UUMA-inventaari Pt 11146, pvl 0-5400 Solbergintie välillä Degerby Tyris (Inkoo) Lentotuhka ja rikinpoistolopputuote kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi
Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1 Sijainti 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet 2 2. Materiaalitutkimustulokset ennen rakentamista 3 3. Seuranta vv. 2000-2004 4 3.1 Tekniset 4 3.2 Ympäristökelpoisuus 4 4. Seurantatutkimukset 2006-2008 5 4.1 Tekniset 5 4.1.1 Rakennetutkimukset 5 4.1.2 Kuntokartoitus 6 4.1.3 Kantavuusmittaukset 6 4.2 Haastattelut 8 5. Tutkimustulosten arviointi 8 Viitteet 8
1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti Pilottikohde (kuva 1) sijaitsee Inkoon kunnan alueella olevalla Sohlbergintiellä välillä Degerby-Tyris (Pt 11146, plv 0-5450). Koerakentaminen toteutettiin 4.-27.10.2000. UUMA-inventaarihankkeessa kohteesta otettiin tarkasteltavaksi paaluvälillä 500-1500 sijaitseva kerrosstabilointirakenne. Muut kohteessa toteutetut rakenteet ja niiden sijainnit on lueteltu taulukossa 1. Kuva 1. Pilottirakenteen sijainti. 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet Pilotti-kohde oli huonokuntoinen SOP-tie, jossa esiintyi runsaasti päällystevaurioita, kantavuusongelmia ja reunaongelmia. Myös tien kuivatuksessa oli paikoin puutteita. Inkoon pilotti -hanke on osa Uudenmaan tiepiirin (Tiehallinnon) ja Ramboll Finland Oy:n yhteistyössä toteuttamaa kehityshanketta, jonka tavoitteena on ollut etsiä uusia mahdollisuuksia erityisesti vähäliikenteisen tieverkon kunnon parantamiseen. Projektin puitteissa on pyritty saamaan tietoa ja kokemuksia materiaalien ominaisuuksista ja rakentamistekniikasta sekä rakenneratkaisujen toimivuudesta todellisissa käyttöolosuhteissa. Inkoo.doc 1
1.3 Käytetyt UUMA-materiaalit ja rakenteet Kohteessa toteutettiin kuvan 2 ja taulukon 1 mukaiset rakenteet. Kaikki koeosuudet päällystettiin kesällä 2001 kevytasfaltilla (40 mm). Kuva 2. Pilotrakenteiden jakautuminen, rakennekerrokset ja kohteen instrumentointi.. Taulukko 1. Koerakenteet Paaluväli Rakenne 0-500 Vaahtobitumistabilointi (vertailurakenne) kerrospaksuus 15 cm + tasaus/suojamurske 7 cm, myöh. päällyste 4 cm 500-1500 Vanhan rakenteen stabilointi Sideaine: Lentotuhka (HE)+ rikinpoistolopputuote (HE) + YSe, 1:1:1, 7 %, kerrospaksuus 25 cm + tasaus/suojamurske 10 cm, myöh. päällyste 4 cm 1500-3000 Vaahtobitumistabilointi (vertailurakenne) kerrospaksuus 15 cm + tasaus/suojamurske 7 cm, myöh. päällyste 4 cm 3000-3940 Tuhkarakenne Lentotuhka (ES) + rikinpoistolopputuote (HE) 15 % + CaO 5 %, kerrospaksuus 20 cm + tasaus/suojamurske 10 cm, myöh. päällyste 4 cm 3940-3980 Tuhkarakenne Lentotuhka (ES) + rikinpoistolopputuote (HE) 15 % + YSe 5 %, kerrospaksuus 20 cm + tasaus/suojamurske 10 cm, myöh. päällyste 4 cm 3980 4400 Vertailurakenne, murske n. 250 mm + myöh. päällyste 4 cm (kts. liite 1) 4400 4590 Kuitutuhkarakenne (Kuitusavi (LP) + lentotuhka (ES) 12:4) + (YSe + rikinpoistolopputuote (HE) 4,2:5) 17,2 % kerrospaksuus 20 cm + tasaus/suojamurske 10 cm, myöh. päällyste 4 cm 4590 4990 Vertailurakenne, murske n. 100 mm + myöh. päällyste 4 cm (kts. liite 1) 4990 5200 Kuitutuhkarakenne (Kuitusavi (LP) + lentotuhka (ES) 10:4 12:4) + (YSe + rikinpoistolopputuote (HE) 3:5 4,2:5) 15,3 17,2 % kerrospaksuus 20 cm + tasaus/suojamurske 10 cm, myöh. päällyste 4 cm 5200 5400 Vertailurakenne, murske n. 100 mm + myöh. päällyste 4 cm (kts. liite 1) Inkoo.doc 2
Inkoon kerrosstabilointirakenne plv. 500-1500 valittiin UUMA-inventaari hankkeen seurantakohteeksi, jossa tehtiin lisätutkimuksia UUMA-materiaalien ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyyden selvittämiseksi. Kerrosstabilointirakenteen periaate on esitetty kuvassa 3. Vanhan rakenteen stabiloinnilla eli kerrosstabiloinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhan tierakenteen ylimpien osien lujittamista sideaineella, jossa käytettiin Helsingin Energian kuivaa lentotuhkaa ja rikinpoistolopputuotetta sekä yleissementtiä suhteessa 1:1:1. Jyrsintäsyvyys oli 250 mm ja sideaineseoksen kokonaismäärä 7 % stabiloitavan runkomateriaalin kuivapainosta. Ennen rakentamista huonokuntoinen päällyste jyrsittiin koko osuudella vanhan tierakenteen sekaan. PAB 40 mm Murske n. 50 mm, # 0-16 mm Vanhan tierakenteen stabilointi, 250 mm sideaineena (LT + RPL + YSe 1:1:1) 7 % Pohjamaa Kuva 3. Pilottikohteen rakennekerrokset 2. Materiaalitutkimustulokset ennen rakentamista Inkoon koerakentamisessa käytetyt materiaalit ja niiden ominaisuudet materiaalien ennakkotutkimusten sekä reseptoinnin perusteella antoivat kerrosstabiloinnille seuraavat tavoitearvot: Murske + (tuhka + rikinpoistolopputuote + YSe 1:1:1) 7 % - Tavoitteelliset lujuusominaisuudet: 4-4.5 MPa / 1-1.5 % - w = 5.0 % (4.0..6.0 %) - tavoitetiiveysaste 95 % Teknisten tutkimusten lisäksi projektiin sisältyi liukoisuustestejä, hollantilaisen standardin NEN 7343 mukaisena kolonnitestinä, jonka tuloksia verrattiin käytettävissä oleviin ohjearvoehdotuksiin (läh. Sorvari 2000). Reseptiä vastaava kolonnitesti tehtiin stabiloidulle murskeelle, jossa sideaineena käytettiin Vantaan Energian lentotuhkaa ja rikinpoiston lopputuotetta, vaikka myöhemmin kohteeseen valittiin Helsingin Energian tuhkat. Tulosten perusteella (liite 1) kerrosstabiloinnin ei nähty olevan ympäristöriski. Asetuksen 591/2006 perusteella kloridin ja kromin kumulatiivinen liukoisuus olisi ylittänyt tuhkille annetut perustutkimusten raja-arvot peitetylle rakenteelle (elohopeaa, vanadiinia ja fluoridia ei määritetty, ei myöskään DOC:ia). Inkoo.doc 3
