Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät ta vierahat on juhlittu tašavallan päivyä ei piäkaupunkissa Petroskoissa, ka pii rien piäpaikoissa. Tänä vuotena Karjalan Tašavallan 95-vuotisjuhla piettih Sortavalan kaupunkissa. Šemmosen perintehen alotti Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen. Yhekši päiväkši Sortavalašta tuli Karjalan piäkaupunki. Tuhannet ihmiset Petroskoista ta Karjalan piirilöistä šekä muista Venyähen alovehilta ta ulkomailtaki tultih pruasnuimah ta kaččomah muutokšie, kumpaset on tapahuttu kaupunkissa. Ô s. 7 Rahvahan kul tuurah kiinnostunnuzile se käyndykerdu jiäy hätkekse mustoh. Skansen on pihal, pal l ahan taivahan ual olii muzei Ruočin piälinnas Stokgol mas. Se on sijoitunnuhes 30 gektuarale muadu da on muailmas enzimäine etnogruaffine ulgoilmumuzei, kudai perustettih vie vuvvennu 1891. Skansenan muat, hos nimittumua rajua niilöis ei nävy, ga on juattu kahtekse. Yhtekse, Skansen on suuri etnogruaffine muzei. Toizekse, sit on suuri zooparku, kudai on ainavo Ruočin piälinnas. Kipinän piätoimittaja Oksana Čurigina šai Sampo-palkinnon laureatin diplomin Karjalan piämiehen Aleksandr Hudilaisen käsistä. Kuva: Galina Baburova Kipinä šai Sampo-palkinnon»»Karjalan tašavallan 95-vuotispäivän juhlašša Sortavalašša taitehen ta kulttuurin ruatajilla oli myönnetty Sampo-palkinto. Kipinä-kuukaušilehen toimituškunta piäsi palkinnon laureattijen lukuh. šivu 2.
2 «Oma Mua» 10. kešäkuuta 2015»» tašavalta Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta»»yhekši päiväkši Sortavalašta tuli Karjalan piäkaupunki. Alina Čuburova Kipinä šai Sampo-palkinnon»»Kipinä-kuukaušilehen toimituškunta tuli Karjalan tašavallan piämiehen Sampopalkinnon laureatiksi. Marija Kirillova Sampo-palkinto myönnetäh taitehen ta kulttuurin ruatajilla šuavutukšista ammattimeštaruon alalla. Kipinä-lehellä palkinto oli myönnetty erikoisešta panokšešta Karjalan tašavallan kanšallisen kulttuurin šäilyttämiseh ta kehittämiseh. Palkintoseremonija oli järješšetty 6. kešäkuuta Karjalan tašavallan 95-vuotispäivän juhlašša Sortavalan kaupunkissa. Kipinän piätoimittaja Oksana Čurigina šai Sampo-palkinnon laureatin diplomin Karjalan piämiehen Aleksandr Hudilaisen käsistä. Lapšien kirjallisuš-taitehellini Kipinäkuukaušilehti on tarkotettu päiväkotien kašvat tajilla, koululaisilla šekä Karjalan opaššušlaitokšilla kaikilla, ken tutkiu kanšallisie kielijä ta ketä kiinnoštau oman šeuvun istorija. Kipinän piätarkotukšena on lapšien kiinnoštamini kanšallisih kielih, Karjalan kirjallisuoh, kulttuurih ta istorijah. Lehti oli peruššettu vuotena 1986 tunnetun karjalaisen kirjailijan Juakko Rugojevin alottehešta. Vuuvven 2011 alušta Kipinä-lehti ilmeštyy šuomen, karjalan ta vepšän kielillä erikoisina julkaisuina. Kipinä-kuukaušileheššä on monta vakituista rubrikkie: Muamon kera keittijöššä rešepttijen kera, Kirjapolčča rubrikissa kerrotah kirjauutukšista ta kirjailijista, Oma palšta lapšien tuotannon kera, Aivopähkinäššä on šanarissikköjä, arvautukšie, tehtävie, Kipinä matkuštau rubrikissa on ainehistuo Karjalan, Šuomen, muajilman kaupunkiloista, pos olkoista, nähtävykšistä, šekä on luonnolla, perintehillä, kulttuurilla omissettuja erikoisie rubrikkija. Kipinän toimituškunta matkuštau Karjalan eri paikkoih, järještäy tapuamisie lukijien kera, mainoš- ta šivissyšaktijoja, arpajaisie. Toimittajat ečitäh uušie teemoja lehtie varoin, nuorie taiteilijie ta kirjuttajie šuomen, karjalan ta vepšän kielillä. Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät ta vierahat on juhlittu tašavallan päivyä ei piäkaupunkissa Petroskoissa, ka piirien piäpaikoissa: vuotena 2013 Priäžäššä, 2014 Kontupohjašša. Tänä vuotena Karjalan Tašavallan 95-vuotisjuhla piettih Sortavalan kaupunkissa. Šemmosen perintehen alotti Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen. Šillä tavalla viranomahiset tahottais kiinittyä enemmän huomijuo muakuntoih, vet valmistamisih mänöy koko vuosi, šiih on šuunniteltu erikoini rahotuš Karjalan b ydžetistä. Yhekši päiväkši Sortavalašta tuli Karjalan piäkaupunki. Tuhanne t ihmiset Petroskoista ta Karjalan piirilöistä šekä muista Venyähen alovehilta ta ulkomailtaki tultih pruasnuimah ta kaččomah muutokšie, kumpaset on tapahuttu kau punkissa. Šuurista vierahista vois mainita Venäjän turvallisušneuvošton ših teerin ta Karjalan Taša vallan 100-vuotisjuhlan valtijon valmistamiskomii sin piälikön Nikolai Patruševin. Juhlan puittehissa Patru šev ta Hudilainen ošallissuttih Onegajärven laivatehtahan avajaisih Petroskoissa ta kerittih helikopterilla Sor tavalah šuuren juhlan avajaisih. Pruasniekkapivot rajakaupunkissa alettih jo aikaseh huomenekšella, monissa paikoissa. Koko šuuri kaupunkikeškuš oli juattu alovehih ta jokahisella vierahalla, aikuhisella tai lapšella tai koko perehillä riitti kačottavua,»»sortavala ÎÎ Sortavala on Karjalan tašavallan Laatokan järven rannalla šeisoja kaupunki. ÎÎ Kaupunkilla on Istorijallini elinpaikka -statussi. ÎÎ Kaupunkin peruššettih ruoččilaiset vuotena 1617. Vuuvvešta 1721 še kuulu Venyähellä ta šitä kučuttih Serdobol -kaupunkiksi. Vuosina 1918 1940 kaupunki oli Šuomen ošana ta šitä kučuttih jo Sortavalakši. Šen jälkeh kun kaupunki tuli jälelläh Venäjällä, nimie ei muutettu. ÎÎ Vuotena 2014 väještön luku on n. 19 000 henkie. ÎÎ Yštävyškaupunkit Šuomešša: Joensuu ta Kitee. nähtävyä, kokeiltavua, nakrettavua, tanššittavua, oššettavua, urheiltavu a. Tašavallan joka piiri ošallistu šuureh näyttelyh ta esitti omie kykyjä ta varoja. Koko Karjalašta tuli tanšši- ta lauluryhmijä, kumpaset esitettih pruasniekan eri alovehilla. Yksi šuurimmista ta kiinnoštuvimmista oli Kar jalan Runonlaulajat -ga la-konsertti, kumpan i Karjalan Runonlaulajat gala-konsertissa oli pietty 15 laulu- ta teatteriesityštä. Kuva: Alina Čuburova Pekka Huttu- Hiltunen Kuhmošta laulo runon Lemminkäiseštä. Kuva: Valentina Mironova oli omissettu Kalevala-eepossan 180-vuotisjuhlalla. Konsertin puittehissa oli pietty 15 laulu- ta teatteriesityštä: Čičiliušku-kuklateatteri esitteli Koirien Kalevala -spektaklin pienen ošan, Pekka Huttu-Hiltunen Kuhmošta laulo runon Lemminkäiseštä, Raisa Zaprudskaja Košta mukšešta joiku, Talomerkit-folkryhmä Piiteristä esitti perintehellisie lauluja inkerin ta šuomen kielillä, Zinaida Ust ugova luki runoja Kalevalašta. Tulijana 2016 vuotena Karjalan Tašavallan päivän juhlapitoja jär ješ šetäh toisešša rajakaupunkissa Koš ta muk šešša. Nyt Sortavalan kaupunki on vuottamaš š- a toista šuurta kan šainvälistä tapahtumua Sortavalan Laulujuhlie, kumpani pietäh 3. 5. heinäkuuta.
