynnin, laitoskasvatuksen ja istutusten avulla. Luonnonvarainen lisääntyminen on vielä pienimuotoisesti mahdollista esimerkiksi Lieksanjoessa ja Ala-Koitajoessa, mutta istutuksista ei voida luopua tulevaisuudessakaan. Myös vaeltavat Pielisen taimenkannat ovat lähes täysin istutusten varassa. Pielisellä on vahvat kuha- ja haukikannat. Nämä lajit kestävät kalastuspainetta huomattavasti paremmin kuin herkät lohikalakannat. Myös pienempiä kaloja kuten ahvenia ja särkikaloja on hyödyllistä pyytää. Näiden lajien tehostettu pyynti on vain hyväksi järvelle, sillä samalla poistetaan vesistöistä rehevöitymistä lisääviä ravinteita. Pielisellä otetaan vuodesta 2012 alkaen käyttöön rasvaeväleikkaukset järvialueelle istutettavilla taimenilla ja järvilohilla. Kyseisestä vuodesta lähtien on Pielisellä vapautettava kaikki rasvaevälliset taimenet ja järvilohet koosta riippumatta (suositus). Sen sijaan rasvaeväleikatut taimenet ja järvilohet saa ottaa saaliiksi, jos ne täyttävät alamitat. Menetelmän avulla pyritään säilyttämään vähäiset vaeltavat taimen- ja järvilohikannat lopulliselta sukupuutolta. Tässä vihkosessa kerrotaan perustiedot kestävästä kalastuksesta Pielisellä. Otathan tämän tiedon haltuun ja siirrät sen myös käytäntöön! Pielinen on upea järvi, ja kalastettavaa riittää kaikille, kun jokainen kalastaa kestävästi.
Järvilohi alamitta 60 cm
Muista aina kalastaessasi seuraavat asiat! 1. Pyri kalastamaan eri lajeja monipuolisesti. Jos kaikki kalastajat keskittyvät vain suurien petokalojen (esim. taimenten, lohien ja kuhien) pyyntiin, voi kalastus vääristää eri lajien välisiä suhteita ja myös lajien sisäisiä ikäjakaumia kalayhteisössä. Tämä saattaa johtaa joidenkin lajien liialliseen runsastumiseen. Eli petokalojen pyynnin vastapainoksi pyydä mahdollisuuksiesi mukaan aina myös esimerkiksi särkikaloja. 2. Eräille kalalajeille on asetettu alamittoja. Alamitat on säädetty sitä varten, että kalat ehtisivät kasvaa riittävän kookkaiksi ja saavuttaisivat sukukypsyyden. Kalastuslaissa asetetut alamitat ovat voimassa ympäri Suomea, mutta kalastusalueet ovat asettaneet myös korkeampia alamittoja. Kalastajan on syytä olla selvillä paikallisista alamitoista. Jokainen kalastaja voi tietysti myös itse asettaa normaalia korkeammat alamitat omaan kalastukseen ja näin moni valveutunut kalastaja jo tekeekin erityisesti lohikalojen osalta. Harkintasi mukaan voit halutessasi ottaa käyttöön myös vapaaehtoisen ylämitan, jonka ylittävät kalat voit vapauttaa. Isokokoiset kalat ovat erityisen arvokkaita tulevien sukupolvien kannalta, sillä ne ovat sekä geneettisesti että ilmiasultaan osoittaneet selviävänsä järviympäristössä hyvin. 3. Vältä kalastusta alueella, jossa huomaat olevan runsaasti alamittaisia kaloja. Kalat saattavat olla vastaistutettuja, jolloin ne liikkuvat parvessa jopa joitain viikkoja. Ei ole millään tavalla perusteltavaa pyytää kaloja, jotka on juuri istutettu ja alamittaisten pyynti on myös lainvastaista. Taimen alamitta 50 cm
Kuha alamitta 45 cm