3. Seuranta vv. 2000-2004 3.1 Tekniset Kohteen seurantaan on sisältynyt kuntoarviointia sekä rakenne- ja kantavuustutkimuksia. Seurannan tuloksia on esitetty luvussa 4.1.4 ja koko kohteen kantavuusmittauksen tulokset liitteessä 4. 3.2 Ympäristökelpoisuus Kohteessa on tehty pohjaveden laadun seurantaa vuosina 2000-2003. Näytteenoton ja tulosten analysoinnin hoiti Suunnittelukeskus Tieliikelaitoksen toimeksiannosta. Näytteenottoa varten putket tyhjennettiin. Näytteenoton yhteydessä määritettiin veden korkeus putken päästä mitattuna ja tehtiin aistinvaraiset havainnot (esim. vuosi 2003, taulukko 2). PVP 1 sijaitsi kerrosstabiloinnin kohdalla (vrt. taulukko 1). Taulukko 2: Inkoon koekohteen pohjavesiputkien veden korkeus ja aistinvaraiset havainnot näytteenotossa v. 2003 Pohjavesiputki PVP 1 pl 1220 PVP 2 pl 2675 PVP 3 pl 3750 PVP 4 pl 4550 PVP 5 pl 5930 Veden korkeus Aistinvaraiset havainnot (m) -0,79 Sameaa, väritöntä, hajutonta -4,65 Lievästi sameaa, väritöntä, hajutonta -3,22 Lievästi sameaa, väritöntä, hajutonta -2,81 Kirkasta, väritöntä, hajutonta -3,34 Vahvasti sameaa, harmaata, hajutonta Alkuaineiden liukoiset pitoisuudet määritettiin suodatetusta (0,45 µm) vedestä. Tulokset vuosilta 2000-2003 on koottu liitteen 2 taulukkoon. Määritysten osalta vesinäytteet alittavat talousvesille asetetut ohjearvot (STM 461/2000, talousveden kemialliset laatuvaatimukset tai laatusuositukset). Vuoden 2000 referenssitasoon nähden on hyvin lievää nousua todettavissa vesinäytteiden kromipitoisuudessa (kaikki näytteet), sulfaattipitoisuudessa (PVP 1, 4 ja 5) sekä kloridipitoisuudessa (PVP 1, 2 ja 5). Inkoon kohteessa otettiin myös maanäytteitä analysoitavaksi. Näytteet otettiin syksyisin vuosina 2000-2002 (KL +/- 3 m) ja kahdelta eri syvyydeltä/näytteenottopiste. Näytteiden monialkuainemääritys teetettiin Geologian tutkimuskeskuksen geolaboratoriossa (anionit vesiuutosta IC-tekniikalla, muut epäorgaaniset alkuaineet kuningasvesiliuotuksesta 90 o C:ssa ICP-AES tekniikalla / seleeni GFAAS-tekniikalla). Yhteenveto myös näistä tuloksista liitteessä 3, jossa tulokset esitetään kokonaisuudessaan kerrosstabiloidulle ja vertailuosuudelle. Maanäytteiden analyysitulokset vuosina 2001 ja 2002 osoittavat arseenin, boorin ja vanadiinin pitoisuuksien olleen molemmissa tapauksissa ajoittain korkeampia kuin puhtaalle maalle ehdotetut raja-arvot (Assmuth 1997). Muilta osin sivutuoterakenteiden ei voi sanoa lisänneen ympäristökuormitusta, kun verrataan vuoden 2002 tuloksia lähtötilanteeseen (ennen rakentamista v. 2000). Lähtötilanteen ja maaperän taustapitoisuuksien merkitystä korostaa sekin, että puhtaalle maalle tällöin käytetyt / ehdotetut tavoitearvot ylittyivät yleensä vain niiltä osin, kuin ne ovat ylittyneet jo lähtötilanteessa vuonna 2000. Inkoo.doc 4