»»nuorižo «Oma Mua» 3 Ol ga Dubitskaja Yliopisto nygöi Petroskoin valdivonyliopisto on perustettu vuvvennu 1940. Tämä 2015 vuozi on yliopistole merkittävy, sille täydyy 75 vuottu. Nygöi yliopistos on kaksitostu opastanduhuonustu, teoreettine, morfolougine, laboratourine huonukset, urheilukompleksu da kymmene yhteseländykodii. Nygöi luajitah uuttu tiedomuzeidu, terväh rodieu etnogruaffine muzei se on pedagougizen akadeemien perindö. Tahtotah luadie prototipirovanien keskus, kuduas školaniekat, yliopastujat da nuorižo voijah terväzeh projektiiruja, monistua 3D printeral da iče luadie erähii luajittavan vehkehen ozii. Tämä vuozi oli jygei, oli äijy ruaduo, äijy uuttu mieldy. Opastanduvuozi loppuu, tiijollizet projektat jatkutah. Jevroupan programman mugah on 17 projektua, sanoi Anatolii Voronin. Tänävuon loppuu remontu yhteseländykois Gert senan pihal. Vie tänävuon algavuu remontu endizes pedagougizen akadeemien opastanduhuonukses, kudai on Leninan prospektal. Vuvvekse 2015 remontah on annettu 400 miljounua rubl ua, kudualois läs 200 meni yhteseländykoin rekonstruktsieh. Uuzi yhteseländykodi Se on Gertsenan pihal. Täs Gertsenan pihal olijas yhteseländykois kohendusruavot ollah jo loppumas. Jo pihalpäi nägyy, kui se on muuttunuh. Ennehäi se oli vieres olijan taloin nägöine. Dai sydämes se on silmynägeviä muuttunuh. Kuva: Ol ga Dubitskaja, Oma Mua Nygyaigaine yliopisto»»petroskoin valdivonyliopistos 2. kezäkuudu oli järjestetty press-tuuru. Se oli jo toine tämän jyttyine. Sen aigah oli vastavus Petroskoin valdivonyliopiston rektoranke Anatolii Voronin vastai žurnalistoin kyzymyksih. Sit oli tuttavusmatku yliopiston mediakeskukseh da ekskursii vaste kohendettuh yliopiston yhteseländykodih. yhteseländykois on viizi kerrostu. Tämä kohendettu yhteseländykodi on tarkoitettu enzimäzen vuozikursan opastujile, kudamat ei kurita. Se yhteseländykodi on tarkoitettu liečetiijollizen instituutan, ulgomuankielien, ekonoumizen, filolougizen da ekolougii-biolougizen tiedokundien opastujile. Kaikkiedah täs yhteseländykois on 280 eländypaikkua. Toizes da kolmandes kerrokses on fatieran tyyppizet eländykohtat. Niilöis on pertit yhtele libo kolmele ristikanzale, keitändyperti, pezevyndyperti da käymäl. Kaikis pertilöis on uvvet magavosijat, škuappu, stuulu, stola, da yöstolaine. Keitändypertilöis on stola, stuulat, škuappu, sähköplita, ruakovin da kai jiäškuappu. Nelländes da viijendes kerrokses on pertivälizen tyypin eländypertit. Sit pertis voi eliä kolme hengie. Kaikis pertilöis on pertilomuu. Keitändypertilöis sežo on kai, midä pidäy opastujale. Kerroksel on yhtehine suuri duušuperti, käymäl, sežo on perti, kuduas ollah sobien pezokonehet. Yhteseländykodih näh on tilatut sähköčainiekat, sobien pezokonehet. Ollahgi ut uužindulavvat, ut ugat da zuavesit. Stadion Stadion, kudai on muga sanotus jamkas, huavatah rekonstruiruija. Täs suures stadionas tah- Yliopiston profilaktouries on čuudo apparuattu pieni juaššiekkaine zirkalonke. Ollou ku sinul probliemua tervehyönke, liäkäri azettau tietyn programman da voimattomal pidäy vai kaččuo täh zirkaloh. Sit kiviständän heittäy. Kuva: Ol ga Dubitskaja, Oma Mua totah luadie mondu pienembiä. Yksi annetah minijalgumiäččyh niškoi, toine verkomiäččyh, kolmas verkopezämiäččyh, nelläs lattuh näh da viijes kyykkäh niškoi. Profilaktourii Yhteseländykoin enzimäzel kerroksel on profilaktourii. Se on sežo uuzi. Täs profilaktouries on liäkärin perti, hoidokabiniettu. On kabiniettu, kuduas ollah uvvet sähköhierondustolat, ga ongi tavalline hierondu. Fizioterapii sežo on profilaktouries. Sie on äijy tilua da uvvet apparuatat. Ongi sie čuudo apparuattu moine pieni juaššikaine zirkalonke. Gu sinul on probliemua tervehyönke, liäkäri azettau tietyn programman da voimattomal pidäy vai kaččuo täh zirkaloh. Sit kiviständän heittäy. Profilaktourii ottau vastah 60 hengie yhten vuoron aigah. Se vuoro kestäy 18 päiviä. Kaikkiedah vuvves kävvä profilaktourieh voi 840 yliopastujua. Mediakeskus yliopistos On Petroskoin valdivonyliopistos oma mediakeskus. Se on erilline perti, kuduas on äijy eriluadustu apparatuurua kuameru, mikrofounat, tulensuandan laittehet. Sie opastujat voijah luadie fil mua da videorouliekkua. Siegi ollah tiedokonehet, kudualois opastujat luajitah kuvamontuažu. Jälgimäine fil mu, kudai luajittih opastujat, oli fil mu Suures Ižänmuallizes voinas, konsluageris. Nuori Karjala meinatah panna ulgomuan agentakse Ven an Oigevusministerstvu voi panna piäl kahtukymmen vuottu toimijan Nuoren Karjalan ulgomualazekse agentakse. Viesti on vuotettavannu Moskovaspäi lähiaijal. Moine tiitul nygözin annetah kanzalaisorganizatsieloile, kuduat pietäh poliittistu toimindua ulgomualpäi suavul jengal. NK omien siändölöin mugah on kielen, kul tuuran da suomi-ugroin kanzoinvälizen yhteisruavon liiniel ruadai organizatsii. Mennyöl nedälil yhtistyksen internetsivul jiävihes tiedo sih niškoi, ku Ven an Oigevusministerstvan Karjalan Tazavallan ozasto pidi sulakuun lopus ylimiäräzen tarkistuksen Nuoren Karjalan kohtah. Tavan mugah mostu pietäh kerran kolmes vuvves. Vastebo mulloi sygyzyl pietyn pluanovoin tarkistuksen tulokset suurin miärin oldih tuulenmyödäzet. Nevvottih vai kuda-midä kohendua ustuavas da kirjanpivos. Piätökses mustu-valgiel oli kirjutettu, ku NK ruadau omien pyrgimyksien mugah da vigua panna sen ulgomualazien agentoin luvetteloh ei ole. Ylimiäräine tarkistus oli pietty vereksel sulakuul, sen samazen aiguvälin kohtah, kudamas buito kai ezmäi oli OK jälgimäzen kolmen vuvven. Endine piätös on kiätty järilleh. Tarkistuksen aktas 22. oraskuudu on sanottu, ku 7:n federualizen zakonan mugah NK:n toimindas lövvytäh ulgomualazen agentan merkit. Ylimiäräine tarkistus oli pietty aiga rutol. Oigevusministerstvah tuli nimetöi lyhyt kirjaine, kudamas on sanottu, ku Nuori Karjala suau jengua Suomespäi da pidäy niilöil poliittistu toimindua. Organizatsien piälittäjän Alina Čuburovan da johtokundalazen Aleksein Tsikarevan sanoin mugah, sil aijal bankutilil tuldih Yhtistynnyzien Kanzukundien projektuvarat, kudamat käytettih suomelas-ugrilazen nuorižon oigevushaudomo - FULL right -projektah. Sen hantuzis suomelas-ugrilazii nuorii aktivistoi opastettih pidämäh syvembiä da avvonazembua kanzalaistuomindua zakonoin čotas. Samal aijal sygyzyl 2013 vuvvel Karjalah Suomespäi käydih Perussuomalaiset-puolovehen nuorižo-ozastolazet, kudamat nikudamal bokal ei oldu kiini ylembäite mainitus projektas, jengahuzingi ei. Joukkolazet tuttavuttih tazavallan dieloloih, vastavuttih virguniekoinke, käydih Kiinermäle da Vieljärvele. Käzis heil oldih kul tuuruviizat. Kai net suau tovistua dokumentois. NK:n nevvosto on kirjutannuh vastahpanemizen kirjazen Oigevusministerstvah, kuduan jo työttih Petroskoispäi Moskovah. On pietty vagavua paginua virguniekoinke. Ku organizatsien pannah agentakse, sil tulou pahembi olla kui morualizesti, mugai juridizesti. Hoppuu rodih jo kudakui. Suomen Helsingin Sanomis da YLE:s uudine levii rutosti, sotsiualizet verkostot internetas šeikuijah sidä lujasti. Agentan valdivollizen palkan suaduu NK rubieu salbavumah: štruaffua maksua se ei voi. Sen suurus voi olla puoleh miljounassah, suvvon kauti. NK:n puuttuuhuu agentakse se rodieu ezmäine moine suomi-ugrilazien organizatsieloin da kandurahvahien keskes. Erähän johtokundalazen Natalja Antonovan sanoin mugah, Nuoren Karjalan poliittizen toimindan faktu on kiisteltävy. Iče zakonan sellittäjät huarotellah käzii buito se on ylen subjektiivine kačahtus. Kenbo sanoi, ku kieli da kul tuuru, sanommo, ei ole poliitiekkua? Oman Muan viesti