4. Ostamalla kalastusluvat takaat kalavesien hoidon jatkuvuuden. Lupia voi ostaa aluekohtaisesti, mutta kätevä vaihtoehto on myös läänikohtainen viehekalastuskortti. Muistathan aina suorittaa myös kalastuksenhoitomaksun! Sivulla17 tarkemmin lupa-asioista. 5. Taimenet ja järvilohet ovat erityisen arvokkaita erikoislajeja Pielisellä. Vältä varsinkin näiden lajien liikapyyntiä. Voit asettaa itsellesi päiväkiintiön (esim. enintään kaksi mitantäyttävää kalaa päivässä), jos lohikaloja alkaa nousta runsaasti. Yleisestikin kalasta vain sen verran kuin tarvitset omaan käyttöön. Vastuuntuntoinen kalastaja ei harrasta ryöstöpyyntiä missään olosuhteissa. 6. Noudata silmäkokorajoituksia kalastaessasi verkoilla. Voit myös käyttää harvempia verkkoja kuin edellytetään. Erityisesti lohikalojen kannalta on hyvä, jos verkkopyynnissä siirrytään yhä harvempiin verkkoihin. Passiivisessa kalastuksessa olisi hyvä siirtyä myös enenevässä määrin verkkokalastuksesta katiskapyyntiin. Katiskalla saa hyvin kalaa ja katiskapyynti on huomattavasti parempi pyyntimuoto ajateltaessa lohikalakantojen säilyttämistä. 7. Jos saat merkityn kalan, joka on mitantäyttävä, ota merkki talteen ja palauta se. Alamittaiset merkityt kalat tulee vapauttaa normaalisti, eikä merkkiä saa irrottaa. Jos kuitenkin kala on kuollut esimerkiksi verkkoon, on todella tärkeää palauttaa merkki, vaikka kala olisikin ollut alamittainen. Myös petokalojen vatsoista löytyneet merkit on tärkeää palauttaa. Sivulla 15 lisätietoa kalamerkkien palauttamisesta. Ahven ei alamittaa
Harjus alamitta 35 cm
8. Kiinnitä huomiota viehevalintoihin. Esimerkiksi lusikkauistimissa on yleisesti vain yksi kolmihaarakoukku. Lusikasta onkin huomattavasti helpompi irrottaa alamittainen lohikala kuin esimerkiksi vaapusta, jossa on kolme kolmihaarakoukkua. Vaapuista voi halutessaan poistaa yhden kolmihaarakoukuista tai vaihtaa kolmihaarakoukut yksihaaraisiin koukkuihin. Näin kalat eivät tartu monesta koukusta samaan aikaan. Vaappu myös ui usein paremmin vähemmillä koukuilla. 9. Harkitse tarkoin kalastusta lohikalojen kutualueiden (mm. Lieksanjoki) läheisyydessä syksyisin. Pyyntiä olisi hyvä rajoittaa esimerkiksi Kinahmonsaaren ympäristössä olevissa salmipaikoissa. Jos kuitenkin saat saaliiksi kutuasuisen lohikalan, on se järkevää vapauttaa. Nämä mahdolliset emokalat ovat äärimmäisen tärkeitä lohikalakannan säilyttämisessä. Kudulle valmistautuva kala ei myöskään sovellu ruoaksi heikon lihan laadun vuoksi. 10. Älä heitä kalojen perkuutähteitä järveen, vaan tuo ne mukanasi rannalle esimerkiksi kompostoitavaksi. Kalataudit leviävät mm. lokkien välityksellä, joten on tärkeää, että et jätä perkuutähteitä veteen lintujen saataville. Hauki ei alamittaa
10 Siika ei alamittaa