4. Seurantatutkimukset 2006-2008 4.1 Tekniset 4.1.1 Rakennetutkimukset Inkoon pilotti hankkeen puitteissa rakennetutkimuksia on tehty rakentamista seuranneena keväänä 2001 ja 4 vuotta rakentamisen jälkeen kesällä 2004 sekä UUMAinventaari hankeen puitteissa 6 vuotta rakentamisen jälkeen lokakuussa 2006. Rakennetutkimuksia varten näytteet otettiin poraamalla tien keski- ja reunaosasta sekä edellisten väliltä. Samassa yhteydessä arvioitiin silmämääräisesti tien ja rakenteen kuntoa sekä otettiin valokuvia. Näytteistä testattiin 1-aksiaalinen puristuslujuus Ramboll Finland Oy:n Luopioisten laboratoriossa. Lujuuden osalta on voitu todeta, että lujuudet ylittävät keskimäärin tavoitetason eikä lujuustaso ole laskusuunnassa (kuva 4). Useissa kohdissa oli kuitenkin vaikeuksia saada ehjiä porakappaleita, joten koestettavaksi valikoituu helposti keskiarvotasoa paremmin ehjänä säilyneitä kappaleita. Porattaessa irtoilee kiviä, jotka rikkovat helposti porattavan kappaleen vaikka stabiloitu kerros olisikin ehjä. Tämän vuoksi todellinen keskiarvotaso on ainakin jonkin verran kuvassa esitettyä matalampi. Porausvaiheessa kappaleisiin syntyvä halkeilu aiheuttaa myös suurehkoa hajontaa porakappaleiden lujuustasossa, mitä on havainnollistettu kuvassa 4 nuolikuvioin ja katkoviivalla (yksittäiset selvästi heikommat tulokset). Kokonaisuutta ajatellen tavoitelujuus on saavutettu ja tie on varsin hyvässä kunnossa eikä näkyviä vaurioita esiintynyt pituushalkeilua lukuun ottamatta. Kerros on pääosin ehjä eikä se ole sekoittunut muuhun tierakenteeseen vaan kerrosrajat ovat selkeät ja tasaiset. Rakenteen toimivuusennuste on hyvä. Puristuslujuus [MPa] 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Kerrosstabilointi, rakennetutkimukset / lujuus Inkoo rak.laatuseuranta 2000/ 28 d rakenne 2001/ 6 kk rakenne 2004/ 4 v rakenne 2006/ 6 v Tavoitetaso 1 0 plv 770-780 pl 895-900 pl 1220-1225 Kuva 4. Kerrosstabilointirakenteen puristuslujuuksia. Inkoon pilotti. Inkoo.doc 5
4.1.2 Kuntokartoitus Kohteeseen tehtiin paaluvälillä 200-2200 silmämääräinen kuntokartoitus 14.5.2008. Vaahtobitumistabilointi-osuudella 200-500 esiintyi neljä painuma-aluetta tien keskellä ja kaksi reunoilla. Painumakohdat olivat halkeilleet. Reunahalkeamia oli paaluvälillä 350-400 ja keskihalkeamia paaluvälillä 400-500. Halkeamat olivat <5-10 mm levyisiä. Kerrosstabiloitu rakenne oli pääosin reunoilta halkeillutta (kuva 5). Reunahalkeilua oli lähes koko koerakenneosuudella. Paikoin reunahalkeamat olivat laajentuneet verkkohalkeamiksi. Poikittaishalkeamia oli 10 kpl ja ne olivat 10-20 mm levyisiä. Keskihalkeamia esiintyi koeosuudella 20-60 m pituisia keksihalkeamia kohteessa oli jonkin verran. Kohteessa ei ollut lainkaan painumia. Kuva 5. Kerrosstabiloidun rakenteen kohdalla tiessä esiintyi reunahalkeamia. Vaahtobitumistabilointi-vertailuosuudella 1500-2200 tien vauriot olivat vähäisempiä kuin kerrosstabilointiosuudella. Reunahalkeamia oli jonkin verran tien oikeassa reunassa, mutta näiden osuus oli selvästi pienempi verrattuna kerrosstabilointirakenteen reunahalkeamiin. Osuudella oli kaksi verkkohalkeillutta aluetta sekä yksi paha päällystevaurio. Paalulta 1993 alkaen tie oli päällystetty uudelleen (1993-4010). 