4 «Oma Mua»»» Oman Muan 25-vuozipäiväkse Meijän Oma Mua»»Karjalazien identitiettizen duumaičendutavan jiävittäi. Akilan Iivan Nägökannoin vastakkaiolemine kandukanzoin ristikanzanoigevuksien hoijos nägyy sit, ka vahvan kanzallizen ičentunnon karjalaine kannattau tazavallan suomelas-ugrilazien kandukanzoin kanzallisluondostu kehitysty kanzoinvälizien alguperäsrahvahien oigevusnormien pohjal, a virguvallan rahvahien oigevuksien hoido pohjavuu endizen Ven an impeeriivallaspäi perivynnyöh ideolougieh. Vuozien varzil olen tulluh hyvin peril sih niškoi, ka lehten nygözen toimituksen žurnalistat enzisijah monivuodizel toimitusruavol tolkukkahakse da duumaiččijakse kehitynnyh nygöine piätoimittai ollah peril muailman kanzoinvälizien rahvahienoigevuksien normis, sit luvus vähäluguzil kandurahvahil kuulujis ližäoigevuksis. Da ližäkse ku otammo joukon nygyzii nuorii korgiehopastunnuzii karjalazii enzisijas Nuoren Karjalan demokruattiiuattehellizii kazvattiloi ka vois duumaija, ka toimituksel on varmu pohju hos mingi kibehyön karjalazih kohtistutun ongelman selvilsuamizeh. Minun monikymmenvuodine toimittajan mahto yksielpäi da pitkäh jatkunuh Oman Muan kirjuttaiavustajannu olendu da nygöi jatkos katkeilematoi lehten kirjutuksien silmäilemine andau oigevuon minule sanuo erähii huomaičuksii, sanozingo lievembäh nevvoloi. Virguvallan puolespäi vajavazen kanzallizen poliitiekan piendän periä on viimizel aigua roinnuh riidušeikkua, kudamat ollah suadu kaiguu loitos tazavallan rajoin ulgopuolel. Mustoitakkua, kui kanzallizen teatran konfliktu kuohutti teatruväin mielii da nostatti kandurahvahii vasturindah kul tuuruministerstvua vastah. Sen jälles kanzallizien lehtien toimituksien nygözes olendutilas iäres ajamizen da Periodika-julguamon ven ankielizeh kirjujulguamoh liittämizen touhut. Piälimäzekse Kanzallizen poliitiekan ministerstvan johtol pidi öntästyö semmozeh skandualušeikkah, kudai nostatti kačkerua paginua ei ainostah omas valdukunnas, no i rajoin ulgopuolel se suomenkielizen Carelia-lehten kuuzinkerdazen kučistamizeh. Tämä šeikku selväh vihjuau sih, ka ohjaksis rippujat ei ole azien ydimen tiedämättömyön vuokse voidu ellendiä Carelian tazavallan suomensuguzien rahvahien etnokul tuuran kehityksen kui mennyzien kymmenien vuozien aigastu, mugai tämänpäivän keskinästy roulii. Olgah, suomen kieldy maltamattomil tazavallan halliččijoil miehil ei olluh selvytty mih luaduh tämän lehten syväimen kauti mielih mennyh argumentiiruittu sana potakoičči karjalastu smiettimäh omas elokses omal ezi-ižien mual. Arbailtavakse jiäbö, voibi olla, ka toizelleh hyvin ellendettih Carelian hyödy karjalazil, kudai ei sobivunnuh valdukunnan kanzallizen poliitiekan liinieh. Mugaže minul jäi ebäselväkse Oman Muan toimituksen kannanotto täh mediikonfliktah. Lehtes ei tulluh tieduo karjalazilpäi niilöis pričinöin mielis, kudamien mugah buiteku myö emmo tarvinnuh täyziveristy Careliedu da ket oldih karjalazii kuhkuttajat täh toimeheh. Jälgiaigua, nägyy, on jo tulluh tavakse, kui Anatolii Grigorjev yksin karjala-teemahizil kirjutuksil kuhkuttau tazavallan yhteiskunnan mielii da levittäy tiedoloi karjalazien kibielöis ongelmis ymbäri muailmua. Ei ni lähes net olla tyhjänpäiväzet huikuttelut. Suurembal vuitiltah net pohjavutah tazavallas kanzallizen poliitiekan piendäh. Muga häi pystyy luomah kuvan eriže Karjalan Rahvahan Liitos karjalazien tämänpäiväzes olemasolemizes. Mikse Oman Muan toimitus ei vastua Grigorjevan kirjutteluhommih? Mikse vaikkaniolemizel toimitus menettäy omua arvovaldua, konzu se nygözel kehitykseltäh on kyvykäs vastuamah hos mittumah poliittisluondozeh šeikkah? I se olis suadavu selväkse tazavallan rahvaskunnal ilmai midägi ebäilyksii. Oma Mua ainos vastuau meijän lugijoin vuottamuksih, ku se pyzyttelehes tävvelleh karjalashengizenny juures ladvassah. Nygözen tyngy-carelian rouli kanzallizes meedies on kučistunnuh i tämän periä jo ičessäh on selgevys, ka Omal Mual pidäs kehitykses nosta askel ylähpäi, koitella piästä lähel bokkah jähkätyn Carelian verdazekse syvällizen da tiedopohjazen kanzalliskyzymyksien ongelmien segavoviihtien selgiekse suattajakse. Se vie sengi periä, ku Karjalan Sanomien toimituspoliitiekasgi Carelia n kučistamizen myödy voibi huomata kanzalliskyzymyksien selgiendämizes muutoksen vivahtehii. Nägyy, ka sinnegi Anatolii Grigorjeval on harvennuh ad voih käymine. Enimistöl karjalazis enzisijas niilöil, ket omassah lojaližuoh virguvaldua kohtah on kohonnuh arvovaldah on käytändöh juurdunuh ellendys, ka meil ei pie ni mikse takerduo kanzallizen poliitiekan keinoloih ezi-ižien perindehien elävitys- da kaiččemisruavos, sih niškoi ollah tävvellizet humanituarizet keinot. Hyvät heimolazet, ken nenga duumaičetto, kohuou kyzymys: argailettogo, vaigo tiedozesti etto tahto huomata kui on livestynnyh hubenemah karjalazien lugumiäry Suur-Ven an avtorituarizen vallan aigua nygöi jo lähel 25 vuvven aigua? Sudre on vuottua vastavustu täh kyzymykseh kanzallizen poliitiekan virguvallaspäi käytös ozuttau, ka halliččijoi ei huolestuta karjalazen rahvahan omaperäzen kanzallizen hengen arvon kavottamine. Kanzallispoliitiekan mi- Voibi toivuo, ka Oma Mua nygöi vadrastunnuonnu rubieu iellehgi kunnivol palvelemah karjalazen rahvahan hyväkse. nisterstvas hyvin tietäh, ka sen olemasolemizen aigua, lähel 25 vuottu, karjalazii on kavonnuh 33500 i tänäipäi meidy on vaiku 45500 hengie, konzu Nevvostoliiton jälgimäzen 30 vuvven sydämeh karjalazien kaduomizen lugu oli 6 000 hengie i listal oli meidy vuvvennu 1989 vie 78928 hengie. Löydyygo ken vois kehoittua konkreettistu parandustu karjalazien katastroufallizeh etnodemogruafizeh tilandeheh, ku meil pyzytelläkseh tulies elokses muailman kanzoin listoil ilmai kanzallizeh poliitiekkah ottavumistu? Ongo tunnustettu hos näppine meih niškoi kanzallistu ičemiäriämisoigevuttu, midä pietäh vällembän omaperäzen eloksen jatkon piälimäzenny taguksennu? Voimmogo myö piästä elämäh semmozien rahvahanoigevuksien mugah, kuduat ollah nostettu kandurahvahien oigevuot enimistöh kuulujien selgyrangurahvahien tazol vähembistöl annettuloin oigevuksien kauti ilmai poliittistu borčuimistu? Oman Muan toimituksel ei ole mikse pajeksendella nämii kanzallispoliittizii kyzymyksii. Tostu ammattitazoltah karjalankielizen voimallizen sanansuattajan meedien lohkuo ei ole i Oma Mua on karjalazil ainavo mahto oman tahton ilmevyttämizeh. Ližäkse on otettavu huomavoh, ka lähiaigua astutah voimah kanzallispoliitiekan uvvet valdukunnallizet ohjailemizen tavat. Se Federualline kanzallisazieloi hoidai järjestö. Ekspertoin mugah rahvahankeskizien kyzymyksien terävöittymine katkeilemattah jatkuu, halličus ei voi uskuo niilöin hoiduo intellektuualoil (tiettäväne, tiedopohjazel hoijol da edupiäs kanzallizil rahvahanjärjestölöil) i kačottih parahakse täh toimeh pädijäkse voimulaitoksen miehet. Tulou vaigu arbailla, ku kerran pandih laitoksen piämiehekse endine FSB:n mies, ka mittumaine kanzalline poliitiekku roiteh hänen johtotoimehil. Tämän periä lehten toimituksen väil kai on selvy. Kirjutan tädä taratteluu oraskuun algupäivil, konzu vietetäh Muailman lehtistövällyön päiviä. Tämä on rahvahienkeskine vuozipäivy, konzu kunnivoitetah lehtistövällyön tähte luajittuloi urhavoloi da muistoitetah muailman halličuksile heijän vellalližukset kunnivoittua da pidiä huoldu sananvällyös. Duumaičen Oman Muan 25-vuozipäivän pruazniekkupaginat Veškelykses pyzyteltihes tämän lehtistövällyön arvoloin sananvällyön ruamois. Himoittas uskuo, ka tämän rinnal painotettih sidägi, ka lehten toimituksen ruavos tozi on oldavu kunnivos. Lehten toimitusvägi täl pruazniekal on kai mugaže suannuh monenmostu arvokastu nevvuo sih niškoi, ku lehten kirjutukset oldas vie enämbäl mieldykiinnittäjii. No täs on mustettavu periuateh: Oma Mua ainos vastuau meijän lugijoin vuottamuksih, ku se pyzyttelehes tävvelleh karjalashengizenny juures ladvassah. Hyväl mielel vie kerran hyvittelen toimittaikundua Oman Muan 25-vuozipäivänke, toivotan uuzii da korgiembii suavutuksii teijän vastuonalallizes lehten toimitusruavos. Olen yksi Oman Muan eloksendorogal työnyttäjis sen enziaskelis algajen. Alguu myöte olen abuniekannu äbäzöinnyh da pidänyh sidä tarbehellizennu omien ajatuksien lugiikunnal suaton välinehenny täh päiväh suate i muga lehten kai kehitysstaadiet ollah proijittu minun silmien ies. I sentäh minul on oigevus tovestua, ga Oma Mua on kunnivol ei ainostah säilytännyh lehten perustajien karjalažuon uatehpohjan arvot, a on kehitännyh niidy tilandehien muutoksien mugah. Voibi toivuo, ka Oma Mua nygöi vadrastunnuonnu rubieu iellehgi kunnivol palvelemah karjalazen rahvahan hyväkse. ÎÎ Loppuoza. Algu n:s 21