Kalan vapauttaminen ja elvyttäminen 11 Väsytä kala nopeasti, jos aiot vapauttaa sen. Vapautettavan kalan kanssa ei pitäisi viivytellä pyyntitilanteessa, saatikka leikkiä turhaan. Usein kala on helppo vapauttaa pihtien avulla koskematta kalaan lainkaan. Pihdeillä tartutaan koukkuun ja väännetään se irti. Vapautuksen voi tehdä joko vedessä tai nostamalla kalaa vain hiukan vedestä. Tämänkaltaiseen vapauttamiseen kannattaa pyrkiä, sillä näin kalan limapinta ei vaurioidu. Ilman pihtejä kalan vapauttaminen on huomattavasti vaikeampaa ja myös itselle vaarallisempaa. Lukemattomat kalamiehet ovat saaneet koukun omaan käteen yrittäessään vapauttaa kalaa ilman pihtejä. Hyvät pihdit ovatkin kalamiehen vakiovaruste! Joskus kala joudutaan nostamaan veneeseen tai muuten haavimaan vapautusta varten. Tällaisessa tapauksessa olisi hyvä kastella kädet, ennen kuin koskettaa kalaan. Näin limapinta ei vaurioidu merkittävästi. Kalaa kannattaa käsitellä mahdollisimman varovasti. Suurempia kaloja on syytä varoa roikottamasta pystyasennossa, sillä tämä saattaa vaurioittaa niiden sisäelimiä. Jos kala vaikuttaa väsyneeltä vapautusvaiheessa, on se elvytettävä. Kalaa ei siis pidä vapauttaa, ennen kuin se on itse valmis jatkamaan uintia. Elvytys tapahtuu siten, että kalaa heilutellaan veden alla ja tuetaan sitä pitämällä kiinni esimerkiksi pyrstöstä ja mahasta. Virtaavassa vedessä kalan pää asetetaan virtaa vasten. Yleensä kala virkoaa varsin nopeasti. Tietysti on parempi, että ei saisi alamittaisia kaloja laisinkaan. Kalastajan onkin pyrittävä välttämään alueita, joissa havaitsee olevan paljon alamittaisia kaloja. Alamittaisten saantiin (tai saamattomuuteen) voi vaikuttaa myös viehevalinnoilla ja esimerkiksi verkkojen silmäkoon säätelyllä. Made ei alamittaa
12 Yllä leikkaamaton rasvaevä, alla leikattu rasvaevä
Rasvaeväleikkauksen avulla pyritään säilyttämään tärkeät lohikalakannat 13 Pielisellä otetaan käyttöön rasvaeväleikkaukset. Kaikilta järvialueelle istutettavilta taimenilta ja järvilohilta tullaan leikkaamaan rasvaevät. Vuodesta 2012 alkaen on jokainen (myös mitantäyttävä) rasvaevällinen taimen ja järvilohi vapautettava (suositus). Rasvaeväleikatut kalat sen sijaan saa ottaa saaliiksi, sillä ne on tarkoitettu kalastettaviksi. Toki pitää muistaa näidenkin kohdalla alamitat. Rasvaeväleikkauksien avulla pyritään eriyttämään luonnonkiertoon tarkoitetut yksilöt kalastettaviksi tarkoitetuista yksilöistä. Lieksanjokeen istutetaan taimenia ja järvilohia pienpoikasina sekä vastakuoriutuneina poikasina. Taimen myös lisääntyy luontaisesti ja järvilohikin mahdollisesti jälleen tulevaisuudessa. Hyvin pieni osa näistä istukkaista ja luontaisesti lisääntyneistä yksilöistä selviää 2 4-vuotiaina smoltteina syönnöstämään Pieliselle. Juuri nämä kalat ovat tärkeimpiä kannan ylläpitäjiä, sillä syönnösvaiheen jälkeen osa niistä palaa Lieksanjokeen emokaloina kutua yrittämään. Jokaisen kalastajan on ymmärrettävä vastuunsa tässä asiassa. Luonnonkudusta syntyneet tai pienpoikasina istutetut rasvaevälliset taimenet ja järvilohet ovat liian arvokkaita tapettaviksi saaliina. Niiden on annettava toimia suvunjatkajina. Jos tässä epäonnistutaan, ei tulevaisuudessa ole saatavilla myöskään laadukkaita istukkaita.