4.1.3 Kantavuusmittaukset Kantavuusmittauksia on tehty Inkoon pilottikohteella ennen perusparannusta vuonna 2000 sekä parantamisen jälkeen vuosina 2001, 2002, 2003 ja 2008. Vuoden 2008 mittaukset koskivat pelkästään kerrosstabilointi kohdetta sekä sen molemmin puolin sijaitsevia vertailurakenteita. Tulokset on esitetty painotettuna keskiarvona kuvassa 6 ja graafisesti mittauspisteittäin kuvassa 7. Kerrosstabilointirakenteen vaikutus kantavuuteen on selvästi muita rakenteita suurempi eikä kantavuustaso ole oleellisesti muuttunut seuranta-ajanjakson kuluessa. Kantavuus on edelleen yli kaksi kertaa suurempi kuin ennen kohteen perusparantamista vuonna 2000. Inkoo.doc 6
Inkoo, pt 11146 Kantavuuden painotettu keskiarvo rakennetyypeittäin 300 250 Kantavuus, E2 [MPa] 200 150 100 50 0 Vert: VB-stab. Kerrosstab.: LT+RPT Vert: VB-stab. 2000 96 97 74 2001 130 254 107 2002 163 255 102 2003 131 234 104 2008 91 217 37 Kuva 6. Pilottikohteiden kantavuusvertailu Inkoo, pt 11146 Kantavuudet 2000-2008 Painotettu keskiarvo, 50% reuna, 50% keskilinja Vertailurakenne Vaahtobitumistabilointi Vanhan rakenteen stabilointi (LT+RPL+YSe 1:1:1)7% Vertailurakenne Vaahtobitumistabilointi 400 Kantavuus [Mpa] 350 300 250 200 150 100 50 0 0 500 1000 1500 2000 25.4.2000 10.5.2001 7.5.2002 19.5.2003 ka 2001-2003 7.5.2008 Paalu Kuva 7. Pilottikohteiden kantavuusvertailu vuosina 2000-2008 plv. 0-2200 Inkoo.doc 7
4.2 Haastattelut Tiemestarin haastattelussa (14.8.2008) Jarmo Puharinen kertoi että pahiten verkkohalkeillut bitumistabiloitu osuus on päällystetty uudestaan. Halkeilun varsinaista syytä ei ole tarkemmin selvitetty. Puharinen itse epäili että syynä olisi ollut liian ohut päällyste. Kohteen suunnitelman mukainen päällystepaksuus on 40 mm ja paikoin oli havaittavissa vain 30 mm paksuisia osuuksia. Pinnan vaurioitumisen syyksi on epäilty myös syvemmällä rakenteessa esiintyviä ongelmia. Kerrosstabiloidun kohteen nykyinen yleiskunto on hyvä. Pintakelirikkoa ei ole lieviä päällystevauriota lukuun ottamatta esiintynyt. Reunojen kunto on todennäköisesti hyvä, eikä kohteessa ole tähän mennessä ollut tarvetta ojien kunnostamiselle. Kunnossapito ei ole poikennut muista samantasoisista teistä tai koerakennuskohteen muista osuuksista. Tiestä ei ole tullut huomautuksia tien käyttäjiltä. Kohteen kantavuus on hyvä eikä routavaurioita ole havaittu. Tien kunnossapidon urakoinnista vastaavan Destian Seppo Partasen mukaan koetien pinta (tarkemmat paalulukemat puuttuvat) jäätyy talviaikaan nopeammin kuin muilla alueen teillä. Jäätyminen on havaittavissa erityisesti sateen yhteydessä. Vasta satanut vesi jäätyy tien pintaan aiemmin kuin muilla normaalirakenteisilla teillä. 