»»kandurahvas «Oma Mua» 5 Mindäh indeitsat dai karjalazet ei malteta olla kapitalistoinnu omal roindumual? Natalja Antonova Jatkan omua virty Amerikan kevätmatkah nähte, Open Worldprogramman hantuzis suannuttu. Kandurahvahat oli se piälimäine linju, kudai enzmästy kerdua elaijas pani ajattelemah erästy dieluo. Midä ehki on yhtehisty eri kontinentoil eläjil karjalazil da indeitsoil? A vot! Emmo ole kapitalistoi. Täs hyvin tietäh čeroki-indeitsat, kudamilluo meil, karjalazil, puutui kävvä päiväčelleh. Amerikan kul tuuru pohjavui Anglien taustal, ei indeitsoin Konzu 1700-luvul Jevroupaspäi tulluot rahvas ruvettih piälittämäh Amerikan kontinentan kandurahvahii indeitsoi, niidy ei ruvettu ni čotil putilleh panemah. Nygözet professorat sanotah nenga: Valgien ristikanzan täl muapinnal polgiettuu indeitsoi oli yhten-kahten miljounan palan välis, a heijän kielii 500-800 kaikenmostu luaduu. Ga ei ni aigua čotaimah äijiä olluh, indeitsoi pidi ruttozeh ahtistua, hävittiä. Pikoi kodvazes heis jäi vai nelläs vuitti. Jevroupaspäi tulluot viirusat, läžindät, ryöstöt-tapendat, heimoloin vägehizet ajandat pahembih da köyhembih eländykohtih kurjavutettih kandurahvahii dostalin. Amerikan sillostu poliitiekkua kandurahvahih kohtah muailmas pietäh kauhimannu. Sebo nygöi valdivon piälimäzii morualizii pygälii on usko ristikanzan oigevuksih. Nägeväine ilmaniguine risturiidu uvven valdivon luajindu väilmiehitändäl. Pohjakse on otettu ei kandurahvahien kul tuuru, vai tulo-»»tom Belt Tom Belt, päivännouzupuolen čerokin kieldy kandai, tiedomies: 60-luvul, konzu olin lapsennu, kaikin paistih meijän čerokin kielen luaduh lapset, heijän vahnembat, vahnat. Meni kodvaine aigua dai kieli pošti hävii. Myöhäi piimmö, ku se ainos rubieu elämäh, emmo kuito ni uskonuh, ku häviey nenga terväh. Toizii dieloloi šeikuičimmo, piättelimmö, a kielen tallendamizes emmo kuito paissuh. Vai nygöi rubeimmo, konzu pagizijua meijän murdehel jäi läs 160 hengie, a kaikis nuorimale niilöis on 65 vuottu. Omien lapsienke minä jo en paissuh, nygöi opin paista tyttö-bunukale. Nygöigi, nämmin päivin on kuolluh vie yksi kielenpagizii. Čerokit, piemmö pahua mieldy. lazien himo omistua muat, suaja net omah kädeh. Jälličelgipäi Amerikkah muuttujat ei tahtottu äijäl tallendua omii juurii, tavoitettih teriämbi sulattuakseh amerikantsoih. Kontinentan kul tuuran alužimikse tuli Anglien taustu. Tulluot da paikallizet rahvas jo alguudah myö ei voidu ellendiä toine tostu. Rikku rokas, hämähäkki taiginas. Tulluzile pidi omat, yksityizet muapalat. Indeitsoin kohtah, ga kai muat ollah kaikkien yhtehizet, hyväkse käytettävät. Yheksändeltostu vuozisual indeitsoi pannah elämäh rezervatsieloih, vieraitetah juuris, kieles, omas eländyfilosoufies. Čeroki-indeitsoil lykysti enämbäl toizii Kahtendelkymmenendel vuozisualgi piettih kaikkeh karvah kandurahvahien integratsii amerikkalazeh yhteiskundah. Indeitsoi vähäzin harjaitettih pidämäh yksitysomistustu, anglien kieli pujoitetah kaikkih školih. Viizahembii taluttih opastumah akadeemieloih, ku jällespäi hyö opastettas omii heimolazii nygözeh elaigah. Se jatkui 1950-vuozissah, prezidentan Kennedi valdah tulduu.»»renissa Walker Renissa Walker, čerokin školan vahnin opastai (kuvas keskel): Enämbi kahtusadua vuottu meidy piälittäy anglien kieli. Amerikan halličus pani kai väit vieraittamas meidy omas kieles. No se yksikai jäi. Anna jo ylen vähyös, no yksikai jäi. Anglien kieli on prostoi, šuorei kieli, meijän kieli on äijiä bohatembi. Anglien kieles on 26 kirjaindu, meijän 86. Oppikkuattos smiettie meijän aivoloin ruandua! Čerokin škola on meijän kodi, täs olemmo yhtes perehes, täs voimmo sebäiltäkseh puaksuh. Täs voimmo paista čerokii tävvel suul, varuamata. Meijän lapset ei olla perembat toizii, hyö muite vai ollah toizenmoizet. Häi buitegu andau enämbän vällytty da muanoigevuttu indeitsoile, ga sikse aigua heijän elätetyt muat jo oldih köyhät. Iče indeitsat enimytteh oldih pahoi opastunnuot, alkoholizmu heis oli nägyvis. Amerikantsat ainos piettih čeroki-heimoloi muite muis. Heil oldih oma kieli, kirjaimikko (1821 vuvvel suadu), kirjutandustaba, literatuuru, hyväzilleh ruatut muatilat da hoz aistvat. Konzu 1920 vuozil Oklahomaštuattah ajettuloil čerokil löydyi öljy, heis roittih kaikis bohatembat indeitsat. Čerokil lykystihes enämbäl migu toizil indeitsoil, omil öljyvaroil hyö maltettih pietellä omua identitiettua hätkembäh, kehitellä kieldy pitkembäh. Se andau tiediä nygöigi. Ezmäi hävittiä, sit jalloile suatella Vai jälgimäzen kymmenen vuvven aigah poliitiekku indeitsoin kohtah on muuttunuh nägyväh. Yhtysvalloin Kongressu 1996 vuvvel hyväksyi zakonan indeitsoin kielih nähte. Ruvettih kehittämäh školaprogrammoi, kudamien vuoh lapsii opastetah syvembih kielihommih. On olemas 34 kolledžua, kus toizennu kielenny on indeitsoin mitah kieli. Vai nämmä kai ei anneta suurdu optimizmua: enimien indeitsoin kielet jo ollah sammunuot. Parembas kunnos buitegu pietäh čerokin kieldy. Ezimerkikse, Karolinan Päivänlaskupuolen Universitietas sidä opastetah muailmankielien tiedokunnal viizitazozel programmal, sotsiolougii da antropolougii opastuslinjoil. Vai harvu ken čerokilois tulou opastumah, enimytteh net ollah muite vai tahtojat, opastuspistehii suajat. Nämmien indeitsoin kieli on vie jalloil suadavu, ruokkoh pandavu, sanou kielimies Tom Belt. Materjualois enämbi on kirjutettu anglien kielel, äijät šeikat ollah ellendetyt viäräh luaduh. Meil ičel pidäy suaha kai net nygözeh käyttöh, sanelou häi. ÎÎ Jatkuu
6 «Oma Mua» 10. kešäkuuta 2015»» Jyškyjärvi Auttua koko muajilmalla»»oraškuušša Jyškyjärven kulttuuritalo kärši tulipalošta, nyt kyläläiset kunnoššetah kulttuurilaitokšen tiloja. Nadežda Vasiljeva Illalla 8. oraškuuta Kalevalan piirin Jyškyjärveh tuli hätä: šytty kylän Kulttuuritalo. Vielä iellisenä päivänä šielä piettih šuuri pruasniekkakonsertti, kumpaseh kučuttih kylän veteranija ta onniteltih heitä Voiton päivällä. Kaikki näytti hyvältä ta rauhalliselta. Nyt pätövät elimet šelvitetäh tulipalon šyitä ta vahinkon šuurutta. A mie tahon kertuo šiitä, jotta hätä koški melkein kaikkie kyläläisie. Paikallini klubi oli hyvin šuosittu jyškyjärveläisillä. Hyö tykättih keräytyö Kulttuuritalon šei nissä, järještyä kulttuurilaitokšešša eri toimehpitoja. Tulipalon enšimmäisistä minuuttiloista alkuan kylän eläjät kapšahuttih pelaštamah rakennušta. Jo ennein tulipalojoukon tuluo, kumpani ruttoh ajo Borovoin pos olkašta, hyö alotettih šammuttua tulta: järještäyvyttih rivih ta annettih toini toisella šankkoja vejen kera. Myöhemmin kyläläiset šanottih, jotta še oli šemmoni jyškyjärveläini tulipaloauto. Tulipalon šammuttamisešša erittäin esitettih iččie nuoret prihat Viktor Pankratjev, Roman Čikulajev, Sergei Žiharev, Mihail Sedov. Hyö rohkiešti hypättih šavuh ta tuleh, staraitih kantua uloš kallehimmat veššat. Ta pelaštua šielä oli mitä. Koko kylän voimin, yheššä tulipalomiehien kera Kulttuuritalon rakennukšen onnistu pelaštua, ka šen šisätilat ylen käršittih. Onnekši tuli ei košken kankašpuita kylän Käsityöammattien keškukšen šyväintä. Šanakši, Käsityöammattien keškuš toimiu Jyškyjärveššä jo yli kymmentä vuotta. Kyläläisien käsityömuasterien mattoja tunnetah ta kunnivoitetah kuin Kalevalan piirissä, niin ni šen ulkopuolella. Jyškyjärveläiset matot šamoin kuin ni jyš kyjärveläisien luatimat venehet tultih kylän erikoisekši brendiksi. Jyškyjärven rahvaš on šanallahšuaja, ruataja ta asiekaš. Jo tulipalon päivänä hyö piä- Jyškyjärven rahvaš on šanallahšuaja, ruataja ta asiekaš. Jo tulipalon päivänä hyö piätettih kunnoštua oma Kulttuuritalo, vet šen šeinät jiätih paikoillah. tettih kunnoštua oma Kulttuuritalo, vet šen šeinät jiätih paikoillah. Ta jo 11. oraškuuta kyläläiset keräyvyttih supotniekkah. Ruato piäsi vauhtih. Jo oraškuun 16. päiväkši oli luajittu hyvin äijän: kačontašalissa kokonah kisottih pois luan ta šeinien vuorauš, a Kulttuuritalon toiset tilat valmissettih mualuamis- ta liimuamistöih. Lujah šatieh ta kovah tuuleh kaččomatta miehet vaihettih šihverin katon kohašta, kumpani kärši tulipalošta. Šemmosie supotniekkoja myö järješšämmä joka päivä, kertou Kulttuuritalon johtaja Olga Katogarova. Auttamah Kulttuuritalon johtaja Olga Katogarova: Šemmosie supotniekkoja myö järješšämmä joka päivä. Kuvat otettu vk.com/juskozero -nettišivuilta. tulipalon uhrie tullah nuoret ihmiset, koululaiset, eläkeläiset kaikki, kellä löytyy aikua. Ihmiset tuuvvah matašša mualie, šeinäpaperija, korjatah ruhkie, peššäh šeinie ta lakija. Kankašpuut jo ollah hyväššä kunnošša ta konša huonehet kuivatah niillä šuau jo kutuo. Musejon tilat niise ollah jo valmehet, a etušalissa mualatah šeinijä. Jyškyjärven kylähallinto ošti lautoja ta parruja latetta ta lakie varoin. Mualien, šeinäpaperien ta lautojen oštamisešša hyvin autettih Borovoin yrittäjät Raisa Tupina ta Valeri Vatanen, Koštamukšen Kotirantaturistifirma, Šuomen Kesselijärještö šekä Jyškyjärven eläjät ta vierahat. On avattu erikoini hyvänluajintatili, kumpaseh jokahini halukaš voit työntyä rahua Jyškyjärven kulttuuritalon kunnoštamiseh. Työtä on vielä hyvin äijän. Lähiaikana pitäy alottua ikkunojen remonttityöt, kumpaset tulipalon aikana oli rikkauvuttu melkein kokonah. Vielä on aikaista šanuo, konša Jyškyjärven kulttuuritalo avuau ovet vierahilla. Ka jyškyjärveläiset ollah varmat, jotta še aika ehottomašti tulou. Jyškyjärven kulttuuritalon kunnoštamistöistä voitta lukie vk.com/juskozero -ryhmän uutisissa. Šamoin šielä on painettu hyvänluajintatilin rekvisiitit. Jyškyjärven kylähallinto ošti lautoja ta parruja latetta ta lakie varoin.