14 Merkittyjä 2-v järvitaimenia
Auta parantamaan järvilohi- ja taimenistutusten tuloksia 15 Höytiäiseen, Pieliseen ja Pyhäselkään (Oriveden kalastusalue) on istutettu 2- ja 3-vuotiaita järvilohia ja taimenia, jotka on merkitty kuvassa näkyvillä, muovisilla tikkumerkeillä. Merkissä on kalan yksilöllinen koodi (2 kirjainta ja 4 numeroa) sekä palautusosoite. Lisäksi Höytiäiseen on istutettu v. 2009 2-vuotiaita Carlin-merkittyjä järvilohia. Näillä koeistutuksilla etsitään tuottoisinta tapaa ylläpitää kalastettavia lohikalakantoja näissä järvissä. Sen vuoksi kaikista saaliiksi saatavista merkityistä kaloista tarvitaan tietoja, joiden perusteella istutuksia voidaan kehittää ja parantaa. Merkintätutkimus aloitettiin yhteistyössä kalastusalueiden, kalatalousneuvonnan, TE-keskuksen (nyk. ELY-keskuksen) kalatalousyksikön, kalanviljelijöiden sekä RKTL:n kanssa vuonna 2008 ja sitä jatketaan vuoteen 2015. Kun saat merkityn järvilohen tai taimenen, lähetä tiedot kalan pyyntipaikasta, päivämäärästä, pyydyksestä, pituudesta, painosta, sukupuolesta jne. merkissä mainittuun osoitteeseen: 33333 KALANTUTKIMUS. Vastaanottaja maksaa postimaksun ja saat tiedosta palautuspalkkion, kun lähetät myös yhteystietosi (nimi, osoite, pankkitilin numero ja puhelin). Ilmoittamalla tilinumeroksi Höytiäisen [516507-419898], Pielisen [534307-462216] tai Oriveden kalastusalueen tilinumeron [523420-416746] palautuspalkkio ohjataan merkintähankkeen käyttöön. Voit lähettää tiedot myös Internetin kautta, osoitteeseen http://www.rktl.fi/kala/kalamerkinta/palauta_kalamerkit/merkkipalautuslomake.html Tarkasta myös saamiesi petokalojen vatsat! Kuhat, hauet ja mateet voivat syödä lohikalaistukkaita. Ilmoita myös petokalojen mahoista löytyneistä merkeistä. Hankkeesta saat lisätietoja mm. erikoistutkija Jorma Piiroselta (RKTL/Joensuu) puh. 0400 170326; Päivi Kiiskiseltä 050 5500776 ja Sami Kurenniemeltä 050 5500778 P-K:n kalatalouskeskuksesta.
16 Lisätietoja Pielisen kalastusluvista: www.jarvilohi.net www.pielisenkalastusalue.net
17 Kalastuslupajärjestelmä ja Pielinen Luparyhmät Maksu valtiolle Maksu kalaveden omistajalle Onkiminen ja pilkkiminen Kaikki onkijat ja pilkkijät ikään katsomatta Viehekalastus Alle 18-vuotiaat ja 65-vuotta täyttäneet viehekalastajat 18 64-vuotiaat viehekalastajat Muu kalastus ja ravustus Alle 18-vuotiaat ja 65-vuotta täyttäneet muuta kalastusta ja/tai ravustusta harjoittavat 18 64-vuotiaat muuta kalastusta ja/tai ravustusta harjoittavat Ei maksua Ei maksua Kalastuksenhoitomaksu eli kalastuskortti Ei maksua Kalastuksenhoitomaksu eli kalastuskortti Ei maksua Ei maksua Läänikohtainen viehelupa tai kalaveden omistajan lupa Aina kalaveden omistajan lupa Aina kalaveden omistajan lupa
18 Pielinen paratiisi Pohjois-Karjalassa
19
20 Kerro kestävän kalastuksen merkityksestä kaikille kalakavereillesi. Näytä esimerkkiä muille ja toimi itse vastuullisesti! Lisätietoa Pielisen kalastusasioista löydät Internet-sivuilta: Pielisen järvilohi ja taimen -hanke: www.jarvilohi.net Pielisen kalastusalue: www.pielisenkalastusalue.net