5. Tutkimustulosten arviointi Rakentamiseen liittyneistä raporteista on ilmennyt, että tuhka-rpl-yse stabilointi onnistui sekä työteknisesti että laadullisesti hyvin. Valmista rakennetta saatiin tehtyä noin 400 metriä päivässä. Tavoitteena ollut 95 % tiiveysaste jäi pääosin saavuttamatta, mutta tiestä noin kuukausi stabiloinnin jälkeen mitatut kantavuudet olivat hyviä ja osoittavat lopputuloksen onnistuneeksi. Tuhkastabiloinnilla saavutettu kantavuus on selvästi vaahtobitumistabilointia korkeampi eikä kohteessa ei ole esiintynyt painumia. Pinnan vauriot ovat suhteellisen lieviä ja stabiloinnilla on pystytty vaikuttamaan tien kuntotasoon positiivisesti. Stabiloidun kerroksen ominaisuudet eivät ole heikentyneet seurantajakson aikana. Ympäristökelpoisuuteen liittyneet liukoisuustutkimukset samoin kuin pohjavesien ja maaperänäytteiden seuranta aikaisempina vuosina osoittavat, että tuhkan käyttö sideaineena ei ole ympäristöllinen riski. Viitteet Assmuth, T. 1997: Selvitys ja ehdotuksia ympäristövaarallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvoista maaperässä. Helsinki, Syke, moniste 92 (Inkoon tutkimuksien aikana käytettävissä oleva tieto tausta-aineistoa asetukselle VNa 213/2007). Mäkelä, E., Wahlström, M., Mroueh, U-M., Keppo, M. ja Rämö, P. (1995). Kivihiilivoimaloiden rikinpoistotuotteiden ja lentotuhkan hyötykäyttö maarakentamisessa. VTT julkaisuja 809. Sorvari, Jaana (2000). Ympäristökriteerit mineraalisten teollisuusjätteiden käytölle maarakentamisessa. Suomen ympäristö 421/2000. STM 74/1994. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Inkoo.doc 8
STM 461/2000. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista VNa 591/2006. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa VNa 213/2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista Inkoo.doc 9
LIITE 1 Kumulatiiviset liuennneet pitoisuudet (mg/kg ka) Materiaali: murske+(tuhka+rpl+yse, 1:1:1) 7% Ohjearvot (Sorvari 2000) L/S-suhde (vesifraktio) 0,1-0,2 (k1-k2) 0,5 (k3) 1,0 (k4) 2,0 (k5) 5,0 (k6) 10,0 (k7) Ryhmä 1* Ryhmä 2** Haitta-aine Ag 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Al 0,015 0,019 0,029 0,042 0,211 1,633 As 0,000 0,000 0,000 0,000 0,001 0,002 0,14 0,85 B 0,001 0,002 0,005 0,010 0,025 0,050 Ba 0,935 1,640 2,548 3,477 4,832 5,960 10,0 28,0 Br 2,522 4,174 5,636 6,467 11,616 12,106 Ca 231,509 472 894 1491 2515 3334 Cd 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,011 0,015 Cl 559,339 904 1204 1375 1454 1482 250 Cr 0,017 0,038 0,079 0,166 0,381 0,681 2,00 5,10 Cu 0,012 0,021 0,034 0,051 0,077 0,117 1,10 2,00 Fe 0,006 0,013 0,029 0,062 0,153 0,300 K 84,944 134 180 207 239 272 Mg 0,009 0,022 0,049 0,104 0,254 0,500 Mn 0,000 0,001 0,001 0,001 0,001 0,002 Mo 0,013 0,022 0,037 0,059 0,102 0,149 0,31 0,50 Na 191,502 288 360 383 399 419 Ni 0,045 0,078 0,117 0,153 0,203 0,256 1,20 2,10 Pb 0,001 0,001 0,002 0,003 0,006 0,007 1,00 1,80 Sb 0,000 0,000 0,000 0,001 0,001 0,002 0,12 0,40 Se 0,001 0,003 0,005 0,011 0,026 0,050 0,06 0,098 SO4 0,876 2 5 12 41 106 1500 Zn 0,006 0,007 0,008 0,011 0,019 0,033 1,5 2,7 COD (kromaatti) 34,698 57 82 108 240 314 ph 12,3 12,4 12,4 12,4 12,2 12 Sähkönjohtavuus (ms/m) 1370 961 710 505 324 168 KURSIIVILLA MERKITYT < MÄÄRITYSRAJA ao vesinäytteessä (ei kum.)