»»kul tuuru «Oma Mua» 7 Skansenas on äijy laukkuagi, kus voibi ostua mustovehkehty da kaikkie pättäviä kodih. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Skansenas näet vahnua melliččiägi. Kuva: Jegor Ruppijev Ruočis olles käygiä Skansenah Talolois kai on kui ennevahnas, vehkehet dai lämbii päčči. Savvu sen lämbijes tulou pertih. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»»Rahvahan kul tuurah kiinnostunnuzile se käyndykerdu jiäy hätkekse mustoh. Jelena Filippova Skansen mi se ollou? Se on pihal, pal l ahan taivahan ual olii muzei Ruočin piälinnas Stokgol mas. Se on sijoitunnuhes 30 gektuarale muadu da on muailmas enzimäine etnogruaffine ulgoilmumuzei, kudai perustettih vie vuvvennu 1891. Skansen on mägyričäl erähäl linnan suarel Jurgordenal. Sil kohtua, konzu perustettih muzei, oli pieni puolustuskohtu, pienekse linnoituksekse vikse sidä voibi sanuo. Täs sanas tulougi Skansenan nimi, ruočikse skansen tarkoittau samua. Skansenan muat, hos nimittumua rajua niilöis ei nävy, ga on juattu kahtekse. Yhtekse, Skansenmuzei on suuri etnogruaffine muzei. Toizekse, sit on suuri zooparku, kudai on ainavo Ruočin piälinnas. Endine elos elävytetty Rahvahan kul tuurah kiinnostunnuole Skansenan enzimäine oza ebäilemättäh roih mieldy myöte da painuu mieleh. Mibo ozii se on? Sidä vois verrata Kiži-suarel olijah muzeih, kus on säilytty vahnua taloidu da huonustu, ga Skansen sit puolespäi, emmo ota luguh kirikkölöi, on äijiä suurembi da voibi sanuo rikkahembi. Skansenas, oppikkuattos duumaija, on enämbi 150 taloidu, huonustu da konduu. Niidy äijin ruvettih tuomah muzeih sen enzimäzinny ruadovuozinnu kogo Ruočispäi suves da pohjazespäi, päivänlasku- da päivännouzupuolespäi. Kai net ollah eri aigua nostetut. Ruočin muan kuvvendestostu vuozisuas algai histourii nämmih päivissäh nägyy nämmis talolois da salvoksis. Midä kaikkie on ozutettavannu? Taloidu, kus elettih ruoččilazet muanruadajat. Monih niilöih voibi nosta da paista sen ižändyväinke. Hyö, perindöllizih ruuttih šuorivunnuot, rakkahal tullah paginale, sanellah sinule omua elostu da omua kodii. Heijän kois kai on, kui oli enne. Päččiigi hyö lämmitetäh, kui lämmitettih enne vahnah tabah, konzu savvu ei mene truvan kauti, a tulou pertin sydämeh. Ihan kui meijän mustas kylys, kerran ku olletto käynnyh sih. On vie kaikenmostu aittua, melliččiä da pajua. Pajat kai ollah avvoi da niilöis kui enne ruatah rahvas. On puusepän, sepän, padaniekan da st oklanpuhaldajan pajat. Voibi kaččuo, kui rodieu se libo tämä azutes da vie joga pajal on oma laukku, kus nämmii azuteksii voibi ostua. Kui luajitah saviazutestu olen äijän kerdua nähnyh dai toizet ruavot ollah tuttu, st oklanpuhaldajua ruavos näin enzi kerdua. On aiga mieldykiinnittäi kaččuo. Dai palazen vaste vai puhaldettuu st oklua annetah keräle. Ymbäri taloloi da huonuksiigi nägyy, ku niilöis eletäh rahvas. Sit on peldo kynnetty, tuas on vil l ua istutettu. Vie kolmandes kohtas nägyy žiivattua pietäh. Elätit välläl rouno Žiivattua da elättii voibi nähtä muga sanotus Skansenan toizes ozas. Suurel alovehel eletäh kondiet, zubrat, ilvekset, meččypočit da muut. Net hos i ollah aijan tagan, ga ollah ku välläl rouno, muadu ku aijan sydämes täydyy. Nämmii elättilöi on tuodu Ruočin eri čuppuloispäi. Välläl puistos eletäh linnutgi. Net pezoitutah, kazvatetah omua poigovehtu da nivouse ei varata ristikanzua. On midä varata, eihäi ni pöllätetä da vuarreta niidy puistos. Linnut iče sinun kämmenile tullah syömäh suurimua da leivän murustu, ollou ku sinul keräl niidy. Päiväs et kergie Kaččuo putilleh kaikkie,»»skansen ÎÎ Ruadau joga päiviä ymbäri vuvven paiči Rastavua. ÎÎ Skansen ei ole loitton linnan keskučaspäi. Sih menöy autobussu n:o 44 da tramvai n:o 7. Net azetutah juuri Skansenan veriälöin tyves. ÎÎ Yhtelläh parembi on sinne ajua pienel laival, čoma dorogu da nägö ymbäri. ÎÎ Skansenas joga vuottu pietäh muan perindöllizii pruazniekkoi. Niilöin aigah pajatetah, tansitah, pietäh iluo. midä on Skansenas päiväs et kergie. Ei pie sidä ni duumaija. Sendäh on parembi kaččuo palazin, yhtenny päivänny yhty, tossupiän tostu. Väzynet ku da nälgävynnet, ga kus huogavuo da syvvä Skansenas on. Et voinne jallai astuo, ga voit ajella tramvail, kudai vedäy sinuu ala- da myödymägeh. Roinnou nälgy, ga muzeis on mondu kafeedu, kus voibi syvvä palaine. On piendy laukkuagi, kus myödävänny on muan perindöllisty leibiä da pastostu. Net ollah ylen magiet. Pitkien kävelemizien jälles huogavundu rodieu mieleh. Kävväh Skansenas pienet tramvaitgi. Kuva: Jegor Ruppijev Elättii Skansenah on tuodu Ruočin eri čuppuloispäi. Kuva: Jegor Ruppijev
8 «Oma Mua» 10. kešäkuuta 2015»» festivali Kešän piäšeikkailuja»»venäjällä kiinnoššuš musiikkifestivaliloih vuosi vuuvvelta vain kašvau. Ksenija Veretennikova Tuli pitälti vuotettu kešä. Alko šuurien lomien aika koululaisilla, studenttiloilla ta lempi levon aika kaikilla ruavakkahilla. Monet lähetäh levähtelömäh šuveh tahi omilla mökkilöillä, toiset tykätäh aktiivisešta levošta. Heijän lisäkši on olomašša ihmisie, kumpaset mielelläh pietäh lomua erilaisien musiikkifestivalien aikana. Elävän musiikin fanit otetah palatkat mukah ta tullah kuuntelomah armahien šoittajien tuotantuo verekšeššä ilmašša. Mimmoset musiikkifestivalit on šuosittu Venäjällä? Mintäh kiinnoššuš šemmoseh ajanviettoh on niin korkie ta vuosi vuuvvelta vain kašvau? Karjalan Vozduh 2015 Karjalan Vozduh (entini nimi Vozduh) on hyvin tunnettu Karjalan Tašavallašša ta šen ulkopuolellaki. Karjalan Vozduh on enšimmäini Karjalašša ta Venäjän Luoteisošašša šuuri open-air (verekšeššä ilmašša) festivali. Karjalaini festivali pietäh vuuvvešta 2005. Jo enšimmäiseh festivalih oli kučuttu Venäjän šuositut šoittajat ta lauluryhmät, šemmoset kuin Pilot, Nočnije snaiperi, Mara, Naik Borzov, 7 B ta toiset. Peski-lentokentällä oli ašetettu 100 kilovattien parahan iänen tehniikka. Vuosien mittah festivalih on ošallissuttu eri musiikkišuuntien šoittajat, ulko mualaisetki laulubändit mielelläh tullah esiintymäh. Karjalan festivalilla on ollun äijän proplemoja. Erilaisien vaikeukšien takie parih vuoteh šitä ei oltu järješšettykänä. Tänä vuotenaki festivalilta otettih pois entini Vozduhnimi, onnakko, huolimatta šiitä pito järješšetäh ta jokahini voit ošallistuo šuureh musiikkipruas niekkah 19. 21. kešäkuuta Peski-lentokentällä. Tämänvuotisen festivalin ohjelma on monipuolini. Kahen musiikkikentän lisäkši tarjolla on mukava ruoka-aloveh, urheiluleikkien paikka, palatkakaupunki, erilaisie lepokenttijä ta tietokeškuš. Olen käynyn festivalissa vuuvvešta 2005, šilloin mie jo opaššuin koulušša. Karjalan Vozduh-festivali tuli miula kešän perintehellisekši toimehpivokši. Tiälä mie tutuššuin monih yštävih, kumpaset eletäh Karjalan eri paikoissa, šain tietyä äijän karjalaisie laulubändijä. Tavallisešti kuuntelemma musiikkie, peluamma erilaisie pelijä, šoitamma kitarua. Aina innolla vuotan festivalie, še on kešän piäšeikkailu, Aleksandra Tihonovič kerto vaikutelmieh. Tänä vuotena Karjalan Vozduh -festivalih ošallissutah Lumen, Čaif, Piknik, Naiv, Karjalan Vozduh-festivalissa aina on erikoini ilmapiiri. Kuva: Julija Spirova Kiinnoššuš rock-musiikkih Karjalašša on kašvamašša. Kuva: Julija Spirova Tracktor Bowling ta muut bändit. Kaččojat voijah valita musiikkie makuh mukah. Karjalan Vozduh -festivali näytti meilä, jotta voit luuvva šemmoni ilmapiiri, kumpasešša voijah toteutuo kaikki huavehet. Še on erikoisen paikan ilmapiiri. Kaikki ihmiset, kumpaset ollah šiun lähellä, tullah omahisiksi. Tiälä šie et ole yksin, on varma festivalin prod useri Maksim Mazurovski. Tunnetuin rock-festivali Venäjällä Još pakajamma Venäjän tunnetuista rock-festivaliloista, niin enšimmäisenä piäh tulou Našestvije-festivali. Festivalin istorija alko 1999 vuotena. Šilloin Venäjällä oli avattu Naše radijo -radijokanava ta šuurin aškelin rupesi kašvamah venäläisen rock-musiikin popularisointi. Konša radijokanava täytti vuuvven, šen peruštajat piätettih juhlie tätä tapahtumua ta järještyä oma festivali. Šilloin enšimmäini festivali oli pietty Gorbuška-kulttuuritalošša. Šiih aikah lavalla ruvettih esiintymäh šemmoset rock-artistat kuin Zemfira, Linda, Okean El zi ta toiset. Tänä vuotena (niin kuin monta vuotta peräkkäh) Našestvije pietäh Tverin alovehella, Bol šoje Zavidovo -paikašša verekšeššä ilmašša. Joka vuosi rock-musiikin kuuntelijat Venäjän eri paikoista kiirehitäh täh šuureh rock-musiikin juhlah. Jo monta vuotta huaveilen piäššä Našestvije-festivalih. Juuri tämä festivali pani alun rock-musiikin kehittämisellä Venäjällä ta uušien nuorien laulubändien eččimisellä. Toivon, jotta tänä vuotena miula onnistuu ošallistuo šiih, kerto kuuntelija Valerija Moroz. Dobrofest-festivalin demokrattini ilmapiiri Dobrofest-festivali pietäh vuuvvešta 2010 Jaroslavlin alovehella. Joka vuosi täh toimehpitoh ošallistuu noin 15 000 kuuntelijua Venäjän 40 alovehelta, Valko-Venäjältä ta loittosilta ulkomailta. Festivalissa esitetäh musiikin eri lajija: rock, alternative-musiikki, pank ta hip-hop. Festivalin kahella šuurella kentällä esiintyy noin 80 laulubändie. Dobrofest-festivalin erikoisena piirtehenä on še, jotta šiinä ei ole paikkojen jakuamista fanta vip -alovehih. Piäsin festivalih viime vuotena ihan šattumalla. Olin yštävien kera Jaroslavlissa retkimatalla. Tuttavalta šaima tietyä, jotta šuurin oša heistä oltih festivalissa ta piättimä niise lähtie šinne. Tavallisešša elämäššä en kuuntele rock- enkä pank -musiikkie, onnakko elävä musiikki aina antau šuurta tarmuo ta hyvyä mieltä, on varma Mihail Koval ov. Krim fest.ru 2015 Venäjän šuvešša Sevastopolin lähellä 20. 26. kešäkuuta pietäh Krim fest.ru 2015 -festivali. Šen puittehissa järješšetäh Krim Music Awords -kulpailu nuorilla šoittajilla. Krim fest. ru on enšimmäini musiikkifestivali venäläiseššä Krimissä. Tunnettujen laulubändien esiintämisen lisäkši, festivalin tarkotukšena on patriotismin levittämäni, šekä tuotannon ta urheilun kehittämini.
»»yhteiskunta «Oma Mua» 9 Šohveri vain ajoluvan šuaja Alina Čuburova Kirovin aukijolla Miun toivehkaupunki -festivalin aikana oli pietty aktijo, kumpasešša lapšilla kerrottih luonnon šuojelušta ta šiitä, jotta monet ruhkat paššatah toista käyttyö varoin. Kuva: Maikki Spicina, Oma Mua Nuoriso on puhtahuon puolešta»»oraškuun viimesenä päivänä Petroskoissa piettih šuuri RAZ SBOR -aktijo. Miun tuatolla on kakši tytärtä mie ta vanhempi Ol a-čikko. Varmašti, joka pereheššä, kumpasešša on enämpi, kuin yksi lapši, on muamon lapši ta tuaton lapši. Meijän vanhemmat juattih meijät niin, jotta miula tuli tuaton tyttären rooli. Ol a-čikon šynnyn jälkeh tuattoni vuotti pojan, ka šynnyin mie. Šentäh ihan lapšuošta ašti tuatto tutuššutti miut kaikkih miehien ruatoloih kalaštamiseh, verkkojen laškomiseh, puun šahuamiseh, heinän niittämiseh tmš. Arkipäivisin tuatto oli töissä, a mie enšin päiväkojissa, šiitä koulušša. Ka netälinloppuna, šuovattaisin tuatolla oli tärkie tehtävä tarkistua kaikki konehet: venehmouttorin, mouttoripyörän, mouttorišahan, mouttoriviikattehen. Šitä hetkie mie tykkäsin, šentäh kun olin tuatolla niin kuin oppityttö jo šilloin tutuššuin kaikkih ruatokaluih ta konehšanaštoh. Ajotutkinto Konša tulin opaštumah Petroskoih ušeičči nävin unešša iččieni ajamašša autolla tahi mouttorikelkalla. Loppujen lopulta vuotena 2007 opaššuin šohverikurššiloilla, šuoritin tutkinnon poliisilla ta šain ajoluvan. Miun Ol a-kaveri jo puoli vuotta on yrittän šuorittua ajotutkintuo hiän on šuorittan teorijan parahalla arvošanalla, onnakko ajotutkintuo ei voi šuorittua jo viijennettä kertua. Miun tapahukšešša kaikki oli päinvaštoin mie šuoritin ajotutkinnon heti, ka vot teorijua miula oli vaikieta šuorittua. Uljana Tikkanen Petroskoin nuoriso on huolissa meijän kaupunkin, tašavallan ta muan puhtahuošta. Hyö pyytetäh kaikkie kerätä erikseh paperie, muovie, lamppuja ta patterija. Nämä materialit paššatah toisekši käytökši, esimerkiksi käytetyštä paperista voit luatie luatikkoja, eikä šiih tarviče hakata uušie puita, a muovista uušie muovipakettija ta pakkaukšie. Mie olen hyvin iloni, kun meijän kaupunkissa on paikkoja, kumpasih voit viijä paperit ta muovit, ta mielelläni ahkerašti panen erikseh paperit, muovit ta muut ruhkat. Mie työnnän ne Nuoriso-keškukšeh, kumpani šijaiččou Nevskin Akvarellivihmat musejošša»»karjalan taitehmusejošša avautu uuši näyttely. Uljana Tikkanen Kešäkuun 5. päivänä Karjalan taitehmusejošša avautu jo perintehellini Akvarellivihmat-näyttely, kumpani on omissettu Karjalan vesimualaukšen 100-vuotisjuhlalla. Enši mmäiset arvarellitaulut il meš šyttih Karjalan tai tehmusejošša vuotena 1915. Niitä piirušti Karjalan taitehen peruštaja ta vesimualaukšen klasikko Veniamin Nikolajevič Popov. Hänen mualuamat taulut ollah Venäjän akvarellikoulun perintehien parahimpana jatkona. Näyttelyššä vielä voit nähä Karjalan taiteiliji- valtakavulla. Paperin ta muovin keräyšpaikkoja on Petroskoin kaupunkin hallinnošša, a bakkija patterija varoin on Sigma- ta Lotos Plaza -kauppakeškukšissa. Kävellen kaupunkissa ta matkuštaen meijän mečissä mie aina otan huomijoh, jotta meijän mečäššä on äijän ruhkua. Još on mahollisutta ta aikua, niin myö yritämmä puhistua ruhkat, ka rikeneh kohta šamašša paikašša ilmeštyy uuši ruhkakaša. Ta miula himmottais, jotta myö karjalaiset huolehtisima omašta koista, omašta muašta ta alottaisima keryämäh erikseh ruhkat, puhistua mečät, järvien ta jokien rannat ruhkista. Vet mieli muuttua muajilma, pitäy alottua ičeštä. en yli šata tauluo. Niijen luvušša on muotokuvie, mai semie ta nat urmorttija Karjalan taitehmusejon kokoelmašta šekä taiteilijien työpajoista. Näyttelyh kuuluu Georgi Stronkin, Sulo Juntusen, Aleksandr Trifonovin tauluja. Lisäkši kaččojat šuahah ihailla Karjalan kuulusien ta lempi taiteilijien Vladimir Ivanenkovin, Aleksandr Kaštanovin, Činenovin avioparin, Vladimir Balandinin, Margarita Perm akovan, Julija Korosovan tauluja. Näyttely on avoinna Karjalan taitehmusejošša 15. elokuuta šuaten. Ajoluvan šuamini Šuaha ajolupa šanotah Venyähellä. Et ni ymmärrä heti, opaštuko ajoluvan šuaja kurššiloilla, šuorittiko hiän tutkinnon vai löysikö kepiemmän tien ta juuri šai šen. Miula on jo kutakuinki ajokokemušta šeiččemen vuotta olen ajan autuo. Tottaš vuosien mittah autojen miärä Petroskoissa on kašvan. Ka tyhmien šohverien miärä kašvau päiväštä päiväh. Miehet šanotah, jotta naini ratissa on kuin apina kranatin kera. Mie olen šitä mieltä, jotta ihmisellä, kumpani istuu ratissa, ei ole šukupuolta. Šemmosen kranatin kera voit istuo kuin naini, šamoin ni mieš. Kaikki ihmiset, kumpaset ohjatah autoja, mie jakuasin kahteh ryhmäh lakie piteliytyjät ta auto-onnettomukšien luatijat. Toini ryhmä kašvau päiväštä päiväh. Mie huomasin, jotta rikollisimmat ollah miehet vanhoilla Lada ili Žiguli -autoilla, varmašti ei ole suali, još tulou onnettomuš auto ei makša äijän, šekä Mersu-, Lexus- tai BMW -autoilla, še varmašti näyttäy, jotta omistajalla on rahua, millä makšua šakkoja tahi oštua uuši auto. Ka kaikkie heitä, kuin Ladojen, niin ni BMW-autojen omistajie yhistäy miun ajatuš šiitä, jotta kaikki hyö ollah ajoluvan šuajat. Ka enšimmäiseh ryhmäh kuulujie šohverija, kumpaset ajetah varovašti, šentäh kun auton oštamista varoin otettih kreditti pankista eikä ole vielä makšettu še loppuh, mie šanosin tovellisiksi šohveriloiksi, šentäh kun hyö vierahan tavarua šuojellen, šuojellah omuaki.
10 «Oma Mua»»» muamankieli Omembi on čomembi Aleksandr Kräkkijev Omas kieles vieraitandat Opittih minuugi kaikelleh herroin kannatuksel kaikkielpäi sarkazmanke vieraittua muaman kieles. Niäritykset, murčukoin nenäh syvindät, niškutalkunat, nenäl kynnändät muadu veressäh, varaittamizet potkata iäre pellole opastandulaitokses, kaikenjyttymät vägivallat, satatukset et tiijä, kuspäi plokku piäh pakkuu. Yksikai eibo voidu pakottua, mudžahuttua minuu, yksivagastu liygilästy, umbuomah selgiel, gu kaivovezi, muamankielel pagizijua suudu. Ezmästy kerdua nuoreššu, pašportua suajes, muga sitkiesti huijuttomasti, julgiesti, koiraitellen, bal oi vilgaiten, ičepindazesti opittih pakottua kirjuttuakseh ven alazekse. Ga eibo voidu. Minä, tuuhištellen, gu puskičču bošši, neniä n uučkutellen, omal aižal otin. Tokovai lujal olin, kuhkutuksien selgäh lähtemättäh. Aiga hyvändehele puutuin käzih vie kerran. Gu työndynöy myvvittämäh, sit agjassah myvvittäy. Onnuako omua hengie myönnyh en. Nenga sydämellizesti suurelližuksenke ristittih minuu nevvostokanzalazekse. Myödytuuliloil purjehtu piäle nostajen, muga virekkähästi kaikkeh kazah kielen nygyaigazet uvvistajat, gu ennegi, opitah, katkaten siivet, vieraittua meidy livvis. Gu ei tahtota olla päivilleh armahas kieles. Nikui! Ni millenäh ei olla! Avoivoi! Nagra hyväle, nagra pahale. Jo kiehuu uvvishuttu burhuaniu höčöttäjen piäliči reinoi tulehmol huahlas rippujas kattilas. Jiännöygo midä sen pohjah hos luzikan kastandakse? Kuivu luzikku suudu riibou. Yhtes kattilas kiehumas Vähembistön alistamizel enimistön tahtol nevvostovaldu ounahuskeinol, rajattomal kiindymyksel pyrgii kuvata kaikis kanzois homo soveticus. Semmoine oli rahvaskunnan vähembistön tazaarvožus muga sovukkahasti tagustettu Konstitutsiel. La harjavuu häkkigi puarmoih dai adrah. Se lemipohjaine himotavoiteh čiiroitui, gu ripsevynnyön paijan kynäbrys Nevvostoliiton kunnivottah romahtuksen jälles. Midä kylvät, sidäi suat. Nygözet kogeilijat yhtyoigiedu jauhuo jyräitetäh käzikivel duumua yhtehizes karjalan kieles, sevoitandal taiginua segalikkah oman rannan murdehis, kyzymättäh rahvahal. La, vie midä! On bokaspäi dieluo! Opitah ladvas nosta puuh. Sit vägehes suvaičuttajen, tungie rahvoin suuh kummittelevii jämpiškösanoi. Ga ei pie lähtie hudral päriedy kiškomah. Nengahäi vuvvennu 1956 poliittizis keksindölöis Moskovan herroin miärävyksel Karjalas-Suomelazes SNT:s tuli Karjalan autonoumine sotsialistine nevvostotazavaldu. Tiettäväine, käskyn suaduu, Karjalan valdumiehet hykähtämättäh nostettih käin piähizen lipan reunah, kolahutettih kandupiät yhteh da ruvettih sanakuuluzesti ruadamah Moskovan kižasiändölöin mugah. Ruadorahvahan