POHJAVESINÄYTTEET, INKOO 2000 (REF) - 2003 LIITE 2
LIITE 3 MAANÄYTTEET 2000-2002, INKOO: KERROSSTABILOINNIN OSUUS JA VERTAILUOSUUS Vuosi Paalu / syvyys As B Ba Cd Co Cr Cu Mo Ni Pb Sb V Zn YKSIKKÖ --> mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Suomi/tavoite (ehd) -> 13,0 5,0 600,0 0,3 50,0 80,0 32,0 5,0 40,0 38,0 5,0 50,0 90,0 Suomi/raja (ehd) -> 60,0 50,0 600,0 10,0 200,0 500,0 400,0 200,0 300,0 300,0 40,0 500,0 700,0 Vanhan rakenteen stabilointi; M+(LT+RPL+YSe), 25 cm 2000 Pl 1220/0,75 10,9 <10 69,3 <0.5 9,66 40,5 14,0 <3 16,7 15,5 <10 43,2 50,9 Pl 1220/1,25 14,1 12,5 97,1 <0.5 10,8 53,6 23,0 4,22 17,9 19,8 <10 55,0 65,2 2001 PL 1220/0,85 16,9 11,1 97,8 <0.5 12,2 54,6 18,7 <3 19 17,9 <10 63,1 68,8 PL 1220/0,95 15,4 11,6 97,2 <0.5 12,2 53,8 19,3 3,37 19,4 17,1 <10 61,6 66,2 PL 1220/1,05 15,9 11,8 128 <0.5 12,5 61,4 21,1 <3 23,8 20,4 <10 71,7 86,7 PL 1220/1,15 6,4 10,9 116 <0.5 11,8 55,5 21,9 <3 23,1 18,5 <10 60,4 84,5 PL 1220/1,45 12,4 14,5 110 <0.5 17,6 54,9 18,7 <3 34,1 18,3 <10 65 89,5 2002 PL 1225/0,60 5,3 6,98 71,8 <0,5 8,22 35 10,2 <3 15,3 10 <10 43,3 47,1 PL 1225/1,10 7,02 11,3 156 <0,5 12,2 64,3 26,2 <3 22 17,1 <10 79,7 83,1 2000 Pl 5570/0,50 6,93 <10 14,0 <0.5 2,5 4,26 7,00 <3 3,34 5,5 <10 7,64 11,3 Pl 5570/1,00 16,6 10,5 146,0 <0.5 14,8 53,1 20,9 <3 23,90 20,7 <10 59,5 76,0 Vertailurakenne 2001 PL 5570/0,75 <5 <5 27,7 <0.5 3,3 7,37 <1 <3 3,64 6,8 <10 18,2 22,3 PL 5570/1,00 <5 <5 19,0 <0.5 2,6 6,07 <1 <3 2,99 7,0 <10 13,6 22,5 PL 5570/1,20 5,64 <5 55,6 <0.5 8,4 22,2 <1 <3 8,91 13,6 <10 41,4 40,3 PL 5570/1,40 13,5 7,58 88,8 <0.5 13,7 33,7 2,34 4,36 13,20 21,2 <10 70,0 58,8 2002 PL 5575/0,95 <5 <5 27,4 <0,5 3,84 10,9 3,75 <3 5,26 5,32 <10 20,2 23,2 PL 5575/1,45 <5 <5 66,2 <0,5 5,71 19,6 13 <3 11,70 6,85 <10 24,8 33,2 yli ehd. tavoitearvon yli ehd. raja-arvon
LIITE 4 Kantavuus [Mpa] 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Vertailurakenne Vaahtobitumistabilointi Vanhan rakenteen stabilointi (LT+RPL+YSe 1:1:1)7% Inkoo, pt 11146 Kantavuudet 2000-2008 Painotettu keskiarvo, 50% reuna, 50% keskilinja Vertailurakenne Vaahtobitumistabilointi Tuhkarakenne LT+RPL 15%+CaO Tuhkarakenne LT+RPL 15%+YSe 5% 5% Vertailurak. Murske 25cm 25.4.2000 10.5.2001 7.5.2002 19.5.2003 ka 2001-2003 7.5.2008 Kuitutuhkarak. a) KS+LT+YSe+RPL Vertailurak. Murske 10cm Kuitutuhkarak. b) KS+LT+YSe+RPL 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 2100 2200 2300 2400 2500 2600 2700 2800 2900 3000 3100 3200 3300 3400 3500 3600 3700 3800 3900 4000 4100 4200 4300 4400 4500 4600 4700 4800 4900 5000 5100 5200 5300 5400 Vertailurak. Murske 10cm Paalu