monikerdazis kyzyndöis opastus suomen kielel loppiettih, školis da opastuslaitoksis siirryttih ven an kieleh. Ounahuksel suomi enäm ei ruvennuh pädemäh tazavallas. Sen täh toziliygiläzen herky syväin ei ruvennuh tykkimäh ilos. Ennättämizeh reknailtus tuules temmatus kiihoittajas uvves, libuojannu rahvoin käyttöh kieliur kas, šeikkailus, voi hävitä livvin luondehelline ominažus, Anuksen čupule ominaine hembei iäni, hieno kaunehus, kanzan omaperäžys, pitkykestäi lumovuttai pehmei, vieno, elokas paginluadu, oma ydin, lukita lujasti pitkät rahvoin perindehet, vältiä tiel olijat harvinazet sanat da sanayhtymät, ellendykset. Voi häibyö dostalilleh vajondeheh kui tämän kirjutuksen mainittu juuston erillizen mavun peitočus-homeh, mi oli tuonnuh juustonluadijale uskomattomua kuulužuttu da bohatustu. Sanaseppyartelin ounahuksel svel obittu hankeh voi vilaittua n ulisten kavoksih pädevy, perustalline, mahtonalaine, varmu meijän rahvoinkeskeine harjavunduyhtevyskeino. ÎÎ Jatkuu. Algu n:s 21 Tyttözet da brihaččuzet oldih ylen čomis karjalazis sovis. Kuva: Tatjana Romanova Lapsien ozutuksis hyviä mieldy vahnembile»»anuksen linnan Gnomik-päivykois piettih pruazniekku karjalan kielel.»»päivykodi Tatjana Romanova Minul puutui olla lapsien pruazniekas Anuksen linnan Gnomik-päivykois. Pruazniekkua piettih karjalan kielel. Enzimäi omua iččie ozutettih Anuksen karjalazet -liittoh kuulujat. Hyö yhtes lapsienkaččojienke ozutettih suarnu Mökkine. Joga ezittäjäl oli oma rouli: hiirenny oli Natalja Gusarova, jänöinny Anna Zav ortkina, reboinnu Marija Tarasova, hukannu Vladimir Lukin, kondiennu Svetlana Jemujeva. Heile avvutettih pajattua Jelena Kudel nikova, Marija Tarasova, Julia Kunil skaja, Alla Černobrovkina. Myödähsoittajannu oli päivykoin muuzikan opastai L ubov Koškina. Suarnan lopus lapset pajatettih yhtes vahnembienke pajostu Kodii nostammo. Jälles vahnembii lapsetgi ozutettih, midä hyö opastuttih da midä maltetah. Tyttözet da brihaččuzet oldih moizis čomis karjalazis sovis. Pidäy sanuo, gu lapset kävväh toizeh pienembien lapsien joukkoh da opastutah muamankieldy enzimästy vuottu, kaksi kerdua nedälis. Paiči sidä, lapsienkaččojat Marija Tarasova da Anna Zav ortkina joga päiviä paistah lapsienke karjalakse kižoin aigah. Miellyttäy se, gu lapset ylen hyvin paistah karjalakse, lugietah mustoh runozii, kižatah karjalazih kižoih, mustetah kazvoksien, kodi- da meččyelättilöin nimii, hyvin arvatah arbaituksii da tansitah karjalazii tansiloi. A kaikis paras oli Nag- Kaikis paras pruazniekas oli Nagris-suarnan ozutelmu. Kuva: Tatjana Romanova ris-suarnan ozutelmu. Lapsil oldih nengozet roulit: nagrehennu oli Nikita Gurov, died oinnu Art om Tarasov, buabannu Ilona Smirnova, vunukannu Valerija Poliščuk, koirazennu Aleksei Kramor, kažizennu Liza Kononova, hiirizenny Irsa Akujeva. Kui hyvin lapset paistih muamankielel, oigieh sanottih joga sanazen. Myö kaččojat olimmo ihalmos da hyväl mielel pläkytimmö käzii. Kai ei himoitannuh pruazniekan lopus lähtie zualaspäi, moizet oldih lapset moločat. Päivykoin johtai Ol ga Romanovna Anfilova toivotti lapsile, gu nengomat karjalazet pruazniekat roittas tavallizinnu pidoloinnu heijän päivykoin talois. Duumaičen, mugai rodieu, gu lapsil ollah nengomat opastajat Marija Tarasova da Anna Zav ortkina da heijän enzimäine avvuttai, muuzikan opastai L ubov Koškina. Pruazniekan lopul Vladimir Lukin lahjoitti lapsile kniigua muamankielel da n amuu. Toivotti opastuo da paista muamankielel, iellehgi ruadua karjalan kielen hyväkse da miellyttiä vahnembii omil ozutelmil. Kaikin jiädih hyväs mieles. Tädä pruazniekkua voibi kaččuo Anuksen kirjaston saital. Duumaičen, teidy se miellyttäy.
»»šanašuari «Oma Mua» 10. kešäkuuta 2015 11 Vaštahakani Kerttu»»Kertomuš Tatjana Semečkina Kerran, töistä matateššani pistäyvyin čikon luokše mammua kaččomah. Čikko meinasi ruveta lettuo paistamah, a muamo hänellä mitä lienöy tolkutti ta päivitteli: Kyllä šie olet vaštahakani, kun vanha Ohvon Kerttu. Joima čäijyö lettujen, hillota malinavaren n an kera, muamo näytti pikkusen lauhtunuolta ta mie kyšyin häneltä: Kenpä še oli še Ohvon Kerttu, kun šie häntä aina muistelet? Muamo innoštu kertomah: Ennein vallankumoušta meijän kyläššä eli Ohvo pereheh kera. Hänellä oli šuuri talo, he voista, lehmyä, muata, venehtä, nuottua. Oikein pohatta oli mieš. Ohvolla oli nellä lašta ta kol me nuorempua čikkuo. Heilä oli Šuomešta tuotu kuto ko neh tai kaikki talon naiset oltih hyvät ku tojat. Meijän muamo-vainua oli kuton monta petipiällyštyä ta oikein kaunehen stolaskuatterin. Tuatto-vainua Šuomešta toi mo nenväristä lankua ta Ohvon čikot kuvottih muamolla Sandralla prituaneita. Šiitä Ohvon čikkoja käytih kos s omah ta hyö mäntih miehol ah toisih kylih. Ohvo-veikko anto heilä hyvät prituaniet: heposie, lehmie, venehie tai nuottoja. Ka pereheššä kašvo vielä kakši tyttyö. Šiih aikah paikalliset miehet ta prihat käytih tienuamah rahua rautatien rakentamistöih. Rakennušmualla oli tulirokkotauti kiertämäššä, miehet kipeyvyttih ta tuotih tauvin kylähki. Miun muamakka muisteli, jotta äijän rahvašta šilloin kipeyty ta kuoli. Še oli šiinä 1917 1919 -luvulla. Ohvon lapšet kipeyvyttih ta kolme niistä kuoli: 14- ta 16-vuotiset pojat ta 10-vuotini tyttö, yksi 7-vuotini Kerttu jäi eloh, ka hänellä koko näkö oli ruvešša. Lapšien kuoloman jälkeh Ohvon talouš kokonah hajosi. Vanhemmat oltih jo korkiešša ijäššä, lapšie heilä enämpyä ei ollun, kašvatettih ainuota tyttyö Kerttuo. Kerttu oli oikein ruataja, kaikki työt šuatto luatie, a kuin taitaja kutoja hiän oli! Kaikkie šuatto kutuo pakšuo mattuo tai liinakankašta. Vain oli hänellä yksi vika oikein oli hiän vaštahakani. Potruškat tullah kisoih kuččumah: Läkkä Kerttu tanššimah. Tyttö vaštuau: En lähe, ketä mie šielä en ole nähnyn. Vain kun kerinnöy muamo šanuo: Niin etkö šie, Kerttusen, kisoih ni lähe. Kerttu vaštuau: Lähen, lähen, vain uuvven koššon piällä panen. Šemmoni še oli, hänen kera kačo šuatto paissa. Monta šulhaista kävi kos - Miehelläolija karjalaini naini Venehjärven kyläštä. Kuva: I. K. Inha s omah Kerttuo. Kerran kos - s ojat tultih ihan Kiestinkistä päin, kun Ohvon nuorin čikko oli šielä miehol ašša. Ka ne enemmän kiinnoššuttih niistä kankašpuista ta kuvontatöistä, mitä iče moršiemešta. Muamo kun huomasi šen, nin niin šiänty ta ajo pois kos s ojat. Kaikki muutki kos s ojat toisista kylistä šuatih aparat. Vanhukšet ei rasittu antua ainutta tytärtäh vierahah kyläh ruatajakši. A oman kylän pojat ei ruohittu männä kosimah pohattua ta vaštahakaista tyttyö. Aika kulu, Kertulla täyty 22 vuotta, šilloin tuonikäsie piettih jo vanhoina piikoina. Hänen potruškat kaikin oltih miehol ašša, jo oli lapšieki šuatu. Kylän juoruakat vain leukua lyötih: Ei šitä vaštahakaista tyttyö niken ota naisekšeh, eikä še Ohvo konšana šua nähä punukkoja. Kokonah hermoštu Ohvon akka, itköy yöt ta päivät. Hiän niin tahtois, jotta tyttärelläh elämä järještyis ta ičeki piäsis punukkoja hoitamah. Ka kun šanotah, mitä oikein tahot ta toivot, še kyllä tapahtuu. Kerran alkukešällä muamo tytön kera peštih vuatetta. Kerttu oli huuhtomašša, muamo levitteli vuatteita kuivah. Tai kuuli, kun tytär henkähti iäneh: Vasselei, Vasselei, šiula kyllä mie mänisin miehellä. Lahen poikki pieneššä mökissä eli Vasselei-poika muamoh kera. Hiän oli oikein hilläni poikamieš, ei niken häneštä välittän, kun oli köyhä. Akka juokšou kotih, šielä kešä kamarissa Ohvo-ukko verkkoja kuntoh panou. Akka i ša nou ukolla: Miän Kerttu Okun Vasseleih on mieltyn. Ka Vasselei on vakava, hyväluontoni ta käsistäh taitaja mieš. Vain ei še ruohi kos s uo meijän Kerttuo. Kun vain antanet luvan, kyllä myö Okun kera hiät järješšämmä, vaštuau akka miehelläh. Ka teijän on valtana, šuoštu Ohvo. Vasselein muamo Okku ta Ohvon akka oltih šamašta kyläštä. Okku oli taitaja puapo hyvin puapuičči, autto lehmienki poikinnašša. Šillä tienasi elatušta. Hänen mieš kuatu vielä japaninšovašša. Monta kertua Okku oli auttan Ohvollaki konša šillä oli šelkävaivoja. Akka lähetti šanan Okulla ta kun heinätyöt loputtih, alko marja-aika, akka työnsi Kertun hilloh. Iče keräsi kostinččua, Okku tykkäsi rahkašta ta kun vain Vasselei läksi rannašta, akka veneheh ta šoutamah Okun luokše. Še jo vuotti yštävyä, naiset šepäyvyttih, ruvettih čäijyllä ta pakinoilla. Okulla oli oma šuru: hänen vanhemmalta čikolta kuoli mieš, ta še kučču Okkuo pojan kera elämäh. Vasselei ei nimitein tahtois lähtie: En lähe teilä kasakakši. Šiinä Ohvon akka kerto, jotta Kerttu pitäy Vasseleita mieleššäh. Okku lupasi varovašti paissa poikah kera tai tulla kos s omah Kerttuo. Tytön muamo juohatti mitein pitäis paissa, jotta Kerttu šuoštuis. Niin muamot šovittih järještyä tämä as s a. Kahen netälin piäštä tullah Vasselei muamoh ta tätih kera kos s omah Kerttuo. Pakina mänöy šiitä ta täštä, tai Ohvon akka i šanou: Emmä myö anna ainutta tyttyö miehol ah. Olemma jo vanhat, ken meitä hoitau. Šiinäpä Kerttu rohkeni, ta i vaštuau: Lähen Vasseleilla miehellä, omašša kyläššä rupien elämäh ta omie vanhukšie auttamah. Kyllä ne kaikin ihaššuttih, piettih šiinä kihlat: šykyšyllä vanhukšet piettih ainuolla tyttärellä šuuret kylän hiät. Nuoret šiirryttih elämäh Vasselein taloh, Okku mäni talvekši čikon luokše. Talvella Ohvo šai rakentajat, ta kešän aikah šuatih noštua uuši talo. Jo uuvvešša talošša Kerttu šynnytti vanhemman tytön. Kolme lašta kerkisi šuaha Kerttu Vasseleilta, kun yhtenä yönä še vietih vankilah. Niinä muština šovaniellisinä vuosina parahat ruatajat miehet vankittih. Kova itku oli kyläššä. Ohvo ta Okku kuoltih šovan iellä. Ohvon akka oli tyttären ta punukkojen kera evakkoreissulla. Kerttu šäilytti lapšet. Myö Kertun nuoremman Olga-tytön kera olima yheššä šynnyttämäššä vuotena 1959. Kyšelin häneltä muamoštah ta ämmöštäh. Olga nakro, jotta šamanmoiset ollah, vain kiisselläh. Et tiijä mitein ni paissa muamon kera, kun še kaikki šanat vaštah panou. Šemmoni še jäi muisto vaštahakasešta Kertušta. Valentina Saburova Kun juuret alkau herätä Kun juuret muašša herätäh ta voimat noušou runkoh, mečät alkau vihertyä, nurmikolla puškou kukkie. Miun juuret ollah kotimuašša ne karjalaiset on. Mie haluon niin kuin muamo paissa ta onnekši šen voin. Mie haluon kertuo karjalakši, kuin kaunis Kuittijärvi on. Ne šuaret, rantaset ta lakšet, šen mahtavuš on verratoin. Miun runoih iskun juuret antau, luonto kuiskuau šanoja, šäveletki šieltä kuulen, näin ni šyntyy runoja. * * * Onko šiula paha mieli unohtuu još muamon kieli? Helppo oli hävittyä, nyt on vaikie elvyttyä. Još šie olet karjalaini, ikämieš tai nuori naini, karjalakši pakaja anna oppie lapšilla. Kerro heilä elämäštä, perinteistä, tavoista. Pitäy tietyä pienemmäštä šukupolven menoista. Jotta karjalaisien kieli kuuluis muajilmua pitin. Jotta ei ois paha mieli paissa pitäy šiun ta miun. * * * Miksi piti hävetä, jotta olet karjalaini? Pakajat još toista kieltä oletko šie erilaini? Miksi pitäy taissella muamon kielen puolešta? Puoluššella, tovistua, aina olla huolešša? Kenen pitäy muamon kieltä elvyttyä ta šäilyttyä, jotta monen šukupolven šyväintä še lämmittäis? Onko šiinä meijän šyytä, jokaisešša ičeššäh? Karjalakši vanhempani koissa paistih keškenäh, lapšien mieleh kieli painu eikä kavo ikinäh. Moneššako pereheššä šamoin ruatah nykyjäh? Pitäy omatuntuo noštua karjalaisien mieleššä, olla šaman arvosena toisen kanšan viereššä. * * * Hyvät šanat ihmisellä pitäy šanuo aikoinah. Eikä vuottua konša hiän, šiirtyy toiseh muailmah. Tärkeintä on vanhemmilla, jotta heitä muissetah. Ruatajalla jotta työštä, häntä joškuš palkitah. Yštävälläš pitäy tietyä, jotta häneh luotat šie. Rakaš šiulta aina vuottau, jotta kuiskuat: šuvaičen.
12 «Oma Mua» sananpolvi Kenen rannat, sen i kalat. Mägrätjärvi»»joutoaika»»Mitä? Konša? Missä?»»Hyvittelyt Karjalan Kanzalline muzei. Oigien puolen saldatat ozuttelu 4.10. s u a h Voiton 70-vuozipäiväle omistettu ozuttelu. To i n a r g i -p y h ä pä i v y 10.00 18.00 ÎÎ Adressi: Leninan lagevo, 1 ÎÎ Telefon: 76-94-79 Kiži-muzei. Kus arbaitus eläy? 28. 06. s u a h Karjalazele da vepsäläzele arbaituksele t o i n a r g i p y h ä pä i v y omistettu ozuttelu. 10.00 18.00 ÎÎ Adressi: Fedosovan piha, 19. ÎÎ Telefon: 79-98-76. Linnan ozutteluzualu. Muailman sada kummua 12. 07. s u a h National geographic-, GEO-, Scientific American-, Outdoor Life -žurnualoin parahien fo- t o i n a r g i p y h ä pä i v y tokuvien ozuttelu. 12.00 19.00 ÎÎ Adressi: Leninan prospektu, 26. ÎÎ Telefon: 78-16-50. Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän 10. kezäkuudu 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal Vedäjänny Inna Bogdanova Ô Ô Pagin stuudies Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijan, filolougien kandiduatan Valentina Mironovan kel. Vedäjänny Ol ga Ogneva. Karjalan kielel. Ô Ô Vienankarjalaiset hiät. Programmois on ven ankieline tekstukiännös. Uušie kilpailuja! Oma Mua tuaš ilmottau uušie kilpailuja. Niitä on kakši, molommat jatutah tämän vuuvven loppuh šuaten. Kilpailujen voittajat ilmotetah leheššä tulijan vuuvven alušša ta hyö šuahah lahjat. Omat työt työntäkkyä šähköpoštilla omamua@mail.ru, muistakkua panna merkki kilpailuh. Miun eräš löytö Karjalaiset šanotah: Löyvetty oma, varaššettu vieraš. Jokahini meistä hoti kerran löysi mitänih tyhjyä, pätövyä, tuntematointa taikka hyvin kallista. Erähistä löytölöistä myö aššumma kyičči, ka toičči šiitä pahekšimma, jotta emmä ottan, a erähät löyvöt jiähäh meijän kera monekši vuuvvekši. Muisselkua, mitä erinomaista tahi ihan tavallista löytyö oli teilä ta kirjuttakkua šiitä löyvöštä. Kilpailutyönä voit olla kirjutuš kuvan kera taikka šilmänlipahuš (kuva ta kolme viisi virkehtä). Šananpolvi ijän eläy Šananpolvet ei olla muitein vain kekšitty, ne ollah elämän viisahukšie. Kirjuttakkua omie tahi tuttavien tapahtumie, kumpasih šopiu yksi näistä kolmešta šananpolvešta: Hyvän katon alla koti pitemmin keštäy, hyvän sussietan rinnalla vesselämpi ta parempi elät. Hyväštä kannošta hyvät i vešat kašvau. Ikä elä, ikä opaššu. Kuvastu karjalazennu Heinykuun 1. päivänny tulou toimeh zakon, kudaman mugah ei sua kävvä juamoi pitkin da juamois poikki pimieh aigah ilmai valgienkuvastimii. Kuvastimel pidäy läpettiä ristikanzan piälyssovis. Štruaffu zakonan rikkomizes on 500 rubl ua. Karjalankielizii valgienkuvastimii, kudamih on kirjutettu Pie varavostu!, tulgua kyzymäh Oman Muan toimitukseh. Hyvittelemmö L udmila Grigorjevua 65-vuozipäivänke! Armas akku, muamo, buaboi! Toivotammo sinule hyviä ozua, pitkiä igiä da lykkyy. Ole tervehenny, čomannu da mielespiettävänny. Zinaida Dubinina Sano, buaboi, suarnaine, Omal livvin kielel, Pajata vie kerdaine Se pajoine mieley. Kui sie meččyrandazel Itköy tyttö čoma, Soudau järven aldozis Tuatan veneh oma. Kazvan, terväh menöy aigu, Kaduon suures mieros. Vai se kodirannan pajo Ainos rodieu mieles. Sinun suuri pereh. Oman Muan da Karjalan Rahvahan Liiton puoles hyvittelemmö enzimästy Kanzallizien kul tuuroin keskuksen piälikkyö, karjalastu aktivistua L udmila Grigorjevua vuozipäiväl! Lujua tervehytty da hyviä ozua teile! Olgua hyväl mielel da oldahes omat rinnal da tervehet! Oma Mua da Karjalan Rahvahan Liitto.»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 11 06 +11 +16 +12 +14 +11 +15 +7 +12 +8 +12 +8 +13 12 /06 +10 +14 +10 +14 +9 +13 +5 +10 +7 +12 +7 +9 13 /06 +8 +15 +8 +14 +7 +15 +5 +11 +7 +12 +7 +11 14 /06 +8 +16 +7 +17 +7 +16 +5 +14 +8 +13 +6 +14 15 /06 +10 +14 +12 +15 +9 +13 +7 +8 +10 +11 +6 +12 16 /06 +10 +15 +10 +14 +9 +14 +6 +13 +8 +13 +7 +13 17 /06 +9 +16 +8 +15 +8 +15 +6 +15 +9 +12 +7 +12 Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10, 78-29-32 ÎÎ E-mail: omamua@mail.ru Internet: ÎÎ 22 (1262) 10. kesäkuuta 2015 Julkaisija: Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, 185031, Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Yhteyšalan, tiijotuštehnologijien ta joukkoviestimien Federatiivisen tarkissušvirašton KT:n toimisto ÎÎ Rekisterinumero ПИ ТУ10-00281 Indeksi 51894 ÎÎ Allakirjutettava aikataulun mukah klo 12. 00. ÎÎ Allakirjutettu painettavakši klo 11.30 09.06.2015 ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 334 ÎÎ Hinta 25 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru On otettu: www.gismeteo.ru